Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Kauppapakotteet

Pitääkö Kiinan taipua lännenmiehen tahtoon?

Kiina on maailman vanhin yhtäjaksoinen korkeakulttuuri [1, joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti – niin merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari Zhu Di' n aikana dzonkkilaivastonsa ”kaikille maailman merille” [2 - suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias- kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.

 

A Taloutta

Iran – seuraava (kauppa)sotanäyttämö?

Ellei aseellinen sota, niin ainakin kauppasota, jossa itä ja länsi ovat jälleen eri puolilla – lietsoen jälleen vastakkainasettelua. Venäjä ja Kiina vakuuttavat pysyvänsä tehdyn yhteissopimuksen takana, koska sopimusrikkoja ei ole toteen näytetty eli todisteita Iranin ydinase- ja ballististen ohjusten kehittelystä ei ole näyttöä - vedenpitävästi.

 

Länsi käy jo asemoitumissotaa idän kanssa

Ei vielä pommein, raketein eikä toivottavasti ”ikinä” ydinasein. Pelkästään lännen ikonilla Yhdysvalloilla on noin 7 000 ydinkärkeä ja meidän vierusvaltiolla – 1 300 kilometrin maarajamme takana Venäjällä - suunnilleen sama määrä – noin 7 000 ydinkärkeä. Nyt käydään jo kauppasotaa ja talousvirtojen vaikuttavuussotaa – erityisesti Kiinan ja USA:n kesken --- Noilla ydinkärkimäärillä tuhotaan käytännössä ihmiskunnan elinmahdollisuudet!

 

Venäjän reservirahaston hupeneminen on kiihtynyt – varat ehtyvät 2017 lopulla?

Olen seurannut Venäjän reservi- ja kansallisen hyvinvoinnin rahastojen varojen kehitystä kuukausittain vuoden 2015 syksystä lähtien.

Tuontiboikotti puree Venäjällä

 

-Venäläisten ykköspuheenaiheeksi on viime kuukausina noussut kohonneen ruoan hinnan taivastelu. Esimerkiksi Pietarissa tuntuu siltä, että ruokamarketit päivittävät tuotteiden hintoja ylöspäin lähes päivittäin. Erityisen nopeasti ovat nousseet ainakin vihannesten, hedelmien, kalan, lihan ja joidenkin maitotuotteiden hinnat

Palvelijalla on aina suuri valta hallitsijaansa

Palvelijalla on aina suuri valta hallitsijaansa, mutta tämä ei läheskään aina tiedä tai tajua sitä. Viimeisessä kädessä kaikki hallinto perustuu siihen yksinkertaiseen parasiittimaiseen perusajatukseen kerätätä ahkerien ihmisten tuottamassa työssä ja muussa toiminnassa syntynyt ylijäämä joidenkin harvojen tuhlattavaksi ja kulutettavaksi. Poikkeuksen tästä tekee vain hyvinvointiyhteiskunta, joka ainakin periaatteessa toimii vapaan sopimisen pohjalta. Suurinkaan herra ei ole jokaisessa asiassa lainkaan mahtavampi kuin vähäarvoisin palvelijansa.

Onko Ukrainan sota globalisaation taitekohta?

Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet ovat paljon suurempi asia kuin tällä hetkellä näemme. Todennäköisesti ne ovat uuden ajan alku, jossa länsi tulee purkamaan taloudellisia riippuvuuksiaan ei ainoastaan Venäjästä vaan myös Kiinasta. Ainoastaan merkittävä demokratiakehitys näissä maissa voi muuttaa prosessia.
 

Venäjälle investoiminen on typerää

Kun Venäjää kohtaan asetetut pakotteet lävähtivät päälle, useat suomalaisfirmat alkoivat itkemään miten niiden tulokset tulevat kärsimään.

Tämä on kuitenkin ihan niiden oma vika. Ei pitäisi olla mitenkään epäselvää, että Venäjä on erittäin haastava paikka tehdä bisnestä. Oikeusjärjestelmä toimii huonosti ja korruptio kukoistaa – ja siihen päälle vielä iso kasa sekopäisiä poliitikoita, jotka voivat hämmentää poliittisen tilanteen kriisin partaalle, kuten nyt on käynyt. Joskus siitä voi seurata vaikkapa talouspakotteita, jotka pysäyttävät kaupan kokonaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä