Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Kulutushokema

Gaia kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme – III

IPCC julkisti tylyn, uhkaavan ja lohduttoman kuvan ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta ja poliitikkomme vastaavat [1, joka on ryöstäytynyt käsistämme – oman ahneutemme vuoksi. Ilmastoapostolit ovat puhuneet/ kirjoittaneet vuosikausia tästä nyt julkistetusta ilmaston- ja ympäristönmuutosjatkumosta.

 

Ihminen on ilmastonmuutoksen vahinkoparametri!

Pariisissa maailman valtiot yrittivät padota sellaista [1, jonka vyöryvaikute on jo karannut käsistämme – ympäristömuuttujien hyöky on ylittänyt niin sanotun takaisinkytkennän arvoituksellisen yhtälön evolutiiviset [?] perusparametriasetukset. Mitä tämä tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on osa laajempaa ympäristömuutosta, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen [perhosefekti]. Ympäristömuutoksien piilotekijät ovat monin osin vielä meiltä muutoksentekijöiltä pimennossa.

Se kaiken kysymys – miten onnellisuutta mitataan!

Media kirjoittaa hätkähdyttävästi kodin muuttamisesta [1 – kodin tavaroiden muuttamisesta. Suomalaisessa kodissa on keskimäärin 30 – 50 000 esinettä. Entä sinun kodissasi? Niin, nehän ovat tarpeellisia, haluamme omistaa ja helpottaa kaikin tavoin elämäämme. Tuovatko tavara ja raha, millä niitä hankitaan - onnellisuutta?

[1 ~ https://www.hs.fi/koti/art-2000005653935.html -

 

Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?

Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton. 

Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

 

Eteläinen EU kuivuu – aroutuu, jopa aavikoituu!

Gaia kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme? * Elämme yllättävästi muuttuvassa ilmaston- ja ympäristönmuutoksessa [1. Me ihmiset olemme sen aiheuttaneet jo liki 100 prosentin varmuudella. Olemme muun muassa polttaneet biosfäärin miljoonien vuosien biomassan noin 150 vuodessa, öljynä, kivihiilenä ja maakaasuna [2 – vapauttaen tuon vuosimiljoonaisen hiilidioksidikätkön ilmakehään – ei mikään ihme, että ongelmat kiihtyvät. **

[1 ~ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005439059.html -

[U] Kuusi vaikuttajaa – elämmekö maailmanvallankumouksen partaalla?

Yhdysvallat sai uuden ehkä radikaalimman presidentin kuin osataan edes aavistaa – Donald J. Trump kuittasi 20. tammikuuta 2017 ydinnappulat käsiinsä. Syntyykö Trumpilta maailmanvallankumous, vai kykeneekö hänen neuvonantajakaarti ja ministerit ohjailemaan Trumppia? …

Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa

Tänään päättyy vuosisatamme lämpimin Joulukuu |0, ehkä koko mitatun historian; ainakin Etelä-Suomessa. Ilmasto lämpenee, syyt me tiedämme, mutta emme juurikaan tee mitään. Toki ilmasto ja ympäristö muuttuu myös ilman ihmistä, mutta ihmisen kanssa muutokset karkaavat hallitsemättomiksi – ainakin meille ihmisille. Niitämmekö nyt sitä mitä olemme kylväneet?

 

Sähkö – virta, jonka huippukäyttö karkaa yhä suuremmaksi

(Media uutisoi |* sähkön huippukäytön käyneen jo 15 100 MW tehon tarpeessa viime talvena – kovien pakkasten aikana, varsinkin kun sähkösaunat kytkettiin kuumenemaan lauantai-iltana)

|* ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sahkon-huippukulutus-suomessa-moninkertaistunut-1970-luvusta/5643182 -

 

Luonto polttaa elämälle edellytyksiä - ihminen elämältä mahdollisuuksia

(Ilmasto muuttuu, ympäristö saastuu ja ”laihtuu” (köyhtyy) – kiihtyvämmin kuin aiemmin. Piikki on auki ja piikki on tulossa, ja mitä sen jälkeen – ei ole tietoa. Tänään Suomessa Vihreät – De Gröna on suositumpi kuin koskaan, mutta mitä he tekevät ympäristöasioiden osalta luonnon hyväksi, todellisuudessa?

Elämään sovittautumisen kulutussuhde

99 prosenttia elävästä biomassasta, erityisesti eläinkunnassa, johon ihminenkin kuuluu yhtenä pienenä kansalliskokoelmana - elää kahden merkittävän verrannon yhtälönä -

 

” … kaikkien eläinten ja eliöiden pitää sovittaa mahdollinen hyöty mahdolliseen menetykseen – yleensä hyöty on hieman suurempi kuin riski, mutta menestyksen ja menetyksen välinen ero pieni” pitäisi herättää ”paatuneimmankin” kasvukiihkoilijan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä