*

Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Raportti kiristyskirjetapaamisesta opetus- ja kulttuuriministeriöstä

  • Kirjeitä. Kuva CC BY 2.0 Flickr/Mariya Chorna
    Kirjeitä. Kuva CC BY 2.0 Flickr/Mariya Chorna

Olin helmikuussa opetus- ja kulttuuriministeriössä antamassa katsauksen kiristyskirjeistä omasta näkökulmastani, joka perustuu satoihin saamiini yhteydenottoihin kirjeiden saajilta. Raportin kirjoittaminen tapahtumasta on hieman venähtänyt, mutta nyt se on valmis.

Olin 20.2.2017 siis tekijänoikeusasioista vastaavassa opetus- ja kulttuuriministeriössä vieraana kertomassa kiristyskirjeiden ongelmista. Asiaan liittyvä presentaatio löytyy verkko-osoitteesta http://paalijarvi.fi/b/Tekijanoikeuskirjeet_Paalijarvi_2017-02-20.pdf . Kävimme yhdessä ministeriön edustajan kanssa läpi kiristyskirjeiden historiaa ja yleistä ilmiöön liittyvää problematiikkaa. Nostin esiin seuraavia ongelmia:

 

Kirjeitä menee väärille henkilöille jatkuvasti

  • Oikeudelta saatu IP-osoitetieto ei yksilöi sitä, kuka väitetyn teoksen jakamisen on tehnyt.  Tieto kertoo ainoastaan liittymän haltijan. Kiristyskirjefirmat ovat toistuvasti vainonneet selvityksistä huolimatta syyttömiä liittymien haltijoita.
  • Mikäli kirjeitä käsitellään manuaalisesti esimerkiksi 4 työvaiheessa, tilastotieteellisesti 4% kirjeistä menee väärin osoitteisiin pelkkien inhimillisten virheiden perusteella (Baddeley & Longman 1978). Tämä saattaa selittää muutamia ns. täysin pimeitä kiristyskirjetapauksia.

 

Toiminta ei ole tekijänoikeuksien valvontaa, vaan bisnestä

  • Kirjeitä lähetellään ammattimaisesti ja automatisoidusti. Firmat käyttävät dedikoituja serverifarmeja, joiden koneita naamioidaan suomalaisiksi.
  • Saattaa olla, että kiristyskirjefirmat vaativat yhdessä kirjeessä markkinaoikeudelta satojen, jopa tuhansien henkilöiden IP-osoitetietoja kerralla.
  • Kirjeissä väitetään valvontakustannuksiksi tyypillisesti 500 per kirjeen saaja. Tämä on roskapuhetta. Mikäli kirjeessä pyydetään vaikkapa 1000 henkilön IP-osoitetietoja pitkälle automatisoidudulla prosessilla, kirjeiden lähettämisen rajakustannus lähentelee huomattavasti paljon pienempää summaa per kirje.
  • On mahdollista, että kiristyskirjefirmat jakavat lainvastaisesti ihmisten henkilötietoja keskenään.
  • Kirjefirmat eivät tosiasiallisesti aina halua asiassa sovittelua tai asioiden selvittelyä, vaan rahaa tilille keinolla millä hyvänsä (MaO:2016/95).

 

Yksityisyyden arvo, oikeushyvä ja oikeusturva

  • Kiristyskirjeen asiat käsittelevät jopa yli vuoden takaisia tapahtumia. Tämä voi vaikeuttaa huomattavasti tapauksen selvittelyä; useilla kirjeen saajilla on täysi mahdottomuus muistaa, mitä he tekivät juuri tiettynä päivänä edellisvuonna. Myös käytetyt tietokoneet ja muut olosuhteet ovat usein vuoden aikana vaihtuneet huomattavissa määrin, mikä sekoittaa tilannetta entisestään.
  • Kirjeen saajien tietotekniset valmiudet ovat usein heikkoja, mikä entisestään heikentää mahdollisuuksia puolustautua juridisesti.
  • Kirjeen saajilla on ollut suuria vaikeuksia saada Internet-palveluntarjoajiltaan totuudenmukaisia logitietoja puolustuksensa tueksi.
  • Markkinaoikeus on linjannut esimerkiksi yhden elokuvan jakamisen korvaussummaksi 100 euroa. Voidaan perustellusti kysyä, onko 100 euroa nettijakamisesta niin suuri puolustettava oikeushyvä, että sen nojalla ihmisten henkilötietoja ollaan valmiita luovuttamaan yksityisten lakitoimistojen käyttöön. Poliisi tutkikoon puolueettomasti, ei juristi.

 

Ministeriössä oltiin jossain määrin yllättyneitä ja huolestuneita siitä, miten kokonaistilanne on kehittynyt. Kirjeen saajien huono oikeusturva puhutti myös. Mietimme myös, mikä rooli tekijänoikeuslain 60 a § yhteystietojen luovuttamisesta tässä kohtaa on koko prosessia ajatellen. Ministeriöstä muistutettiin, että he eivät voi vallan kolmijako-periaatteen mukaisesti esimerkiksi suitsia markkinaoikeuden toimia suoraan, vaan ohjauksen tulee tulla ensisijaisesti lakeja säätämällä. Tilannetta seurataan kuitenkin tarkkana ja jatkotoimista tiedotetaan lähitulevaisuudessa.

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi

Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Näihin juristifirmojen kirjeisiin ei tule edes vastata. Ip-osoitteesi väärinkäyttö on täysin mahdollista, etkä ole sellaisesta vastuussa. Asia on täysin verrannollinen siihen, että joku varastaa autosi ja ajaa jonkun hengiltä. On oltava näyttö siitä, että sinä olit ratissa. Näyttötaakka on syyttäjällä.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Näyttö yms. asiat eivät ole näissä tapauksissa merkittäviä. Tekijänoikeuslain 60a § antaa tekijänoikeusjärjestöille mahdollisuuden tietojen kalastelun tietosuojalain vastaisesti. Tietojen kalastelun jälkeen tekijänoikeusjärjestöjen apureina toimivat epämääräiset lakifirmat kiristävät ip-osoitteiden haltijoilta rahaa tilille.

Tätä mafiatyyppistä kiristystä ei valitettavasti voi vastustaa normaalimenetelmilläm, edes haulikko ei auta, koska et näe kiristäjääsi ja kiristäjille on annettu markkinaoikeuden päätös ja sen avulla se on voinut kalastella epämääräistä ip-osoitteeiden käyttötietoa tietosuojalain vastaisesti. Kiristäjä toimii ulkomailta käsin, joten rikosilmoitus kiristyksestä ei johda toimenpiteisiin. Sen sijaan tekijänoikeusjärjestö voi haastaa ip-osoitteen haltijan oikeuteen antamaan lisää tietoa toiminnastaan. Lisäksi pitäisi olla rahaa asianajajaan ja uhkana on kymmenientuhansien eurojen oikeuskulut vastapuolelta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kiristäminen on rikos. Naurettavaa, että kiristyksen kohteen pitää todistella syyttömyyttään, kun lain mukaan kiristäjä pitäisi laittaa vankilaan.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Sain alkuviikosta yritykselleni kiristyskirjeen, jossa vaadittiin 550 euron summaa. Lähettäjä oli minulle täysin tuntematon 'NJORD LAW FIRM' ja allekirjoittajana oli 'Jeppe Brogaard Clausen' ja allekirjoituksen alla "Partner". Kirjeessä vedottiin tekijänoikeushaltijaan, elokuvatuottaja 'Nu image Inc'. Kaikki nämä nimet ovat minulle tuntemattomia.

Sain puhelinoperaattorilta selville, erikseen kysymällä, että se oli antanut tiedon "ip-osoitteen haltijasta".

Selvitin asiaa ja sain selville, että:
(1) Tekijänoikeuslain 60a§:n mukaan tietoja voi antaa "teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa..."

Markkinaoikeus oli antanut määräyksen tietojen luovutukseen ilman todistetta, että kyse olisi tekijänoikeusrikkomuksesta tai lain vaatimasta 'merkittävästä määrästä'. Ilmeisesti markkinaoikeus antaa rutiininomaisesti lain vastaisia tietojen luovutusmääräyksiä.

Kun hakija saa markkinaoikeuden päätöksen, niin se käyttää tätä päätöstä ip-haltijan tietojen kalasteluun ja käyttää päätöstä ja laittomasti hankkimiaan tietoja kiristykseen.

(2) Markkinaoikeus tai operaattori ei anna asianosaiselle tietoja eikä oikeutta puolustautua tietosuojalain vastaista tietojen kalastelua vastaan. Sen sijaan käytäntö johtaa tilanteeseen, jossa kiristysfirma vaatii ip-osoitteen haltijaa itse todistamaan syyttömyytensä.

(3) Ip-osoitteen haltijan pitää todistaa syyttömyytensä, vaikka hänelle ei ole annettu samaa tietoa, mikä on annettu kiristäjälle markkinaoikeuden päätöksen nojalla. Päätöksen kohde ei voi valittaa markkinaoikeuden päätöksestä, koska päätös tietojen luovutuksesta on annettu operaattorille eikä ip-osoitteen haltijalle. Vaikka operaattorilla olevat tiedot osoittavat, että tiedoston jakoa ei ole tapahtunut, niin silti tiedot on luovutettu. En pysty esittämään rikosilmoitusta kiristäjästä, koska se ei ole mahdollisesti edes oikeushenkilö eikä välttämättä asianosainen, vaan "Partner" tai vastapuoli voi olla huijari. Joka tapauksessa kiristäjä on tässä tapauksessa ilmeisesti ulkomainen toimija, johon esimerkiksi Suomen poliisilla ei ole valtuuksia kohdistaa suoraa tutkintaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut