*

Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Katsaus: Useimmat kiristyskirjefirmat eivät ole ikinä vieneet ketään oikeuteen

  • Tämä muovikilpikonnakin on uhkaavampi kuin useimpien kiristyskirjefirmojen toiminta. Kuva: CC BY-NC-ND 2.0 Flickr/p_y_d
    Tämä muovikilpikonnakin on uhkaavampi kuin useimpien kiristyskirjefirmojen toiminta. Kuva: CC BY-NC-ND 2.0 Flickr/p_y_d

Kiristyskirjebisnes on toimintaa, jossa suomalaiset tai Suomessa toimivat lakifirmat uhkailevat kirjeitse vievänsä elokuvien ja sarjojen nettijakajia oikeuteen. Oikeustoimet voi välttää, jos maksaa 600 - 1400 euron suojelurahat. Voisi kuvitella, että uhkailuja varten tarvitaan jonkinlainen oikea pelote. Selvittämässäni aineistossa kävi kuitenkin ilmi, että useimmat kiristyskirjefirmat eivät ole itseasiassa vieneet ketään oikeuteen ikinä.

Suomessa toimivat kiristyskirjefirmat

Kiristyskirjebisnestä harjoittaa Suomessa enimmäkseen seuraavat 5 puulaakia:

  • Hedman Partners
  • Adultia (Tekijänoikeusvalvonta Adultia Oy)
  • Njord Law
  • Tekijänoikeusturva TOT (B-Laki Oy)
  • Filmia

Tietopyyntö markkinaoikeudelle

Kysyin viikolla markkinaoikeudelta, kuinka paljon ajanjaksolla 1.1.2015 -> 11.7.2017 edellämainitut firmat ovat vieneet yksittäisiä käyttäjiä oikeuden eteen kiristyskirjeasioista ("tekijänoikeutta koskeva riita-asia"). Tulokset voivat olla sivustaseuraajalle aika yllättäviä. Kyselemistäni toimistoista ainoastaan Hedman Partners oli tällä ajanjaksolla vienyt ketään oikeuteen. HP:n juttuja oli markkinaoikeuden mukaan 16 kappaletta. Muilla toimistoilla pyöreä nolla.

Kyselin muista lähteistä tietoa Hedman Partnersin toiminnasta. Kävi ilmi, että 2016 maaliskuussa heillä on ollut juttuja vireillä 14 kappaletta.

Analyysiä vastauksista ja muista tiedoista

Vastauksista ja muista tiedoista voi vetää selkeän johtopäätöksen: Adultian, Njord Lawin, Filmian ja Tekijänoikeusturva TOT:in operointi alalla on täyttä hupiukkotoimintaa. Heillä ei ole antaa minkäänlaista kovaa näyttöä uhkaustensa tueksi. Ainoa asia, mitä nämä firmat tekevät, on kiristyskirjeiden massapostitus. Jos kotiin tulee kirje näiltä kiristäjiltä, ainoa oikea reaktio on nauraa ja nostaa laput piirongin laatikkoon. Minkäänlaisissa yhteyksissä firmoihin ei kannata olla.

Hieman yllättäen Hedman Partners on laittanut vireille yli vuodessa maksimissaan vain 2 uutta oikeudenkäyntiä. Koska tietolähteideni käyttämät aikajanat vaihtelevat hieman, on itseasiassa myös täysin mahdollista, että Hedman Partners ei ole vuodessa laittanut vireille yhtään mitään. He muistavat kuitenkin joka toisessa kiristyskirjeessä mainita siirtyneensä valmistelemaan uusia oikeudenkäyntejä. Tuloksia vaan ei hirveästi ole näkynyt viime aikoina.

Kiristyskirjebisneksen nykytilasta ja tulevaisuudesta

Kiristyskirjeitä lähetetään ihmisille edelleen paljon, mutta 4.7.2017 saimme todella iloisia uutisia markkinaoikeudesta. Siellä nimittäin tiukennettiin suhtautumista kiristyskirjefirmojen harrastamiin massapostituksiin. Tulevaisuudessa yhteystietoja luovutetaan vain, jos waretusta on tapahtunut "merkittävissä määrin". Olen melko varma siitä, että tämä tappaa suuren osan nykymuotoisesta kiristyskirjetoiminnasta. Hyvä näin. Olemme myös pyöritelleet yhteistyölakimiehen kanssa uudenlaista mallia, jossa kiristyskirjefirmat saadaan vastaamaan toiminnastaan oikeudessa eräin edellytyksin. Pyrimme testaamaan tätä mallia vuoden sisään. Tunnelin päässä on valoa ja paljon.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi

Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Tuo markkinaoikeuden päätös on kyllä loistava. Olisikohan näille tehty mitään jos kukaan ei olisi nostanut meteliä...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Toisten työn pölliminen maksamatta on silti väärin.

Siitä uhriutuminen taas noloa.

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Lukemalla opetus- ja kulttuuriministeriössä esittämäni tiedonannon kalvosetin saatat havaita itsekin, että kiristyskirjebisnes ei ole kaikilta osin ongelmatonta:

http://paalijarvi.fi/b/Tekijanoikeuskirjeet_Paalij...

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Toki kiristyskirjebisnes on ongelmallista; toisaalta piratismibisneksessä liikkuu jo miljardeja pelkästään mainostuloina. Sen lisäksi että riistetään toisten työtä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #4

Tämän kommentin lähettämällä minä riistän miljardien ihmisten työtä ilman korvausta. Käytän esimerkiksi Agricolan kehittämää kieltä maksamatta hänen omaisilleen korvauksia, kirjoitan sen näppäimistöllä, jonka keksijää ja tekijää en edes tiedä, katselen kirjoittamaani tekstiä LCD-näytöltä, jonka kehittäjistä ja tekijöistä en tiedä, hyödynnän mm. Turingin kehittämää tietokoneteknologiaa, DARPA:n kehittämää tietoverkkoprotokollateknologiaa jne. jne. Puhumattakaan niistä ihmisistä, joiden ajatuksia ja ideoita hyödynnän ja varastan surutta omassa ajattelussani ja ulostulossani. Osaa tietoisesti ja osaa alitajuisesti.

Ja kaiken lisäksi voin vielä mielivaltaisesti julistaa itseni tekstini yksinoikeutetuksi haltijaksi, vaikka riistin sen kirjoittamisessa miljardien ihmisten työtä avaamatta kukkaroni nyörejä - tai edes tietämättä heidän olemassaolostaan!

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #5

@JyrkiP: sinun ajatustavallasi yhteiseen omaisuutemme kuuluu kaikki toisten aiemminkin tekemän työn arvo ja palkka. Riistämistä se silti on! Toisilta ottamiseen pohjautuva ideologia on mielestäni kummallista. En silti lakkaa yrittämästä ymmärtää tuota riistämisen tahtoa.

Kannatan edelleen rakentamista enemmän kuin purkamista.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #7

Ihmisyys, kulttuuri on jättiläisten olalla seisomista. En silti kannata luovien ihmisten riistoa. Ehkä tuohon dilemmaan on joku muu ratkaisu kuin tekijänoikeuksilla rahastavien yhtiöiden paapominen.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #8

Jos poistat dilemmasta yhtiöt (jotka siis eivät ole osa dilemmaa), miten kannatat luovien ihmisten riistoa niistä yhtiöistä huolimatta?

Mikä oikeuttaa pöllimisen, vapaan lataamisen, meillä muilla reiluilla ihmisillä koko tarjonnasta maksattamisen? Freeloaderit riistävät meitä joka päivä.

Piratismi on (...) luovuudelle.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #9

Luova työ on ollut aina kriisissä. Sen kriisin nopeutuminen on vain kiihtynyt. Nyt kaikki relevantti luovan työn tulos on vapaasti saatavilla netistä. Jos ei ole, se ei ole relevanttia. Se on todellisuus. Ime siitä.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #10

Vapaasti pöllittävissä, ei saatavissa. Sen jälkeen kyse on onneksi vielä moraalistakin, koska nilkkiys on vapaaehtoista.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #7

Kannatan että luovat ihmiset saavat työstään reilun korvauksen ja arvostuksen. Jokaisella pitäisi myös mielestäni olla mahdollisuus omistautua luovalle työlle.

Kritiikkini koskee nykyisiä markkinoita ja immateriaaliomistusoikeuksia, jotka ovat täysin kelvottomia. Ne jättävät valtavan joukon ihmisiä ilman korvausta työstään, sekä mahdollistavat miljardien rahavirtoja tahoille, joilla ei ole mitään tekemistä luovan työn (tai minkään muunkaan työn) kanssa.

Toisilta me otamme maksutta joka tapauksessa, oli ideologiamme mikä tahansa. Kenen tahansa elämä olisi hyvin erilaista, jos hän olisi syntynyt yksin keskelle metsää ilman ainuttakaan ihmiskontaktia. Kaikki erot meidän nykyisessä elämäntyylissä ja tuossa hypoteettisessä metsäelämässä perustuvat muiden ihmisten tekemään työhön, ja siitä tehdystä työstä me maksamme korvausta - tai annamme kunniaa - vain aniharvalle. Promillen kymmenestuhannesosan suuruusluokka oikealle taholle korvatusta työstä olisi oma arvaukseni.

Minä kannatan siis uudelleenjärjestämistä tai korjaamista, en purkamista.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Toisten työn pölliminen on fiksuinta, mitä voi tehdä. Pölli vain fiksuimmilta ja on kohteliasta kertoa, keneltä pöllit. Ei tosin pakollista, koska niin kaikki muutkin tekevät.

Jyrki Paldán

Niinhän se menee.

Steve Jobs on loistava esimerkki pöllimisellä pärjäämisestä. Mies kehitteli itse tuotteisiinsa korkeintaan nimen, mutta sai silti pelkällä puheella personoitua kaiken kunnian itselleen ja napattua täysin käsittämättömän omaisuuden. Ne itse kehittäjät ja innovaattorit olivat palkollisia, usein jopa suhteellisen huonosti palkattuja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut