Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Ympäristönsuojelu

Hiilidioksiditeoriasta ja ympäristönsuojelun prioriteeteista

Ihmisen ilmakehään päästämän hiilidioksidin määrään perustuvaan kasvihuoneilmiö-teoriaan keskittyminen ja sen pariin syntynyt dogmaattinen ajattelu ovat luoneet vaarallisen tilanteen, jossa ylivoimaisesti suurin huomio ja suurin osa ympäristönsuojeluun käytettävistä resursseista suunnataan tämän edelleen epävarman teorian ympärille.

Ongelma ja riskit piilevät siinä, että samaan aikaan täysin varmasti ja yksimielisesti ihmiskunnan aiheuttamiksi ongelmiksi tiedetyt vakavat ja akuutit ympäristöongelmat jäävät sen takia aivan liian vähälle huomiolle.

Trumpin pöyristyttävät nimitykset ympäristövirkoihin - miten Suomessa?

Presidentti Trump jaksaa kohahduttaa twiiteillään ja monilla toimillaan. Taustalla kuitenkin tapahtuu myös todella kummallisia nimityksiä, joissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Erityisesti ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet todella ihmeissään herran nimityksistä korkeisiin virkoihin viimeisen vuoden aikana. Ollaan nimitetty henkiöitä, joilla ei vaikuta olevan lainkaan kompetensseja kyseisiin johtotehtäviin. Näillä tullee olemaan merkittäviä vaikutuksia virastojen toimintaan ja painopisteisiin.

Puhdas vesi, puhdas ilma, terve elinympäristö kaikille...

Kaikille alkaa jo selvitä elämän perustarpeet ihmiselle, puhdas, terve ympäristö, jossa on turvallista liikkua ja asua. Tämä on myös asetettu perustavoitteeksi Amerikassa, jossa paikoin on saasteet pilanneet ihmisten elinalueita. Saastuttaminen ei ole enää sallittavaa, vaan ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille. "In a greener, healthier world, all of us would treat our air and water as the precious life-giving resources they are, not as dumping grounds for our waste.

Maailman muovijäteongelma on saatava kuntoon

Arvo Salo aikanaan runoili: "Voi hyvät veljet, me hukumme paskaan."

Mutta emme me ole hukkumassa luonnontuotteeseen, vaan olemme itse kylväneet tuhon siemenet: muovia.

Joka ikinen minuutti meriin dumpataan kahden roska-autollisen verran muovia. Jos nykyinen tahti jatkuu, parinkymmenen vuoden päästä merissä on enemmän muovia kuin kalaa.

Happosateista ja metsävaurioiden uhkasta selvittiin

Metsävauriot kuohuttivat mieliämme 1980-luvulla. Puhuimme happosateista, jotka olivat pääosin peräisin kivihiiltä käyttävien voimaloiden ja teollisuuden rikkidioksidin päästöistä. Happosateiden uhka oli enemmän Etelä-Suomen ongelma. Kuusen kasvatusmetsien harsuuntumista mitattiin muun muassa Salpausselällä.

Euroopan happamoituneita vuoristometsiä tuhoutui silloisen rautaesiripun rajan itäpuolisissa Itä-Saksassa ja Tsekeissä. Etelätuulet kuljettivat sieltä sateita Suomeen, ja sadevesiemme happamuuden pelättiin lisääntyvän entisestään.

Näkökulmia energiatulevaisuudesta

Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ilmastopäästöistä pitää päästä pikimmiten eroon. Mistä saamme jatkossa energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi?

Energiavarannot voidaan jakaa kahteen ryhmään: uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Kuvassa 1 nämä esitetään suhteutettuna maailman energiantarpeeseen. Huomattakoon, että uusiutumattomien energialähteiden - maakaasu, öljy, uraani ja kivihiili - osalta kuva esittää kokonaisvarantoa, uusiutuvien osalta vuosittain uusiutuvaa varantoa.

Helsinkiin Itämeren suojeluohjelma

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.

Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla
seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.

Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.

Onko uutisointi Finnpulpin ympäristöystävällisyydestä ollut harhaanjohtavaa?

Onko median uutisointi Finnpulpin sellutehtaan ympäristöystävällisyydestä ollut harhaanjohtavaa?

Gaia* kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme?

Euroopassa kärvistellään kohta vuosisadan helteessä. Portugali on saamassa jopa 45-50 asteen rutikuivan lämpöaallon Afrikasta, jossa Algeriassa mitattiin Afrikan ”kaikkien aikojen” lämpöennätys +51,1 astetta Celsius, joka lienee ainakin mittaushistorian suurin luku. Millaista onkaan Afrikassa nyt, meillähän ei olla kuin 30 asteen nurkilla ja vähän yli.

 

Suomi ykkönen sarjassa "vähiten rahaa ympäristönsuojeluun"

Lukuja Eurostatin syövereistä tällä kertaa. En tiedä vaikuttaako Suomen ja Ruotsin peränpitäjän paikkaan se, että maissa on paljon luontoa ja vähän asutusta, jotta mitäs sitä sitten suojelemaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä