Tekniikan kehto ei keinu

On syksy. Akateeminen maailma valmistautuu jälleen uuteen lukuvuoteen haasteellisissa merkeissä. Ehkä kovin mielenkiinto kohdistuu Aalto-yliopistoon. Seuraavan vuosikymmenen aikana punnitaan, saako rahalla, ja pääseekö hevosella. Työelämässä olen tottunut siihen, että kuhunkin hommaan hankitaan, jos ei nyt parhaat, niin ainakin kelvot työvälineet. Yliopiston tietohallinto on kuitenkin valinnut täysin päinvastaisen suunnan.

Koulun tietojärjestelmiä on jo ennen Aaltoa kohdannut ikäviä, joskin ymmärrettäviä ongelmia. Yksi näistä ovat kurssi-ilmoittautumiset. Kurssien alkaessa tunkua esimerkiksi kielenopetukseen on ollut niin rajusti, että järjestelmät ovat saattaneet olla parikin päivää pois pelistä. Näitä ovat sitten ylläpitoportaan "lapiomiehet" käynnistelleet uusiksi, pahimmassa tapauksessa jopa pyhäpäivinä ja ilman minkäänlaista lisäkorvausta. He ovat silmissäni henkilökunnan todellisia sankareita.

Kuten todettua, edellämainittu on normaalia ja ymmärrettävää. Mutta koulun tietohallinnossa on tapahtunut myös paljon muuta. Itselleni perversseintä kolmea asiaa käsittelen alla.

Linux-luokkakoneiden etäkäyttökielto

Jossain vaiheessa vuoden parin sisään otettiin Aallossa käyttöön keskitetysti muutama yleispalvelin. Samaan aikaan yhteydet Linux-luokkakoneisiin katkaistiin ulkomaailmasta. Perinteisesti näitä koneita on käytetty opiskelijoiden viestintäpalveluihin, hajautettuun laskentaan ja ohjelmointiharjoituksiin. Varsinkin etänä suoritettavissa ohjelmointiharjoituksissa on ollut ongelmia satojen opiskelijoiden tunkiessa yhtä aikaa yleispalvelimille. Ennen kurssien ylläpitäjät ajoivat nämä henkilöt käyttämään Linux-luokkien koneita. Tällöin, mikäli sattui jumittamaan koneen java-prosessien villiintyneellä muistinkäytöllä, vahinko rajoittui yhden koneen pieneen käyttäjämäärään. Nyt näistä ongelmista pahimmassa tapauksessa kärsivät sadat ihmiset. On jännää, että ennen ohjelmointiharjoitusten tekeminen yleispalvelimilla oli jyrkästi kiellettyä, mutta nyt siihen pakotetaan.

Aalto Inside

Aalto Inside on Aallon wiki-muotoinen tiedotusjärjestelmä. Siinä missä esim. perinteinen Wikipedia on avoin ja helposti lähestyttävä, Aalto Inside on yleisöltä suljettu. Sivustolle pääsee viime kädessä vain pankkitunnuksin tunnistautumalla. Mikä oiva tapa estää keskustelu yliopiston "sisäisistä asioista"... Tällainen salainen tiedotus ei ole kaikille mieleen. Muistan tapauksen, jossa kaverini julkaisi erään dokumentin Aalto Insidestä omilla www-sivuillaan. Hän sai kohta puhelimeensa useita painostuspuheluita aiheesta. Puheluiden sävy oli erittäin ahdistava.

Varjonoppa

Kolmas, kaikista ikävin tapaus, on ns. Varjonoppa. Koululla toimii opiskeluportaali nimeltä Noppa. Menneinä vuosina kävi kuitenkin niin, että lukukausien alkaessa kyseinen, opintojen kannalta kriittinen palvelu oli usein kaatunut. Palvelu sisältää tenttiaikataulut, harjoitustehtäviä, ohjeita kurssien suorittamiseen ja sensellaista. Näppärät teekkarit laittoivat pystyyn varjopalvelun, joka ristittiin Varjonopaksi. Varjonoppa sisälsi samat tiedot, kuin alkuperäinen Noppa, tosin sillä erotuksella, että tämä varjopalvelu oikeasti toimi. Opiskelijat iloitsivat aiheesta - olihan heillä nyt toimiva palvelu, jota kautta opintoja pystyi suorittamaan.

Ilo oli kuitenkin ennenaikaista, sillä yliopisto lähestyi ukaasilla palvelun ylläpitoa: Varjonopan olisi poistuttava Internetistä tekijänoikeussyistä. Ja sehän poistui. Toimivaa palvelua jäivät kaipaamaan sadat innokkaat opiskelijat, joille Varjonoppa oli lähes korvaamaton työkalu. On mielestäni käsittämätöntä jeesustelua ja tekopyhyyttä vaatia tällaisen opiskelua helpottavan palvelun poistamista tilanteessa, jossa yliopisto itse ei saa omia järjestelmiään toimimaan. Mutta näin meillä Aalto-yliopistossa on kai tapana.

Janne Paalijärvi

P.S. Varjonopan varsinainen koodi elää edelleen Googlen repositoryssä.