Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Nato

Trident Juncture - Suomi mukana lentotukialusharjoituksessa ensi kertaa

Sotilaallinen jännitys Venäjän ja Nato-maiden välillä Pohjois-Atlantilla on kasvanut jo vuosien ajan. Jännitys on kasvanut pikkuhiljaa ja ikään kuin suuren yleisön huomaamatta. Asiasta on kirjoitettu ja asiaa on käsitelty paljon Iso-Britannian ja Norjan lehdistössä, mutta jostain syystä Suomessa ei.

Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan

Suomessa monet ajattelevat, etteivät ydinaseet kosketa meitä. Ne ovat suurvalta-aseita, jotka koskevat vain suurvaltoja emmekä voi niihin juurikaan vaikuttaa.

Suomessa ei ole ydinaseita, joten tuskinpa tänne Venäjäkään ydinasein hyökkää, on monen mielipide. Ydinaseiden muodostama sotilaallinen pelote on Suomessa asia, josta ei parane keskustella. Sama poliittinen kulttuuri on myös Ruotsissa, muttei esimerkiksi Nato-maa Norjassa.

Trident Juncture 18 on Naton artikla 5 -harjoitus, johon myös Suomi osallistuu

Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan muodostamassa TP-UTVA:ssa sekä myös Suomen ulkopoliittisessa johdossa muutoinkin on ollut jo kauan erimielisyyttä siitä, missä laajuudessa - jos ollenkaan - ja millaisin reunaehdoin Suomi voi osallistua Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaisiin sotaharjoituksiin. Siis harjoituksiin, joissa harjoitellaan Naton jäsenvaltioiden velvoitteita puolustaa muita jäsenvaltioita.

Tuomioja ja Niinistö vastustivat Naton 5 artiklan harjoituksia, enemmistö ei

Presidentti Sauli Niinistö ja Stubbin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) pitivät kokouksen joulukuun 12. päivä vuonna 2014.

Hallituksen seitsenjäseniseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan kuuluivat tuolloin pääministeri Alexander Stubb (kok.), ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.), sisäministeri Päivi Räsänen (kd.), puolustusministeri Carl Haglund (r.) ja kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Säälittävää, presidentti Niinistö

Presidentti Niinistö selitteli hiljattain saksalaisille näkemyksiään Putinista ja Suomen Nato-kannasta. Hyvää haastattelussa on se, että saksalaiset näkevät nyt itse tuoreeltaan, mistä suomettumisessa on kysymys. 

Onko pienen maan armeija urheampi kuin suuren?

En ole lukenut professori Vesa Kanniaisen uutta väitöskirjaa ja kutsun väitöstilaisuuteenkin sain vasta kun ilmoittautumisaika oli mennyt umpeen. Ehkä minun ei pitäisi yrittääkään sitä lukea, onhan siinä lehtiartikkelin mukaan 300 vaikeasti avautuvaa yhtälöä. Valmistuin tosin matematiikasta, mutta ei 1970-luvulla Helsingin yliopistossa opetettu matematiikka varmaankaan enää riittäisi.

Täytyy siis turvautua taas kerran siihen, mitä lehdestä lukee, kun tarttuu aiheeseen, jota ei pysty vastustamaan.

Ruotsin Nato-ovi pysyy kiinni

Kun Ruotsi aivastaa, Suomi vilustuu. Suomi onkin ainoa maa maailmassa, jossa Ruotsin vaaleilla on merkitystä, kuten kirjailija Jörn Donner on aivan oikein todennut. Siksi myös meillä seurataan tiiviisti länsinaapurin tapahtumia ja nyt alkaneita uuden hallituksen synnytystuskia.

Valitettavasti huomio on pyörinyt vain yhden asian ympärillä: äärioikeistolaisen Ruotsidemokraattien nousussa. Vaikka voitto oli selvä, maanvyörymäksi sitä voi tuskin sanoa. Korkeintaan se oli muukalaisvihan synkkä mutavyöry.

Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumisen lyhyt historia

"Jaakonsaari esittää sunnuntaina julkaistussa sanomalehti Kalevan haastattelussa, että sana liittoutumattomuus hylättäisiin jo syksyllä eduskunnalle annettavassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa." (Turun Sanomat 28.3.2004).

Kieli keskellä suuta – Suomen idänsuhteet ja Länsi 1957

Kieli keskellä suuta – Suomen idänsuhteet ja Länsi 1957

Venäjä, Länsi, NATO, sota – ja Suomen rauhantahto

*

Suomen suurvaltapoliittinen pelitila ja liikkumavara vuoden 1957 aikaan tri Juhani Suomen Urho Kekkonen –elämäkerran (1956-1962) mukaan.

*

Päättyikö kylmä sota?


Kun NL hajosi ja "kylmä sota" päättyi, monet itäblokin maat liittyivät nopeasti läntiseen puolustusliitto Natoon.   Varsinaista uhkaa ei ollut mutta Natoon liityttiin ”varmuuden vuoksi”.  Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen NL:sta irtautuneet ja itsenäistyneet valtiot olivat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liettua, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä