Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsätalous

Hirvi muokkaa kansallismaisemaamme

Hirvi on kasvanut Suomen toiseksi tärkeimmäksi laiduneläimeksi. Hirveä edellä on vain nauta. Nautoja meillä on 882 000 kappaletta, vasikat mukaan lukien. Nauta tuottaa teuraslihaa 86 miljoonaa kiloa vuodessa.

Hirvien lukema on keskimäärin noin 120 000 päätä, kevään vasat mukaan lukien. Hirvi tuottaa teuraslihaa 8-9 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on kymmenesosa naudan vuotuisesta teuraslihasta.
 
Koko maan tasolla kolmanneksi tärkein on poro. Niitä on 200 000 kappaletta, ja niiden teuraslihaa saamme vajaat kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Energiatavoitteinen puunjalostus tahkoaa tulosta

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloisen, lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Propsin aikana metsän talous kasvoi

Takavuosilta muistamme metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli kauppanimenä propsi. Suomen kielen sana muuntui englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop).

Veimme taannoin propsia Englannin kivihiiliteollisuudelle. Propsi oli pääosaksi mäntyä, jolla oli kestävän tukipuun maine kaivoksen käytävissä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen sellupuun luokkaa.

Biotalous hamuaa haketta halvemmalla

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuotetehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi sähköksi, vaatteiden kuiduksi, bioetanoliksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, tai vaikkapa uusiutuvaksi grafeeniksi ja muiksi tuleviksi nanotuotteiksi.

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Talousmetsillä menee mukavasti

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2017 hakkuista. Ne olivat ennätystasolla: 72,4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuut lisääntyvät ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.  

Avohakkuukielto ja juurikääpä

Maanantaina pyörähtää käyntiin uusi tutkimushankkeemme, jossa kartoitetaan metsiemme pahimmalle tuhonaiheuttajalle - eli tyvilahoa aiheuttavalle kuusenjuurikäävälle - kestävyyttä tuottavan geenin esiintymistä kuusen jalostuspopulaatiossa. Geeni on löytynyt äskettäin ruotsalaisissa tutkimuksissa ja se vähentää juurikäävän kasvua noin neljänneksen.

Kyseessä on vahvasti soveltava tutkimus, jonka tulosten voidaan odottaa siirtyvän metsien hyödyksi suhteellisen nopeasti. Oman näkemykseni mukaan se voi tapahtua kahdella tavalla.

Aukkoja katsellen ...

Viihtyisällä ja kauniilla luonnolla on suuri merkitys meidän jokaisen elämässä. Joku voi väittää, ikänsä kaupungissa asuneena, että myös kaupunkimiljöö on osa luontoa. Tosiasiassa se ei sitä ole, vaan luonto löytyy kokonaan muualta.

Itse aiheutetut vitsaukset – hävytöntä leikkiä ihmisten ja eläinten terveydellä

Olen ihmetellyt suomalaisten kykyä sopeutua kaikenlaisiin olosuhteisiin. Aina silloin tällöin sopeutumista tapahtuu myös silloin, kun epätyydyttäviin asioihin voisi puuttua alistumisen sijaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä