*

Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kiristyskirjeisiin vastaaminen ei kannata oikeastaan ikinä

  • Kiristyskirjebisneksessä mukana olevia firmoja
    Kiristyskirjebisneksessä mukana olevia firmoja

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaan kiristyskirjeitä ei kannata jättää huomiotta. Olen asiassa täysin päinvastaista mieltä. Tosiasiallisesti kiristyskirjeisiin vastaamalla ei juuri koskaan voi parantaa omaa asemaansa. Koska koko bisnes perustuu pelotteluun, paras yleistoimintatapa on täydellinen radiohiljaisuus. Käyn seuraavassa kolmen esimerkkitilanteen voimin asiaa läpi.

Mikäli kirjeen saaja on jakanut sisältöjä netissä

Luonnollisesti tässä tilanteessa itsensä inkriminointi ei kannata. Tosiasiallisesti hyvin pieni prosenttiosuus kirjeen saajista joutuu asiassa markkinaoikeuteen. Puhutaan prosentin osista koko kiristyskirjekannasta. Omia mahdollisuuksia selvitä ilman jatkotoimia nostaa huomattavasti, mikäli ei vastaa kiristyskirjefirmojen kirjeisiin, tai muihinkaan yhteydenottoihin. Myöskään asiasta kirjoittaminen sosiaalisessa mediassa omalla nimellä on yleensä huono asia.

Mikäli juttu sattuisi vastoin normaalitodennäköisyyksiä menemään markkinaoikeuteen, ennen oikeudenkäyntiä asia voidaan erikseen sovitella oikeusistuimen tiedoksiannon jälkeen. Hedman Partnerssin puheet kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluista ovat silkkaa pelottelua. Näin suuria kuluja tulee ainoastaan ennakkotapaustilanteissa tai jossain muussa poikkeustapauksessa.

Mikäli kirjeen saaja ei ole jakanut, mutta joku muu taloudesta on

Yhteydenotto kiristyskirjeen lähettäjään ei myöskään kannata, mikäli joku muu kuin kirjeen saaja taloudesta on jakanut sisältöjä. Kirjeen saajalla ei ole velvollisuutta todistella kenenkään muun syyllisyyttä. Vaikka esimerkiksi Hedman Partners kuinka uskottelisi, että oma puoliso, omat lapset tai kaverit pitäisi käräyttää, tämä ei pidä paikkaansa. Vaade kohdistuu kirjeen saajaan ja tilanteen selvittäminen on tässäkin tapauksessa hankalaa ja aikaavievää. Mikäli tilanne etenee markkinaoikeuteen asti, kirjeen saaja voi todistaa syyttömyytensä siellä esimerkiksi tarkastuttamalla henkilökohtaisen tietokoneensa ulkopuolisella taholla. Kaikenkaikkiaan asian selvittämiseen kuluu tässäkin tapauksessa niin paljon resursseja, että kiristyskirjeeseen vastaaminen millään tavalla ei yksinkertaisesti vaan kannata.

Mikäli kirjeen saaja tai kukaan muukaan taloudesta ei ole jakanut

Tapauksessa, jossa kukaan taloudesta ei ole jakanut mitään väitettyjä sisältöjä netissä, kiristyskirjeisiin vastaaminen ei myöskään kannata. Kokemus on osoittanut, että kiristyskirjefirmat jatkavat syyttömienkin häirintää vaikka heille kuinka hitaasti selittäisi, että tilanne on mahdoton ja kirje perätön. Saamieni tietojen mukaan myös Asianajoliiton valvontalautakunta on tehnyt ainakin yhden langettavan välipäätöksen asian tiimoilta. Tilanteessa kiristyskirjefirman lakimies oli jatkanut kirjeen saajan ahdistelua vaikka jälkimmäinen oli sanonut menevänsä vaikka oikeuteen todistamaan syyttömyytensä. Tämä ei lakimiehille kelvannut, vaan syyttely ja häirintä jatkui kirjeitse. Näyttää siis siltä, että kirjeen lähettäjät eivät osaa jättää rauhaan edes ihmisiä, jotka haluavat siirtää tapauksen suoraan oikeuden arvioitavaksi.

Päädymme jälleen samaan johtopäätökseen kuin edellisissä tapauksissa: Kiristyskirjefirmoihin yhteyden ottaminen ei käytännössä ikinä paranna kirjeen saajan tilannetta. Parempi toimintatapa on säilyttää ensimmäinen kirje varmassa paikassa, mutta tunkea seuraavat kirjeet roskiin ja miettiä asiaa uudelleen siinä vaiheessa, mikäli kirje tulee ihan oikealta oikeusistuimelta.

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi

Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

 

Päivitys 2017-04-05 klo 11:20: Korjattu tekstiä; suositus on säilyttää ensimmäinen kirje ja tunkea loput roskiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Hei Janne! Samaa mieltä olen siitä, että kirjeiden lähettelijöihin ei kannata olla yhteyksissä, paitsi korkeintaan siinä tapauksessa, että kirjallisesti kiistää asian, ei muuten.

Ensimmäisen kirjeen roskiin heittämistä sitä vastoin ei voi suositella, koska nimenomaan siinä ensimmäisessä kirjeessä on paljon tietoa, jota voit käyttää näitä tekijänoikeustrolleja vastaan.

Murolla olemme ohjeistaneet ihmisiä, että kirjeen saatuasi ensimmäiseksi varmistat oman selustasi, eli tilaat kirjeessä olevan päätös- tai diaarinumeron avulla tietosi markkinaoikeudesta (MAO).

Ensimmäisessä kirjeessä kerrotaan myös IP-osoite, kellonajat, hakija jne., joiden avulla saat tietosi MAO:sta. Itseäsi koskevan päätöksen saatuasi näet ensinnäkin millä perusteilla tietojasi on haettu.

Ainakin Hedman Partners on käyttänyt vuorokautisia keskiarvoja parvien koossa ja kokonaisyleisössä, ts. täysin keksittyjä lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Kun saat tämän päätöksen, näet että useimmiten sitä on haettu vain yhden havainnon perusteella ja muut nimikkeet kirjeessä ovat ns. teknistä profilointia eli yhteystietoja ei ole haettu laillisesti MAO:sta.

Itseäsi koskevat tiedot saatuasi, voi olla yhteyksissä operaattoriisi ja varmistaa mitä tietoja ovat luovuttaneet.

Samoin kun teet kanteluita tai rikosilmoituksia, tarvitset alkuperäisen ensimmäisen kirjeen sekä MAO:n päätöksen.

Toisin sanoen, tekijänoikeustrolleihin ei kannata olla yhteyksissä, eikä myöskään ensimmäistä kirjettä saa missäään tapauksessa laittaa roskikseen, koska se voi olla sinun "Vapaudu vankilasta"-korttisi.

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Kiitos kommentista. Korjasin tekstiä kirjeiden säilytystä koskien.

Käyttäjän JoonasLehtolahti kuva
Joonas Lehtolahti

Kiitos kun jaksat ohjeistaa asiassa ja taistella tätä absurdiutta vastaan.

Itse sain vuoden alussa kolme kirjettä Adultialta, kaikki perättömiä, ja jätin ne toistaiseksi huomiotta. Noin kuukauden päästä alkoi tulla muistutuskirjeitä. Toisen muistutuksen jälkeen päätin ottaa yhteyttä, jotta lopettaisivat häirinnän, joten laitoin sähköpostilla viestiä kirjeissä mainittuun osoitteeseen (info@...).

Muistaakseni jo seuraavana päivänä sain vastauksen, mutta vastausviesti oli lähetetty eri osoitteesta (asiakaspalvelu@...), ja viestin sisältö oli melko geneerinen. Selvästikään alkuperäistä viestiäni ei oltu käyty tarkasti läpi, koska Adultian vastineessa kysyttiin tietoja, joita alkuperäisessä yhteydenotossa jo oli mukana. Myös vastausviestin aihekenttä oli uudestaan kirjoitettu sen sijaan että se olisi alkanut "vs: " tai "re: ".

Laitoin sitten vastauksen heidän sähköpostiinsa, nyt siihen uuteen osoitteeseen, ja ilmeisesti se riitti, koska siihen viestiin ei vieläkään ole tullut vastausta. Eikä myöskään alkuperäisistä uhkauskirjeistä kolmannelle tullut muistutusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut