*

Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Upotetaan sähköinen äänestys syvälle Mariaanien hautaan

  • Sähköisen äänestysjärjestelmän loppusijoituspaikka.
    Sähköisen äänestysjärjestelmän loppusijoituspaikka.

Pääministeri Sipilä herätti eilen epäuskoa ja tyrmistystä teknologiaihmisten keskuudessa kertomalla Twitterissä, kuinka oikeusministeriö lähtee valmistelemaan sähköiseen äänestämisen käyttöönottoa paperisen rinnalle. Piti tarkistaa tilanne vielä OM:n sivuilta  ja tottahan se on: "Oikeusministeriö käynnistää hallituksen linjauksen mukaisen selvityksen nettiäänestyksen käyttöönotosta yleisissä vaaleissa." Siinäpä sitä on pureskeltavaa taas.

Sähköisen äänestyksen lyhyestä historiasta Suomessa

Sähköistä äänestämistä kokeiltiin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Kauniaisissa, Vihdissä ja Karkkilassa katastrofaalisin seurauksin. Vaaleissa 2% äänistä meni hukkaan, koska äänestyslaitteet eivät toimineet oikein. Luku on huomattavasti korkeampi kuin paperiäänestyksessä.

Valtiojohdon usko sähköisten äänestysten voimaan oli kova: Oikeusministerinä toiminut Vihreiden Tuija Brax naureskeli sähköisen äänestysjärjestelmän uhkakuvien olevan "science fictionia". Eivät olleet. Ongelmien seurauksena kolmessa kokeilukunnassa jouduttiin järjestämään kalliit uusintavaalit seuraavana vuonna. Jos tarkoituksena oli edistää demokratiaa (niinkuin OM:n eilisen tiedotteessa nyt sanotaan), siinä epäonnistuttiin aivan täydellisesti.

"M-M-M-Mutta kyllähän meillä on toimivat sähköiset pankkipalvelutkin, kyllä sähköinen äänestyskin saadaan toimimaan!!!"

Näin tyhmästä argumentista saa aivosyövän joka kerta. Väännetäänpä nyt kuitenkin rautalangasta:

  1. Sähköisissä pankkipalveluissa on kriittistä tietää, kuka talletti mitä ja kenelle.
  2. Äänestämisessä on sen sijaan äärimmäisen kriittistä olla tietämättä, kuka nimenomaisesti äänesti ketä. Sensijaan kriittistä on tietää, että henkilö on äänestänyt, ja että äänestäjän valitsema ehdokas on saanut äänen.

Pankkipalveluita ja sähköistä äänestystä ei voida verrata, koska ne ovat melkein kokonaan eri sovelluskohteita omine spesifisine perusongelmineen.

Ei hätää, avoin lähdekoodi pelastaa, eikö?

Historia on osoittanut, että valtio ei osaa tehdä juuri minkäänlaisia IT-hankintoja onnistuneesti. Syön hatullisen pashaa, jos Suomeen saadaan hankittua kansallisissa vaaleissa käytettävä sähköinen äänestyjärjestelmä, joka:

  1. On avointa lähdekoodia.
  2. On kaikkien auditoitavissa aina.
  3. Ei vaadi auditoijia allekirjoittamaan aiheesta vaitiolosopimuksia.

Tämä ei tule onnistumaan Suomessa näillä valtapuolueilla ikinä. Valtio tulee aina hankkimaan jostain joko sen suljetun järjestelmän tai vähintään sellaisin ehdoin, jotka velvoittavat jopa laitetilan siivoojan allekirjoittamaan 10-sivuisen vaitiolosopimuksen.

Meillä on jo maailman parhaimpiin kuuluva äänestysjärjestelmä

Tohdin sanoa, että suomalainen paperiäänestysjärjestelmä on parhaimpia maailmassa. Listaan sen muutamia hyviä ominaisuuksia:

  1. Järjestelmään sisältyy teoriassa lähes täydellinen vaalisalaisuus.
  2. Äänten laskennan peukalointi on tehty hankalaksi, sillä laskennan hoitavat kaikki puolueet yhdessä. Mikäli jokin puolue yrittää vetää kotiinpäin, muut huomaavat ja nostavat äläkän.
  3. Äänestystapahtuma on helposti lähes jokaisen ymmärrettävissä: Vaalihuoneistossa on tyhjä laatikko, johon äänestyslaput viedään, äänestyksen päätyttyä äänet lasketaan.

Sähköisessä äänestyksessä sen sijaan:

  1. Sinun äänesi ja nimesi ovat teoreettisesti yhdistettävissä äänestysjärjestelmässä, koska järjestelmän pitää ensin varmentaa äänestäjän äänioikeus ja tallettaa itse ääni => vaalisalaisuus on teoriassa vaarassa.
  2. Ääntenlaskennan peukalointi on mahdollista hyökkäystarkoituksessa tehdyillä ohjelmistopäivityksillä. Toisinaan laitteet hukkaavat ääniä myös vahingossa, kuten kävi edellämainituissa surullisenkuuluisissa kuntavaaleissa.
  3. Joudut olemaan vähintään tekniikan kandidaatti, että pystyt ymmärtämään, miten koko äänestystä vaalihuoneistossa hoitava ATK-laitteisto toimii.

Äänestyksen tuloksetkin saadaan Suomessa nopeasti, jo samana iltana varsinaisena äänestyspäivänä. Tarkistuslaskenta valmistuu myös sutjakkaasti. Jokaiset vaalit kustantavat noin 20-30 miljoonaa euroa. Valtion IT-järjestelmien hankintataidot tietäen on hyvin mahdollista, että sähköisestä äänestämisestä tulee kallis mammuttiprojekti, jonka budjetti paisuu ja deadlinet venyvät. Sähköisen äänestämisen kokeilu kuntavaaleissa maksoi miljoonan. Siitä voi miettiä suuruusluokkia. Kun lisäksi huomioidaan vielä, että sekä paperista, että sähköistä äänestämistä ollaan käyttämässä rinnan, en henkilökohtaisesti usko muutoksen johtavan kustannussäästöihin ainakaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

Ainoa asia, joka esimerkiksi nettiäänestämisessä olisi hyvästä, olisi nuoren nettinatiivin sukupolven aktivoiminen uurnille. Nettiäänestämistä paremman vaikutuksen heihin saamme kuitenkin lopettamalla politiikassa jatkuvan äänestäjien kusettamisen ja keskittymällä olennaiseen.

Johtopäätös

Näimme edellä, että meillä on jo nyt huippuluokan äänestysjärjestelmä. Miksi ihmeessä muuttaisimme sitä? Sähköinen äänestäminen on mielestäni konsepti, joka pitäisi upottaa syvälle Mariaanien hautaan.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi

Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"meillä on toimivat sähköiset pankkipalvelutkin" Ei nekään aina toimi, summat kyllä menee oikein, mutta systeemi saattaa jumittaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kirjoitat äänestyspaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestämisestä. Olen itse luullut, että tavoitteena on jopa kotoa käsin suoritettava nettiäänestys, mikä olisi vielä paljon paljon enemmän ongelmia aiheuttava menetelmä. Suorastaan toteuttamiskelvoton.

Jari-Matti Mäkelä

Kotona on samat tekniset ongelmat olemassa ja lisäksi vielä uusia ongelmia.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Tyhjentävää settiä!

Itsekin kirjoitin aiheesta sen ollessa viimeksi esillä 2013.
http://plommer.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153207-vaa...

Tässä Effi ry:n lausunto vuodelta 2009:
https://effi.org/lausunto-sahkoisen.html

Lisäksi tässä hyvä kooste: http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Virosta voisi ottaa mallia, nettiäänestys toimii hyvin. Valinnan mukaan voi äänestää lapulla äänestyspaikoissa jos pelkää väärinkäytöksiä.

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Puhutko tästä samasta maasta, jonka nettiäänestysjärjestelmän kansainvälinen tutkijaryhmä halusi asettaa turvallisuusongelmien takia käyttökieltoon vuonna 2014?

"Ahead of European Parliamentary elections on May 25, 2014, an international team has identified major risks in the security of Estonia’s Internet voting system and recommended its immediate withdrawal."

Lähde: http://www.engin.umich.edu/college/about/news/stor...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Virossa taitaa olla itä-eurooppalainen suhtautuminen vaalisalaisuuksiin, moninkertaiseen äänestykseen, toisten puolesta äänestykseen ja äänien manipulointiin. Ts. ei se ole niin nökönuukaa, jos joku ääni meneekin vieraille, pääasia, että kaikki näyttää hyvältä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Meinasin vastata Jarmolle juuri samoin.

Kaikki mainitsemasi ongelmakohdat ovat ratkaistamattomissa, varsinkin, jos äänestys suoritetaan kotoa käsin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Moninkertainen äänestys on ratkaistavissa blockchainilla, sillä jokainen ns. transaktio varmennetaan muiden solmujen toimesta ja transaktio on hyväksytty, kun useampi solmu sen varmentaa oikeaksi. Vertaisverkossa on myös se hyvä puoli, että palvelimia ei ole. On vaon joka käyttäjällä oleva identtinen ketju, jonka jokainen transaktio varmennetaan verkon solmujen toimesta.

Toisten puolesta äänestämistä se ei ratkaise muuten kuin vaikkapa mobiililaitteessa olevan sormentunnistuksen, äänentunnistuksen ja kasvojentunnistuksen kautta.

Manipulointi on äärimmäisen epätodennäköistä juuri siksi, että muut solmut varmentavat transaktion.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Jos pelkää äänestää kotona voi äänestää julkisissa äänestyspaikoissa. Mikäli pelätään henkilön olevan helposti manipuloitavissa niin sama ongelma se on nytkin, hänelle vain kerrotaan ketä äänestää. Nykysysteemillä halutaan pitää äänestäjät poissa vaikuttamasta, vain aktiivisimmat äänestävät.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyse ei ole siitä, että pelkää oman äännensä joutumista jonnekin, vaan siitä, että koko vaalitulos voi valtakunnallisesti olla virheellinen. Siinä ei kysytä yhden yksittäisen äänestäjän pelkoja tai olettamuksia.

Äänestyskopissa ei ketään voi manipuloida, siellä jokainen ruksaa sen vaihtoehdon, minkä ruksaa ilman kenenkään kontrollia. Toki meitä kaikkia manipuloidaan monin eri tavoin ennen vaaleja, mutta joka tapauksessa kopissa olemme yksin oman omatuntomme kanssa. Kotona voi joku toinen perheenjäsen äänestää suorastaan toisen puolesta ilman, että laskee häntä edes katsomaan ketä on äänestänyt.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sähköisen äänestyksen riskit on näissä kommenteissa esitetty moneen kertaan. Mitenkään merkittäviä, todennettavissa olevia hyötyjä taas en ole nähnyt edes esitettävän.

Nähdäkseni koko hanke perustuu mielikuviin ja heikkoon asiantuntemukseen. Suomen sähköisiä palveluita on aihellisesti moitittu jälkeenjääneisyydestä. (Sinänsä merkittävä saavutus, kun ne vielä 90-luvulla olivat maailman huippuluokkaa). Mielikuvaa sitten yritetään paikata tekemällä jotkin näyttävää, jolla päästään otsikoihin. Kyseessä on siis näyteikkunaprojekti, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin, ei sähköisten palvelujen todelliseen tasoon. Kansalaisten kannalta tuloksen käytännön merkitys parhaassakin tapauksessa olisi mitätön, pahimmassa tapauksessa skandaali.

Tietysti voi myös kysyä, minkä firman lobbarit tämän ajatuksen ovat onnistuneet myymään. On nimittäin varmaa, että toimittajan kateprosentit moisessa projektissa tulisivat olemaan olennaisesti tavanomaista korkeammat.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#8
>Tietysti voi myös kysyä, minkä firman lobbarit tämän ajatuksen ovat onnistuneet myymään.

ooo

Tärkeä kysymys.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Äänestyksenhän voisi automatisoida teettämällä henkilökohtaisia kyselyjä ihmisillä ja pistämällä softan sitten toimimaan siltä pohjalta. Tulisi todennäköisesti paljon johdonmukaisempia äänestystuloksia.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

En jaksanut lukea tätä Janne Paalijärven puheenvuoroa, mutta ilmeisesti siinä kyseenalaistetaan äänestyksen helpoksiteko digitaalisin keinoin.

Jari-Matti Mäkelä

Kannattaa lukea loppuun. Demokratian pahin vihollinen on ihmisten välinpitämättömyys. Eihän sinun äänelläsi ole mitään arvoa äänestyksessä, jos et tiedä yhtään mistä puhutaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#19

Karmeeta on se että 30- 40% jättää äänestämättä, se olisi ylivoimaisesti Suomen suurin puolue.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #48

Se on ikävää. Jostain syystä ihmisillä on mennyt usko äänestämiseen, vaikka sekä isommissa että pienemmissä asioissa on mahdollista vaikuttaa. Suomessahan on parin tuhannen asukkaan kuntiakin, joissa on kova äänestysaktiivisuus ja halu ajaa omia asioita, vaikka pienellä kunnalla ei olisikaan paljon neuvotteluvaraa mihinkään suuntaan. Minäkin kannustin lukemaan eikä jättämään äänestämättä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Voi olla, että jotkut ajavat sähköistä äänestystä kuin käärmettä pyssyyn varta vasten siitä syystä, että sen tulos on helpommin manipuloitavissa.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Juuri näin Janne! Vielä kun lisätään vaalin tuloksen väärentämismahdollisuus, ellei koodi ole riittävän avoin, niin mainitsemasi Mariaanien hauta on täsmälleen oikea paikka esitykselle.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Asiaahan pitää lähestyä insinöörinäkökulmasta, mutta sehän ei ole maan tapa ollut ikinä missään IT-hankkeessa.

Jokainen äänestäjä pitää tunnistaa (hetu) :
1) varmistaa äänioikeus
2) valita oikea vaalipiiri/ehdokkaat
3) merkitä onko äänestänyt vai ei

Jokaiselle äänestäjälle pitää luoda oma anonyymi tunnus, joka tulee julkiseen äänirekisteriin. Tarkoitus tietysti on, että jokainen voi varmistaa oman äänensä ja kokonaismäärät.

Yksinkertaisimmillaan generoidaan ensin muutama miljoona merkkijonoa esim. merkeistä a-zA-Z0-9 ja näitä sitten jaetaan järjestyksessä äänestäjille. Tuplien karsinnat yms. varmistukset ovat ihan perusjuttuja.

Eihän tää nyt oikeasti voi olla niin vaikeaa?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Luuletko, ettei sitä pysty hakkeroimaan? Paljon vaikeampiakin systeemejä on murrettu. Suomalaisten it-osaaminen on vielä niin kehnoa, että kestää vuosikymmeniä, ennen kuin systeemi saadaan toimimaan kunnnolla. Hyvä esimerkki toimimattomista systeemeistä on terveydenhuollon tietojärjestelmä.

Jari-Matti Mäkelä

Seuraava harjoitustyö on löytää tuosta ehdotuksesta kaikki periaatteelliset ongelmat ja tietoturva-aukot. Niitä on aika monta. Tässä ei ole kyse siitä, voiko joku hakkeroida systeemin auki. Tuossa on niin monta asiaa pielessä, että ei ehkä kannata edes aloittaa listaamaan. Äänestyksessä nyt on hyvä muistaa ensinnäkin, että vihollisia eivät ole vain ulkopuoliset isomahaiset Mountain Dewtä litkivät olmit Linux-nettihakkerit siellä äidin kellarissa. Kannattaa vaan ihmeessä jatkaa alan opintoja, jos ovat aluillaan..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Eihän tää nyt oikeasti voi olla niin vaikeaa?"

Ei se ole vaikeaa sille punaniska-isillekään, joka ottaa oman, vaimonsa ja aikuisen tyttärensä äänestystunnukset ja menee pukkaamaan "persuäänensä" jokaisen puolesta. Kukaan kun ei ole vahtimassa eikä kukaan mainituista uskalla protestoida.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ihan lähtökohtaisesti tunnuksia ei pidä pitää niin että muut voivat käyttää niitä. Ne pitää opetella ulkoa.

Mutta joo, mikään esim. kotona tapahtuma äänestystapa ei oikein varmista, kuka niitä nappeja viime kädessä painelee ja kenen mielipiteen mukaan ehdokas valitaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eiköhän tuota tapahdu tänäänkin. Luuletko että kukaan uskaltaa jättää äänestämättä puolisoaan, mitä jos se saa vain yhden äänen... No vakavasti puhuen pointtisi on toki validi, sekä valinnanvapauden, että vaalisalaisuuden vuoksi. Sitä pitää sitten punnita etujen kanssa. Mieleen tulee suurimpana äänestysvilkkauden nosto.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Viimeksi kun tästä keskusteltiin, tuli mieleeni, että jollain blockchain-ratkaisulla tuon voisi toteuttaa itse asiassa helvetin hyvin ja taitaapa tätä nykyä olla jo valmiita ratkaisujakin. Hyvänä puolena moisessa on, että kuka tahansa voi tarkkailla ääniä ilman että vaalisalaisuus järkkyy.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Blockchainiin perustuvan ratkaisun läpisaaminen lienee utopiaa lähivuosina, ainoastaan muutama prosentti, jos sitäkään, väestöstä ja päättäjistä edes ymmärtää miten se toimii. Koitapa ehdottaa tuollaista...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #25

Yhtä skifiähän tämä on koko keskustelu muutenkin, niin miksei heittää lisää löylyä. Varsinkin, kun kyseessä on mielestäni erittäin kaunis tekniikka.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ei ole blockchain mikään helppo ratkaisu äänestysprotokollissa. Se on kyllä hyvä ratkaisu pankkiprotokollissa kuten Bitcoin on osoittanut, mutta kuten tuolta leipätekstistäkin käy ilmi, äänestysprotokollilta vaaditaan ihan eri asioita.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #28

Minä en ainakaan sitä tuosta leipätekstistä löydä, vaikka miten tavaan. Sähköinen äänestys ei välttämättä muuten vaadi, että äänestys tehdään etänä.

Blockchainia tutkitaan kyllä äänestyskäyttöön ilmeisesti jonkin verrankin ja sitä sovelletaan jo.

http://www.zdnet.com/article/australia-post-detail...

Mutta joo, tuskin se mitenkään helppo ratkaisu on ennen kuin sen joku toteuttaa. Mutta näitä ilmeisiä sähköisen äänestyksen ongelmia se taklaa ymmärtääkseni aika hyvin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #29

En tarkoittanut, että Paalijärven tekstistä olisi voinut suoraan lukea täsmällisen syyn siihen, miksi lohkoketjuprotokolla ei ole hyvä vaaliprotokollaksi, mutta hyvän vihjeen saa pankkiprotokollavertauksesta. Lohkoketjuprotokollilla on ikävänä piirteenä se, ettei se katkaise ketjua, jossa äänestäjän identiteetti voidaan yhdistää juuri hänen antamaansa ääneen.

Nykyisessä äänestysjärjestelmässä tieto siitä, kuka äänesti ketäkin, tuhoutuu siinä kohden kun äänestäjä pudottaa vaalilipun uurnaan, jossa siinä olevaa tietoa ei tyypillisesti ole kukaan muu nähnyt ja jossa lippu sekoittuu lukemattomiin samankaltaisiin muiden äänestäjien lippuihin. Sähköisissä protokollissa äänestäjien on mahdollisesti katteettomasti luotettava siihen, että sitä toteuttavat ohjelmat eivät tallenna sellaisia tietoja mihinkään, jotka mahdollistavat täyden identifioinnin jälkikäteen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #35

Aivan. Kiitos selvennyksestä. Ei se identiteetin selvittäminen ole helppoa lohkoketjustakaan, vaikkakin tosiaan mahdollista.

"Anonymisoituja" (Zcash, Dash, Monero) kryptovaluuttoja on - tarkoitettu lähinnä kai korvaamaan Bitcoin huumekaupan välineenä. Ovat muuten hinnoissaan.

En ole tarkemmin tutustunut millä tavalla, mutta näillä näkymin ensi vuonna tulevan H.E.A.T:n whitepaperista tavasin, että TOR:ia käytettäisiin.

edit. H.E.A.T ei ole "anonymisoitu". Muistin väärin, liittyi palveluihin, jotka pyörivät sen päällä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #39

Tässä nimenomaisessa tapauksessa äänestäjien identiteettien selvittäminen lohkoketjusta on viranomaisille lapsellisen helppoa, kunhan systeemiin on rakennettu muutama sopiva ominaisuus, joiden olemassaoloa tai puuttumista kukaan äänestäjä tai vaalitarkkailija ei voi luotettavasti havaita.

Ensinnäkin, kutakin väestörekisteristä todettua äänioikeutettua varten on generoitava tunnus, jolla he äänestävät, tässä kohden on helppo tallentaa henkilö-tunnusparit tietokantaan. Ja siinä kohden kun tunnuksella kirjaudutaan sisään, napataan ylös tieto, kuka äänesti ketäkin (ei tarvinnut edes "murtaa" lohkoketjua!). Käytännössä myös lohkoketjusta voi selvittää nopealla brute-force-menetelmällä, mikä tunnus vastasi mitäkin lohkoa ja sen on jopa pakko olla selvitettävissä, koska kukaanhan ei saanut äänestää kahdesti.

Virtuaalivaluuttoja käytettäessä samaa ongelmaa ei esiinny yhtä radikaalina, koska henkilöt voivat generoida vapaasti lompakkoja niitä varten itse ilman, että jouduttaisiin käyttämään missään vaiheessa apuna valtiollisia henkilörekistereitä tai rekisteröityjen äänestäjien luetteloita.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #42

Tuossakin tapauksessa ongelma on lohkoketjun ulkopuolella. Mikäänhän ei estä luomasta vaikka sataa äänestyslompakkoa, joista yhdellä käyttää äänioikeuttaan, jonka on varmistanut jotenkin muuten?

Nopeasti ajatellen se ei 100% varma ole, lisää vain askeleita hommaan.

Toisaalta voidaan miettiä, miksi sähköisen äänestyksen tarvitsisi olla etä-äänestys, jos itse tekniikasta saadaan hyötyjä irti (helposti tarkkailtava, helppo laskea äänet, hyvää dataa äänestämisestä.)?

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Mökinmummo syöttää laitteeseen ensin hetunsa ja sen peraan merkkijonon zxD289GGhT=2!. Niih!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Eihän tää nyt oikeasti voi olla niin vaikeaa?"

Kyllä se käytännössä on.
Sen tietävät alan ammatti-ihmiset.
Helppoa se on vain sillä tasolla, jossa tyydytään noihin ensimmäisiin ranskalaisiin viivoihin. Siis sillä tasolla, johon mielikuvilla operoivat lobbauksen kohteena olevat poliitikot pysähtyvät.

Jari-Matti Mäkelä

Hyvä esimerkki tuosta atk:n vaikeudesta on se, että esim. Minix-käyttöjärjestelmän isä emeritusprofessori Andrew S. Tanenbaum on pariinkin otteeseen tuominnut Linuxin ratkaisuja huonoksi ja kyseenalaistanut Linuxin tekniikoita, vaikka ne ovat olleet teknisesti ja kaupallisesti menestyksiä. Tanenbaumin ihannoimat mikrokernelit ovat olleet todella työläitä ja voi olla, että niihin ei koskaan siirrytä tai vasta vuosien/vuosikymmenten päästä kyetään hallitsemaan asiaan liittyvä kompleksisuus tarpeeksi hyvin.

Sähköisessä äänestämisessä on vähän samanlaisia hyvin vaikeita ongelmia, joita ei oikein voi tajuta asiaa tuntematta. Auttaa kovasti, jos tuntee kvanttilaskentaa, kryptografiaa ja muita matematiikan alueita, tietotekniikkaa, tietojenkäsittelyä, sulautettuja järjestelmiä jne.

Olen oikeastaan ällistynyt, miten varmoja sähköisen äänestyksen toimivuudesta ovat ihmiset, jotka eivät 30 vuotta sitten DOS-aikaan osanneet tehdä tietokoneella muuta kuin painaa power-nappia..

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Kysyppä ensin lupa paikallisilta luonnonsuojelujärjestöiltä ja vastaavilta viranomaisilta. Kyseessä voi olla luonnonsuojelurikos.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hieno lähestymistapa! Kun on ongelma, ei kannata yrittää ratkaista. Viedään paperiäänestys maailman tappiin asti. Ei kun äänestyspäivinä juhlapuku päälle ja äänestyspaikalle.
Näin toimii demokratia. Se antaa mahdollisuuden äänestää. Äänensä saa annettua vähän yli puolet väestöstä. Vielä. Parin vuosikymmenen päästä aletaan olla amerikkalaisissa lukemissa.

Teknisesti nettiäänestys on hankala toteuttaa. Ei sen toteuttamisesta tule silti luopua. Se on ainoa vaihtoehto, jos aiomme nimittää itseämme demokraattiseksi maaksi tulevaisuudessakin.

Paperiäänestyksen luotettavuus on sekin myytti. Joka vuosi satoja äänestyslipukkeita katoaa: äänestyspaikoilla käy useampia äänestäjiä kuin uurnissa on lipukkeita. On toki helppo myös itse aiheuttaa päänvaivaa: otat lipukkeen, menet koppiin ja kopista kävelet äänestyspaikan ovelle kulkematta oletusreittiä. Kukaan ei perääsi huomaa kysellä. Jos tarkoituksesi oli ollut jättää ääni, se ei tällä tavalla toteutunut.

Uurnassa olevien lappujen määrä useinmiten kyllä täsmää äänenlaskijan merkintöihin: hänhän merkitsee tukkimiehen kirjanpidolla ylös jokaisen uurnaan pudotettavan lipun.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Niin, ja onhan niitä ennakkoäänestys lippuja joskus löytynyt lumihangestakin.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Paavon kertomus kuulostaa todella kiinnostavalta. Onko tälle lähdettä? Kuinka asia eteni?

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Jos kerron, että muuntajaan ei kannata kusta, Kai Niemeläinen voi toki minun puolestani yrittää vielä senkin jälkeen. Saattaa vaan sattua herkkiin paikkoihin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jos kehitys tapahtuisi Paalijärven logiikalla, meillä ei edelleenkään olisi niitä muuntajia, joihin ei kannattaisi kusta. Kuseminen Paalijärven maailmassa tehtäisiin kyllä edelleen ulkona.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Kai Niemeläisen implikaatio äänestysinnokkuuden vähenemisestä äänestysjärjestelyiden vuoksi ei ole pätevä. En ole kuullut yhdenkään vaaliasiantuntijan yrittävän osoittaa käytössä olevan lippuäänestyksen olevan edes osasyynä laskevaan äänestysaktiivisuuteen. Paljon todennäköisempi osasyy ilmenee alla olevassa Jarmo Makkosen kommentissa.

Nettiäänestyksen ongelma ei ole tekninen vaan looginen. Siksi on harhaanjohtavaa sanoa, että se on "hankala toteuttaa", ja sen jälkeen todeta, että se pitäisi silti toteuttaa. Nettiäänestys on naurettavan helppo toteuttaa (netissä on nytkin miljoonia äänestyksiä siellä täällä), mutta sitä on mahdotonta toteuttaa niin, että samalla säilyvät äänestyssalaisuus, järjestelmän luotettavuus sekä niin äänestystapahtuman kuin koko vaalien riippumattomuus.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"---sitä on mahdotonta toteuttaa niin, että samalla säilyvät äänestyssalaisuus, järjestelmän luotettavuus sekä niin äänestystapahtuman kuin koko vaalien riippumattomuus."

Sellaista olekaan kuin mahdoton toteuttaa. Toki luotettavuus on meidän jokaisen päässä: joko luotamme tai emme luota. Paperilippuäänestyksen luotettavuuskaan ei ole järjestelmässä, vaan iskostettuna meidän äänestäjien uskomuksissa.

Järjestelmä on helppo määrittää:
Äänestäjän järjestelmään kirjautuminen on helppo rekisteröidä.
Sen jälkeen tapahtumia ei saa rekisteröityä kunnes käyttäjä painaa "Jätä äänesi".
Ääni rekisteröityy, muttei linkity äänestäjään.
Äänioikeus on käytetty.

Jos käyttäjä on kirjautunut järjestelmään ja ulos järjestelmästä esimerkiksi teknisen vian vuoksi, äänestämismahdollisuus voidaan uusia, kun "Jätä äänesi" -toiminnallisuutta ei ole käynnistetty.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

MItä ihmeen höpöä Kai Niemeläinen kirjoittaa?

"Ainoa vaihtoehto, jos aiomme nimittää itseämme demokraattiseksi maaksi tulevaisuudessakin." Onpa uskomaton väite ja kylmäävää vaihtoehdottomuutta ilman pienintäkään perustelua. Blogistilla taas kiitettävän huolelliset perustelut.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Blogisti piiloutuu teknisen luotettavuuden taakse ja sekoittaa luotettavuuden sujuvasti uskomiseen. Perustelu on uskomushoitoihin rinnastettavaa älyllistä epärehellisyyttä.

Äänestysprosentin putoaminen alle 50 %:n on enää ajan kysymys. Demokratia ei toimi, kun otos putoaa. Kirkollisvaalien prosentti on kymmenen kieppeillä. Kirkkovaltuustojen kokoonpanoissa näkyy selvästi se, etteivät valtuustoon valitut peilaa koko kirkon jäsenkunnan ajatuksia. Valtuustot on kasattu aktiivisen kirkkokansan äänillä, vaikka käyttävätkin koko seurakunnan jäsenmäärän suomaa valtaa.

Sunnuntaikävely äänestyspäivänä ei vastaa tämän päivän tarpeisiin. Huomenna kriittisesti sunnuntaikävelyvaatimukseen suhtautuu yhä suurempi joukko.

Vaalijärjestelmä on toiminut sata vuotta. Seuraavan sadan vuoden päästä nykyjärjestelmästä ei ole jäljellä kuin periaatteet, Paalijärven tai Väisälän uskomuksista huolimatta.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #62

Minkälainen kompetenssi Kailla mahtaa olla arvostella tietotekniikan asiantuntijoita tietotekniikan alan ongelmista?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #63

Sitä kompetenssis havainnollistaa tuo lause: "Toki luotettavuus on meidän jokaisen päässä: joko luotamme tai emme luota". Muille keskustelijoille luotettavuus tuntuisi olevan objektiivisesti todennettavissa ja mitattavissa oleva asia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #67

Luottaminen ja luotettavuus on kokemusperäinen tunne. Kaikkiin tunne-elämyksiin liittyy, ettei oikeaa mittaristoa luottavuudellekaan ei ole. Nuoriso ei luota poliisiin. Vanhemmiten luottamus kasvaa. Ja onhan poliisimme luotettavuus verrannollisuustutkimuksissa varsin hyvällä tasolla. Silti kaikki eivät siihen luota.

Monet eivät luota demokratian toimimiseen. Silti mittaristoilla mitaten demokratia on hyvin luotettavalla tasolla. Luottaminen on yksilöllistä ja vaikeasti mitattavaa.

Tietojärjestelmäpuolella yksi tietoalkiovirhe miljoonista saa aikaan mielikuvavirheen järjestelmän epäluotettavuudesta. Vaikka virheen todetaan aiheutuneen käyttäjävirheestä, luotettavuus on kokemus, ei absoluuttisesti mitattava virheiden määrä tai muu vakioitu joukko.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #74

#74:
Tuo on kovasti kapea näkemys luotettavuudesta. Kun puhutaan järjestelmän, tässä tapauksessa äänestysjärjestelmän luotettavuudesta, puhutaan esimerkiksi sellaisista asioista kuin siitä, kuinka hyvin se mittaa äänestäjien tahtoa, kuinka virhealtis se on ja kuinka helposti sen tuottamia tuloksia voidaan vääristää.

Otetaan vertailuesimerkki vaikkapa lentokoneen luotettavuudesta. Tietysti tuolla tunnetilallakin on sinä joku merkitys. Se vaikuttaa vaikkapa lentopelkoon ja siihen, matkustaako joku lentämällä vai muulla välineellä. Mutta se olennainen luotettavuuden merkitys on se, kuinka suurella todennäköisyydellä lentokoneeseen tulee sellainen toimintahäiriö, joka estää lentämisen tai johtaa onnettomuuteen.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #63

Linkkaanpa vielä: "Internetin turvallisuudesta ja informaatiokeskeisyydestä väitellyt tekniikan tohtori Mikko Särelä suhtautuu sähköiseen äänestämiseen kriittisesti."

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/ha...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #63

Oho, en huomannut arvostelleeni tietotekniikan asiantuntijoita tietotekniikan alan ongelmista. En itse asiassa huomannut arvostelleeni ketään, ainoastaan keskustelussa esitettyjä perusteettomia heittoja.

Tietojärjestelmäkehityksen näkökulmasta sähköinen vaalijärjestelmä on valtava haaste. Sen upottaminen vain siksi, että se sattuu olemaan teknisesti hankalaa tai siksi, että sen toimintaan liittyy riskejä, on näköalatonta. Uskon että seuraavien muutaman kymmenen vuoden sisällä joku tekee toimivan ja turvallisen vaalijärjestelmän. Jos tekijät eivät löydy maastamme, se on surullista. Joku sen kuitenkin tekee.

Omasta kompetenssistani: Teen tietojärjestelmä- ja rajapintamäärittelyä päätyökseni. Sähköisen asioinnin julkisissa hankkeissa kädenjälkeni näkyy monessa paikoin yhteiskunnassamme.

Keskustelua käyn yleisellä tasolla rivikansalaisena. Itse en koe tarpeelliseksi nostaa yleisessä nettikeskustelussa keskustelijan kompetenssia esiin. Mielipiteen esittämiseen ei kaivata kompentenssia.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #73

Sähköisen äänestyksen ongelmia on turha katsoa tietojärjestelmäkehityksen näkökulmasta. Otetaan toinen esimerkki: pitäisi saada tulokseksi 1+1=3 tai ratkaistua pysähtymisongelma ( https://en.wikipedia.org/wiki/Halting_problem ). Näitä ongelmia ei voi ratkoa, vaikka miten sijoittaisi projektiin rahaa, scrum mastereita ja määrittäisi rajapintoja. Ongelma on jossain muualla. Esim. luottamusta ihmisiin ei voi paikata teknisellä ratkaisulla. Teknisen ratkaisun myötä on uusia ihmisiä, joihin pitäisi luottaa. Aukoton ja riittävä tietoturva vaatii laitteistotasoa myöden valvottua prosessia. Näin isojen panostuksien äärellä on hyvä kysyä pari kertaa itseltään, mikä olikaan se ongelma, jonka sähköisen äänestyksen pitäisi ratkaista.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#30
>Joka vuosi satoja äänestyslipukkeita katoaa....

ooo

> Eikös ko paikkakunnilla kuulu näin ollen järjestää uusi äänestys.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ei kuulu.
Uurnan äänien lukumäärä lasketaan uurnaan tiputettavista lipuista juuri kun lipuke uurnaan vilahtaa. Äänestyspaikalla lippusia jaetaan kuitenkin enemmän. Vilkkaimpaan äänestysaikaan vaalivirkailijat eivät ehdi havannoimaan, meneekö jokainen äänestäjä lipukkeen kanssa koppiin ja kopista uurnalle. Ja vaikka voisikin, ei vaalilaki velvoita äänestäjää viemään saamaansa äänestyslipuketta uurnaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #60

Olennaista on se, että vain leimatut lipukkeet hyväksytään. Jos lippu on hangessa tai roskiksessa ilman leimaa, sillä ei ole mitään merkitystä vaalien kannalta. Jos sen sijaan leimattuja lippuja löytyy uurnan ulkopuolelta, silloin on jotakin mennyt pahasti pieleen. Harvinaisia tuollaiset virheet kuitenkin ovat, koska koko ajan uurnaa ja leimasimen käyttöä tarkkailee useampi vaalilautakunnan jäsen. Vaikuttaa myös siltä, että monet sähköisen äänestyksen kannattajat eivät ole koskaan olleet mukana vaalilautakunnassa tai eivät tiedä, miten vaalilautakunnan kuuluu lain mukaan äänestyspaikalla toimia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #71

Tuokaan väite ei pidä paikkaansa. Olen istunut vaalipäivänä riittävän monta kertaa (ehkä 8?) äänestyspaikalla pöydän takana, että tiedän, mitä vaalissa tapahtuu.

Sitten toisekseen teen työkseni tietojärjestelmämäärityksiä, joten hyvin pystyn ymmärtämään vaalijärjestelmän tietotekniset haasteet. Mahdottomiksi niitä en osaa mieltää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Upotetaan sähköinen äänestys syvälle Mariaanien hautaan"

Siellä on jo Suomen demokratia. Uskooko joku vielä että äänestämällä voisi vaikuttaa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Riippuu siitä mihin haluat vaikuttaa. Minä USKON, että eduskunnan puoluejakauma on äänestystulosta vastaava ja sen pohjalta muodostetaan parlamentaarinen hallitus. Tämä on demokratiaa. Sitä ei suinkaan olisi se, että juuri sinulla arvokkaine näkemyksinesi olisi enemmän ääniä kuin vaikkapa minulla vajavaisineni älleineni.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tämä luotettavuuskysymys on todella olennainen. Mainittakoon, että monet äänestäjät, minä mukaan lukien, saattavat olla harmistuneita tiettyihin vaalituloksiin, esimerkiksi viime kunnallisvaalitulokseen siksi, että en päässyt Piraattien riveistä kaupunginvaltuustoon ja viime eduskuntavaalitulokseen siksi, että SDP sai huonon tuloksen ja joutui oppositioon, mutta pitäisin demokratian kannalta katastrofaalisena sitä, että järjestelmää pitäisi muokata vilpilliseen suuntaan siksi, että juuri sillä tavalla voitaisiin saada itseä enemmän miellyttävä tulos. Demokratiassa pitää valtaan päästäkseen saada äänestäjien aito luottamus ja siitä kumpuava vaalivoitto.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#40

kyllä, kyllä ..... tosin mustanan pilvenä taivaanrannalla on se että lähes puolitoista miljoonää kansalaista ei käy äänestämässä.

no...kirkollisissa vaaleissa äänestysprosentti on jopa alle 10:n.
Kirkon omatunto on puhdas. Sitä ei ole käytetty kertaakaan täällä kohdin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #50

Ei äänestämättä jättäminen demokratiaa tapa. Paljon negatiivisempi tilanne olisi sellainen, jossa kaikki pakotettaisiin äänestämään sattumanvaraisesti jotakuta ilman, että heillä olisi mitään käsitystä siitä, mitä kyseinen henkilö tai puolue ajaa ohjelmassaan. Ne, jotka haluavat vaikuttaa, menevät äänestämään.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #55

#55

>Ei äänestämättä jättäminen demokratiaa tapa.

ooo

Ei tapa, mutta heikentää

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #55

Olet toki oikeassa, ettei vaalivelvollisuus auta demokratiavajeeseen.

Kirkollisvaali on hyvä osoitus siitä, ettei pienen otoksen äänet peilaa koko jäsenkunnan ajatuksia. Seurakuntien toiminta ajautuu yhä pienemmän joukon aktiviteettien ja ajatusten tukemiseen.

Valtiohallinnossa kehityskulku on vahingollisempaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #64

Valtionhallinnossa sellaista ei tapahdu, taikka sitten kaikkien pitäisi olla äärimmäisen tyytyväisiä valtionhallintoon ja talouteen. Kirkon kohdalla useimmat äänioikeutetut aivan aidosti mieltävät olevansa koko homman ulkopuolella eivätkä he edes pysty kuvittelemaan kuinka heidän elämäänsä olisi mitään vaikutusta sillä, ketkä ovat jossain kirkkovaltuustossa.

Kun äänestysprosentit heiluvat valtakunnallisissa vaaleissa yleensä 60-80%:n välillä, niin se lienee normaali osuus siinä määrin aikaansa seuraavista kansalaisista, että heillä on motivaatio käydä äänestämässä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #65

USAssa on (oikeasti) vain kaksi puoluetta, jotka voivat vaikuttaa politiikan suuntaan. Voi johtua juuri tästä kaksipuoluejärjestelmästä, että äänestysprosentti on 40:n tuntumassa. Uskon meidänkin äänestysprosentin painuvan alle 50:n parinkymmenen vuoden sisällä.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Eihän tämä ongelma ratkea koskaan. Äänestäjän on vielä 100 vuoden päästä käveltävä äänestyspaikalle, mentävä suljettuun koppiin ja raapustettava numero,pudotettava lappu uurnaan. Ehkä laput ovat jäänet kuitenkin vuonna 2116 pois ja äänestyspaikalla kopissa on sähköinen järjestelmä. Ainoastaan näin varmistetaan äänestystapahtuman perustuminen vapaaseen tahtoon eikä muiden painostukseen.

Yllättävän vähän koko prosessi on muuttunut aikojen saatossa. Ainoa muutos taitaa olla että enää ei vedetä punaista viivaa vaan kirjoitetaan numero !

Itse olen äänestänyt kaikissa vaaleissa joissa olen ollut äänioikeutettu vuodesta 1973 lähtien. Kuntavaaleissa 2017 äänestys tapahtuu ensi kerran ulkomailla - täällä kaukana Atlantin saarella. Prosessi onnistuu täälläkin - miksipäs ei.Vaihtelua :)

Jari-Matti Mäkelä

Sähköisen äänestyksen vastustus lienee kaikkein suurinta ict-alan asiantuntijoiden keskuudessa. Kannattaa hetki miettiä, miksi. Muutama 'puuhamies' taas advokoi sähköistä ratkaisua ja syitä voi arvailla. Onko se tietämättömyys vai kompetenssin puute vai henkilökohtainen etu. Esim. yksi 30v Tiedolla uraa tehnyt argumentoi FB:n puolella, että sähköinen äänestys on ihan paras, se voidaan teknisesti helposti ratkaista ja tavallisten ihmisten ei edes tarvitse ymmärtää alkuunkaan, miten järjestelmä toimii. Luottaa vaan järjestelmän kehittäjiin. Riiiight.

Minulle ei ainakaan ict-alan ihmisenä tunnu yhtään pahalta vastustaa sähköistä äänestämistä nykytilanteessa. Päivällä töissä tietoturva-asioita ja illalla sähköisen äänestämisen vastustamista. Ei kuulosta yhtään epäloogiselta.

