Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Aluepolitiikka

Turvetuotantoa ei pidä ajaa alas

 

Jyrki Kataisen hallitus vihreän ympäristöministerinsä Ville Niinistön junailemana linjasi hallitusohjelmaan turvetuotannon hallitun alasajamisen. Miksi?

Puheenvuoroon turpeen puolesta ispiroi YLEn uutisvirrasta poimittu Elina Niemistön juttu Seinäjoen alueen turveteollisuudesta ja sen alasajon näkymistä. Ympäristöpoliitikot ovat saaneet niskalenkin  Suomen suurimmasta turvetuottajasta Vaposta, joka on alkanut etsiä uutta polttoturvetta korvaavaa liiketoimintaa.

Tässä teille maailman yksinkertaisin SOTE-uudistus, joka toimii

 

Hallituspuolueiden edustajat ovat nyt menossa olevan vanhustenhodon kriisin aikana toistelleet kuin papukaijat ikään, että heidän SOTE-uudistuksensa on tapahtumien myötä entistä välttämättömämpi. Jokainen tietysti ymmärtää, että entistä enemmän ihmisten hoitoa pörssiyhtiöille ajava hallituksen SOTE-malli ainoastaan pahentaa tilannetta.

 

Suomi tarvitsee kaupunkiministerin

Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2018 ennakkoluvut väestönlisäyksen osalta Suomen kunnissa ja luvut vahvistavat trendiä Suomen kahtiajaosta. Tutkija Timo Aro on onnistunut hyvin visualisoimaan, kuinka Suomi on entistä vahvemmin jakaantunut kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Manner-Suomen 311 kunnasta vain 59 yli positiiviseen tulokseen väestönlisäyksessä.

Sote-maksut nousevat - Juha Sipilä unohti köyhän ja alueiden asiat

Keskustalainen pääministeri Juha Sipilä ja puoluekollegansa ministeri Annika Saarikko hautasivat keskustalaisen aatteen lopullisesti ja julkisesti esitellessään terveyskeskusmaksujen noston jopa 683 euroon. Tämä osoittaa, että keskusta on unohtanut pienituloiset ja sairaat - siis heikommassa asemassa olevat kanssasisaremme ja -veljet. 

Minne kylät kadonneet? osa2

Helsingin seudun 14 kuntaa seuraavat Helsingin esimerkkiä ruuhkarakentamisessa. Viimeksi on kunnostautunut Vantaa soveltamalla uutta käsitettä ”purkavasta rakentamisesta”. Ja Espoo näyttää myös esimerkkiä pientaloalueiden muuttamisesta kerrostaloryppäiksi. Liikenteen solmukohdista ”hubeista” puretaan tehottomasti rakennetut vielä hyväkuntoisestkin rakennukset uusien tornitalojen tieltä. Helsinki näyttää esimerkkiä muille lähikunnille.

Minne kylät kadonneet?

Nykyinen muodinmukainen megatrendi kaupungistumisesta vaikuttaa Suomessa yleisen asuttamisideologian tavoin. Seurauksena on ruuhkarakentaminen, vanhan hyvän asuinympäristön uudelleenrakentaminen ja jokaisen mahdollisen virkistys ja vapaa-alueen täyttämisellä rakentamisen piiriin asutuskeskuksissa. Tämä on osittain myös tarjontatalouden ideologian mukaista. Kun asukkaita tulee niin heille kuvitellaan keskuksissa automaattisesti löytyvän asunto ja hyvät palvelut sekä työpaikat.

Vaaleissa keskusteltava myös Norjan mallista harvaan asutun maaseudun osalta

Suomen väestörakenteen muutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutus on eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan dramaattinen.  Muun muassa Uusi Suomi ja Suomenmaa uutisoivat Pekkarisen puheesta, jonka hän piti Mikkelissä tänään.

Keskittämisestä hajautukseen

Suomessa maakunnissa on huutava työvoimapula. Tämä on viime vuosikymmenten aikana harjoitetun politiikan seurausta.

Vielä istuva hallituskin on omilla toimillaan kiihdyttämässä maakunnista muuttoa pääkaupunkiseudulle. Päättihän hallitus vuonna 2016 yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa tehdä maankäyttöä ja asumista ohjaavalla sopimuksella peräti 60 000 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulle vuosina 2016- 2019.

Hallitus lisää ympäristölle haitallisia yritystukia

Vuosi sitten hallitus asetti surullisenkuuluisan yritystukityöryhmän selvittämään yritystukien leikkaamista keskustalaisen Mauri Pekkarisen johdolla. Vuoden alussa kun työryhmän työ oli vielä kesken Mauri Pekkarinen lausui A-Studiossa, että ainakin ilmastopäästöjä aiheuttaviin yritystukiin pitää pystyä puuttumaan. Kuten nyt hyvin tiedämme, niin työryhmä ei lopulta saanut minkäänlaista esitystä aikaiseksi. 

Espoon on syytä harkita Kuntaliitosta eroamista

Espoon kaupunki maksaa Kuntaliiton jäsenyydestä lähes miljoona euroa vuodessa. Eroamalla Kuntaliitosta Espoon kaupunki voisi käyttää tämän rahan paremmin. 

Kuntaliitolla on kaksi päätehtävää: kuntien edunvalvonta ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen kunnille. Suomessa kuntien väliset kokoerot ovat huomattavan suuria. Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina Espoon intressit poikkeavat huomattavasti esimerkiksi muutaman tuhannen asukkaan Puolangan kunnan intresseistä. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä