*

Janne Paalijärvi Internetin ja ihmisen puolella

Kaikki blogit puheenaiheesta Sosiologia

Suomi: tulossa totalitarismi

 

Yhteiskunnan kriisiytymisen perussyy on sosiaalisen eheyden hajoaminen. Kyseessä ei ole mikään erityisillä poliittisilla päätöksillä valittu tie. Esimerkiksi talouden kannalta kriisi on kehityksen kylkiäinen -- taloudellinen kasvu tapahtuu rahaohjasteisesti ja tuo mukanaan tuloerojen kasvun.

Niin sanottu populismi

Luulisi että käsitteet "enemmistö" ja "vähemmistö" olisivat vesiselviä, eikä niihin nyt ainakaan mitään merkittäviä ymmärrystä häiritseviä määritelmällisiä hämäryyksiä liittyisi.

Valitettavasti liittyy. "Enemmistö" ja "vähemmistö" elävät tajunnallisessa käsiteavaruudessamme paitsi määrällisesti määräytyneinä, myös kytkien välittömästi erilaisia ja aivan päinvastaisia laatumääreitä itseensä ja toisiinsa.

Narsismi ja sensuuri

Journalismissa mennään kuvat edellä ja teksti perässä. Siinä on kysymyksessä jo joskus kolmisenkymmentä vuotta sitten meikäläisenkin lehdistön lopullisesti vallannut trendi, jonka syväanalyysit ovat toistaiseksi jääneet tekemättä.

Kansakunta, Eurooppa ja klassinen sosiologia

Akateemisen sosiologian perustaja Emile Durkheim korosti, että ihmisyhteisöjä koskevat lainalaisuudet ovat sui generis, niitä ei voi johtaa yksilöitä koskevista. Tuon ajan akateemisen yhteisön paineen takia hänelle ei tullut mieleen niiden johtaminen aikaisempia eläinyhteisöjä koskevista lainalaisuuksista.

Puhuessaan “yhteisöistä” Emile Durkheim viittasi perheeseen, klaaniin, heimoon, kaupunkiin, uskonlahkoon, kirjalliseen koulukuntaan, kiltaan, ammattiyhdistykseen ja, tietenkin, tuohon muotiuutuuteen: kansallisvaltioon.

Käsitteitä määrittelemällä totalitarismiin

1.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa päädytään säännönmukaisesti määrittelemään niitä avainkäsitteitä, joiden ympärille keskusteluntarve tiivistyy. Mutta sen sijaan että määrittely-yritykset auttaisivat selvyyteen pääsyssä, niistä on muodostunut "asiallisuuteen pyrkivien" keskustelujen institutionalisoitunut osa. Ikään kuin käsitteet olisivat vain nyrkkilihaa, jota käristetään nuotiolla jonka ääreen väittelijät päivittäin kokoontuvat lämmittelemään.

Euroopan aikapommi ja puoluejohtajat

 

Juha Sipilä ja puoluejohtajat kokoontuivat Antti Rinteen ehdotuksesta. He antoivat julkilausuman. He tuomitsivat terrorismin. Samalla he tuomitsivat hallitsemansa kansan tyytymättömät.

Eräässä tilaisuudessa hyvinkin meritoitunut tutkija avasi, mistä sosiopsykologian kannalta on kyse. Hänen mukaansa hallitseva eliitti ohjaa, ja virkamiehet toimivat välimiehinä sen ja hallitun populan puskurina. Hallitut ovat aina toimeenpanon ja valvonnan, supression kohteena. Tämä nostaa väistämättä tällaisena aikana sekä identiteetti- että kulttuurikriisin.

Suomi: loppuelämän päiviä

 

Kekkonen on nykyisin kirosana. Hänestä tuli sellainen heti kuolemansa jälkeen. Niin monella oli jotain hampaankolossa, niin moni oli vain odottanut päivää jolloin uskaltaisi avata suunsa. Se parjauskampanja alkoi yhteiskunnan yläkerrasta, ylimmästä kerroksesta.

Totalitarismi, ilmiantokulttuuri, journalismi

 

Suomalaisia on noin kahdeksansataa vuotta hallittu vieraalla kielellä, ja kaikille historiallisesti alistetuille kansoille ominaiseen tapaan olemme sisäistäneet kaikkea kahtia jakavat, kahden kerroksen kaksinapaiset ajattelumallit. Kansallisesta historiastamme suoraan seuraa, että yhteiskunnalliset perusvastakohtamme, esimerkiksi kuilu hallitsevan ”eliitin” ja niin sanotun ”tavallisen kansan” välillä on korostunut ja jyrkkä. Sosiologiamme grand old man, Erik Allardt, puhui näistä kansallisista ominaispiirteistämme.

Sosiologia, rikostilastot, moraaliterrori

1.

 

Sosiologian alku autonomisena tieteenä voidaan paikallistaa Emile Durkheimin itsemurhatutkimuksiin 1800-luvun viimeisille vuosikymmenille. Niissä metodina oli nimenomaan tilastollinen tarkastelu ja lopputulemana laajasti ottaen se, että tietty kansanryhmä tekee tiettynä ajanjaksona tietyn kiintiömäärän tietyntyyppisiä itsemurhia, eikä selitykseksi riitä se, että tietyn väestön piiriin jatkuvasti jostain ilmestyisi tietty määrä uusia korvaavia yksilöitä joilla olisi jonkinlainen "yksilöllinen taipumus" itsemurhaan.

Elokuva "Kiina-ilmiö" yhteisö- ja talousrikollisuuden näkökulmasta

Alla tiedostoistani löytämäni essee poliisin päällystökurssilta joskus 2000-luvun alusta. Olin unohtanut kirjoittaa esseen ja edellisenä iltana tuli hiukan kiire, eli kirjoitin esseen (aihe oli annettu ja otsikon mukainen) uudella metodilla. Menin kirjahyllyni eteen ja otin silmät kiinni summanmutikassa joitakin kirjoja, joista jokaista olin päättänyt käyttää lähdeteoksena esseessäni. Niin myös tein ja tulos on alla. Inspiraation lähteinä olivat paitsi esseessä mainitut teokset myös pullo hyvää libanonilaista punaviiniä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut

Julkaise syötteitä