Presidentti Sauli Niinistö antoi perjantaina haastattelun Iltalehdelle otsikolla ”Kulkeeko Ruotsi eri polkua kuin Suomi Euroopan puolustamisessa? - Presidentti Niinistö kertoo IL:n haastattelussa, miten asia on” (IL 11.2.2019).
Haastattelun aihe oli EU:n puolustusyhteistyö, johon Suomi ja Ruotsi suhtautuvat eri tavoin.
Iltalehden toimittaja Kreeta Karvala kysyi Niinistöltä seuraavasti:
Pääministeri Juha Sipilän Washingtonin-matkalla republikaanijohtaja Mitch McConnell teki Juha Sipilälle suoran kysymyksen, miksi Suomi ei liity Natoon? Sipilä totesi viitaten Elinkeinoelämän valtuuskunnan samana päivänä julkaisemaan kyselyyn, jonka mukaan vain 23 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä. Pääministeri selvensi Suomen asemaa myös laajemmassa geopoliittisessa merkityksessä.
EVAn kyselytutkimuksesta ilmenevä suomalaisten historiallisen vankkana jatkuva luottamus tasavallan presidenttiin ja entistä realistisemmaksi käyvä suhtautumisemme USA:han ja Venäjään näyttäisivät pohjaavan juurikin sellaiseen 'kaukaa viisas'-ajatteluun, jota hahmottelin blogin ykkösosassa heti presidentinvaalien tulosten selvittyä tammikuussa 2018:
Mieleeni on ikuisesti syöpynyt yksi yläasteen historiantunti, jolloin lähes kuusikymppinen opettajamme totesi kovin itsevarmasti, että Venäjä olisi vuoteen 2020 mennessä sekä NATOn jäsen että EU:n kiinteä yhteistyökumppani. Näin jälkiviisaana olisi helppo todeta, että opettajani käyttäytyi naiivisti, mutta vuonna 2011 Euroopan tulevaisuus näytti huomattavasti nykyisempää valoisammalta.
++++++++++ Presidentti Trump on taas käynyt neuvomassa EUta kuin takapihansa skunkkeja. On käsittämätöntä, että USA saa esiintyä toisella mantereella kuin olisi osa EUta. Ohessa Donaldin twiitti:
Donald J. Trump ✔ @realDonaldTrump ....On top of it all, Germany just started paying Russia, the country they want protection from, Billions of Dollars for their Energy needs coming out of a new pipeline from Russia. Not acceptable! All NATO Nations must meet their 2% commitment, and that must ultimately go to 4%!
Tämä viikko on jo perjantaihin mennessä ehtinyt muuttaa maailmanpolitiikan asetelmia tavoilla, joiden vaikutukset heijastuvat vielä kauas tulevaisuuteen. Tilanne on haastava myös läntiselle Euroopalle, joka joutuu nopeasti miettimään uusiksi omat strategiset linjauksensa.
”Ranskalle rahaliiton pohjimmainen päämäärä oli luoda vastavoima vahvistuvalle Saksalle, kun taas Englanti Thatcherin johdolla ei nähnyt ylipäätään Saksojen yhdistymistä myönteisenä Euroopalle.”
Tuoreen uutisen mukaan on Suomi harkitsemassa lähtöä mukaan kriisinhallintajoukkoihin, joita käytettäisiin aluksi EUn ulkopuolella ja rajoilla. Ehdotuksen on tehnyt Ranskan presidentti Macron. https://m.iltalehti.fi/politiikka/201805032200919552_pi.shtml
Euroopan interventiojoukkoihin mukaan ovat Ranskan lisäksi lähdössä Saksa, Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia ja Portugali, sekä Itämeren maista Tanska ja Viro. Hienoa tässä on kaksi asiaa.
Länsi valitsi itselle pidemmällä jänteellä hävinneen roolin, mutta poistui [1 ja poistuu Syyrian alueelta ainoalla jotenkin uskottavuutensa säilyttäneellä tavalla – rauhoittumassa jo olevan Syyrian raskaalla edelliseen nähden kaksikertaisella ohjusrynnäköllä [2 – kolmen lännenmiehen voimin.
Kirjoitin Uuden Suomen blogissa 15.1.2018 otsikolla, ”Nato-kysymys liimaa porvaristoa ja demareita yhteen”, jossa tein arvion siitä, että SDP olisi nousemassa hallituspuolueeksi nimen omaan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen vaa`an kieli asemansa vuoksi. Tänään Iltalehden toimittaja Olli Ainola uumoilee samansuuntaisia näkemyksiä. Asia tuli esille ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, jossa oli puhujana myös amiraali evp Juhani Kaskeala.