Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kelaa varten joutuu haastattelemaan jopa vainajia

  • Ala-asteen rakkaan Eila-opettajani viimeinen leposija
    Ala-asteen rakkaan Eila-opettajani viimeinen leposija
  • Hyvästä yrityksestä huolimatta en saanut opettajaltani vastauksia Kelan kysymyksiin
    Hyvästä yrityksestä huolimatta en saanut opettajaltani vastauksia Kelan kysymyksiin
  • Kela haluaa selvityksen lapsuusaikani ADHD-oireista
    Kela haluaa selvityksen lapsuusaikani ADHD-oireista

Todetaan heti, että en hae tällä kirjoituksella henkilökohtaista sympatiaa, vaan kirjoitan ihan oikeasta ongelmasta suomalaisessa terveydenhuollossa. Se on aikuisikäisten ADHD-potilaiden kohtelu. On todella inhottavaa avata omaa sairaushistoriaansa julkisesti, mutta asiat eivät muutu, elleivät ihmiset laita itseään likoon.

Taustaa

Minulla on aina ollut aivojeni käyttäytymisen kanssa omituisuuksia. En yleensä kuule esimerkiksi musiikkikappaleiden sanoituksia. En toisinaan muista minulle esittäytyneen henkilön nimeä sekunnin päästä. Moni asia mitä alan suorittamaan, haarautuu pitkäksi korjausketjuksi, jossa keskeyttävät asiat seuraavat toinen toistaan. Olen ollut vanhempieni mukaan "hajamielinen professori". Klassisia ADHD-indikaattoreita, käsittääkseni. Listaa voisi kohdallani jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Lääkäreiltä märkää rättiä naamalle

Ajatus omasta erilaisuudesta oli itänyt päässäni varmaan parikymmentä vuotta. Olin muualla terveydenhuollossa viime vuosina jutellut useaan kertaan siitä, että voisikohan minulla olla jotain ADHD-tyyppistä sairautta ihan aikuisten oikeasti.

Vastaanotto oli suorastaan tyrmäävää. "Hyvässä" tapauksessa asiat ohitettiin olankohautuksella. Toisinaan haukuttiin laiskaksi ja sanottiin asian korjaantuvan "itsensä johtamisella". Pohjat veti lääkäri, joka rupesi puhumaan ADHD-tilastani muotisairautena. Helvetti. Voin kokemuksesta sanoa, että ADHD:ssä ei ole mitään muodikasta. Rupesin miettimään, että oliko se päästään sairaampi osapuoli siinä kohtaa sittenkin lääkäri.

Terveystalosta apua

Vuosien taistelun jälkeen menin pk-seudulla tunnetun neuropsykiatrin vastaanotolle Terveystaloon. Tuli aivan uskomaton tunne kun ensimmäistä kertaa joku otti minut vakavasti. Noin 3 tunnin tutkimisten jälkeen lääkäri löi leiman papereihin. Viimeinkin ihan oikea diagnoosi! Lähetimme lääkärin kanssa lääkekorvauspaperit Kelaa varten. Pitkän rumban päätteeksi lääkekorvaus hylättiin. Syyksi Kela kertoo, että emme ole esittäneet selvitystä siitä, miten oireeni lapsuusiässä on varmistettu.

Kelaa varten ala-asteen opettajan haudalla

Yritin eilen korjata tilanteen, kysymällä lapsuusiän oireista ala-asteen opettajaltani Eilalta. Eila oli tarmokas ja hieman leikkisä vanhan kansan nainen, joka rakasti kaikkia oppilaitaan. Aivan täydellinen opettaja siis.

Valitettavasti Eila ei ollut eilen juttutuulella. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että hän on ollut kuolleena kirkkomaalla vuodesta 2006 lähtien.

Aikuisiän ADHD-potilaiden kohtelu Suomessa on kokonaisvaltaisen ala-arvoista

Tilanne on aivan pähkähullu. Olen 37-vuotias mies. Minun oma opettajasukupolveni on ruvennut kuolemaan tai pökkiintymään. Sieltä on vaikea, ellei jopa mahdotonta saada Kelan kaipaamia tietoja. Muutenkin, minkälaiset neuropsykiatrian diagnostiset valmiudet voi kuvitella 1980-luvun piskuisen kunnan koululla olleen? Maalaisjärjellä ajateltuna ei juuri minkäänlaiset. Tämä on myös totuus.

Käypä hoito -suositusten mukaan aikuisiän ADHD-epäilyissä "Aikuinen on omien oireidensa ja niiden aiheuttaman haitan tärkein tiedonlähde, myös lapsuuden osalta." Kelalla on kuitenkin omat kuviot. Tilanne on vähän kuin Kela laittaisi sokean heittämään tikkaa tai mykän toimimaan tulkkina asian selvittelyssä. Ei mitään järkeä. En ole asiani kanssa yksin, sillä 2-4% esiintyvyydestä kyllä riittää ikäviä ihmiskohtaloita.

Toivon, että aikuisiän ADHD-potilaiden hoidon tasosta Suomessa käydään asianmukaisempaa keskustelua jatkossa.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/eduskuntavaalit2019/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän RikuJungell kuva
Riku Jungell

Itselläni lapsuusiän oireita käytiin läpi ainakin mm. tarkastelemalla kaikkia tallessa olleita peruskoulun todistuksia. Sieltä sitten pystyi katsomaan ainakin niihin aikoihin olleita käytöksen ja huolellisuuden (tms.) arvosanoja ja niiden heikkoutta verrattuna muuhun koulumenestykseen. Toki oli paljon muutakin, mutta ehkä tuollaiset dokumentit voisivat olla tarpeeksi todistetta, tiedä häntä...

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Minun koulun ja ikäluokan todistukset olivat muistaakseni aika suuripiirteisiä, mutta pitänee soitella vielä sinne.

Käyttäjän SivulaTero kuva
Tero Sivula

Tseppiä Janne, nykyinen hallitus on kiristänyt linjaa kauttaaltaan. Itselläkin oli jo ennen tätä hallitusta vähän ongelmia sen lapsuuden kanssa. Äiti oli kuollut ja isä todella iäkäs ADHD myös, joten aika sekalaista kertomusta tueksi tuli, onneksi omat oireeet olivat niin vahvat että asia oli aika helppo. Toki sillä lääkärin tekemällä hakemukselle kelalle on iso merkitys, mitään selkeää ohjetta siihen ei ole, vaan joka lääkäri kirjoittaa sen sillä mikä oma näkemys ja taidot ovat.

Muutenkin se on harmi että lääkitystä ei oteta vakavasti vieläkään, se ei ole keneltäkään pois että annetaan vaikka kuukauden satsi lääkkeestä, se viimeistään näyttää potilaalle heti, onko epäillys totta vai ei, ero on aina lääkkeen kanssa toimintaan niin raju että olen verrrannut sitä kuuluisan Matrix leffan pilleriin, jonka otettua näet totuuden.

Toinen merkittävä tekijä on se että adhd:ssa on valtava määrä talenttia jossakin erikoisosaamisessa, kuten itse, jo ennen lääkitystä huuhailin ja pidin itseäni äärimmäisen tyhmäksi, vaikka olinkin liikunnan osalla talentti, sattuman kautta päädyin mainosalalle ja loppu onkin historiaa, mielikuvitus ja vapautus tyhmän kahleesta, kun oletkin jo koulussa priimus, työstä puhumattakaan. Tällä politiikalla menetetään valva määrä äärimmäisen hyviä duunareita ja vieläpä todella hyvin tuottavia.

Jos ajatellaan että populaatiosta on se 3-5 % ADHD, niin olisi heidän talentin menettämisen sijasta valtava mahdollisuus saada heidän työelämään, täytyisi olla TT -toimistossa aivan oma yksikkö ohjaamassa heitä löytämään se oma talentti ja sitten opiskelemaan sitä.

Itsellä on nyt kolmas vuosi peräkkäin että alkuvuodesta en saa lääkkeitä, itsellä kun pelkät adhd lääkkeet maksaa reilu 300 € ja reumalääkkeet saman, taas kela temppuilee maksusitoumuksen kanssa, asia pitäisi olla enemmän kuin selvä, olen kuitenkin yksinhuoltaja, joten tulot ei riitä millään, tammikuulle sain maksusitoumuksen, mutta se tuli 31.1.2019 ja oli voimassa sen vuoden, mutta olin muualla sen päivän joten kun näin sen, se oli jo myöhässä. Hain uudestaan heti, kesti pari viikkoa ja sitten tulikin valtava määrä dokumenttipyyntöjä, onko nyt varma että tarvitse lääkkeitä? -Reumahan paranee itsetään tai jos paranisi, niin varmaan söisin niitä, varsinkin kun vahvin lääke tekee sen kun kerraan viikossa kun otan sen, niin 3-4 päivää vatsa on kuin olisi juonut sulaa lyijyä ja jatkuva ripuli ja oksetus, sama lääke "stytostaatti" kuin syöpähoidossa, mutta varmaan sadas osa.

ADHD lääke on myös nyt lopussa, joten kun se on stimulantti ja piristävä, niin kun lopettaa sen, niin olen yhtä väsynyt kuin kovassa kuumessa, 5 päivää ilman nyt, ja olen vain nukkunut, sen 16 tuntia päivässä.

Mutta pahinta on reumalääkkeiden loppu, pari viikkoa vielä ilman lääkkeitä, niin olen työkyvytön, kun saan lääkkeet taas, niin kestää se 2-3 kk että ne alkaa taas vaikuttaa.

Hyvä osoitus kuinka valtio /kela säästää :)

Ps. Oletko FB ADHD ryhmissä, siellä on kyllä hyvää kokemusasiantunemusta, apua yleensä saa siihen miten kanattaa edetä.

Pss.jos on kirjotusvirheitä, se johtuu siitä, että nyt on lääkkeiden puutteen takia ollut 6-7 x viikossa migreeni...

Käyttäjän usvi kuva
Janne Paalijärvi

Tervehdys ja ikävä kuulla tilanteestasi. Minä pärjäilen jotenkin, vaikka viimeinen lääke tuli otettua tänään. Täytyy katsoa mitä tekee. En ole FB:n ryhmissä, ei ole juuri aikaa nykyään. Kirjoitusvirheet ovat myös minun vieraani usein. Kun ajatus lähtee laukalle, sormet hakkaavat lyöntejä jostain tulevaisuudesta tai menevät muuten solmuun.

Käyttäjän JarnoYltv kuva
Jarno Yltävä

Itselläni onneks diagnoosi tehtiin jo 8 vuotiaana, mutta lääkityksen sain vasta 23vuotiaana. Nyt ongelmana onkin, että olen alkanut saamaan erittäin pahoja haittavaikutuksia metyylifenidaatista, mikä on melko yleistä. Kuitenkaan kukaan lääkäri ei ole suostunut kokeilemaan minulle, kuin yhtä toista lääkettä, jota kokeiltiin yhden päivän ajan, mutta sen haitat minulle olivat hengenvaarallisia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut