Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Business finland

Tavaraviennin tuijottaminen johtaa harhaan - palveluvienti pelastanut Suomen

Suomen pelastajana Nokian romahduksen jälkeen on ollut palveluviennin kasvu, mutta edelleen tuijotetaan jatkuvasti vain tavaravientiä, jolloin perinteisen teollisuus saa jatkuvasti suhteettoman merkityksen talouden arvioinneissa. 2017 tavaraviennin arvo oli 59,6 miljardia, samana vuonna palveluviennin arvo oli jo 26,3 miljardia eli kokonaisviennistä palveluiden lähes aina unohtuva osuus on jo lähes kolmannes.

Hallitus suunnittelee lisää yritystukia

Kesäkuun puoluekokouksissa päähallituspuolueiden puheenjohtajat raottivat näkemyksiään tulevaisuudesta. Tämän perusteella saamme pian nähdä suorien yritystukien lisääntyvän. Keskustapuolueen perinteiseen linjaan yritystuet sopivat hyvin mutta kokoomuksen myönteinen suhtautuminen yritystukiin on lievästi sanottuna yllättävää.

Tekes/Business Finlandin IBM-sopimus tarpeeton ja haitallinen?

Ministeri Lintilä on saanut selvityksen innovaatiorahavirtoja ohjailevasta Tekes/Business Finlandin IBM-sopimuksesta ja on tyytyväinen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718575.html

Tekes/Business Finlandin kriisin tausta

HS julkaisi (3.6.2018) ansiokkaan artikkelin Business Finlandin kriisistä, joka kulminoituu IBM:n kanssa solmittuun suuria veronmaksajien rahoja ohjailevaan sopimukseen ja siihen liittyviin vähintään kyseenalaisiin dealeihin. Aiemmin julkisuudessa (Iltalehti) esitetyt kysymykset oli helppo leimata iltapäivälehtien sensaatiojournalismiksi. Nyt valtakunnan päämedia on artikkelia varten tehnyt perusteellista tutkivan journalistin työtä, jota on vaikea sivuuttaa.

Business Finlandin seuraava "yhtiökokous" järjestetään viimeistään ensi keväänä

Innovaatiorahoittaja Tekes halusi Suomesta terveysteknologian piilaakson. Siksi se pyrki kaikin keinoin yhteistyöhön amerikkalaisen IBM:n kanssa. Syntyi outo jättisopimus, joka ajoi viraston kriisiin. (HS 3.6.2018) olisi viihdyttävää luettavaa, jos koijarin (Brian Fredriksen) taskuun eivät olisi päätyneet verorahat, joille olisi varmasti ollut parempaakin käyttöä.

Uskon ja toivon kuitenkin, että Business Finland ja IBM purkavat sopimuksen yhteisymmärryksessä ilman että se tulee veronmaksajille kovin kalliiksi.

Pääjohtaja rakastui tekoälyyn

Mille organisaatiolle tahansa vaarallista, jos pääpomolla on keppihevonen, asia jota hän edistää keinoja kaihtamatta. Tekesin (nykyisin Business Finland) Nokia Siemensistä tulleelle pääjohtajalle Pekka Soinille kävi noin vuonna 2016, kuva. Marko Junkkarin kirjoittamassa Hesarin nelisivuisessa jutussa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy tyhjän päällä

Vieläkään ei tiedetä mitä hallituksen perustama Vake aikoo tehdä. Vaken hallituksen puheenjohtaja Karhinen lausui tänään (HS 31.5.): ”..Jos emme tunnista mitään, joka uudistaisi Suomea, emme tee mitään..”. Karhinen puhuu rehellisesti mutta kuullostaisi ikävältä veronmaksajien kannalta maksaa palkkaa toimitusjohtaja Tikalle, Karhiselle ja muulle organisaatiolle, jos eräs lopputulema on ettei mitään tehdä. Syy ei tietysti ole Karhisen vaan maan hallituksen toimintatavan, jossa tehdään päätöksiä, joita ei valmistella asiaankuuluvalla huolellisuudella.

Hallituksen innovaatiovisio huipentuu: leikkausten jälkeen irtisanomiset.

Tänään uutisoitiin ensimmäisen kerran tulevista YT-neuvotteluista ja mahdollista irtisanomisista uudessa Business Finlandissa (TT 28.5.). Sipilän hallitus on systemaattisesti ajanut alas suomalaista innovaatiojärjestelmää rahoituksen suurilla leikkauksilla ja Tekesin lakkauttamisella. Jäljelle jäävää rahoitusta on siirretty akateemiseen tutkimukseen pois innovaatioiden kehittämisestä sekä erilaisiin yritystuen luontoisiin tukiin.

Tuotekehitys ja innovaatiot vähenevät - muut Pohjoismaat eri linjalla

Suomen T&K-panostusten määrä kulkee aivan eri suuntaan kuin muiden Pohjoismaiden ja vuoden 2008 tasoon verrattuna yritysten omat panostukset ovat vähentyneet miljardilla ja vuodesta 2012 lähtien myös julkiset panostukset ovat lähteneet laskuun. Samaan aikaan kun Ruotsi on nostanut yritysten ja julkisen panostuksen 4,6:een prosenttiin bruttokansantuotteesta ja Tanskakin noussut yli kolmeen, on Suomi laskenut alle kolmen prosentin. Teknologiavientimme on pudonnut ja korkean teknologian osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt finanssikriisin jälkeen 14 prosentista alle yhdeksään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä