Kotimaa http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132339/all Mon, 24 Dec 2018 19:05:45 +0200 fi Hyvää joulua 72 %:n hallitus http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266412-hyvaa-joulua-72-n-hallitus <p><em>Tai laskelmani mukaan 71,56 %:n hallitus, mutta pyöristettäköön se pyöristyssääntöjen mukaan 72 %:iin.</em></p><p>Äänestäkää kokoomusta, keskustaa tai sinisiä, jos haluatte työllistää<em> pääasiassa&nbsp;työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä.</em></p><p>Työllisyysasteen nostamisesta tulee ensimmäisenä itselleni mieleen, että muutos tapahtuisi työttömien työllistymisellä. En kuitenkaan löydä mistään, että hallitus olisi puhunut vain työttömien työllistämisestä. En etsinyt pitkään, minkä takia joku voi sellaisen löytääkin. Onnea etsintään.</p><p>&nbsp;</p><p>Vertaan tilannetta vuoden 2015 marraskuusta vuoden 2018 marraskuuhun ja käytän Tilastokeskuksen&nbsp;X-Web-tietokantaa työvoimatutkimuksista, koska haluan kirjoitukseni lukujen olevan vertailukelpoisia. <em><a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_001.px/?rxid=36ce32a8-cde1-43d4-b612-7bb1ae84d6d3">Linkki</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2015 marraskuussa työttömiä oli 215 000 henkilöä. Näistä 176 000 henkilön olisi pitänyt työllistyä työllisyysasteen tavoitteen täyttämiseksi, jos vain työttömiä olisi työllistetty.</p><p>Vuoden 2018 marraskuussa työttömiä oli 165 000 henkilöä. Eli 50 000 henkilöä työttömistä on työllistynyt 3 vuoden aikana.</p><p>&nbsp;</p><p><em><u><strong>Työllinen</strong></u> on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä. <a href="http://tilastokeskus.fi/til/tyti/kas.html">Linkki</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>Mistä työllisyysasteen nousu 66,93 prosentista 71,56 prosenttiin on sitten peräisin?</p><p>&nbsp;</p><p>Näkisin selityksen löytyvän työvoiman ulkopuolisista henkilöistä, koska vuoden 2015 marraskuun jälkeen 121 000 henkilöä on työllistynyt työvoiman ulkopuolisista henkilöistä.</p><p><strong><em><u>Työvoiman ulkopuolella</u></em></strong><em> olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.</em></p><p>Työvoiman ulkopuolisiin luetaan eläkeläiset, opiskelijat, työkyvyttömyyseläkeläiset, pitkäaikaissairaat, muut työttömiin lukeutumattomat työttömät ja lomautetut, omia lapsiaan hoitavat, muut ja varusmiehet. <em><a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_kat_004_fi.html">Linkki</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>Kaaviosta ja taulukoista voidaan tulkita, että vähentyneeseen väestöön lisättäessä työvoiman ulkopuolelta työllisiä saadaan työllisyysaste näyttämään paremmalta prosentteina vaikka työttömien määrä ei niin merkittävästi muuttuisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Muutos 15-64 -vuotiaissa 2015 marraskuu - 2018 marraskuu:</p><p>Väestö -36 000</p><p>Työlliset +135 000</p><p>Työttömät -50 000</p><p>Työvoiman ulkopuolella olevat -121 000</p><p>&nbsp;</p><p>Minäkin osaan pyöritellä prosenttilukuja, jotka löydät nettisivujeni <a href="http://äänioikeus.fi/index.html">www.äänioikeus.fi</a> kohdasta &quot;vaaliteema&quot;.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tai laskelmani mukaan 71,56 %:n hallitus, mutta pyöristettäköön se pyöristyssääntöjen mukaan 72 %:iin.

Äänestäkää kokoomusta, keskustaa tai sinisiä, jos haluatte työllistää pääasiassa työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä.

Työllisyysasteen nostamisesta tulee ensimmäisenä itselleni mieleen, että muutos tapahtuisi työttömien työllistymisellä. En kuitenkaan löydä mistään, että hallitus olisi puhunut vain työttömien työllistämisestä. En etsinyt pitkään, minkä takia joku voi sellaisen löytääkin. Onnea etsintään.

 

Vertaan tilannetta vuoden 2015 marraskuusta vuoden 2018 marraskuuhun ja käytän Tilastokeskuksen X-Web-tietokantaa työvoimatutkimuksista, koska haluan kirjoitukseni lukujen olevan vertailukelpoisia. Linkki

 

Vuonna 2015 marraskuussa työttömiä oli 215 000 henkilöä. Näistä 176 000 henkilön olisi pitänyt työllistyä työllisyysasteen tavoitteen täyttämiseksi, jos vain työttömiä olisi työllistetty.

Vuoden 2018 marraskuussa työttömiä oli 165 000 henkilöä. Eli 50 000 henkilöä työttömistä on työllistynyt 3 vuoden aikana.

 

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä. Linkki

 

Mistä työllisyysasteen nousu 66,93 prosentista 71,56 prosenttiin on sitten peräisin?

 

Näkisin selityksen löytyvän työvoiman ulkopuolisista henkilöistä, koska vuoden 2015 marraskuun jälkeen 121 000 henkilöä on työllistynyt työvoiman ulkopuolisista henkilöistä.

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.

Työvoiman ulkopuolisiin luetaan eläkeläiset, opiskelijat, työkyvyttömyyseläkeläiset, pitkäaikaissairaat, muut työttömiin lukeutumattomat työttömät ja lomautetut, omia lapsiaan hoitavat, muut ja varusmiehet. Linkki

 

Kaaviosta ja taulukoista voidaan tulkita, että vähentyneeseen väestöön lisättäessä työvoiman ulkopuolelta työllisiä saadaan työllisyysaste näyttämään paremmalta prosentteina vaikka työttömien määrä ei niin merkittävästi muuttuisi.

 

Muutos 15-64 -vuotiaissa 2015 marraskuu - 2018 marraskuu:

Väestö -36 000

Työlliset +135 000

Työttömät -50 000

Työvoiman ulkopuolella olevat -121 000

 

Minäkin osaan pyöritellä prosenttilukuja, jotka löydät nettisivujeni www.äänioikeus.fi kohdasta "vaaliteema".

 

]]>
2 http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266412-hyvaa-joulua-72-n-hallitus#comments Kotimaa Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyysaste Työvoima Mon, 24 Dec 2018 17:05:45 +0000 Jani Tuononen http://janituononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266412-hyvaa-joulua-72-n-hallitus
Suojellaan ihmisiä työpaikkojen sijaan http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262244-suojellaan-ihmisia-tyopaikkojen-sijaan <p>Hallituksen hanke sujuvoittaa irtisanomista pienissä yrityksissä on kohdannut vastustusta. Pidän itse hanketta hyvänä, sillä meillä on yksi maailman jäykimmistä työmarkkinoista, joka kipeästi kaipaa rakenteellisia uudistuksia. Mutta entä he, joiden työpaikkaa muutos uhkaa? Mielestäni valtion tehtävä ei ole suojella työpaikkoja, vaan valtion tehtävä on suojella ihmisiä. Kun meillä Suomessa on kattava sosiaaliturva, ja periaatteena että jokaisesta huolehditaan, on mielestäni järkeenkäypää, että työmarkkinoille ei pidä rakentaa päällekkäistä sosiaaliturvaa tiukasti suojattujen työpaikkojen muodossa. Tämä työpaikkojen suojaaminen tekee työn ja työntekijän kohtaamisesta tehotonta ja työttömyys kasaantuu samoille henkilöille. Mitä turvatumpia työpaikat ovat, sitä vaikeampi niihin on päästä. Töihin pääsemisen helppous on suoraan yhteydessä irtisanomisen vaikeuteen. On parempi, että työhön on helppo päästä, kuin että työ on turvattua mutta sinne on vaikea päästä. <a href="https://academic.oup.com/oep/article-abstract/61/2/207/2362001">Tätä näkemystä tukee myös aiheesta tehty tutkimus.&nbsp;</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen hanke sujuvoittaa irtisanomista pienissä yrityksissä on kohdannut vastustusta. Pidän itse hanketta hyvänä, sillä meillä on yksi maailman jäykimmistä työmarkkinoista, joka kipeästi kaipaa rakenteellisia uudistuksia. Mutta entä he, joiden työpaikkaa muutos uhkaa? Mielestäni valtion tehtävä ei ole suojella työpaikkoja, vaan valtion tehtävä on suojella ihmisiä. Kun meillä Suomessa on kattava sosiaaliturva, ja periaatteena että jokaisesta huolehditaan, on mielestäni järkeenkäypää, että työmarkkinoille ei pidä rakentaa päällekkäistä sosiaaliturvaa tiukasti suojattujen työpaikkojen muodossa. Tämä työpaikkojen suojaaminen tekee työn ja työntekijän kohtaamisesta tehotonta ja työttömyys kasaantuu samoille henkilöille. Mitä turvatumpia työpaikat ovat, sitä vaikeampi niihin on päästä. Töihin pääsemisen helppous on suoraan yhteydessä irtisanomisen vaikeuteen. On parempi, että työhön on helppo päästä, kuin että työ on turvattua mutta sinne on vaikea päästä. Tätä näkemystä tukee myös aiheesta tehty tutkimus. 

]]>
0 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262244-suojellaan-ihmisia-tyopaikkojen-sijaan#comments hallitus Irtisanomislaki Kotimaa Työmarkkina Mon, 08 Oct 2018 16:47:27 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262244-suojellaan-ihmisia-tyopaikkojen-sijaan
Onko Paavo Väyrysen koti taas Keminmaalla? http://juhalevo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259577-onko-paavo-vayrysen-koti-taas-keminmaalla <p>Ylen artikkelin mukaan Paavo pitää kotonaan Keminmaalla kokouksen uudesta puolueestaan. Onko Paavon koti taas Keminmaalla? Luulin, että hän piti ainakin välillä itseään helsinkiläisenä ja ei ole kai ainakaan vielä eronnut Helsingin kaupunginvaltuustosta. Miten tätä tilannetta kotipaikan suhteen pitäisi nyt tulkita?</p><p>Ks. YLE tänään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10355197" title="https://yle.fi/uutiset/3-10355197">https://yle.fi/uutiset/3-10355197</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen artikkelin mukaan Paavo pitää kotonaan Keminmaalla kokouksen uudesta puolueestaan. Onko Paavon koti taas Keminmaalla? Luulin, että hän piti ainakin välillä itseään helsinkiläisenä ja ei ole kai ainakaan vielä eronnut Helsingin kaupunginvaltuustosta. Miten tätä tilannetta kotipaikan suhteen pitäisi nyt tulkita?

Ks. YLE tänään https://yle.fi/uutiset/3-10355197

]]>
2 http://juhalevo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259577-onko-paavo-vayrysen-koti-taas-keminmaalla#comments Kotimaa Politiikka Thu, 16 Aug 2018 14:18:38 +0000 Juha Levo http://juhalevo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259577-onko-paavo-vayrysen-koti-taas-keminmaalla
Mitä ne siellä huusivatkaan? http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256470-mita-ne-siella-huusivatkaan <p>Oikaistaan nyt sitten taas yksi ihmisiin iskostettu höpinä, näin kirjallisuuden kerääjänä ja sotahistorian harrastetutkijana. Näitä kummallisia &rdquo;historiatotuuksia&rdquo; on ollut viime vuosina kotimaisissa &rdquo;historiafilmeissä&rdquo; ja arvostetuissa historiaromaaneissa jatkuvasti. Eikö elokuvan käsikirjoittajan kannattaisi ohjaajan kanssa joskus perehtyä jonkun histoian tuntijan kera tapahtumiin? Nyt tehdään 1918 elokuvia pelkkien kuulopuheiden perusteella.</p><p>&nbsp;</p><p>Tsaarin armeija ei huutanut uraaaata milloinkaan. Sen otti käyttöön vasta matruusit Pietarissa 1917 loppuvuonna. Sieltä se hitaasti levisi käskyllä eteläisiin kommunistiarmeijan osastoihin. Lopulta sen Lenin komensi taisteluhuudoksi hyökkäyksiin valkoisten kenraalien Aleksandr Koltšak, Anton Denikin, Nikolai Judenitš -armeijoita vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Japanin sodassa tsaariarmeija huusi 1904 &ndash; 05 уничтожить! Se tarkoittaa tuhoamista ja polkemista rikki. Juuri sitä hommaa, mihin tyhmä sotilas koulutetaan ja treenataan käskystä kaikkialla maailmassa päättömästi tottelemaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Krimin sodassa aikaisemmin tsaariarmeija huusi Isänmaa! Kotimaa! Отечество! Se on hieman, kuin meidän koti-uskonto-isänmaa huuto poliittisissa virtauksissa ja armeijan 1939 virallisissa kirjoituksissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikaistaan nyt sitten taas yksi ihmisiin iskostettu höpinä, näin kirjallisuuden kerääjänä ja sotahistorian harrastetutkijana. Näitä kummallisia ”historiatotuuksia” on ollut viime vuosina kotimaisissa ”historiafilmeissä” ja arvostetuissa historiaromaaneissa jatkuvasti. Eikö elokuvan käsikirjoittajan kannattaisi ohjaajan kanssa joskus perehtyä jonkun histoian tuntijan kera tapahtumiin? Nyt tehdään 1918 elokuvia pelkkien kuulopuheiden perusteella.

 

Tsaarin armeija ei huutanut uraaaata milloinkaan. Sen otti käyttöön vasta matruusit Pietarissa 1917 loppuvuonna. Sieltä se hitaasti levisi käskyllä eteläisiin kommunistiarmeijan osastoihin. Lopulta sen Lenin komensi taisteluhuudoksi hyökkäyksiin valkoisten kenraalien Aleksandr Koltšak, Anton Denikin, Nikolai Judenitš -armeijoita vastaan.

 

Japanin sodassa tsaariarmeija huusi 1904 – 05 уничтожить! Se tarkoittaa tuhoamista ja polkemista rikki. Juuri sitä hommaa, mihin tyhmä sotilas koulutetaan ja treenataan käskystä kaikkialla maailmassa päättömästi tottelemaan.

 

Krimin sodassa aikaisemmin tsaariarmeija huusi Isänmaa! Kotimaa! Отечество! Se on hieman, kuin meidän koti-uskonto-isänmaa huuto poliittisissa virtauksissa ja armeijan 1939 virallisissa kirjoituksissa.

]]>
0 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256470-mita-ne-siella-huusivatkaan#comments Isänmaa Kotimaa Tuhotkaa! Uuraaa Thu, 07 Jun 2018 06:02:11 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256470-mita-ne-siella-huusivatkaan
Professorin mielestä ulkoministeri ilmaisi Suomen kannan http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256201-professorin-mielesta-ulkoministeri-ilmaisi-suomen-kannan <p>Suomi otti näin virallisesti kantaa Kanadan asioihin. Nyt ei taida pääministerikään hallita ulkopolitiikan pelisääntöjä. Pääministeri puolusteli ulkoministeriä. Pitäisikö Suomen ulkopolitiikan johtajana presidentti Niinistön käsitellä tämä koheltaminen hallituksen kanssa, ettei vastaavanalaisesta kokemattomien suomalaisten ministerien koheltamisesta aiheudu muille valtioille ikäviä tilanteita?</p><p>Professorin näkemyksen mukaan ulkoministerin diplomaattinen koskemattomuus poistaa häneltä samanlaisen sananvapauden mikä on yksilöllä.</p><p><em>&quot;Valitan, ei se näin mene. Matkustava ulkoministeri nauttii diplomaattista immuniteettia. Siksi hän ei käytä yksilön sananvapautta, siihen ao. maassa kuuluvine rajoituksineen, vaan ilmaisee Suomen valtion kannan, myös osallistuessaan mielenosoituksiin, kirjoittaa kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Twitterissä.&quot;</em></p><p>Myös mielenosoituksiin liittyviin muihin tilaisuuksiin osallistuminen, tarkoittaa Suomen osallistumista niihin, kun ministeri niihin osallistuu.&nbsp;Ministeri on ministeri virkamatkallaan 24 tuntia. Ei virkamatkalla valtion edustajana voi hyppiä tilanteen mukaan valtion edustajan roolista yksityishenkilöksi.</p><p>Arto Luukkainen: <em>&quot;Ts. Suomi ulkoministerin ja valtiosihteerin delegaation osanoton kautta asetti Kanadan hallitukselle vaatimuksen kieltää abortti.&quot;</em></p><p>Jos ministerit ottavat oikeudekseen, hyppiä valtion edustajan roolista yksityishenkilöksi miten huvittaa, niin se aiheuttaa sekaannuksen kuulijoissa ja läsnäolijoissa, kun se raja ei ole aina aivan selvä, milloin sitten olisi yksityishenkilö ja sitähän ei ulkopuoliset aina tiedä missä roolissa sitten milloinkin esiintyy. Varsinkin virkamatkalla siitä syntyy sekaannuksia. Siinä voi joutua presidenttiä myöten selittelemään Suomen kantaa toiselle valtiolle, jos tapahtuu sekaannus riittävän korkealla taholla.</p><p>Näiden roolien kanssa nyt myös pääministerikin on mennyt nyt sekaisin.</p><p><br />VU: <em><a href="https://www.verkkouutiset.fi/professori-timo-soini-ilmaisi-suomen-kannan-mielenosoituksella/">&quot;Professori: Timo Soini ilmaisi Suomen kannan mielenosoituksella</a></em>&quot;</p><p>Arto Luukkanen: <em><a href="http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256168-takakontti-samuli-paljasti-soinin-luikurin">&quot;Takakontti-Samuli paljasti Soinin luikurin&quot;</a></em><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi otti näin virallisesti kantaa Kanadan asioihin. Nyt ei taida pääministerikään hallita ulkopolitiikan pelisääntöjä. Pääministeri puolusteli ulkoministeriä. Pitäisikö Suomen ulkopolitiikan johtajana presidentti Niinistön käsitellä tämä koheltaminen hallituksen kanssa, ettei vastaavanalaisesta kokemattomien suomalaisten ministerien koheltamisesta aiheudu muille valtioille ikäviä tilanteita?

Professorin näkemyksen mukaan ulkoministerin diplomaattinen koskemattomuus poistaa häneltä samanlaisen sananvapauden mikä on yksilöllä.

"Valitan, ei se näin mene. Matkustava ulkoministeri nauttii diplomaattista immuniteettia. Siksi hän ei käytä yksilön sananvapautta, siihen ao. maassa kuuluvine rajoituksineen, vaan ilmaisee Suomen valtion kannan, myös osallistuessaan mielenosoituksiin, kirjoittaa kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Twitterissä."

Myös mielenosoituksiin liittyviin muihin tilaisuuksiin osallistuminen, tarkoittaa Suomen osallistumista niihin, kun ministeri niihin osallistuu. Ministeri on ministeri virkamatkallaan 24 tuntia. Ei virkamatkalla valtion edustajana voi hyppiä tilanteen mukaan valtion edustajan roolista yksityishenkilöksi.

Arto Luukkainen: "Ts. Suomi ulkoministerin ja valtiosihteerin delegaation osanoton kautta asetti Kanadan hallitukselle vaatimuksen kieltää abortti."

Jos ministerit ottavat oikeudekseen, hyppiä valtion edustajan roolista yksityishenkilöksi miten huvittaa, niin se aiheuttaa sekaannuksen kuulijoissa ja läsnäolijoissa, kun se raja ei ole aina aivan selvä, milloin sitten olisi yksityishenkilö ja sitähän ei ulkopuoliset aina tiedä missä roolissa sitten milloinkin esiintyy. Varsinkin virkamatkalla siitä syntyy sekaannuksia. Siinä voi joutua presidenttiä myöten selittelemään Suomen kantaa toiselle valtiolle, jos tapahtuu sekaannus riittävän korkealla taholla.

Näiden roolien kanssa nyt myös pääministerikin on mennyt nyt sekaisin.


VU: "Professori: Timo Soini ilmaisi Suomen kannan mielenosoituksella"

Arto Luukkanen: "Takakontti-Samuli paljasti Soinin luikurin"
 

]]>
13 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256201-professorin-mielesta-ulkoministeri-ilmaisi-suomen-kannan#comments Abortti Kanada Kotimaa Timo Soini Ulkoministeri Fri, 01 Jun 2018 06:27:14 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256201-professorin-mielesta-ulkoministeri-ilmaisi-suomen-kannan
Ei hallituksen ministeri voi marssia mielenosoituksissa http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256122-ei-hallituksen-ministeri-voi-marssia-mielenosoituksissa <p>Maan hallitus kannattaa aborttia ja ministeri marssii aborttia vastustavassa mielenosoituksessa, sekä haukkuu valtiovarainministerin johtamaa puoluetta. Mitä ihmettä maan hallituksessa oikein tapahtuu? Muistatteko mitään vastaavaa Suomen poliittisessa historiassa aikaisemmin tapahtuneen?</p> <p>Meneekö tämä Soinin kokemattomuuden piikkiin? Sipilän hallituksessa ministereistä suurin osa on kokemattomia ja ovat ensimmäistä kertaa ministerinä. Mitä siitä tulisi, jos hallituksen ministerit voisivat mennä marssimaan mielenosoituksiin ihan miten heitä huvittaa ja siinä samalla haukkuisivat toisiaan julkisuudessa, kun hallitustyö kangertelee.</p> <p>Ulkoministerin pitäisi erota ja tilalle pitäisi saada yhteistyökykyisempi ministeri.Tämän hallituksen heikko sisäinen yhteishenki näkyy selvästi. Uusi Suomi voisi kysyä pääministeriltä miten hän aikoo toimia ulkoministerin kanssa, joka protestoi näin voimakkaasti hallituksen politiikkaa vastaan aborttikysymyksessä?</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lisätty 31.5.2018 13.48</p> <p>Onko elämä pyhä tässä asiassa vain niinsanottuna yksityishenkilönä, eikä ministerinä?</p> <p>Abortin vastustamisessa korostaa elämän pyhyyttä ja samalla istuu ministerinä hallituksessa, joka kannattaa aborttia. Heittelehtiminen näin äärilaitoihin herättää varmasti äänestäjissä ihmetystä ja ihmettelyä mitä ihmeen asioita oikeasti sitten ajaakaan, kun ne pyhätkin asiat ovat vain politiikan tekemistä.</p> <p>Tällä periaatteella voi istua melkein minkälaiseen hallitukseen tahansa. Abortin hyväksyy hallituksessa, mutta demarit on ylitsepääsemätön kynnys hallitusyhteistyön suhteen.</p> <p>&nbsp;</p> <p><br />US: <em><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250102-ulkoministeri-timo-soini-marssi-aborttia-vastaan-tyomatkalla-vihreat-tyrmistyi#comment-795596">&quot;Ulkoministeri marssi aborttia vastaan työmatkalla &ndash; vihreät tyrmistyi: Katsooko hallitus taas Soinin touhut sormien läpi?&quot;</a></em><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maan hallitus kannattaa aborttia ja ministeri marssii aborttia vastustavassa mielenosoituksessa, sekä haukkuu valtiovarainministerin johtamaa puoluetta. Mitä ihmettä maan hallituksessa oikein tapahtuu? Muistatteko mitään vastaavaa Suomen poliittisessa historiassa aikaisemmin tapahtuneen?

Meneekö tämä Soinin kokemattomuuden piikkiin? Sipilän hallituksessa ministereistä suurin osa on kokemattomia ja ovat ensimmäistä kertaa ministerinä. Mitä siitä tulisi, jos hallituksen ministerit voisivat mennä marssimaan mielenosoituksiin ihan miten heitä huvittaa ja siinä samalla haukkuisivat toisiaan julkisuudessa, kun hallitustyö kangertelee.

Ulkoministerin pitäisi erota ja tilalle pitäisi saada yhteistyökykyisempi ministeri.Tämän hallituksen heikko sisäinen yhteishenki näkyy selvästi. Uusi Suomi voisi kysyä pääministeriltä miten hän aikoo toimia ulkoministerin kanssa, joka protestoi näin voimakkaasti hallituksen politiikkaa vastaan aborttikysymyksessä?

 

 

Lisätty 31.5.2018 13.48

Onko elämä pyhä tässä asiassa vain niinsanottuna yksityishenkilönä, eikä ministerinä?

Abortin vastustamisessa korostaa elämän pyhyyttä ja samalla istuu ministerinä hallituksessa, joka kannattaa aborttia. Heittelehtiminen näin äärilaitoihin herättää varmasti äänestäjissä ihmetystä ja ihmettelyä mitä ihmeen asioita oikeasti sitten ajaakaan, kun ne pyhätkin asiat ovat vain politiikan tekemistä.

Tällä periaatteella voi istua melkein minkälaiseen hallitukseen tahansa. Abortin hyväksyy hallituksessa, mutta demarit on ylitsepääsemätön kynnys hallitusyhteistyön suhteen.

 


US: "Ulkoministeri marssi aborttia vastaan työmatkalla – vihreät tyrmistyi: Katsooko hallitus taas Soinin touhut sormien läpi?"
 

]]>
72 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256122-ei-hallituksen-ministeri-voi-marssia-mielenosoituksissa#comments Abortti Irlanti Kotimaa Timo Soini Ulkoministeri Thu, 31 May 2018 05:47:53 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256122-ei-hallituksen-ministeri-voi-marssia-mielenosoituksissa
Länsidemokraatti Pietikäisen luova tulkinta hallitusohjelman onnistumisesta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255911-lansidemokraatti-pietikaisen-luova-tulkinta-hallitusohjelman-onnistumisesta <p>Seppo-Juha Pietikäinen tulkitsee varsin luovasti HS:n arviota hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista päätyen blogissaan toteamaan sekä otsikossa että tekstissä: &quot;<em>Inventaarin mukaan hallitusohjelman toteutus on melko hyvin onnistunut paitsi &nbsp;sote- ja maakuntauudistus&quot;</em>. Pieni ongelma tässä on se, että mikäli menee katsomaan maksumuurin takana olevaa kirjoitusta, niin ei siellä nyt aivan tuohon päädytä.</p><p>Hallituksen asettamista 28:sta tavoitteesta kerrotaan Hesarissa seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Hallitus on virkamiesten avustamana asettanut itselleen 28 mittaria, joista tosin osa on vielä kehitteillä. Useimmat niistä perustuvat julkisiin tilastoihin, jotka paljastavat muutokset vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tällä hetkellä kehityksestä on monessa kohdassa tiedossa vain suunta, jos sitäkään</em>.&quot;</p><p><strong>Tavoitteiden toteutuminen Hesarin mukaan</strong></p><ol><li>Toteutuu tai toteutunee todennäköisesti: kolme tavoitetta</li><li>Toteutuu tai toteutunee <u>osittain</u>: kymmenen tavoitetta</li><li>Ei toteudu tai ei aloitettu: neljä tavoitetta</li><li>Vaikea tai mahdoton sanoa, tavoite niin epämääräinen: kymmenen tavoitetta</li></ol><p>Jos ihmettelette, miksi niitä onkin vain 27, niin on Hesarissakin näköjään useamman laskennan jälkeen.. ;-)</p><p>Maakunta- ja soteuudistuksen ollessa matkalla tuhoon lienee Pietikäisellä tarve osoittaa kuinka oikeistohallitus on muutoin onnistunut. Kuitenkaan päälähteenä toimivasta Hesarin jutusta lukemalla ei mielestäni oikein voi vetää samoja johtopäätöksiä kuin hän on tehnyt poimitussa blogissaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seppo-Juha Pietikäinen tulkitsee varsin luovasti HS:n arviota hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista päätyen blogissaan toteamaan sekä otsikossa että tekstissä: "Inventaarin mukaan hallitusohjelman toteutus on melko hyvin onnistunut paitsi  sote- ja maakuntauudistus". Pieni ongelma tässä on se, että mikäli menee katsomaan maksumuurin takana olevaa kirjoitusta, niin ei siellä nyt aivan tuohon päädytä.

Hallituksen asettamista 28:sta tavoitteesta kerrotaan Hesarissa seuraavaa:

"Hallitus on virkamiesten avustamana asettanut itselleen 28 mittaria, joista tosin osa on vielä kehitteillä. Useimmat niistä perustuvat julkisiin tilastoihin, jotka paljastavat muutokset vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tällä hetkellä kehityksestä on monessa kohdassa tiedossa vain suunta, jos sitäkään."

Tavoitteiden toteutuminen Hesarin mukaan

  1. Toteutuu tai toteutunee todennäköisesti: kolme tavoitetta
  2. Toteutuu tai toteutunee osittain: kymmenen tavoitetta
  3. Ei toteudu tai ei aloitettu: neljä tavoitetta
  4. Vaikea tai mahdoton sanoa, tavoite niin epämääräinen: kymmenen tavoitetta

Jos ihmettelette, miksi niitä onkin vain 27, niin on Hesarissakin näköjään useamman laskennan jälkeen.. ;-)

Maakunta- ja soteuudistuksen ollessa matkalla tuhoon lienee Pietikäisellä tarve osoittaa kuinka oikeistohallitus on muutoin onnistunut. Kuitenkaan päälähteenä toimivasta Hesarin jutusta lukemalla ei mielestäni oikein voi vetää samoja johtopäätöksiä kuin hän on tehnyt poimitussa blogissaan.

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255911-lansidemokraatti-pietikaisen-luova-tulkinta-hallitusohjelman-onnistumisesta#comments Hallitusohjelma Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kokoomus Kotimaa Sun, 27 May 2018 07:50:31 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255911-lansidemokraatti-pietikaisen-luova-tulkinta-hallitusohjelman-onnistumisesta
Turusen loikkauksen siniset kritisoijat pitävät kansaa alzheimer-potilaana http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254417-turusen-loikkauksen-siniset-kritisoijat-pitavat-kansaa-alzheimer-potilaana <p>Kuten tiedämme, sinisen tulevaisuuden Kaj Turunen loikkasi kokoomukseen. Noh, tämmöistähän tapahtuu, ei mitään uutta auringon alla. Se, mikä itseäni nyppii, tai oikeastaan suorastaan raivostuttaa, on kansan aliarvioiminen.</p><p>Monet sinisten toimijat ovat nimittäin syyttäneet Turusta ties mistä. Esimerkiksi sinisten pj. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246977-sampo-terho-haukkuu-kokoomuksen-likaisen-pelin-siniset-valayttaa-vaikeuksia-sotelle">Sampo Terho on puhunut &quot;likaisesta pelistä&quot;</a>, puoluesihteeri <a href="http://mattitorvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254394-kunnian-mies-on-lojaali">Torvinen puolestaan vaatii kokoomuksen valtiovarainministeri Orpolta anteeksipyyntöä</a>. Huomaako kukaan mitään ongelmallista tai outoa tämäntyyppisissä lausunnoissa? Minä ainakin huomaan ja todella pahasti.</p><p>Sininen tulevaisuus teki Suomen eduskunnan historian suurimman loikkauksen ikinä. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_eduskuntaryhm%C3%A4%C3%A4_vaalikauden_aikana_vaihtaneista_kansanedustajista">Tarkistakaa Wikipediasta</a>, jos ette usko. Nyt puolueen edustajat nälvivät Turusta ja Orpoa sekä väläyttelevät hallituskriisiä. Asia on kadonnut aivan totaalisesti parodiahorisontin taakse.</p><p>Siniset eivät ole minkäänlaisessa asemassa suomimaan loikkareita. Eivät yksinkertaisesti minkäänlaisessa. Siniset pitävät itseasiassa kansaa jonkinlaisena alzheimer-potilaana, joka ei muista, että koko puolue perustuu historiamme suurimmalle loikkaukselle. Minua tällainen kansan aliarvioiminen naurattaisi, ellei se itkettäisi. Hävetkää.</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tiedämme, sinisen tulevaisuuden Kaj Turunen loikkasi kokoomukseen. Noh, tämmöistähän tapahtuu, ei mitään uutta auringon alla. Se, mikä itseäni nyppii, tai oikeastaan suorastaan raivostuttaa, on kansan aliarvioiminen.

Monet sinisten toimijat ovat nimittäin syyttäneet Turusta ties mistä. Esimerkiksi sinisten pj. Sampo Terho on puhunut "likaisesta pelistä", puoluesihteeri Torvinen puolestaan vaatii kokoomuksen valtiovarainministeri Orpolta anteeksipyyntöä. Huomaako kukaan mitään ongelmallista tai outoa tämäntyyppisissä lausunnoissa? Minä ainakin huomaan ja todella pahasti.

Sininen tulevaisuus teki Suomen eduskunnan historian suurimman loikkauksen ikinä. Tarkistakaa Wikipediasta, jos ette usko. Nyt puolueen edustajat nälvivät Turusta ja Orpoa sekä väläyttelevät hallituskriisiä. Asia on kadonnut aivan totaalisesti parodiahorisontin taakse.

Siniset eivät ole minkäänlaisessa asemassa suomimaan loikkareita. Eivät yksinkertaisesti minkäänlaisessa. Siniset pitävät itseasiassa kansaa jonkinlaisena alzheimer-potilaana, joka ei muista, että koko puolue perustuu historiamme suurimmalle loikkaukselle. Minua tällainen kansan aliarvioiminen naurattaisi, ellei se itkettäisi. Hävetkää.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

]]>
6 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254417-turusen-loikkauksen-siniset-kritisoijat-pitavat-kansaa-alzheimer-potilaana#comments Kotimaa Perussuomalaiset Sininen tulevaisuus Wed, 25 Apr 2018 19:33:25 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254417-turusen-loikkauksen-siniset-kritisoijat-pitavat-kansaa-alzheimer-potilaana
Onko politiikka rikki http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254255-onko-politiikka-rikki <p>Liike nyt on viime päivinä väittänyt politiikan olevan rikki. Jos politiikka on rikki Suomessa, niin kuinka rikki se on muissa maissa. Suomi on tällä hetkellä vuoden 2017 democracy indexin mukaan jaetulla yhdeksännellä sijalla demokratian toteutumisessa. Mielestäni hyvin maalle, jossa vielä 36 vuotta sitten oli vallalla presidentti 26 vuoden hallinnon jälkeen.&nbsp;Lähtökohdat ovat siis Suomella hyvät, niin aletaan katsoa mitä Jungner ja Harkimo haluavat kehittää meidän toimissamme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jungner @ Uusi suomi:&quot;Avain parempaan politiikkaan on lisätä ja parantaa politiikan vuorovaikutusta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että&nbsp;</p> <p>a) on alusta vuorovaikutukselle verkossa, jossa keskenään erimieliset ovat vuorovaikutuksessa keskenään</p> <p>b) vähennetään poliittisen aatetotuuden painoarvoa argumentoinnissa&nbsp;</p> <p>c) keskitytään konkreettisiin ongelmiin&nbsp;</p> <p>d) annetaan enemmän tilaa asiantuntemukselle&nbsp;</p> <p>d) avataan uusia polkuja ihmisille osallistua sekä vuorovaikutukseen että päätöksentekoon</p> <p>e) vaalitaan toista kunnioittavaa ja avointa keskustelukulttuuria&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Alusta vuorovaikutukselle kuulostaa jotenkin tutulta... Eikös sosiaalinen media mahdollista nykyisin hyvin mittavan vuorovaikutuksen eri mielipiteiden kesken. Se kuinka sitä käytetään riippuu käyttäjästä ja hänen näkyvyydestään. Muutama vuosi sitten ei ollut sellaista ammattia kuin ammattimainen tubettaja. Nyt lukuisia nuoria hankkii elinkeinonsa lähettämällä mielipiteitä internettiin. Kyllä sieltä on tulossa myös poliittisia vaikuttajia, jotka osaavat keskustella sosiaalisessa mediassa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Poliittisen aatetotuuden painoarvon vähentäminen on melko hankalaa, jollei muuteta oikeasti radikaalisti Suomen vaalijärjestelmää. Suomen vaalijärjestelmä kannustaa pelaamaan varman päälle, ettei oma ääni mene hukkaan (tai näin ainakin suurin osa ajattelee, koska kuka nyt haluaisi äänestää luuseria). Puolueet ovat merkittävässä roolissa, jotta edes jotain päätöksiä saataisiin tehtyä. Suomessa oli 2015 eduskuntavaaleissa hivenen reilu 2100 ehdokasta. Näillä jokaisella henkilöllä on omat mielipiteet asioista, mutta puolueiden kautta keskivertoäänestäjällä on edes jonkinmoinen taju, että minkälaiselle henkilölle se ääni menee.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kukahan sitten nämä konkreettiset ongelmat päättää? Konkreettinen ongelma voi olla jollekin, että onko minulle asuntoa, kun taas toiselle se voi olla, että mitä minä teen tällä perintörintamamiestalolle, kun ei ole asukasta. Eniten mielenkiintoa sekä keskustelua viimeisimpänä vaalikauden aikana on aiheuttanut alkoholilain vapautukset eli onko tämä Suomen suurin ja tärkein kysymys?&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Asiantuntemuksen lisääminen on tietenkin tärkeää, mutta asiantuntijoita on aina joka lähtöön. Hyvänä esimerkkinä THL on viimeisen puolen vuoden aikana ilmoittanut, että alkoholilain vapauttaminen lisää kuolemia, mutta huumeet pitäisi kuitenkin dekriminalisoida. Lähtökohta pitäisi tietenkin olla se, että kuunnellaan avoimesti lukeneiden mielipiteitä ja niiden perusteella tehdään päätökset.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viides kohta d eli uusien polkujen avaaminen, niin toistaa pitkälti ensimmäistä kohtaa eli tähän on varmasti tulossa muutosta tulevaisuudessa. Se mitä muutosta liike nyt tuo pöydälle on hankala visioida.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Viimeisessä kohdassa korostetaan toista kunnioittavaa sekä avointa keskustelukulttuuria. Tämähän on se tärkein. Kansanvallan tärkein osa on, että jokainen henkilö on yhden äänen arvoinen. Jokaisella henkilöllä on jotain tuotavaa Suomen kehittämiseen ja kansalaiset pitäisikin saada innostumaan politiikasta.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Oma mielipiteeni on Suomen demokratian tilan parantamiseen olisi kansalaisaloitejärjestelmän vahvistaminen. Sveitsissä tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, että laista äänestetään. Suomessa samalla määrällä allekirjoituksia saadaan asia eduskunnan käsittelyyn, mutta käsittely jää mielestäni hyvin pintapuoliseksi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Liike nyt on viime päivinä väittänyt politiikan olevan rikki. Jos politiikka on rikki Suomessa, niin kuinka rikki se on muissa maissa. Suomi on tällä hetkellä vuoden 2017 democracy indexin mukaan jaetulla yhdeksännellä sijalla demokratian toteutumisessa. Mielestäni hyvin maalle, jossa vielä 36 vuotta sitten oli vallalla presidentti 26 vuoden hallinnon jälkeen. Lähtökohdat ovat siis Suomella hyvät, niin aletaan katsoa mitä Jungner ja Harkimo haluavat kehittää meidän toimissamme.

 

Jungner @ Uusi suomi:"Avain parempaan politiikkaan on lisätä ja parantaa politiikan vuorovaikutusta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että 

a) on alusta vuorovaikutukselle verkossa, jossa keskenään erimieliset ovat vuorovaikutuksessa keskenään

b) vähennetään poliittisen aatetotuuden painoarvoa argumentoinnissa 

c) keskitytään konkreettisiin ongelmiin 

d) annetaan enemmän tilaa asiantuntemukselle 

d) avataan uusia polkuja ihmisille osallistua sekä vuorovaikutukseen että päätöksentekoon

e) vaalitaan toista kunnioittavaa ja avointa keskustelukulttuuria"

 

Alusta vuorovaikutukselle kuulostaa jotenkin tutulta... Eikös sosiaalinen media mahdollista nykyisin hyvin mittavan vuorovaikutuksen eri mielipiteiden kesken. Se kuinka sitä käytetään riippuu käyttäjästä ja hänen näkyvyydestään. Muutama vuosi sitten ei ollut sellaista ammattia kuin ammattimainen tubettaja. Nyt lukuisia nuoria hankkii elinkeinonsa lähettämällä mielipiteitä internettiin. Kyllä sieltä on tulossa myös poliittisia vaikuttajia, jotka osaavat keskustella sosiaalisessa mediassa.

 

Poliittisen aatetotuuden painoarvon vähentäminen on melko hankalaa, jollei muuteta oikeasti radikaalisti Suomen vaalijärjestelmää. Suomen vaalijärjestelmä kannustaa pelaamaan varman päälle, ettei oma ääni mene hukkaan (tai näin ainakin suurin osa ajattelee, koska kuka nyt haluaisi äänestää luuseria). Puolueet ovat merkittävässä roolissa, jotta edes jotain päätöksiä saataisiin tehtyä. Suomessa oli 2015 eduskuntavaaleissa hivenen reilu 2100 ehdokasta. Näillä jokaisella henkilöllä on omat mielipiteet asioista, mutta puolueiden kautta keskivertoäänestäjällä on edes jonkinmoinen taju, että minkälaiselle henkilölle se ääni menee. 

 

Kukahan sitten nämä konkreettiset ongelmat päättää? Konkreettinen ongelma voi olla jollekin, että onko minulle asuntoa, kun taas toiselle se voi olla, että mitä minä teen tällä perintörintamamiestalolle, kun ei ole asukasta. Eniten mielenkiintoa sekä keskustelua viimeisimpänä vaalikauden aikana on aiheuttanut alkoholilain vapautukset eli onko tämä Suomen suurin ja tärkein kysymys? 

 

Asiantuntemuksen lisääminen on tietenkin tärkeää, mutta asiantuntijoita on aina joka lähtöön. Hyvänä esimerkkinä THL on viimeisen puolen vuoden aikana ilmoittanut, että alkoholilain vapauttaminen lisää kuolemia, mutta huumeet pitäisi kuitenkin dekriminalisoida. Lähtökohta pitäisi tietenkin olla se, että kuunnellaan avoimesti lukeneiden mielipiteitä ja niiden perusteella tehdään päätökset. 

 

Viides kohta d eli uusien polkujen avaaminen, niin toistaa pitkälti ensimmäistä kohtaa eli tähän on varmasti tulossa muutosta tulevaisuudessa. Se mitä muutosta liike nyt tuo pöydälle on hankala visioida. 

 

Viimeisessä kohdassa korostetaan toista kunnioittavaa sekä avointa keskustelukulttuuria. Tämähän on se tärkein. Kansanvallan tärkein osa on, että jokainen henkilö on yhden äänen arvoinen. Jokaisella henkilöllä on jotain tuotavaa Suomen kehittämiseen ja kansalaiset pitäisikin saada innostumaan politiikasta. 

 

Oma mielipiteeni on Suomen demokratian tilan parantamiseen olisi kansalaisaloitejärjestelmän vahvistaminen. Sveitsissä tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, että laista äänestetään. Suomessa samalla määrällä allekirjoituksia saadaan asia eduskunnan käsittelyyn, mutta käsittely jää mielestäni hyvin pintapuoliseksi. 

]]>
2 http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254255-onko-politiikka-rikki#comments Kotimaa Politiikka Sun, 22 Apr 2018 19:33:14 +0000 Mikael Alaraappana http://mikaelalaraappana.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254255-onko-politiikka-rikki
Onnistuuko Torvalds Ahvenanmaalla? RKP:ssä suositaan Niinistöä http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249721-outo-aanestysilmio-ahvenanmaalla-miten-kay-torvaldsin <p>Suomessa tehtiin ennakkoäänestyksen osalta uusi ennätys, kun äänestysprosentti nousi 36,1 prosenttiin. Se voi tarkoittaa, että puolet kaikista äänistä annettiin nyt ennakkoon. Oikeusministeriön&nbsp;<a href="http://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2018_1/fi/aanestys1.html">vaalit.fi-palvelun äänestystilastoista</a>&nbsp;löytyy muutama kuriositeetti.</p> <p>Ahvenanmaa on ainoa vaalipiiri, missä ennakkoäänestysprosentti näyttää laskeneen. 18,6 prosentista 12,8 prosenttiin. Se ei lupaa hyvää RKP:n ehdokkaalle Nils Torvaldsille. Ahvenanmaalla vuoden 2012 vaalin äänestetyin ehdokas oli RKP:n Eva Biaudet (39,4 prosenttia ennakkoäänistä ja 37,9 kaikista).</p> <p><em>PÄIVITYS: Oikeusministeriö kertoo, että kaikki Ahvenanmaan ennakkoäänet eivät näy tilastoissa, sillä Ahvenanmaalla ei ole äänioikeustietojärjestelmää, eikä suuri osa ennakkoäänistä siirry ministeriön tilastoon.</em></p> <p>Mikäli äänestysprosentti olisi laskenut, se voisi olla hankala paikka RKP:n Nils Torvaldsille. Vuonna 2012 RKP:n Eva Biaudet sai 39,4 prosenttia Ahvenanmaan äänistä. Saman potin kokoamisesta tekee nyt hankalaa se, että&nbsp;kaksi kolmesta RKP:n kannattajasta sanoo äänestävänsä Niinistöä ja vain runsas neljännes Torvaldsia.</p> <p>Torvaldsin gallupkannatus on vaihdellut yhden ja kahden prosentin välillä. Vuonna 2012 Biaudet sai tammikuun gallupeissa kahden prosentin kannatuslukuja.</p> <p>Ennakkoäänestysprosentteja vertaillessa Ahvenanmaan ohella korostuvat Satakunta ja Lappi, missä ennakkoäänestysaktiivisuus on ollut vilkkainta.</p> <p>Paavo Väyrysen maakunnassa Lapissa ennakkoon äänesti nyt 43 prosenttia äänioikeutetuista. Nousu edellisvaaleihin oli 2,2 prosenttiyksikköä. Kun Väyrynen viimeksi pokkasi vaalipiirin ennakkoäänistä 42 prosenttia ja kaikista vaalipiirin noin sadasta tuhannesta äänestä 43 prosenttia, voi samojen äänestäjien kuvitella löytyvän nyt uudestaan.</p> <p>Satakunnassa, Laura Huhtasaaren (ps.) kotimaakunnassa äänestysprosentti ennakkoäänestyksessä ampaisi 36,2 prosentista 42,6:een. Muhiiko siellä Laura-ilmiö?</p> Suomessa tehtiin ennakkoäänestyksen osalta uusi ennätys, kun äänestysprosentti nousi 36,1 prosenttiin. Se voi tarkoittaa, että puolet kaikista äänistä annettiin nyt ennakkoon. Oikeusministeriön vaalit.fi-palvelun äänestystilastoista löytyy muutama kuriositeetti.

Ahvenanmaa on ainoa vaalipiiri, missä ennakkoäänestysprosentti näyttää laskeneen. 18,6 prosentista 12,8 prosenttiin. Se ei lupaa hyvää RKP:n ehdokkaalle Nils Torvaldsille. Ahvenanmaalla vuoden 2012 vaalin äänestetyin ehdokas oli RKP:n Eva Biaudet (39,4 prosenttia ennakkoäänistä ja 37,9 kaikista).

PÄIVITYS: Oikeusministeriö kertoo, että kaikki Ahvenanmaan ennakkoäänet eivät näy tilastoissa, sillä Ahvenanmaalla ei ole äänioikeustietojärjestelmää, eikä suuri osa ennakkoäänistä siirry ministeriön tilastoon.

Mikäli äänestysprosentti olisi laskenut, se voisi olla hankala paikka RKP:n Nils Torvaldsille. Vuonna 2012 RKP:n Eva Biaudet sai 39,4 prosenttia Ahvenanmaan äänistä. Saman potin kokoamisesta tekee nyt hankalaa se, että kaksi kolmesta RKP:n kannattajasta sanoo äänestävänsä Niinistöä ja vain runsas neljännes Torvaldsia.

Torvaldsin gallupkannatus on vaihdellut yhden ja kahden prosentin välillä. Vuonna 2012 Biaudet sai tammikuun gallupeissa kahden prosentin kannatuslukuja.

Ennakkoäänestysprosentteja vertaillessa Ahvenanmaan ohella korostuvat Satakunta ja Lappi, missä ennakkoäänestysaktiivisuus on ollut vilkkainta.

Paavo Väyrysen maakunnassa Lapissa ennakkoon äänesti nyt 43 prosenttia äänioikeutetuista. Nousu edellisvaaleihin oli 2,2 prosenttiyksikköä. Kun Väyrynen viimeksi pokkasi vaalipiirin ennakkoäänistä 42 prosenttia ja kaikista vaalipiirin noin sadasta tuhannesta äänestä 43 prosenttia, voi samojen äänestäjien kuvitella löytyvän nyt uudestaan.

Satakunnassa, Laura Huhtasaaren (ps.) kotimaakunnassa äänestysprosentti ennakkoäänestyksessä ampaisi 36,2 prosentista 42,6:een. Muhiiko siellä Laura-ilmiö?

]]>
16 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249721-outo-aanestysilmio-ahvenanmaalla-miten-kay-torvaldsin#comments Kotimaa Kotimaa Nils Torvalds Presidentinvaalit 2018 Wed, 24 Jan 2018 12:51:19 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249721-outo-aanestysilmio-ahvenanmaalla-miten-kay-torvaldsin
Kotiseutu sijaitsee rauhallisessa ja vauraassa kotimaassa http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247240-kotiseutu-sijaitsee-rauhallisessa-ja-vauraassa-kotimaassa <p>Tummanpunainen mies pääsi ottamaan pari askelta ennen kuin joutui hakatuksi. Syy pahoinpitelyyn oli rasismissa. Vihaiset miehet eivät sietäneet tummanpunaista miestä, alkoi kuulua ivahuutoja. Tummanpunainen mies sai päällensä annoksen ryöpytettyä vihaa, sillä yhteiskunnan tuomitsevat vihan kaverit ilmenivät omassa tilassaan yhteisönsä rankaisevana yliminänä. Kuin eläisin taas, huutaa nainen kadulla. Nyt on ennätykselliset olosuhteet, sillä kaikki on solidaarista. Eräs pariskunta säilytti vehnäjauhoja peltipurkissa kolme vuotta. Jauhoissa oli hiirien jättämiä jälkiä. He käyttivät jauhoja ruskean kastikkeen valmistamiseen. Eettisyys syntyy heidän olemisesta.</p><p>Köyhän lapsi hyppäsi kaikkein korkeammalle. Se hyväksyttiin vain siksi, että lapsen vanhemmat eivät saaneet asumistukea. Pulut voisivat kulkea hyvinvointiyhteiskunnassa monot jalassa, jos vasemmalla puolella merta olisi tuulista, muuten on hiljaista ja kylmää. Seuraavat tanssijat ovat venäläisiä, jotka esittävät kummallisuuksia. Heidät kuulutti lavalle paksu mies, jonka sormi vähän värähti salaman iskiessä maahan. Niin uutisissa aina sanotaan, muualla ei tapahdu mitään. Narkomaani kulkee tukka pystyssä pitkin katua taitettu kukka kädessä pummaten vastaantulijoilta yhtä euroa. Ei sitten, hän ulvahtaa ja uhoaa lähtevänsä Suomesta.</p><p>Nainen sanoi olleensa 33 vuotta naimisissa, hän väitti olevansa sankari. Ihmiset ovat sietämättömiä, siitä ei ole epäilystäkään. Helppo oli Daavidin tuhota filistealainen jättiläinen, aseteknologia sen teki mahdolliseksi. Sotatoimia ollaan yksityistämässä. Väsymys iskee ennen kuolemaa. Sairas pulu makaa maassa, sen vieressä surullinen torvensoittaja musisoi kauniita säveliä huulet veressä. Ihmisraunio ei kuole raunioille vaan tekemättömyyden vaippaan. Mies ei saanut yhtään joulukorttia, sillä hän on eläkkeellä. Runsaudensarvea ei ole olemassa, sillä maailmassa on kaikki. Eläkeläinen kuoli happipullot selässään, keuhkot rikkinäisinä, vaikka oli varakas mies.</p><p>Vanhus on kaatunut vessan lattialle. Verta on kaikkialla, siitä huolimatta vanhus juo raakaa viinaa suutaan himokkaasti aukoen. Sinä olet juopon näköinen, väittää silmälasipäinen viranomainen hänen vieressään. Yhdellä siivellä lentävä kärpänen on tuomittu samaan kotiseutuun lopuksi elämäkseen. Asianajaja väitti, että puukotustapaus oli oikeutettu, sillä uhri oli ottanut tupakan ja purukumia pöydältä luvatta. Uhri sai melkein sakot oikeudessa puhuessaan tuomion julistuksen päivänä karkealla kielellä. Mies ja nainen menettivät asuntonsa. Harmaa muuttoauto vei heidän vähäisen omaisuutensa kauas pois. Koululainen poltti tupakkaa koulun alueella, hän sai päiväsakkoja.&nbsp;On löydettävä hyvä paikka ja pysyttävä siellä.&nbsp;Kotiseutu sijaitsee rauhallisessa ja vauraassa kotimaassa.</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tummanpunainen mies pääsi ottamaan pari askelta ennen kuin joutui hakatuksi. Syy pahoinpitelyyn oli rasismissa. Vihaiset miehet eivät sietäneet tummanpunaista miestä, alkoi kuulua ivahuutoja. Tummanpunainen mies sai päällensä annoksen ryöpytettyä vihaa, sillä yhteiskunnan tuomitsevat vihan kaverit ilmenivät omassa tilassaan yhteisönsä rankaisevana yliminänä. Kuin eläisin taas, huutaa nainen kadulla. Nyt on ennätykselliset olosuhteet, sillä kaikki on solidaarista. Eräs pariskunta säilytti vehnäjauhoja peltipurkissa kolme vuotta. Jauhoissa oli hiirien jättämiä jälkiä. He käyttivät jauhoja ruskean kastikkeen valmistamiseen. Eettisyys syntyy heidän olemisesta.

Köyhän lapsi hyppäsi kaikkein korkeammalle. Se hyväksyttiin vain siksi, että lapsen vanhemmat eivät saaneet asumistukea. Pulut voisivat kulkea hyvinvointiyhteiskunnassa monot jalassa, jos vasemmalla puolella merta olisi tuulista, muuten on hiljaista ja kylmää. Seuraavat tanssijat ovat venäläisiä, jotka esittävät kummallisuuksia. Heidät kuulutti lavalle paksu mies, jonka sormi vähän värähti salaman iskiessä maahan. Niin uutisissa aina sanotaan, muualla ei tapahdu mitään. Narkomaani kulkee tukka pystyssä pitkin katua taitettu kukka kädessä pummaten vastaantulijoilta yhtä euroa. Ei sitten, hän ulvahtaa ja uhoaa lähtevänsä Suomesta.

Nainen sanoi olleensa 33 vuotta naimisissa, hän väitti olevansa sankari. Ihmiset ovat sietämättömiä, siitä ei ole epäilystäkään. Helppo oli Daavidin tuhota filistealainen jättiläinen, aseteknologia sen teki mahdolliseksi. Sotatoimia ollaan yksityistämässä. Väsymys iskee ennen kuolemaa. Sairas pulu makaa maassa, sen vieressä surullinen torvensoittaja musisoi kauniita säveliä huulet veressä. Ihmisraunio ei kuole raunioille vaan tekemättömyyden vaippaan. Mies ei saanut yhtään joulukorttia, sillä hän on eläkkeellä. Runsaudensarvea ei ole olemassa, sillä maailmassa on kaikki. Eläkeläinen kuoli happipullot selässään, keuhkot rikkinäisinä, vaikka oli varakas mies.

Vanhus on kaatunut vessan lattialle. Verta on kaikkialla, siitä huolimatta vanhus juo raakaa viinaa suutaan himokkaasti aukoen. Sinä olet juopon näköinen, väittää silmälasipäinen viranomainen hänen vieressään. Yhdellä siivellä lentävä kärpänen on tuomittu samaan kotiseutuun lopuksi elämäkseen. Asianajaja väitti, että puukotustapaus oli oikeutettu, sillä uhri oli ottanut tupakan ja purukumia pöydältä luvatta. Uhri sai melkein sakot oikeudessa puhuessaan tuomion julistuksen päivänä karkealla kielellä. Mies ja nainen menettivät asuntonsa. Harmaa muuttoauto vei heidän vähäisen omaisuutensa kauas pois. Koululainen poltti tupakkaa koulun alueella, hän sai päiväsakkoja. On löydettävä hyvä paikka ja pysyttävä siellä. Kotiseutu sijaitsee rauhallisessa ja vauraassa kotimaassa.


 


 

]]>
0 http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247240-kotiseutu-sijaitsee-rauhallisessa-ja-vauraassa-kotimaassa#comments Hyvinvointi Itsenäisyys Kotimaa Kotiseutu Vauraus Wed, 06 Dec 2017 21:26:52 +0000 Kai Backman http://kaibackman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247240-kotiseutu-sijaitsee-rauhallisessa-ja-vauraassa-kotimaassa
Touko Aallossa tapahtunut iso muutos – vihreissä piilee yhä jytky http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246950-touko-aallossa-tapahtunut-iso-muutos-vihreissa-piilee-yha-jytky <p>Suomen suurin potentiaalinen kannatus, ydinkannattajajoukko jaetulla kärkisijalla. Suomen toiseksi vetovoimaisin puoluejohtaja.</p><p>Aivan äkkiseltään ajateltuna kovin monelle ei varmasti tule mieleen, että puoluebarometrin tiedot viittaavat vihreisiin ja puheenjohtaja Touko Aaltoon.</p><p>Nimittäin Aallon julkisuuskuva on syksyn kuherruskuukausien aikana muuttunut sekavaksi.</p><p>Suurelle yleisölle on jäänyt avoimeksi Aallon alkoholikanta, ruokavalio kuin yksityiselämän suhteetkin. Olenpa kuullut, että kaikille ei ole oikein vieläkään selvää, tuomitsiko Aalto Fatim Diarran insestiheiton maalaisista vai ei. Tällä viikolla hän joutui oikomaan jo omasta painostaan antamiaan kommentteja.</p><p>Aallon uusi julkisuuskuva on jo sikäli mielenkiintoinen, että vielä puoli vuotta sitten Aalto oli puolueensa sankari, joka oli nostanut vihreistä Jyväskylän suurimman puolueen.</p><p>Hän oli reippaasti kantaa ottava ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka ensitöikseen eduskunnassa perusti olutseuran, puhui käsityöläisoluiden puolesta, seurasi hanakasti sotea ja antoi hallitukselle sapiskaa Talvivaarasta. Eduskunnassa hän piti aktiivisesti puheita ja huuteli niin, että ministeriaitiosta Aaltoa alettiin nopeasti puhutella nimeltä.</p><p>Kevään puheenjohtajakampanjansa aikana Aalto otti sovittelevamman suunnan: politiikkaa tulisi tehdä pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Viestien pohjavireessä korostui tämänkin palstan lukijoille tuttu slogan: &ldquo;hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa&rdquo;. Pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.) soitti rautakaupasta. Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapala äimisteli jo julkisesti, missä on vihreiden kesäpopulismi ja pohti, että vihreiden keväästä saakka toistama hokema pääministeripuolueeksi nousemisesta olisi syytä ottaa jo vakavammin.</p><p>Syksyllä Aallon esiintymisissä on ollut enemmän selittelyä, josta on revitty huumoria aina Pelimiestä myöten.</p><p>Vaikka kohuissa on Aallon kannalta kiusallisia väärinymmärryksiä, on puoluejohtajan uskottavuuden kannalta hankalaa, että hän joutuu toistuvasti omia lausuntojaan jälkikäteen oikomaan. Ne eivät rakenna kuvaa uskottavasta poliittisesta johtajasta saatikka pääministeristä.</p><p>Aalto on yhä Suomen toiseksi vetovoimaisin puoluejohtaja, mutta luvut ovat laskeneet Ville Niinistön kaudesta. Syksyn aikana suurelle yleisölle on julkisuudessa syntynyt kuva haparoivasta Aallosta. Gallupeissa vihreiden kannatus on kesän huippuluvuista jo laskenut.</p><p>Puoluebarometrista kuitenkin ilmenee, että vihreät ovat sitouttaneet ydinkannattajajoukkonsa uusiin ennätyslukemiin. Nyt 12 prosenttia suomalaisista pitää vihreitä erittäin houkuttelevana puolueena eduskuntavaaleja ajatellen. Yhtä koviin lukemiin nousee kokoomus. Kaikkiaan 38 prosenttia pitää sitä vähintään melko houkuttelevana puolueena.</p><p>Aaltoon kohdistuu kovat odotukset ja hän tuntee ne itsekin. Valintansa jälkeen Tampereen puoluekokouksessa hän tunnusti, että kevään 2019 eduskuntavaaleista tulee hänen kautensa tärkein koetus. Kun uuden puheenjohtajan kuherruskuukaudet ovat ohi, alkaa jäljelle jäädä kysymys, kuinka Aalto odotukset realisoi.</p><p>Lauantaina Aalto pitää linjapuheen vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa. Nähtäväksi jää, onnistuuko hän tällä kertaa viestimään asiansa kerralla oikein.</p> Suomen suurin potentiaalinen kannatus, ydinkannattajajoukko jaetulla kärkisijalla. Suomen toiseksi vetovoimaisin puoluejohtaja.

Aivan äkkiseltään ajateltuna kovin monelle ei varmasti tule mieleen, että puoluebarometrin tiedot viittaavat vihreisiin ja puheenjohtaja Touko Aaltoon.

Nimittäin Aallon julkisuuskuva on syksyn kuherruskuukausien aikana muuttunut sekavaksi.

Suurelle yleisölle on jäänyt avoimeksi Aallon alkoholikanta, ruokavalio kuin yksityiselämän suhteetkin. Olenpa kuullut, että kaikille ei ole oikein vieläkään selvää, tuomitsiko Aalto Fatim Diarran insestiheiton maalaisista vai ei. Tällä viikolla hän joutui oikomaan jo omasta painostaan antamiaan kommentteja.

Aallon uusi julkisuuskuva on jo sikäli mielenkiintoinen, että vielä puoli vuotta sitten Aalto oli puolueensa sankari, joka oli nostanut vihreistä Jyväskylän suurimman puolueen.

Hän oli reippaasti kantaa ottava ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka ensitöikseen eduskunnassa perusti olutseuran, puhui käsityöläisoluiden puolesta, seurasi hanakasti sotea ja antoi hallitukselle sapiskaa Talvivaarasta. Eduskunnassa hän piti aktiivisesti puheita ja huuteli niin, että ministeriaitiosta Aaltoa alettiin nopeasti puhutella nimeltä.

Kevään puheenjohtajakampanjansa aikana Aalto otti sovittelevamman suunnan: politiikkaa tulisi tehdä pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Viestien pohjavireessä korostui tämänkin palstan lukijoille tuttu slogan: “hyvällä tai huonolla idealla ei ole puoluekirjaa”. Pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.) soitti rautakaupasta. Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapala äimisteli jo julkisesti, missä on vihreiden kesäpopulismi ja pohti, että vihreiden keväästä saakka toistama hokema pääministeripuolueeksi nousemisesta olisi syytä ottaa jo vakavammin.

Syksyllä Aallon esiintymisissä on ollut enemmän selittelyä, josta on revitty huumoria aina Pelimiestä myöten.

Vaikka kohuissa on Aallon kannalta kiusallisia väärinymmärryksiä, on puoluejohtajan uskottavuuden kannalta hankalaa, että hän joutuu toistuvasti omia lausuntojaan jälkikäteen oikomaan. Ne eivät rakenna kuvaa uskottavasta poliittisesta johtajasta saatikka pääministeristä.

Aalto on yhä Suomen toiseksi vetovoimaisin puoluejohtaja, mutta luvut ovat laskeneet Ville Niinistön kaudesta. Syksyn aikana suurelle yleisölle on julkisuudessa syntynyt kuva haparoivasta Aallosta. Gallupeissa vihreiden kannatus on kesän huippuluvuista jo laskenut.

Puoluebarometrista kuitenkin ilmenee, että vihreät ovat sitouttaneet ydinkannattajajoukkonsa uusiin ennätyslukemiin. Nyt 12 prosenttia suomalaisista pitää vihreitä erittäin houkuttelevana puolueena eduskuntavaaleja ajatellen. Yhtä koviin lukemiin nousee kokoomus. Kaikkiaan 38 prosenttia pitää sitä vähintään melko houkuttelevana puolueena.

Aaltoon kohdistuu kovat odotukset ja hän tuntee ne itsekin. Valintansa jälkeen Tampereen puoluekokouksessa hän tunnusti, että kevään 2019 eduskuntavaaleista tulee hänen kautensa tärkein koetus. Kun uuden puheenjohtajan kuherruskuukaudet ovat ohi, alkaa jäljelle jäädä kysymys, kuinka Aalto odotukset realisoi.

Lauantaina Aalto pitää linjapuheen vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa. Nähtäväksi jää, onnistuuko hän tällä kertaa viestimään asiansa kerralla oikein.

]]>
17 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246950-touko-aallossa-tapahtunut-iso-muutos-vihreissa-piilee-yha-jytky#comments Kotimaa Kotimaa Politiikka Fri, 01 Dec 2017 18:12:57 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246950-touko-aallossa-tapahtunut-iso-muutos-vihreissa-piilee-yha-jytky
Suomi100 -häpeä: Isänpäivä kielletty ja 10-vuotiaille kasvatusvastuu http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245450-suomi100-hapea-isanpaiva-kielletty-ja-10-vuotiaille-kasvatusvastuu <p>Onko sääntö-Suomi jo saavuttanut maksimijärjettömyytensä? Hyvinvointiyhteiskuntaa on elvytetty pitkään, mutta valmista ei näytä tulevan. Ihmisten elämänhallinta heikkenee edelleen, syrjäytyminen lisääntyy, vanhemmuus on hukassa ja luottamus virkamiesten toimintaan vähenee.</p><p>Yhteiskunnallisia ongelmia on ratkottu kustannuslähtöisesti, vaikka rappion syy taitaa ollakin toisaalla: Joko viimein uskalletaan puhua virkamiesten päätösten sisällöistä ja niiden&nbsp; vaikutuksista ihmisten elämään? Joko viimein uskalletaan vaatia julkiselta sektorilta palvelua, joka helpottaa elämää sen sijaan, että tulee tunne simputuksesta tai hallinnon mielivallasta ohi arkijärjen?</p><p><strong>Kolme esimerkkiä:</strong></p><ol><li>Kunnallisessa päiväkodissa on yhdenvertaisuuden vuoksi luovuttu isänpäivän vietosta, vaikka asia ei kuulu yhdenvertaisuuskäsitteen piiriin.</li><li>Vanhemmilla on vastuu alaikäisestä ja hänen kehityksestään, mutta heillä ei ole &nbsp;tiedonsaantioikeutta lapsen terveystietoihin tai pääsyä hoitoneuvotteluihin.</li><li>Virkamiesten halu palvella kansalaisia on katoava luonnonvara: &rdquo;Mieluummin sakot sadoille ihmisille kuin yksi tiedote viranomaiselta. Oppiipahan parkkeeraamaan.&rdquo;</li></ol><p>&nbsp;</p><p><strong>KUNNALLISESSA PÄIVÄKODISSA ON LUOVUTTU ISÄNPÄIVÄN VIETOSTA</strong></p><p><a href="https://www.is.fi/perhe/art-2000005433563.html">Kahdessa helsinkiläisessä päiväkodissa on päätetty luopua isänpäivän vietosta ja tilalle on otettu läheisenpäivän viettäminen</a>. Mielestäni päätös on väärä ja huonosti perusteltu ja se jouduttaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumista.</p><p>Päätös on väärä sen vuoksi, että isänpäivä on tärkeä isää ja lasta yhdistävä ja vanhemmuutta tukeva perinne. Siitä luopuminen on haitallista niin lapselle kuin vanhemmillekin. Päätös on huonosti perusteltu, koska argumenteissa on asiavirheitä ja näyttää siltä, että kunnallista varhaiskasvatusorganisaatiota käytetään ideologisen propagandan levittämiseen.</p><p>Helsingin kaupungin viestintäpäällikkö sanoi Iltalehden uutisessa, että &rdquo;läheisenpäivän tavoitteena on, että kaikkia perheitä kohdeltaisiin tasapuolisesti&rdquo;.</p><p>Lisäksi päiväkodin johtaja totesi päätöksensä perusteluna, että &rdquo;Helsingissä on hyvin monenlaisia perheitä&quot;. Hän vetoaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan sanoen, että &quot;kaikki lapset ovat yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua kaikenlaiseen toimintaan, riippumatta perhetaustasta.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tasapuolisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjintä ovat termejä, joita käytettäessä näyttää olevan mahdollista tehdä vaikka kuinka villejä päätöksiä. Mainitut asiat ovat ehdottoman tärkeitä, mutta niitä ei saa hyväksikäyttää väärin perustein ja väärissä asiayhteyksissä.</strong></p><p>Yhdenvertaisuus on perusoikeus ja sillä tarkoitetaan sitä, että kaikkien ihmisten on oltava lain edessä yhdenvertaisia eikä heitä ei saa asettaa eri asemaan (esimerkiksi opiskelupaikan saannissa tai työnhaussa) ilman hyväksyttävää syytä.</p><p>Missään yhdenvertaisuutta käsittelvässä laissa ei sanota, että kaiken julkisen toiminnan on oltava tasapäistävää tai kaikilta olosuhteiltaan samanlaista kaikille. Yhdenvertaisuus ei siis tarkoita sitä, että &rdquo;jos jotain ei minulla ole, ei sitä saa muillakaan olla&rdquo;. &nbsp;Tasa-arvoperustelu puolestaan liittyy sukupuolten välisiin kysymyksiin, ei tässä puheena olevaan asiaan.</p><p>Myöskään syrjinnästä ei tässä yhteydessä ole kysymys. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus määrittelee selkeästi, että erilainen kohtelu ei ole automaattisesti syrjintää. On väärin väittää, että tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus syntyvät vain silloin, kun toiminta on kaikille täsmälleen samansisältöistä. Varsinkin kun toiminnan sisältökriteerit ovat päättäjän oman ajattelun tulosta. Nyt päätöksen kohteena on isänpäivä. Onko seuraava tasapäistämisen aihe laulutaito? Päiväkodissa ei jatkossa enää lauleta, koska kaikilla ei ole yhtä hyvää lauluääntä? -Tiedän, korni vertaus, mutta kornia on isänpäivän kieltäminenkin yhdenvertaisuuteen ja tasapuolisuuteen vetoamalla.</p><p>Itse asiassa viranomaisten olisi isänpäivän kieltämisen sijaan ryhdyttävä puolustamaan isänpäivän viettoa. Nimittäin perhe kaikissa sen ilmenemismuodoissaan on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 16. artiklan mukaan &rdquo;yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Valtiolla on velvollisuus suojata ja tukea perhettä ja sen hyvinvointia.&rdquo;</p><p><strong>Mielestäni lapsella on oikeus olla ylpeä perheestään - on se sitten perinteinen ydinperhe, isätön, äiditön, kaksi-isäinen tai kaksiäitinen perhe. Isättömiä perheitä ei saada isällisiksi sillä, että lopetetaan isänpäivän vietto tai että systemaattisesti ohitetaan keskustelu isän merkityksestä lapsen elämässä. Meillä on tabuja ja keskustelusta piilotettuja aiheita jo ihan riittävästi, ei keksitä niitä lisää.</strong></p><p>Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artikla sanoo, että &rdquo;jokaisella on oikeus nautia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta&rdquo;. Siis myös perinteisillä ydinperheillä on oikeus nauttia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Nyt tehty päätös tuntuu siltä, että tätä kunnioitusta ei ole kaikkia perheitä kohtaan, vaikka päiväkodin johtaja niin väittääkin.</p><p>Lapselle on kiistatta hyötyä läheisestä isäsuhteesta ja isä tarvitsee tukea vanhemmuuteensa. On tärkeää, että jatkossakin askarrellaan isänpäiväkortteja ja että isänpäivää juhlitaan. Ne, joiden elämässä isää ei ole, voivat hyvin tehdä läheisenpäiväkortin jollekin itselleen tärkeälle henkilölle. On mielikuvituksen tai hyvän tahdon puutetta, jos päiväkodissa ei ymmärretä, että nämä kaksi teemaa voidaan käsitellä rinnakkain samaan aikaan ilman, että kummaltakaan lapsiryhmältä (isälliset &ndash; isättömät) otetaan mitään arvokasta pois.</p><p>On erikoista, että näin ideologisia linjauksia voi tehdä kaupungin palvelutarjonnassa ilman demokraattista päätöksentekoprosessia. Yksi virkamies voi linjata toimintaa oman ajattelunsa mukaisesti. Ei kannata ihmetellä, jos vanhemmat alkavat yhä tarkemmin vertailemaan päiväkotien käytäntöjä ja niissä vallitsevia asenneilmastoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>VANHEMMILLA VASTUU ALAIKÄISESTÄ, MUTTA EI KEINOJA VASTUUN KANTAMISEEN</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9904415">Ylen uutisessa kerrottiin</a>, että äiti ei voinut varata hammaslääkäriä 10-vuotiaalle lapselleen, koska vallitsevan käytännön mukaan vanhemmilla ei ole pääsyä lastensa terveystietoihin eikä oikeutta olla aktiivinen osapuoli lapsen asioissa.</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että 10 vuotta täyttäneen terveystietoja ei anneta vanhemmille OmaKanta &ndash;palvelusta. Kunnissa ja kuntayhtymissä on viranomaisten toimesta laajennettu käytäntöä pidemmälle kaikkeen terveystietoon (ja moneen muuhunkin lasta koskevaan tietoon).</p><p>Viranomaiset siis ihan pokkana väittävät, että 10 vuotta täyttänyt lapsi on kypsä päättämään omista terveysasioistaan.</p><p><strong>Laki sanoo, että lasta on hoidettava yhteisymmärryksessä lapsen kanssa. Tämä on hyvä linjaus, mutta viranomaisten käytäntö, jonka mukaan alaikäisestä vastuussa oleva vanhempi ohitetaan täysin, on kestämätön. On aika rajua, jos lapsen todetaan esimerkiksi kärsivän mielenterveyden häiriöstä ja hän saa siihen lääkkeet, siitä ei kerrota vanhemmille.</strong></p><p>On varmasti tilanteita, jolloin on perusteltua olla kertomatta lapsen tilasta vanhemmille, mutta näiden olisi oltava poikkeuksia. Ei voi olla lastemme etu, että vanhemmat eivät ole mukana heidän elämässään. Viranomaisten ei pidä suunnitella toimintamalleja poikkeustilanteita priorisoiden. Se on tuhoisaa niin vanhemmuuden kuin turvallisen lapsuuden näkökulmasta katsottuna.</p><p>Tiedän tapauksen, jossa eräs äiti kertoi sattumalta saaneensa tietää, että koululääkäri oli määrännyt nuorelle rauhoittavia lääkkeitä koulujännityksen vuoksi. Nuori oli hankkinut nämä lääkkeet ja käytti niitä päihtymistarkoituksessa, sillä mitään koulujännitystä ei oikeasti ollut olemassa. Mietin vain, kenellä on vastuu, kun noin rajuja juttuja tapahtuu vanhempien tietämättä? Onko yksilön tietosuoja viety liian pitkälle, kun huoltaja siirretään sivuraiteille ja viranomaiset tekevät elämänmittaisia päätöksiä huoltajaa kuulematta?</p><p><strong>Yksilönsuojan ylisuojelu vaikuttaa muihinkin kuin vain lapsiin</strong>. Tuttavani yritti mennä tervehtimään dementoitunutta ystäväänsä. Vierailu ei onnistunut, koska kunnallisessa dementiakodissa ei suostuttu kertomaan &rdquo;onko kyseinen henkilö laitoksessa potilaana&rdquo;. Tilanne ei ratkennut, vaikka tuttavani vakuutti tietävänsä potilaana olosta. Hänelle olisi pitänyt vain avata oikean osaston ovi. Ovi ei auennut, eikä dementoitunut vanhus saanut tavata ystäväänsä. Onkohan yksityisyyden suoja viety tässäkin vähän liian pitkälle? Ovatko virkamiehet osaamattomia vai virkavirheen pelon lamauttamia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>VIRKAMIESTEN HALU PALVELLA KANSALAISIA ON KATOAVA LUONNONVARA</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005430510.html">Helsingin Sanomat uutisoi Vantaan pysäköinninvalvonnasta ja liikennesuunnittelusta.</a> Vantaankosken liityntäparkkiin liittyen oli päätetty, että vastedes aluella on käytettävä pysäköintikiekkoa. Vuosikausia aluella pysäköineet eivät marraskuun pimeydessä huomanneet pienen lisäkilven asennusta ja lopputuloksena oli pysäköinninvalvonnan riihipäivä: 116 autosta 113 sai sakot pysäköintikiekon puuttumisen vuoksi!</p><p><strong>Tässä tapauksessa halu palvella kansalaisia oli nolla niin liikennesuunnittelun kuin kunnallisen pysäköinninvalvonnankin osalta. </strong>Vastuuvirkamiehet sanoivat kysyttäessä, että &rdquo;pykäliä on noudatettu&rdquo; eivätkä nähneet tarvetta &rdquo;millekään tiedottelulle&rdquo;. Sakottajat tosin osasivat olla heti paikalla, kun lisäkilpi asennettiin. Kenellekään ei tullut mieleen laittaa alueelle ilmoitusta muuttuneesta käytännöstä.</p><p>Ihan oikeasti, miten virkamiehille saataisiin kasvamaan halu palvella asukkaita? Tässä tapauksessa virkamiesten palvelun prioriteettina tulisi olla joustava liikenne ja sujuva pysäköinti. Maksimisakotus ei saisi olla toimintaa ohjaava motiivi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko sääntö-Suomi jo saavuttanut maksimijärjettömyytensä? Hyvinvointiyhteiskuntaa on elvytetty pitkään, mutta valmista ei näytä tulevan. Ihmisten elämänhallinta heikkenee edelleen, syrjäytyminen lisääntyy, vanhemmuus on hukassa ja luottamus virkamiesten toimintaan vähenee.

Yhteiskunnallisia ongelmia on ratkottu kustannuslähtöisesti, vaikka rappion syy taitaa ollakin toisaalla: Joko viimein uskalletaan puhua virkamiesten päätösten sisällöistä ja niiden  vaikutuksista ihmisten elämään? Joko viimein uskalletaan vaatia julkiselta sektorilta palvelua, joka helpottaa elämää sen sijaan, että tulee tunne simputuksesta tai hallinnon mielivallasta ohi arkijärjen?

Kolme esimerkkiä:

  1. Kunnallisessa päiväkodissa on yhdenvertaisuuden vuoksi luovuttu isänpäivän vietosta, vaikka asia ei kuulu yhdenvertaisuuskäsitteen piiriin.
  2. Vanhemmilla on vastuu alaikäisestä ja hänen kehityksestään, mutta heillä ei ole  tiedonsaantioikeutta lapsen terveystietoihin tai pääsyä hoitoneuvotteluihin.
  3. Virkamiesten halu palvella kansalaisia on katoava luonnonvara: ”Mieluummin sakot sadoille ihmisille kuin yksi tiedote viranomaiselta. Oppiipahan parkkeeraamaan.”

 

KUNNALLISESSA PÄIVÄKODISSA ON LUOVUTTU ISÄNPÄIVÄN VIETOSTA

Kahdessa helsinkiläisessä päiväkodissa on päätetty luopua isänpäivän vietosta ja tilalle on otettu läheisenpäivän viettäminen. Mielestäni päätös on väärä ja huonosti perusteltu ja se jouduttaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumista.

Päätös on väärä sen vuoksi, että isänpäivä on tärkeä isää ja lasta yhdistävä ja vanhemmuutta tukeva perinne. Siitä luopuminen on haitallista niin lapselle kuin vanhemmillekin. Päätös on huonosti perusteltu, koska argumenteissa on asiavirheitä ja näyttää siltä, että kunnallista varhaiskasvatusorganisaatiota käytetään ideologisen propagandan levittämiseen.

Helsingin kaupungin viestintäpäällikkö sanoi Iltalehden uutisessa, että ”läheisenpäivän tavoitteena on, että kaikkia perheitä kohdeltaisiin tasapuolisesti”.

Lisäksi päiväkodin johtaja totesi päätöksensä perusteluna, että ”Helsingissä on hyvin monenlaisia perheitä". Hän vetoaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan sanoen, että "kaikki lapset ovat yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua kaikenlaiseen toimintaan, riippumatta perhetaustasta."

 

Tasapuolisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjintä ovat termejä, joita käytettäessä näyttää olevan mahdollista tehdä vaikka kuinka villejä päätöksiä. Mainitut asiat ovat ehdottoman tärkeitä, mutta niitä ei saa hyväksikäyttää väärin perustein ja väärissä asiayhteyksissä.

Yhdenvertaisuus on perusoikeus ja sillä tarkoitetaan sitä, että kaikkien ihmisten on oltava lain edessä yhdenvertaisia eikä heitä ei saa asettaa eri asemaan (esimerkiksi opiskelupaikan saannissa tai työnhaussa) ilman hyväksyttävää syytä.

Missään yhdenvertaisuutta käsittelvässä laissa ei sanota, että kaiken julkisen toiminnan on oltava tasapäistävää tai kaikilta olosuhteiltaan samanlaista kaikille. Yhdenvertaisuus ei siis tarkoita sitä, että ”jos jotain ei minulla ole, ei sitä saa muillakaan olla”.  Tasa-arvoperustelu puolestaan liittyy sukupuolten välisiin kysymyksiin, ei tässä puheena olevaan asiaan.

Myöskään syrjinnästä ei tässä yhteydessä ole kysymys. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus määrittelee selkeästi, että erilainen kohtelu ei ole automaattisesti syrjintää. On väärin väittää, että tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus syntyvät vain silloin, kun toiminta on kaikille täsmälleen samansisältöistä. Varsinkin kun toiminnan sisältökriteerit ovat päättäjän oman ajattelun tulosta. Nyt päätöksen kohteena on isänpäivä. Onko seuraava tasapäistämisen aihe laulutaito? Päiväkodissa ei jatkossa enää lauleta, koska kaikilla ei ole yhtä hyvää lauluääntä? -Tiedän, korni vertaus, mutta kornia on isänpäivän kieltäminenkin yhdenvertaisuuteen ja tasapuolisuuteen vetoamalla.

Itse asiassa viranomaisten olisi isänpäivän kieltämisen sijaan ryhdyttävä puolustamaan isänpäivän viettoa. Nimittäin perhe kaikissa sen ilmenemismuodoissaan on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 16. artiklan mukaan ”yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Valtiolla on velvollisuus suojata ja tukea perhettä ja sen hyvinvointia.”

Mielestäni lapsella on oikeus olla ylpeä perheestään - on se sitten perinteinen ydinperhe, isätön, äiditön, kaksi-isäinen tai kaksiäitinen perhe. Isättömiä perheitä ei saada isällisiksi sillä, että lopetetaan isänpäivän vietto tai että systemaattisesti ohitetaan keskustelu isän merkityksestä lapsen elämässä. Meillä on tabuja ja keskustelusta piilotettuja aiheita jo ihan riittävästi, ei keksitä niitä lisää.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artikla sanoo, että ”jokaisella on oikeus nautia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta”. Siis myös perinteisillä ydinperheillä on oikeus nauttia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Nyt tehty päätös tuntuu siltä, että tätä kunnioitusta ei ole kaikkia perheitä kohtaan, vaikka päiväkodin johtaja niin väittääkin.

Lapselle on kiistatta hyötyä läheisestä isäsuhteesta ja isä tarvitsee tukea vanhemmuuteensa. On tärkeää, että jatkossakin askarrellaan isänpäiväkortteja ja että isänpäivää juhlitaan. Ne, joiden elämässä isää ei ole, voivat hyvin tehdä läheisenpäiväkortin jollekin itselleen tärkeälle henkilölle. On mielikuvituksen tai hyvän tahdon puutetta, jos päiväkodissa ei ymmärretä, että nämä kaksi teemaa voidaan käsitellä rinnakkain samaan aikaan ilman, että kummaltakaan lapsiryhmältä (isälliset – isättömät) otetaan mitään arvokasta pois.

On erikoista, että näin ideologisia linjauksia voi tehdä kaupungin palvelutarjonnassa ilman demokraattista päätöksentekoprosessia. Yksi virkamies voi linjata toimintaa oman ajattelunsa mukaisesti. Ei kannata ihmetellä, jos vanhemmat alkavat yhä tarkemmin vertailemaan päiväkotien käytäntöjä ja niissä vallitsevia asenneilmastoja.

 

VANHEMMILLA VASTUU ALAIKÄISESTÄ, MUTTA EI KEINOJA VASTUUN KANTAMISEEN

Ylen uutisessa kerrottiin, että äiti ei voinut varata hammaslääkäriä 10-vuotiaalle lapselleen, koska vallitsevan käytännön mukaan vanhemmilla ei ole pääsyä lastensa terveystietoihin eikä oikeutta olla aktiivinen osapuoli lapsen asioissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että 10 vuotta täyttäneen terveystietoja ei anneta vanhemmille OmaKanta –palvelusta. Kunnissa ja kuntayhtymissä on viranomaisten toimesta laajennettu käytäntöä pidemmälle kaikkeen terveystietoon (ja moneen muuhunkin lasta koskevaan tietoon).

Viranomaiset siis ihan pokkana väittävät, että 10 vuotta täyttänyt lapsi on kypsä päättämään omista terveysasioistaan.

Laki sanoo, että lasta on hoidettava yhteisymmärryksessä lapsen kanssa. Tämä on hyvä linjaus, mutta viranomaisten käytäntö, jonka mukaan alaikäisestä vastuussa oleva vanhempi ohitetaan täysin, on kestämätön. On aika rajua, jos lapsen todetaan esimerkiksi kärsivän mielenterveyden häiriöstä ja hän saa siihen lääkkeet, siitä ei kerrota vanhemmille.

On varmasti tilanteita, jolloin on perusteltua olla kertomatta lapsen tilasta vanhemmille, mutta näiden olisi oltava poikkeuksia. Ei voi olla lastemme etu, että vanhemmat eivät ole mukana heidän elämässään. Viranomaisten ei pidä suunnitella toimintamalleja poikkeustilanteita priorisoiden. Se on tuhoisaa niin vanhemmuuden kuin turvallisen lapsuuden näkökulmasta katsottuna.

Tiedän tapauksen, jossa eräs äiti kertoi sattumalta saaneensa tietää, että koululääkäri oli määrännyt nuorelle rauhoittavia lääkkeitä koulujännityksen vuoksi. Nuori oli hankkinut nämä lääkkeet ja käytti niitä päihtymistarkoituksessa, sillä mitään koulujännitystä ei oikeasti ollut olemassa. Mietin vain, kenellä on vastuu, kun noin rajuja juttuja tapahtuu vanhempien tietämättä? Onko yksilön tietosuoja viety liian pitkälle, kun huoltaja siirretään sivuraiteille ja viranomaiset tekevät elämänmittaisia päätöksiä huoltajaa kuulematta?

Yksilönsuojan ylisuojelu vaikuttaa muihinkin kuin vain lapsiin. Tuttavani yritti mennä tervehtimään dementoitunutta ystäväänsä. Vierailu ei onnistunut, koska kunnallisessa dementiakodissa ei suostuttu kertomaan ”onko kyseinen henkilö laitoksessa potilaana”. Tilanne ei ratkennut, vaikka tuttavani vakuutti tietävänsä potilaana olosta. Hänelle olisi pitänyt vain avata oikean osaston ovi. Ovi ei auennut, eikä dementoitunut vanhus saanut tavata ystäväänsä. Onkohan yksityisyyden suoja viety tässäkin vähän liian pitkälle? Ovatko virkamiehet osaamattomia vai virkavirheen pelon lamauttamia?

 

VIRKAMIESTEN HALU PALVELLA KANSALAISIA ON KATOAVA LUONNONVARA

Helsingin Sanomat uutisoi Vantaan pysäköinninvalvonnasta ja liikennesuunnittelusta. Vantaankosken liityntäparkkiin liittyen oli päätetty, että vastedes aluella on käytettävä pysäköintikiekkoa. Vuosikausia aluella pysäköineet eivät marraskuun pimeydessä huomanneet pienen lisäkilven asennusta ja lopputuloksena oli pysäköinninvalvonnan riihipäivä: 116 autosta 113 sai sakot pysäköintikiekon puuttumisen vuoksi!

Tässä tapauksessa halu palvella kansalaisia oli nolla niin liikennesuunnittelun kuin kunnallisen pysäköinninvalvonnankin osalta. Vastuuvirkamiehet sanoivat kysyttäessä, että ”pykäliä on noudatettu” eivätkä nähneet tarvetta ”millekään tiedottelulle”. Sakottajat tosin osasivat olla heti paikalla, kun lisäkilpi asennettiin. Kenellekään ei tullut mieleen laittaa alueelle ilmoitusta muuttuneesta käytännöstä.

Ihan oikeasti, miten virkamiehille saataisiin kasvamaan halu palvella asukkaita? Tässä tapauksessa virkamiesten palvelun prioriteettina tulisi olla joustava liikenne ja sujuva pysäköinti. Maksimisakotus ei saisi olla toimintaa ohjaava motiivi.

]]>
21 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245450-suomi100-hapea-isanpaiva-kielletty-ja-10-vuotiaille-kasvatusvastuu#comments Hyvinvointiyhteiskunta Kasvatus Kotimaa Normit Virkamiehet Thu, 02 Nov 2017 17:24:31 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245450-suomi100-hapea-isanpaiva-kielletty-ja-10-vuotiaille-kasvatusvastuu
Sampsa Katajan kiinteistöveroideassa on mittakaavavirhe http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244469-sampsa-katajan-kiinteistoveroideassa-on-mittakaavavirhe <p>Aamukahvi meni väärään kurkkuun, kun luin Sampsa Katajan mielipidekirjoituksen kiinteistöverosta (<a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005409108.html">HS 15.10.2017</a>). Tekstiä lukiessa tuli mieleen, että eikö kirjoittaja ymmärrä, mistä hän puhuu, vai sekottaako hän asioita tarkoituksellisesti.</p><p>Hän väitti mm. seuraavaa:</p><ul><li>kiinteistövero on varallisuusvero</li><li>on oikein, että ökytalossa asuva maksaa luksuksesta</li><li>kiinteistöveroa voisi korottaa ja tämä mahdollistaisi työn verotuksen alentamisen.</li></ul><p>&nbsp;</p><p><strong>KIINTEISTÖVERO EI OLE VARALLISUUSVERO TAI LUKSUSVERO</strong></p><p>Kiinteistövero on kiinteistön omistukseen perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Katajan tekstiä lukiessa syntyy vääristynyt mielikuva siitä, että asia koskettaisi vain omissa omakotitaloissa asuvia. Totuus on toinen. Tältä verolta ei välty kukaan.</p><p>Kaikkein eniten kiinteistövero sattuu vuokralla asuvaan pienituloiseen: kiinteistön omistaja vastaa kyllä veron tilittämisestä kunnalle, mutta tosiasiassa veron aiheuttama kustannus peritään täysimääräisesti asukkailta. Tosiasiallisesti siis joka ikinen asukas maksaa osuutensa kiinteistöverosta, oli hänellä varallisuutta tai ei.</p><p>Kataja ehdottaa mediaseksikkäästi, että ökytaloissa asuville tosirikkaille kohdistettaisiin entistä kovempia kiinteistöveroja. Hän jättää kertomatta, että kiinteistöveroa määriteltäessä ei oteta huomioon veronmaksajan rikkauden tasoa, maksukykyä tai asunnon ökyilyn astetta. Säännöt ovat kaikille samat, kun maapohjan ja rakennusten arvoa määritellään. Se siitä ehdotuksesta.</p><p>Hän sanoo myös, että &rdquo;on oikein, että ökytalossa maksetaan luksuksesta&rdquo;. Ökytalon tai luksuksen määritelmä ei käy hänen tekstistään ilmi, eikä sitä ole käsitelty kiinteistöverolaissakaan. Jos luksus tarkoittaa kalliimpia materiaaleja ja sisustusratkaisuja, niin &rdquo;luksusvero&rdquo; tulee näiden kalliimpien tuotteiden hankinnan yhteydessä maksetusta arvonlisäverosta. Kiinteistöveroon niillä valinnoilla ei ole vaikutusta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>KIINTEISTÖVERON JA TYÖN VEROTUKSEN RINNASTAMISESSA ON RÄIKEÄ MITTAKAAVAVIRHE</strong></p><p>Kataja toteaa kirjoituksessaan: &rdquo;Jotta &hellip; työn verotus saataisiin kohtuulliseksi, tulisi käyttää veroja, jotka eivät aiheuta kannustinloukkuja. Kiinteistöveroa voisi yhä korottaa ja sen käyttöalaa laajentaa.&rdquo;</p><p>Käsittämätön rinnastus. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että kiinteistöveron korotus nostaa entisestään kalliin asumisen hintaa. Asuminen kallistuu niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin asuvilla.</p><p>Toivon myös, että ihmiset ymmärtävät, että näiden verojen mittakaavaero on valtava. Katajan ehdotuksessa on räikeä mittakaavavirhe. On vastuutonta luvata työn verotuksen alentumista kiinteistöveron korotuksen kustannuksella. Vaikka kuinka kutkuttaisi äänestää kiinteistöverojen korotuksen puolesta, niin sillä on hyvin pieni, jopa olematon vaikutus työn verotukseen.</p><p>Otetaan esimerkiksi Helsinki. Helsingin tuloista on noin 50 % kunnan tuloveroa eli sitä työn verotusta. Kaupungin tätä kautta saama tulokertymä on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Kiinteistöveroa kertyy puolestaan vain noin 4 % kaupungin tuloista eli vuositasolla noin 222 miljoonaa euroa.</p><p>Helsingin kaupunkilaisilta perimä tuloveroprosentti on 18,5 %. Jos sitä alennetaan esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, menetetään tuloveroa 135 miljoonaa euroa. Jos tämä menetetty summa peritään kiinteistöveron avulla, niin sitä on korotettava 61 %. Aikamoinen lisäys asumiskustannuksiin. Kiinteistövero on tasavero kaikille, joten tämä hinnannousu rokottaisi pienituloisia kaikkein rajuimmin.</p><p>On varmasti tarpeen aika ajoin miettiä tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tasoja, mutta toivottavasti päättäjillä on käsitys asioiden mittaluokista ja niiden erillisyydestä.</p><p>Kansalaisten arkeen vaikuttavien ehdotusten pitää olla perusteltuja muullakin, kuin halulla päästä otsikoihin. Päättäjien on ymmärrettävä, että kaikki kiinteistöihin kohdistuneet kulut vaikuttavat omistusmuodosta riippumatta asumiskustannuksiin ja asuntojen hintoihin.</p><p>Kiinteistöveron korotus ei kevennä työn verotusta. Siihen vedoten korotusta ei saa tehdä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamukahvi meni väärään kurkkuun, kun luin Sampsa Katajan mielipidekirjoituksen kiinteistöverosta (HS 15.10.2017). Tekstiä lukiessa tuli mieleen, että eikö kirjoittaja ymmärrä, mistä hän puhuu, vai sekottaako hän asioita tarkoituksellisesti.

Hän väitti mm. seuraavaa:

  • kiinteistövero on varallisuusvero
  • on oikein, että ökytalossa asuva maksaa luksuksesta
  • kiinteistöveroa voisi korottaa ja tämä mahdollistaisi työn verotuksen alentamisen.

 

KIINTEISTÖVERO EI OLE VARALLISUUSVERO TAI LUKSUSVERO

Kiinteistövero on kiinteistön omistukseen perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa kiinteistön sijaintikunnalle. Katajan tekstiä lukiessa syntyy vääristynyt mielikuva siitä, että asia koskettaisi vain omissa omakotitaloissa asuvia. Totuus on toinen. Tältä verolta ei välty kukaan.

Kaikkein eniten kiinteistövero sattuu vuokralla asuvaan pienituloiseen: kiinteistön omistaja vastaa kyllä veron tilittämisestä kunnalle, mutta tosiasiassa veron aiheuttama kustannus peritään täysimääräisesti asukkailta. Tosiasiallisesti siis joka ikinen asukas maksaa osuutensa kiinteistöverosta, oli hänellä varallisuutta tai ei.

Kataja ehdottaa mediaseksikkäästi, että ökytaloissa asuville tosirikkaille kohdistettaisiin entistä kovempia kiinteistöveroja. Hän jättää kertomatta, että kiinteistöveroa määriteltäessä ei oteta huomioon veronmaksajan rikkauden tasoa, maksukykyä tai asunnon ökyilyn astetta. Säännöt ovat kaikille samat, kun maapohjan ja rakennusten arvoa määritellään. Se siitä ehdotuksesta.

Hän sanoo myös, että ”on oikein, että ökytalossa maksetaan luksuksesta”. Ökytalon tai luksuksen määritelmä ei käy hänen tekstistään ilmi, eikä sitä ole käsitelty kiinteistöverolaissakaan. Jos luksus tarkoittaa kalliimpia materiaaleja ja sisustusratkaisuja, niin ”luksusvero” tulee näiden kalliimpien tuotteiden hankinnan yhteydessä maksetusta arvonlisäverosta. Kiinteistöveroon niillä valinnoilla ei ole vaikutusta.

 

KIINTEISTÖVERON JA TYÖN VEROTUKSEN RINNASTAMISESSA ON RÄIKEÄ MITTAKAAVAVIRHE

Kataja toteaa kirjoituksessaan: ”Jotta … työn verotus saataisiin kohtuulliseksi, tulisi käyttää veroja, jotka eivät aiheuta kannustinloukkuja. Kiinteistöveroa voisi yhä korottaa ja sen käyttöalaa laajentaa.”

Käsittämätön rinnastus. Toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että kiinteistöveron korotus nostaa entisestään kalliin asumisen hintaa. Asuminen kallistuu niin omistus- kuin vuokra-asunnoissakin asuvilla.

Toivon myös, että ihmiset ymmärtävät, että näiden verojen mittakaavaero on valtava. Katajan ehdotuksessa on räikeä mittakaavavirhe. On vastuutonta luvata työn verotuksen alentumista kiinteistöveron korotuksen kustannuksella. Vaikka kuinka kutkuttaisi äänestää kiinteistöverojen korotuksen puolesta, niin sillä on hyvin pieni, jopa olematon vaikutus työn verotukseen.

Otetaan esimerkiksi Helsinki. Helsingin tuloista on noin 50 % kunnan tuloveroa eli sitä työn verotusta. Kaupungin tätä kautta saama tulokertymä on noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. Kiinteistöveroa kertyy puolestaan vain noin 4 % kaupungin tuloista eli vuositasolla noin 222 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkilaisilta perimä tuloveroprosentti on 18,5 %. Jos sitä alennetaan esimerkiksi yhdellä prosenttiyksiköllä, menetetään tuloveroa 135 miljoonaa euroa. Jos tämä menetetty summa peritään kiinteistöveron avulla, niin sitä on korotettava 61 %. Aikamoinen lisäys asumiskustannuksiin. Kiinteistövero on tasavero kaikille, joten tämä hinnannousu rokottaisi pienituloisia kaikkein rajuimmin.

On varmasti tarpeen aika ajoin miettiä tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tasoja, mutta toivottavasti päättäjillä on käsitys asioiden mittaluokista ja niiden erillisyydestä.

Kansalaisten arkeen vaikuttavien ehdotusten pitää olla perusteltuja muullakin, kuin halulla päästä otsikoihin. Päättäjien on ymmärrettävä, että kaikki kiinteistöihin kohdistuneet kulut vaikuttavat omistusmuodosta riippumatta asumiskustannuksiin ja asuntojen hintoihin.

Kiinteistöveron korotus ei kevennä työn verotusta. Siihen vedoten korotusta ei saa tehdä.

]]>
41 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244469-sampsa-katajan-kiinteistoveroideassa-on-mittakaavavirhe#comments Kotimaa Asuminen Asumisen hinta Kiinteistövero Kotimaa Politiikka Sun, 15 Oct 2017 11:06:49 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244469-sampsa-katajan-kiinteistoveroideassa-on-mittakaavavirhe
Mitä pelko saa aikaiseksi http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241705-mita-pelko-saa-aikaseksi <p>Saan usein yhteydenottoja kansalaisilta, joissa he kertovat heille tapahtuneista tragedioista. Monet näistä eivät koskaan päädy julkisuuteen mm. siksi, etteivät uhrit uskalla niistä puhua.</p><p>Etenkin viime perjantain jälkeen muslimiyhteisön kokema turvattomuuden tunne on lukuisten eri välikohtausten myötä kasvanut. Pelottavaa on, että jopa monet uhkailujen ja hyökkäysten kohteeksi joutuneista ovat omaksuneet asenteen, että Turun tapahtumien valossa heihin kohdistetut iskut ovat jopa ymmärrettäviä.</p><p>Näinhän asian ei missään nimessä tulisi olla. Ei uhrien tulisi koskaan itse joutua järkeistämään ja legitimisoimaan heidän itsensä kohtaamaa väkivaltaa.</p><p>Muun Suomen lailla olen ollut valtavan tunteiden myllerryksen vallassa ja kokenut kuluneiden päivien aikana niin turhautuneisuutta, pelkoa, ahdistusta,voimattomuutta, surua ja järkytystä.</p><p>Suomalaisena olen järkyttynyt, että tällaista nähdään meilläkin. Muslimina olen vihainen siitä, että minulle rauhaa antavaa ja nimenomaan hyviin tekoihin kannustavaa uskontoa on taas käytetty aseena yhden elämässään eksyneen nuorukaisen valjastamisessa tällaisiin, minun islaminini vastaisiin, anteeksiantamattomiin kauheuksiin. Turkulaisäidin poikana olen ollut huolissani siellä asuvan perheeni tuvallisuudesta. Isänä taas pelkään lasteni hyvinvoinnin ja tulevaisuuden puolesta.</p><p>Olen kehottanut ihmisiä pysymään tyynenä ja olemaaan antamatta pelolle valtaa. Olen kannustanut muita välttämään liian pikaisia,tunnemyrskyssä tehtyjä johtopäätöksiä. Vaikeaa se kaiken tämän keskellä on &ndash; sen jouduin itsekin hyvin konkreettisesti huomaamaan.</p><p>Eilen maanantaina 21.8 sain puhelun eräältä äidiltä, joka kertoi, että hänen vuonna 1997 syntynyttä poikaansa on puukotettu jossain Myyrmäen ja Pähkinärinteen välillä. Hänen omien sanojensa mukaan poika oli ollut liikenteessä arabitaustaisen ystävänsä kanssa. Myöhemmin pojan kanssa puhuessani ilmeni, että tämä oli ollut kosovolaistaustainen.</p><p>Minulla ei ollut mitään syytä epäillä, etteikö kaikki minulle kerrottu olisi ollut totta. Eihän tämä ensimmäinen kerta ollut kun kuulen asioista, joista suuri yleisö ei koskaan kuule. Tällä kertaa joku oli kuitenkin valmis puhumaan. Tällä kertaa asiasta tulisi kerrankin näkyvää.</p><p>Tuomalla asian julki omilla kasvoillani ja nimelläni sekä laittamalla pojan yhteyteen lehdistön kanssa olin valmis laittamaan vaikka oman maineeni pantiksi tapahtuneen todenmukaisuudesta. Toimin koko ajan uskoen vilpittömästä siihen, mitä tein ja uskoin toimivani kaikkien parhaaksi.</p><p>Itse läpinäkyvyyttä, rehtiyttä ja oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavana ihmisenä ja poliitikkona en olisi koskaan päivittänyt Facebook-sivulleni mitään, ellen olisi uskonut siihen ihan sataprosenttisesti. Valheita ja paikkaansapitämättömiä huhuja levitellään maailmassamme jo ihan tarpeeksi &ndash; en minä mitään voittaisi sillä, että liittyisin näihin ihmisiin.</p><p>Päivitin tilannetta Facebookkiini sitä mukaa kun lisää tietoja sain. Tilanteen tutkinta jatkuu poliisin ja uhrien kesken yhä, mutta tähän saakka selvinneen perusteella mm. väärinymmärrysten ja virheellisten sanavalintojen vuoksi minulle kerrottu selostus tapahtuneesta ei ole ollut niin dramaattinen, kuin minun annettiin ymmärtää. Teho-osaston sijaan toinen uhri on ollut hoidettavana ensiavussa eikä hän vieläkään halua puhua asiasta.</p><p>Maltti on valttia &ndash; tässä sen viimeistään huomasin minäkin. Minun olisi pitänyt malttaa odottaa ja selvittää taustoja enemmän ennen kuin toin mitään julkisuuteen. Julkisuuden henkilönä tiedostan, että minulla on tässä suhteessa ihan erityinen vastuu siinä, minkälaista tietoa jaan.</p><p>Minun osaltani tarina päättyy nyt tähän ja jätän asian hoitamisen sille taholle jolle se kuuluukin: poliisille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saan usein yhteydenottoja kansalaisilta, joissa he kertovat heille tapahtuneista tragedioista. Monet näistä eivät koskaan päädy julkisuuteen mm. siksi, etteivät uhrit uskalla niistä puhua.

Etenkin viime perjantain jälkeen muslimiyhteisön kokema turvattomuuden tunne on lukuisten eri välikohtausten myötä kasvanut. Pelottavaa on, että jopa monet uhkailujen ja hyökkäysten kohteeksi joutuneista ovat omaksuneet asenteen, että Turun tapahtumien valossa heihin kohdistetut iskut ovat jopa ymmärrettäviä.

Näinhän asian ei missään nimessä tulisi olla. Ei uhrien tulisi koskaan itse joutua järkeistämään ja legitimisoimaan heidän itsensä kohtaamaa väkivaltaa.

Muun Suomen lailla olen ollut valtavan tunteiden myllerryksen vallassa ja kokenut kuluneiden päivien aikana niin turhautuneisuutta, pelkoa, ahdistusta,voimattomuutta, surua ja järkytystä.

Suomalaisena olen järkyttynyt, että tällaista nähdään meilläkin. Muslimina olen vihainen siitä, että minulle rauhaa antavaa ja nimenomaan hyviin tekoihin kannustavaa uskontoa on taas käytetty aseena yhden elämässään eksyneen nuorukaisen valjastamisessa tällaisiin, minun islaminini vastaisiin, anteeksiantamattomiin kauheuksiin. Turkulaisäidin poikana olen ollut huolissani siellä asuvan perheeni tuvallisuudesta. Isänä taas pelkään lasteni hyvinvoinnin ja tulevaisuuden puolesta.

Olen kehottanut ihmisiä pysymään tyynenä ja olemaaan antamatta pelolle valtaa. Olen kannustanut muita välttämään liian pikaisia,tunnemyrskyssä tehtyjä johtopäätöksiä. Vaikeaa se kaiken tämän keskellä on – sen jouduin itsekin hyvin konkreettisesti huomaamaan.

Eilen maanantaina 21.8 sain puhelun eräältä äidiltä, joka kertoi, että hänen vuonna 1997 syntynyttä poikaansa on puukotettu jossain Myyrmäen ja Pähkinärinteen välillä. Hänen omien sanojensa mukaan poika oli ollut liikenteessä arabitaustaisen ystävänsä kanssa. Myöhemmin pojan kanssa puhuessani ilmeni, että tämä oli ollut kosovolaistaustainen.

Minulla ei ollut mitään syytä epäillä, etteikö kaikki minulle kerrottu olisi ollut totta. Eihän tämä ensimmäinen kerta ollut kun kuulen asioista, joista suuri yleisö ei koskaan kuule. Tällä kertaa joku oli kuitenkin valmis puhumaan. Tällä kertaa asiasta tulisi kerrankin näkyvää.

Tuomalla asian julki omilla kasvoillani ja nimelläni sekä laittamalla pojan yhteyteen lehdistön kanssa olin valmis laittamaan vaikka oman maineeni pantiksi tapahtuneen todenmukaisuudesta. Toimin koko ajan uskoen vilpittömästä siihen, mitä tein ja uskoin toimivani kaikkien parhaaksi.

Itse läpinäkyvyyttä, rehtiyttä ja oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavana ihmisenä ja poliitikkona en olisi koskaan päivittänyt Facebook-sivulleni mitään, ellen olisi uskonut siihen ihan sataprosenttisesti. Valheita ja paikkaansapitämättömiä huhuja levitellään maailmassamme jo ihan tarpeeksi – en minä mitään voittaisi sillä, että liittyisin näihin ihmisiin.

Päivitin tilannetta Facebookkiini sitä mukaa kun lisää tietoja sain. Tilanteen tutkinta jatkuu poliisin ja uhrien kesken yhä, mutta tähän saakka selvinneen perusteella mm. väärinymmärrysten ja virheellisten sanavalintojen vuoksi minulle kerrottu selostus tapahtuneesta ei ole ollut niin dramaattinen, kuin minun annettiin ymmärtää. Teho-osaston sijaan toinen uhri on ollut hoidettavana ensiavussa eikä hän vieläkään halua puhua asiasta.

Maltti on valttia – tässä sen viimeistään huomasin minäkin. Minun olisi pitänyt malttaa odottaa ja selvittää taustoja enemmän ennen kuin toin mitään julkisuuteen. Julkisuuden henkilönä tiedostan, että minulla on tässä suhteessa ihan erityinen vastuu siinä, minkälaista tietoa jaan.

Minun osaltani tarina päättyy nyt tähän ja jätän asian hoitamisen sille taholle jolle se kuuluukin: poliisille.

]]>
93 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241705-mita-pelko-saa-aikaseksi#comments Kotimaa Terrorismi Turku Turvallisuus Tue, 22 Aug 2017 14:17:44 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241705-mita-pelko-saa-aikaseksi