Tekniikoista sen verran, että muutama mielenkiintoinen teoreettinen konsepti on esitetty. Blockchain on yksi varteenotettava idea jonkinlaiseen päätöksentekoon (pitäisi tutkia ensin, mihin). Open source kuulostaa hyvältä. Muunkinlaisia ideoita on tullut esiin, missä äänestyslipuke on jaettu moneen osaan ja käytössä on julkisen avaimen kryptografiaa. Näitä voi minun puolestani rauhassa tutkia eteenpäin, mutta nyt kun tekniikkojen kehittely on näin alkuvaiheessa, ei ole mitään järkeä harkita käyttöönottoa varsinkaan Suomeen, kun täällä tunnetusti kaikki valtion tietojärjestelmät menevät pieleen ja taustalla on 2-3 täystunaria IT-firmaa, joiden nimiä en nyt mainitse, mutta kaikki ne tietävät. Nykyinen äänestysjärjestelmä toimii ihan hyvin ja sitä ei ole mikään kiire uusia.

On myös hyvä huomata, että osa sähköisistä äänestystekniikoista ei edes yritä ratkoa kaikkia vaadittuja ominaisuuksia. Esim. jos vaalisalaisuudesta luovutaan, sähköinen äänestys voisi mahdollistaa paljon kehitystä suoran demokratian suuntaan, koska erilaisten kyselyjen tekeminen yksinkertaistuu, halpenee ja nopeutuu. Kysynkin nyt, miksi esim. eduskunnan äänestyksiä ei voi sähköistää nettiin? Mikä on se syy, että niitä ei voi ja vaalit voi? Eduskunnan äänestyksiin ei edes liity vaalisalaisuutta. Eli miksi ei ratkaista näin yksinkertaisia ongelmia vaan koitetaan suoraan sitä kaikkein vaikeinta?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> Äänestyksen tuloksetkin saadaan Suomessa nopeasti,... ….

ooo

Ja onko silläkään niin kiirettä…..virkamiehet voisivat laskea äänet vaikkapa viikon aikana. Säästyisi rahaa. Media voisi hyvin odottaa.

Koko äänestyksen voisi siirtää posteihin, aikaa vaikkapa viikko-- pari, myös me ulkomailla asuvat pääsisimme (käytännössä) äänestämään. Ulkomailla tapahtuva postiäänestys taitaakin olla jo tekeillä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Aikanaan hyvin kauan sitten pääsin ihan snadina pikkupoikana äitini mukana äänestyskoppiin. Hän sanoi siellä aivan hiljaa, että hän äänestää Kekkosta ettei Suomeen tule sotaa. Niin siitä huolimatta, vaikka isä oli ohjeistanut äänestämään Paasiota.

Oikeusministeri vihreiden Tuija Brax touhuili kaikenlaista ministeriytensä aikana. Yksi epäonnistunut työ oli kunnallisvaalien sähköinen kokeilu muutamassa kunnassa. Vaalit uusittiin kalliilla ja Brax nauroi p-kaisesti tv-ssä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei se mitään, sillä Paasio sai paljon enemmän lisää kannatusta sitä kautta, että itse valitsijamiesten äänestyksessä yksi SKDL:n valitsijamies äänesti Paavo Aition sijasta Paasiota silloin vuonna 1962.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Blogistin kanssa samaa mieltä.

Kuitenkin nykyistäkin äänestysmenetelmää voi kehittää. Omalla kädellä piirretyt törhyt pitäisi voida jättää tekemättä. Huonon käsialan ym. vapaan käden syiden johdosta hylätään paljon ääniä.

Ehdotn, että jokaiseen äänestyskoppiin numerovalitsin, jonka seurauksena tulostin pukkaa virallisella selkeällä fontilla numeron paperiin. Tai jos pelkää sähköisen laitteen jollain tavalla vuotavan tehdyn valinnan, voitaisiin käyttää numeroleimasimia. Ääntenlasku nopeutuu, jos uskotaan konenäön kykyihin lukea virallisen fontin lukuja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen ollut aikoinaan kahdessa eri vaalissa ääntenlaskijana. Ensimmäisen kerran olin opiskeluaikana presidentinvaaleissa 1978 "rivilaskijana" ja sitten vuoden 1983 eduskuntavaaleissa pöytäsihteerinä.

Kokemukseni perusteella voin sanoa, että ääntenlasku sujuu siinä mielessä rehellisen aukottomasti, ettei lopputulokseen varmaan koskaan Suomessa ole mikään vilppi vaikuttanut.

Sataprosenttisen oikea murtodesimaalin tarkkuudella tulos ei kuitenkaan ole, sillä ääntenlaskijat voivat tulkita epäselviä lipukkeita harkintansa mukaan tai sitten panna ne hylättyjen laatikkoon. Kaikki lipukkeet tietysti tarkastetaan vielä uudelleen, mutta jos joku seiskaksi tarkoitettu pitkällä sakaralla kirjoitettu "ykkönen" on laitettu laskentavaiheessa ykkösten laatikkoon, niin tarkistuslaskijat tuskin sitä sieltä poistavat.

Vastaavasti hylättyjen lipukkeiden ensimmäinen tarkastaminen tapahtuu jo paikalla olevien puolueiden edustajista koostuvan lautakunnan toimesta illan mittaan ja kokemukseni mukaan siellä saatetaan tehdä lehmänkauppoja tyyliin "jos tämä hyväksytään, niin sitten hyväksytään myös tämä". Yksi tapaus oli vuoden 1983 vaalien yhteydessä, kun eräässä demarinumeroa selkeästi äänestetyssä lipussa oli lisäksi kirjoitettu kantaa ottava riimitelty runo numeron alle. Sihteerinä hylkäsin tämän ilman muuta, mutta se hyväksyttiin myöhemmin lautakunnassa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Minä olen ollut tuossa pöydässä kunnallisvaaleissa, eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa.

Itse voin allekirjottaa Kuikan mietteet. Vaalitoimitus on pyhä ja harras toimitus ja perustuu kansalaisten luottamukseen. Luotettavuus on hankittu protokollalla. Protokolla on taannut sen, etteivät ehdokkaat ole lähteneet koskaan tulosten julkistamisen jälkeen heikentämään järjestelmän luotettavuuden kuvaa. Se puolestaan lisää luotettavuutta.

Mediapeliä toki on syytetty jokusen kerran. :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut