*

Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Perhepolitiikka

Saako syntyvyydestä puhua?

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aiheutti ”somemyrskyn” käyttämällä termiä synnytystalkoot. Termi toki oli retorisesti varsin huono sanavalinta, mutta joudun ensimmäistä kertaa olemaan Rinteen kanssa jostain samaa mieltä. Suomessa syntyvyys on hälyttävän alhaista.

Synnytystalkoot, vai perhepolitiikan muutos?

Media on kohissut SDP puheenjohtajan Antti Rinteen synnytystalkoista. Totta on, että Suomessa syntyvyys on alimmillaan sitten 1800-luvun nälkävuosien. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä juuri lapsissa on meidänkin kansakuntamme tulevaisuus.

Ryhdymmekö sitten ”isänmaan puolesta” makuuhuonehommiin? Tärkeä on ensin kysyä, miksi syntyvyys on noin alhainen?

Synnytystalkoista

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen ehdotus ”synnytystalkoista” on saanut aikaan pienen myrskyn. Sanavalinta oli huono ja seuraukset nähdään. Vaarana on kuitenkin se, että hyvä asia jää huomaamatta. Menee lapsi pesuveden mukana.

 

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, sanoi presidentti Paasikivi. Vinoutunut väestökehityksemme on satavuotiaan isänmaamme kannalta kaikkein olennaisimpia kysymyksiä. Seuraava sukupolvi maksaa aina edellisen eläkkeet. Kuka sinun eläkkeesi maksaa?

 

Antti Rinne ei saa minua synnyttämään

Helsingin Sanomat uutisoi tänään 23.8., että SDP kehottaa suomalaisia tekemään lisää lapsia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puhui ”synnytystalkoista” eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Kouvolassa.

Tarkoitus on varmasti hyvä. Syntyvyys on heikentynyt jo kuutena vuotena peräkkäin, ja suomalainen perhepolitiikka kaipaa kipeästi uudistamista. Työväenpuolueen retoriikka talkoista ampuu kuitenkin pahasti ohi. Minussa, nuoressa lisääntymisikäisessä naisessa, puhe synnytystalkoista saa lähinnä veren kiehahtamaan.

Poliitikot tappavat suomalaiset sukupuuttoon!

Suomen väestönkehitystä tarkastaltaessa 2. maailmansodan jälkeen huomataan ns. suuret ikäluokat vuosina 1945-1950, jolloin syntyvien lasten määrän vuodessa oli noin 100000 lapsen paikkeilla. Toinen merkittävä piste väestönkehityksessä on 1960-luvulla, jolloin syntyvyys laski alle 80000 vauvan. Vuosina 1972 ja 1973 pudottiin alle 60000 syntyneen lapsen lukemaan, kunnes 1980-luvun vaihdetta lähestyessä oltiin taas yli 60000 lapsen syntyvyysluvuissa.

Laskeva syntyvyyden trendi tappaa suomalaiset sukupuuttoon!

Synnyttäminen on parasta, mitä nainen voi tehdä

Syntyvyys matelee, kertovat lehtiotsikot. Asiantuntijat ovat epäilleet syiksi niin poikkeuksellisen pitkää taloustaantumaa kuin kulttuurin muutosta, jossa tärkeää on kokea kaikki mahdollinen ennen antautumista perhe-elämään, jota pidetään rajoitteena ja taakkana.

Harhaanjohtava perinnepuhe edistää eriarvoisuutta

 

Europarlamentaarikko Heidi Hautala arvioi (HS 4.3.2017), että naisten asemaa ollaan heikentämässä vetoamalla “perinteisiin arvoihin”.  Arvio pitänee paikkansa, mutta ehkä tärkeämpi havainto on, että perustelu perinteellä on usein harhaista.

Perinteisiin arvoihin vetoavat henkilöt ja monet muutkin luulevat, että äitien enemmistön pidättäytyminen elannon hankintaan osallistumisesta muiden aikuisten rinnalla sekä äidin yksinäinen omistautuminen hoivatöille on perinteellistä.

Perhe on nostettava takaisin hyvän elämän keskiöön

Perheiden ja parisuhteiden nostaminen jälleen hyvän elämän keskiöön vaatii poliittista tahtoa ja nykyisten valtion tukirakenteiden uudelleen tarkastelua. On aika sanoa ei työelämän joustamattomuudelle, joka on jo vuosia pompotellut perheitä ja parisuhteita. Perhe tai parisuhde ei voi olla työelämään nähden vain satunnainen projekti, josta tukee kyetä joustamaan ollakseen menestyvä. Vääristyneen markkinatalouden vaatimus perheen loputtomasta joustosta syö jaksamista, on perimmäinen syy tasa-arvo-ongelmiin ja on hyvälle lapsuudelle vahingoksi.

Peili käteen, Häkämies!

Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Jyri Häkämies vaati suomalaisia naisia nopeammin perhevapailta työelämään. (Lännen media 19.2.) Häkämiehen mukaan sillä tilkittäisiin työllisyysasteemme aukkoja tehokkaasti.

On hienoa, että perhepolitiikka on vihdoin puheenaihe myös suomalaisessa miehisessä talouskeskustelussa.

Samalla sitä kuitenkin toivoisi, että perheisiin liittyvät poliittiset avaukset eivät aina olisi heikennyksiä, vaatimuksia, vastakkainasettelua tai suoraviivaista kilpailukykypuhetta. Olisi mahtavaa, jos perhepolitiikan arvo ymmärrettäisiin laajemmin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä