Tekijänoikeudet http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132354/all Wed, 12 Dec 2018 06:10:27 +0200 fi Tarzan tuskin oli perussuomalainen tai sitoutumaton oikeistotrolli http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265687-tarzan-tuskin-oli-perussuomalainen-tai-sitoutumainen-oikeistotrolli <p>Nimimerkki &quot;Yrjö Koskinen&quot; on jo jonkin aikaa kommentoinut täällä aika ahkerasti. Hän käyttää kultamitaliuimari, näyttelijälegenda Johnny Weissmullerin profiilikuvaa, jonka tekijänoikeudet omistaa Getty Images.</p><p>Toivon, että palstan moderoijat eivät halua tilanteen jatkuvan ikuisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nimimerkki "Yrjö Koskinen" on jo jonkin aikaa kommentoinut täällä aika ahkerasti. Hän käyttää kultamitaliuimari, näyttelijälegenda Johnny Weissmullerin profiilikuvaa, jonka tekijänoikeudet omistaa Getty Images.

Toivon, että palstan moderoijat eivät halua tilanteen jatkuvan ikuisesti.

]]>
45 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265687-tarzan-tuskin-oli-perussuomalainen-tai-sitoutumainen-oikeistotrolli#comments Puheenvuoron säännöt Tekijänoikeudet Tunnistettava kuva Wed, 12 Dec 2018 04:10:27 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265687-tarzan-tuskin-oli-perussuomalainen-tai-sitoutumainen-oikeistotrolli
EU tuhosi Internetin http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260931-eu-tuhosi-internetin <p><em>No no, miksi teit sen?&nbsp; Miksi teit sen? No no no, miksi teit sen?</em></p><p>Näin kysyy Kummelin sketsin opettaja kun oppilas hölmöilee. Saman kysymyksen haluan esittää nyt EUn MEPeille, varsinkin suomalaisille jäsenille. Miten meni niinkuin omasta mielestä?</p><p>Oliko linkkivero mielestäsi fiksu idea? Sama linkkivero, joka on jo nyt käytössä Saksassa,&nbsp;joka ei tuo mediataloille melkein yhtään lisätuloa mutta pakotti pienet, uutisten välitykseen perustustuvat verkkosivut lopettamaan toimintansa. Katsotaan kuinka nopeasti media vaatii tämän pykälän perumista, kun sen sijaan että se alkaisi maksamaan mitään pilipalimaksuja, Google lopettaakin eurooppalaiseen mediaan linkkaamisen kokonaan ja viimeisetkin median mainostulot tyrehtyvät siihen.</p><p>Tai Artikla 13? Jokainen netissä oleva verkkosivu missä voi jakaa mitään sisältöä aina Puheenvuoron blogeista miljardin käyttäjän Youtubeen joutuu ennalta käymään läpi joka ikisen tiedoston mitä sinne laitetaan tai saa EUn sakot. Kannattaa sijoittaa VPN:ään, sillä kenelläkään muulla ei ole varaa sijoittaa tuollaisiin filttereihin paitsi Googlella ja Facebookilla, voit sanoa hei hei kaikille muille verkkosivuille.&nbsp;Artiklan mukaan se ei koske pieniä sivuja, mutta missään ei ole määritelty mikä on pieni verkkosivu.&nbsp;</p><p>Artikla 13:ssa ongelma on myös se, ettei se tunne parodiaa tai kommentaatiota. Älytön määrä sisällöstä jota varsinkin amerikkalaiset tuottavat, perustuu Yhdysvaltojen Fair Use-lakiin, joka sallii tekijänoikeuksien rikkomisen, jos teet parodiaa tai kommentaatioa esim. arvosteluita. EUlla ei Fair Use-lakeja ole, puhumattakaan siitä, osaavatko artiklan vaatimat filtterit erottaa parodiaa tekijänoikeusrikkomuksesta. Onko silläkään väliä kun EU mällää sakot silti.</p><p>Joten kysynkin, miksi teit sen? Menitkö kuuntelemaan lobbari Axel Vossin valheita, kun hän kaikille MEPeille lähettämässään sähköpostissa sanoi miljoonien huolestuneiden kansalaisten viestien olevan roskapostia? <a href="http://copybuzz.com/copyright/meps-email-says-article-13-will-not-filter-the-internet-juri-meps-tweet-says-it-will/">Copybuzzin sivuilta voi lukea koko sähköpostiviestin</a>, pelkkää valheita valheen perään. Siihenkö EUn päätökset perustuvat?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> No no, miksi teit sen?  Miksi teit sen? No no no, miksi teit sen?

Näin kysyy Kummelin sketsin opettaja kun oppilas hölmöilee. Saman kysymyksen haluan esittää nyt EUn MEPeille, varsinkin suomalaisille jäsenille. Miten meni niinkuin omasta mielestä?

Oliko linkkivero mielestäsi fiksu idea? Sama linkkivero, joka on jo nyt käytössä Saksassa, joka ei tuo mediataloille melkein yhtään lisätuloa mutta pakotti pienet, uutisten välitykseen perustustuvat verkkosivut lopettamaan toimintansa. Katsotaan kuinka nopeasti media vaatii tämän pykälän perumista, kun sen sijaan että se alkaisi maksamaan mitään pilipalimaksuja, Google lopettaakin eurooppalaiseen mediaan linkkaamisen kokonaan ja viimeisetkin median mainostulot tyrehtyvät siihen.

Tai Artikla 13? Jokainen netissä oleva verkkosivu missä voi jakaa mitään sisältöä aina Puheenvuoron blogeista miljardin käyttäjän Youtubeen joutuu ennalta käymään läpi joka ikisen tiedoston mitä sinne laitetaan tai saa EUn sakot. Kannattaa sijoittaa VPN:ään, sillä kenelläkään muulla ei ole varaa sijoittaa tuollaisiin filttereihin paitsi Googlella ja Facebookilla, voit sanoa hei hei kaikille muille verkkosivuille. Artiklan mukaan se ei koske pieniä sivuja, mutta missään ei ole määritelty mikä on pieni verkkosivu. 

Artikla 13:ssa ongelma on myös se, ettei se tunne parodiaa tai kommentaatiota. Älytön määrä sisällöstä jota varsinkin amerikkalaiset tuottavat, perustuu Yhdysvaltojen Fair Use-lakiin, joka sallii tekijänoikeuksien rikkomisen, jos teet parodiaa tai kommentaatioa esim. arvosteluita. EUlla ei Fair Use-lakeja ole, puhumattakaan siitä, osaavatko artiklan vaatimat filtterit erottaa parodiaa tekijänoikeusrikkomuksesta. Onko silläkään väliä kun EU mällää sakot silti.

Joten kysynkin, miksi teit sen? Menitkö kuuntelemaan lobbari Axel Vossin valheita, kun hän kaikille MEPeille lähettämässään sähköpostissa sanoi miljoonien huolestuneiden kansalaisten viestien olevan roskapostia? Copybuzzin sivuilta voi lukea koko sähköpostiviestin, pelkkää valheita valheen perään. Siihenkö EUn päätökset perustuvat? 

]]>
1 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260931-eu-tuhosi-internetin#comments Artikla 13 Euroopan unioni Tekijänoikeudet Thu, 13 Sep 2018 11:00:45 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260931-eu-tuhosi-internetin
Piraattien euroedustajan sensuuria kritisoiva teksti sensuroitiin Googlesta http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259768-piraattien-euroedustajan-sensuuria-kritisoiva-teksti-sensuroitiin-googlesta <p>Saksan piraattipuolueen europarlamenttiedustaja Julia Redalle tapahtui kummia. Hänen Internet-sensuuria kritisoiva tekstinsä nimittäin <a href="https://juliareda.eu/2018/08/censorship-machines-gonna-censor/">sensuroitiin Googlesta</a>. Teksti liittyy EU:n kiisteltyyn tekijänoikeusdirektiiviin, jonka on pelätty pykäävän tekijänoikeuden varjolla ennakkosensuurimaista koneistoa Internet-palveluihin.</p><p><a href="https://juliareda.eu/2018/05/censorship-machines-link-tax-finish-line/">Redan teksti</a> kutsui ihmisiä vastustamaan suunnitellun EU:n tekijänoikeusdirektiivin artiklaa 13. Direktiivin sensuuribottivaatimus tarkoittaa sitä, että suuret nettipalvelut joutuisivat tarkistamaan ennalta, mikäli esim. jokin käyttäjän palveluun lataama kuva tai video olisi tekijänoikeudella suojattu. Suojatun median lataaminen epäonnistuisi. (<a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista">Lisää Arto Lampilalta</a>)</p><p><strong>Sensuurijärjestelmän huonoudesta</strong></p><p>Kuvailtu järjestelmä olisi suuri kuluerä, mutta siinä on myös muita ongelmia. Lain pakottamana tällainen mekanismi olisi ennakkosensuuria. Lisäksi, kuten <a href="https://juliareda.eu/2018/08/censorship-machines-gonna-censor/">Julia Redan esimerkistä</a> näimme, erilaisen sisällöntunnistusjärjestelmät voivat olla hyvin epätarkkoja. Tai vaihtoehtona edelliselle, niitä voidaan käyttää poliittisten vastustajien sensuuriin ihan tahallisesti (<a href="https://www.lumendatabase.org/notices/16954705">tsekkaa tästä sensuuriyrityksen vihamielinen poistopyyntö Googlelle</a>; se sisältää muitakin mielenkiintoisia osoitteita kuin Redan kirjoituksen). On selvää, että vaatimukset linkkiverosta ja sensuuriboteista eivät saa mennä läpi.</p><p><strong>Mielenilmaus vapaan Internetin puolesta</strong></p><p>On aika toimia. Open Knowledge Finland ry, Electronic Frontier Finland - Effi ry ja Piraattipuolue kutsuvatkin kaikkia vapaasta tiedonvälityksestä, ilmaisun- ja sananvapaudesta sekä Internetin tulevaisuudesta kiinnostuneita yli organisaatio- ja&nbsp; puoluerajojen osallistumaan mielenilmaukseen. Tilaisuus järjestetään Helsingin Narinkkatorilla sunnuntaina 26.8.2018 klo 12.00. Tapahtuman Facebook-eventti: <a href="https://www.facebook.com/events/380275895840211/" title="https://www.facebook.com/events/380275895840211/">https://www.facebook.com/events/380275895840211/</a></p><p>Tervetuloa!</p><p>&nbsp;</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan piraattipuolueen europarlamenttiedustaja Julia Redalle tapahtui kummia. Hänen Internet-sensuuria kritisoiva tekstinsä nimittäin sensuroitiin Googlesta. Teksti liittyy EU:n kiisteltyyn tekijänoikeusdirektiiviin, jonka on pelätty pykäävän tekijänoikeuden varjolla ennakkosensuurimaista koneistoa Internet-palveluihin.

Redan teksti kutsui ihmisiä vastustamaan suunnitellun EU:n tekijänoikeusdirektiivin artiklaa 13. Direktiivin sensuuribottivaatimus tarkoittaa sitä, että suuret nettipalvelut joutuisivat tarkistamaan ennalta, mikäli esim. jokin käyttäjän palveluun lataama kuva tai video olisi tekijänoikeudella suojattu. Suojatun median lataaminen epäonnistuisi. (Lisää Arto Lampilalta)

Sensuurijärjestelmän huonoudesta

Kuvailtu järjestelmä olisi suuri kuluerä, mutta siinä on myös muita ongelmia. Lain pakottamana tällainen mekanismi olisi ennakkosensuuria. Lisäksi, kuten Julia Redan esimerkistä näimme, erilaisen sisällöntunnistusjärjestelmät voivat olla hyvin epätarkkoja. Tai vaihtoehtona edelliselle, niitä voidaan käyttää poliittisten vastustajien sensuuriin ihan tahallisesti (tsekkaa tästä sensuuriyrityksen vihamielinen poistopyyntö Googlelle; se sisältää muitakin mielenkiintoisia osoitteita kuin Redan kirjoituksen). On selvää, että vaatimukset linkkiverosta ja sensuuriboteista eivät saa mennä läpi.

Mielenilmaus vapaan Internetin puolesta

On aika toimia. Open Knowledge Finland ry, Electronic Frontier Finland - Effi ry ja Piraattipuolue kutsuvatkin kaikkia vapaasta tiedonvälityksestä, ilmaisun- ja sananvapaudesta sekä Internetin tulevaisuudesta kiinnostuneita yli organisaatio- ja  puoluerajojen osallistumaan mielenilmaukseen. Tilaisuus järjestetään Helsingin Narinkkatorilla sunnuntaina 26.8.2018 klo 12.00. Tapahtuman Facebook-eventti: https://www.facebook.com/events/380275895840211/

Tervetuloa!

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

]]>
6 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259768-piraattien-euroedustajan-sensuuria-kritisoiva-teksti-sensuroitiin-googlesta#comments EU Tekijänoikeudet Tue, 21 Aug 2018 06:35:47 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259768-piraattien-euroedustajan-sensuuria-kritisoiva-teksti-sensuroitiin-googlesta
Näin Suomen euroedustajat äänestivät tekijänoikeusdirektiivistä http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257915-nain-suomen-euroedustajat-aanestivat-tekijanoikeusdirektiivista <p>Kohuttu tekijänoikeusdirektiivi äänestettiin eilen EU:ssa takaisin valmisteluun luvuin 318-278. Mainio juttu! Jos jäi vielä askarruttamaan, miten suomalaiset edustajamme äänestivät, ohessa lista. Tiedot on saatu <a href="http://votewatch.eu/" title="http://votewatch.eu/">http://votewatch.eu/</a> -palvelusta.</p><p><br /><strong>Nykymuotoisen vapaan Internetin puolella</strong></p><p>Jussi Halla-aho (PS)</p><p>Heidi Hautala (VIHR)</p><p>Liisa Jaakonsaari (SDP)</p><p>Miapetra Kumpula-Natri (SDP)</p><p>Merja Kyllönen (VAS)</p><p>Sirpa Pietikäinen (KOK)</p><p>Pirkko Ruohonen-Lerner (PS)</p><p>Nils Torvalds (RKP)</p><p>Henna Virkkunen (KOK)</p><p><br /><strong>Linkkivero-Internetin puolella</strong></p><p>Anneli Jäätteenmäki (KESK)</p><p>Elsi Katainen (KESK)</p><p>Mirja Vehkaperä (KESK)</p><p><br /><strong>Ei äänestänyt</strong></p><p>Petri Sarvamaa (KOK)</p><p><br />Hieman yllättää tässä, että mitähän tapahtui Sarvamaalle, joka oli kovasti aikeissa äänestää keskustalaisten kanssa pohjaesityksen puolesta, mutta ei sitten äänestänyt mitään palvelun mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p> Kohuttu tekijänoikeusdirektiivi äänestettiin eilen EU:ssa takaisin valmisteluun luvuin 318-278. Mainio juttu! Jos jäi vielä askarruttamaan, miten suomalaiset edustajamme äänestivät, ohessa lista. Tiedot on saatu http://votewatch.eu/ -palvelusta.


Nykymuotoisen vapaan Internetin puolella

Jussi Halla-aho (PS)

Heidi Hautala (VIHR)

Liisa Jaakonsaari (SDP)

Miapetra Kumpula-Natri (SDP)

Merja Kyllönen (VAS)

Sirpa Pietikäinen (KOK)

Pirkko Ruohonen-Lerner (PS)

Nils Torvalds (RKP)

Henna Virkkunen (KOK)


Linkkivero-Internetin puolella

Anneli Jäätteenmäki (KESK)

Elsi Katainen (KESK)

Mirja Vehkaperä (KESK)


Ei äänestänyt

Petri Sarvamaa (KOK)


Hieman yllättää tässä, että mitähän tapahtui Sarvamaalle, joka oli kovasti aikeissa äänestää keskustalaisten kanssa pohjaesityksen puolesta, mutta ei sitten äänestänyt mitään palvelun mukaan.

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

]]>
5 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257915-nain-suomen-euroedustajat-aanestivat-tekijanoikeusdirektiivista#comments Kotimaa Euroopan parlamentti Tekijänoikeudet Fri, 06 Jul 2018 09:13:42 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257915-nain-suomen-euroedustajat-aanestivat-tekijanoikeusdirektiivista
Rikkooko tekijänoikeusuudistus internetin? http://liisajaakonsaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257891-rikkooko-tekijanoikeusuudistus-internetin <p>Euroopan parlamentin täysistunto äänesti tänään tekijänoikeusuudistuksesta. Mepit päättivät palauttaa lakiehdotuksen takaisin oikeudellisten asioiden valiokuntaan. Valiokunnan laatimaa esitystä kannatti vain 278 meppiä ja 318 meppiä piti esitystä nykyisessä muodossaan&nbsp;hieman&nbsp;ongelmallisena.</p><p>En muista saaneeni tämän parlamenttikauden aikana mistään muusta asiasta niin valtavasti sähköpostia ja puhelinsoittoja kuin tekijänoikeusuudistuksesta.<br />Huolenaiheena on, että uudistus esitetyssä muodossa rajoittaisi sananvapautta ja innovaatioita ja tekisi internetistä tylsemmän paikan, vaikka päätavoitteena on päivittää tekijänoikeudet internetaikaan ja taata artisteille ja kustantajille reilu korvaus teostensa käytöstä.</p><p>Uudistuksella tähdätään internetjätteihin kuten Googleen, Facebookiin ja YouTubeen, joiden tulisi vastaisuudessa maksaa tekijänoikeuskorvausta sivustoillaan jaetusta materiaalista, kuten uutisartikkeleista tai muusikoiden lauluesityksistä.</p><p>Hyvää tarkoittavan esityksen ongelmana on, ettei lakitekstiä ole rajattu riittävän tarkasti. Nyt pelkona on, että internet vapaana, sensuroimattomana tiedonjakeluvälineenä lakkaisi toimimasta sellaisena kun me sen tunnemme. Siitä kärsisivät erityisesti pienet start-upit, tutkimus, ja ennen kaikkea sananvapaus. Joidenkin tulkintojen mukaan jo pelkkä linkin jakaminen näiden sivustojen kautta takaisi tekijänoikeussuojan. Tämä käytäntö muodostaisi valtavan suodattimen, joka rajoittaisi tiedon vapaata kulkua, ajatusten vaihtoa, kehitystä ja pahimpana kaikesta &ndash; nettimeemien syntymistä.</p><p>Siksi minäkin äänestin sen puolesta, että&nbsp;oikeudellisten asioiden valiokunnan &nbsp;25 henkilön sijasta koko parlamentin pitää saada ottaa kantaa asiaan. Tänään torstaina&nbsp;5.7.&nbsp;parlamentti äänestikin, että koko homma tuodaan syyskuussa täysistuntokäsittelyyn. Taistelu jatkuu!</p> Euroopan parlamentin täysistunto äänesti tänään tekijänoikeusuudistuksesta. Mepit päättivät palauttaa lakiehdotuksen takaisin oikeudellisten asioiden valiokuntaan. Valiokunnan laatimaa esitystä kannatti vain 278 meppiä ja 318 meppiä piti esitystä nykyisessä muodossaan hieman ongelmallisena.

En muista saaneeni tämän parlamenttikauden aikana mistään muusta asiasta niin valtavasti sähköpostia ja puhelinsoittoja kuin tekijänoikeusuudistuksesta.
Huolenaiheena on, että uudistus esitetyssä muodossa rajoittaisi sananvapautta ja innovaatioita ja tekisi internetistä tylsemmän paikan, vaikka päätavoitteena on päivittää tekijänoikeudet internetaikaan ja taata artisteille ja kustantajille reilu korvaus teostensa käytöstä.

Uudistuksella tähdätään internetjätteihin kuten Googleen, Facebookiin ja YouTubeen, joiden tulisi vastaisuudessa maksaa tekijänoikeuskorvausta sivustoillaan jaetusta materiaalista, kuten uutisartikkeleista tai muusikoiden lauluesityksistä.

Hyvää tarkoittavan esityksen ongelmana on, ettei lakitekstiä ole rajattu riittävän tarkasti. Nyt pelkona on, että internet vapaana, sensuroimattomana tiedonjakeluvälineenä lakkaisi toimimasta sellaisena kun me sen tunnemme. Siitä kärsisivät erityisesti pienet start-upit, tutkimus, ja ennen kaikkea sananvapaus. Joidenkin tulkintojen mukaan jo pelkkä linkin jakaminen näiden sivustojen kautta takaisi tekijänoikeussuojan. Tämä käytäntö muodostaisi valtavan suodattimen, joka rajoittaisi tiedon vapaata kulkua, ajatusten vaihtoa, kehitystä ja pahimpana kaikesta – nettimeemien syntymistä.

Siksi minäkin äänestin sen puolesta, että oikeudellisten asioiden valiokunnan  25 henkilön sijasta koko parlamentin pitää saada ottaa kantaa asiaan. Tänään torstaina 5.7. parlamentti äänestikin, että koko homma tuodaan syyskuussa täysistuntokäsittelyyn. Taistelu jatkuu!

]]>
2 http://liisajaakonsaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257891-rikkooko-tekijanoikeusuudistus-internetin#comments Kotimaa Tekijänoikeudet Tekijänoikeusdirektiivi Thu, 05 Jul 2018 14:44:13 +0000 Liisa Jaakonsaari http://liisajaakonsaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257891-rikkooko-tekijanoikeusuudistus-internetin
Erävoitto #pelastetaaninternet -kampanjalle! http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle <p>Tärkeä voitto Euroopan parlamentissa. Parlamentti ei myöntänyt neuvottelumandaattia oikeudellisten valiokunnan (JURI) tekijänoikeusuudistusuudistusta koskevan raportin pohjalta.&nbsp;&nbsp;Uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä koskien erityisesti artiklaa 11 (Linkkivero) ja artiklaa 13 (Sensuuribotit).</p><p>Äänestys päättyi 278 ääntä mandaatin puolesta 318 vastaan.</p><p>Suuri kiitos kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille kampanjasta, tämä oli erittäin tärkeä voitto - joskaan ei kuitenkaan lopullinen. Parlamentti palaa asiaan seuraavan kerran jo syyskuussa, joten pienten juhlien jälkeen on syytä jatkaa työntekoa sen eteen että Eurooppa saa oikeasti toimivan, nykyaikaisen ja reilun tekijänoikeusuudistuksen. Neuvottelut etenevät jatkossa kolmikantaisesti parlamentin, komission ja EU-neuvoston kesken.&nbsp;</p><p>Lue lisää esityksen keskeisistä ongelmakohdista, linkkiverosta ja sensuuriboteista: <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista" title="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista</a></p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tärkeä voitto Euroopan parlamentissa. Parlamentti ei myöntänyt neuvottelumandaattia oikeudellisten valiokunnan (JURI) tekijänoikeusuudistusuudistusta koskevan raportin pohjalta.  Uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä koskien erityisesti artiklaa 11 (Linkkivero) ja artiklaa 13 (Sensuuribotit).

Äänestys päättyi 278 ääntä mandaatin puolesta 318 vastaan.

Suuri kiitos kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille kampanjasta, tämä oli erittäin tärkeä voitto - joskaan ei kuitenkaan lopullinen. Parlamentti palaa asiaan seuraavan kerran jo syyskuussa, joten pienten juhlien jälkeen on syytä jatkaa työntekoa sen eteen että Eurooppa saa oikeasti toimivan, nykyaikaisen ja reilun tekijänoikeusuudistuksen. Neuvottelut etenevät jatkossa kolmikantaisesti parlamentin, komission ja EU-neuvoston kesken. 

Lue lisää esityksen keskeisistä ongelmakohdista, linkkiverosta ja sensuuriboteista: http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista

 

-Arto Lampila

 

 

]]>
1 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle#comments EU pelastetaaninternet Tekijänoikeudet Thu, 05 Jul 2018 10:33:05 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle
Tekijänoikeusjuristin näkemys Huhtasaaren gradun julkisesta käsittelystä (video) http://panuhuuhtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257615-tekijanoikeusjuristin-nakemys-huhtasaaren-gradun-julkisesta-kasittelysta-video <p>Minulta on paljon kyselty juridisia perusteita julkaistuani tällä viikolla artikkelin Laura Huhtasaaren graduun mahdollisesti kohdistuneista tekijänoikeusloukkauksista.</p><p>Linkki alkuperäiseen artikkeliin:&nbsp;</p><p><a href="http://panuhuuhtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257497-laura-huhtasaaren-vaino-gradun-kautta-saa-jopa-rikollisia-piirteita">http://panuhuuhtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257497-laura-huhtasaaren-vaino-gradun-kautta-saa-jopa-rikollisia-piirteita</a></p><p>Onneksi&nbsp;Turre Legal -lakiasiaintoimiston juristit tekivät asiasta jo live-videon Facebookissa:</p><p><a href="https://www.facebook.com/turrelegal/videos/2111026115786980/">https://www.facebook.com/turrelegal/videos/2111026115786980/</a></p><p>Juristien mielestä Huhtasaaren gradun tekijänoikeuksia on mahdollisesti rikottu monessakin kohtaa. Juridiseen tarkasteluun olisi syytä ainakin seuraavissa kohdin:</p><ul><li>Jyväskylän yliopistolla (luvaton digitointi ja jakelu meileillä)</li><li>yksittäisten nettiin jakajien toiminta (mm. Tuomas Tiainen)&nbsp;</li><li>analyysiohjelmistojen käyttäminen (Tiainen, Svenska Yle)</li><li>Svenska Ylen osalta lisäksi jakelu valtakunnan ykkösmediassa</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulta on paljon kyselty juridisia perusteita julkaistuani tällä viikolla artikkelin Laura Huhtasaaren graduun mahdollisesti kohdistuneista tekijänoikeusloukkauksista.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin: 

http://panuhuuhtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257497-laura-huhtasaaren-vaino-gradun-kautta-saa-jopa-rikollisia-piirteita

Onneksi Turre Legal -lakiasiaintoimiston juristit tekivät asiasta jo live-videon Facebookissa:

https://www.facebook.com/turrelegal/videos/2111026115786980/

Juristien mielestä Huhtasaaren gradun tekijänoikeuksia on mahdollisesti rikottu monessakin kohtaa. Juridiseen tarkasteluun olisi syytä ainakin seuraavissa kohdin:

  • Jyväskylän yliopistolla (luvaton digitointi ja jakelu meileillä)
  • yksittäisten nettiin jakajien toiminta (mm. Tuomas Tiainen) 
  • analyysiohjelmistojen käyttäminen (Tiainen, Svenska Yle)
  • Svenska Ylen osalta lisäksi jakelu valtakunnan ykkösmediassa
]]>
67 http://panuhuuhtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257615-tekijanoikeusjuristin-nakemys-huhtasaaren-gradun-julkisesta-kasittelysta-video#comments Gradu Laura Laura Huhtasaari Tekijänoikeudet Fri, 29 Jun 2018 16:13:11 +0000 Suomi sadas, Itsenäisyys ... http://panuhuuhtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257615-tekijanoikeusjuristin-nakemys-huhtasaaren-gradun-julkisesta-kasittelysta-video
EU:n tekijänoikeusuudistus uhka startupeille ja tutkivalle journalismille http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille <p><br />Euroopan unionilla on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, jonka tavoitteena on edistää digitaalista sisämarkkina-aluetta: On kaikkien toimijoiden etu että pelisäännöt ovat samat koko EU:n alueella. Kokonaisuudessa on mukana muutama ongelmallinen kohta, jotka olisi tärkeää saada korjattua ennen direktiivin hyväksymistä.&nbsp;<br />Aiemmin olen kirjoittanut <a href="http://alampila.fi/arkistot/384">linkkiverosta </a>(artikla 11) ja <a href="http://alampila.fi/arkistot/411">sensuuriboteista </a>(artikla 13).</p><p>Tiedon- ja tekstinlouhintaan liittyvät oikeuskysymykset ovat yksi keskeinen palanen valmisteilla olevaa EU.n tekijänoikeusuudistusta. Erilaiset louhintamenetelmät liittyvät käytännössä olennaisen ja mielenkiintoisen tiedon löytämiseen suurista datamassoista, ja ovat tutkimuskäytön lisäksi keskeinen työkalu muun muassa koneoppimisessa.&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä tiedonlouhinnan ja tekijänoikeuskysymysten tilanne on haastava. Tiedon- ja tekstinlouhintaan perustuva tutkimus- ja kehittämistyö toimii parhaimmillaankin harmaalla alueella ja johtaa käytännössä usein tekijänoikeusrikkomuksiin. Nämä tekijänoikeusrikkomukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti luonteeltaan teknisiä, liittyen esimerkiksi prosessien vaatimiin väliaikaisiin kopioihin. Tämä on ollut huomattava haaste eurooppalaisessa tutkimustyössä sekä selkeä rajoite uusien start upien synnylle. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi esimerkiksi: <a href="https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/">https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/</a> ja <a href="https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing">https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing</a></p><p>Tämä on ongelma on ollut tiedossa myös EU:n uudistusta valmisteltaessa ja siihen yritetään vastata artiklassa 3. Käytännössä tarkoitus on ratkaista nämä ongelmat rajaamalla tiedon- ja tekstinlouhintatoiminta tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti rajattu aivan liian jyrkästi.&nbsp;</p><p>Artikla 3 on rajattu&nbsp; vain tieteellistä tutkimusta varten ja vain tutkimusorganisaatioiden käyttöön. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan vain &quot;korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta&quot;. Useat toimijat ovat olleet huolissaan rajauksen tiukkuudesta, ulkopuolelle jäävät muunmuassa journalistit ja itsenäiset tutkijat. Ymmärrettävästi erittäin pettyneitä ovat olleet myös yksityisen sektorin toimijat: tiedon- ja tekstinlouhinta ovat merkitystään kasvattava työkalu useiden yritysten toiminnassa.</p><p>Käytännössä Eurooppalaiset yritykset joutuvat joko viemään toimintansa muualle, tai jättämään nämä toiminnot pois tuotteistaan ja tuotekehityksestään. (&nbsp; <a href="https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation">https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation</a> )&nbsp; Useat artiklan kriitikot puolustavat niin sanottua &quot;The Right to Read is the Right to Mine&quot; -periaatetta, eli sitä että materiaalia joka sinulla on lupa lukea voit myös hyödyntää louhinnassa. Louhinnassa tarkoituksena on kerätä kohteena olevista aineistoista tietoa ja havaintoja osana isoa kokonaisuutta - ei uudelleenkäyttää tai levittää teosta -&nbsp; joten kysymyksen ei pitäisi olla kopioinnista tekijänoikeuslakien alkuperäisessä tarkoituksessa.&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Euroopan unionilla on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, jonka tavoitteena on edistää digitaalista sisämarkkina-aluetta: On kaikkien toimijoiden etu että pelisäännöt ovat samat koko EU:n alueella. Kokonaisuudessa on mukana muutama ongelmallinen kohta, jotka olisi tärkeää saada korjattua ennen direktiivin hyväksymistä. 
Aiemmin olen kirjoittanut linkkiverosta (artikla 11) ja sensuuriboteista (artikla 13).

Tiedon- ja tekstinlouhintaan liittyvät oikeuskysymykset ovat yksi keskeinen palanen valmisteilla olevaa EU.n tekijänoikeusuudistusta. Erilaiset louhintamenetelmät liittyvät käytännössä olennaisen ja mielenkiintoisen tiedon löytämiseen suurista datamassoista, ja ovat tutkimuskäytön lisäksi keskeinen työkalu muun muassa koneoppimisessa. 

Tällä hetkellä tiedonlouhinnan ja tekijänoikeuskysymysten tilanne on haastava. Tiedon- ja tekstinlouhintaan perustuva tutkimus- ja kehittämistyö toimii parhaimmillaankin harmaalla alueella ja johtaa käytännössä usein tekijänoikeusrikkomuksiin. Nämä tekijänoikeusrikkomukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti luonteeltaan teknisiä, liittyen esimerkiksi prosessien vaatimiin väliaikaisiin kopioihin. Tämä on ollut huomattava haaste eurooppalaisessa tutkimustyössä sekä selkeä rajoite uusien start upien synnylle. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi esimerkiksi: https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/ ja https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing

Tämä on ongelma on ollut tiedossa myös EU:n uudistusta valmisteltaessa ja siihen yritetään vastata artiklassa 3. Käytännössä tarkoitus on ratkaista nämä ongelmat rajaamalla tiedon- ja tekstinlouhintatoiminta tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti rajattu aivan liian jyrkästi. 

Artikla 3 on rajattu  vain tieteellistä tutkimusta varten ja vain tutkimusorganisaatioiden käyttöön. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan vain "korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta". Useat toimijat ovat olleet huolissaan rajauksen tiukkuudesta, ulkopuolelle jäävät muunmuassa journalistit ja itsenäiset tutkijat. Ymmärrettävästi erittäin pettyneitä ovat olleet myös yksityisen sektorin toimijat: tiedon- ja tekstinlouhinta ovat merkitystään kasvattava työkalu useiden yritysten toiminnassa.

Käytännössä Eurooppalaiset yritykset joutuvat joko viemään toimintansa muualle, tai jättämään nämä toiminnot pois tuotteistaan ja tuotekehityksestään. (  https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation )  Useat artiklan kriitikot puolustavat niin sanottua "The Right to Read is the Right to Mine" -periaatetta, eli sitä että materiaalia joka sinulla on lupa lukea voit myös hyödyntää louhinnassa. Louhinnassa tarkoituksena on kerätä kohteena olevista aineistoista tietoa ja havaintoja osana isoa kokonaisuutta - ei uudelleenkäyttää tai levittää teosta -  joten kysymyksen ei pitäisi olla kopioinnista tekijänoikeuslakien alkuperäisessä tarkoituksessa. 
 

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille#comments EU Start-upit Tekijänoikeudet Mon, 18 Jun 2018 04:29:08 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille
Miksi Euroopan unioni ajaa ennakkosensuuria? http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria <p>Euroopan unioni on valmistelemassa <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52016PC0593">uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita</a>.&nbsp;Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.</p><ul><li>Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.</li><li>Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille</a>.</li><li>Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.</li><li>Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.</li><li>Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?</li></ul><p>Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on valmistelemassa uudistusta, jonka tarkoituksena on edistää digitaalisia sisämarkkinoita. Uudistus on kuitenkin ongelmallinen, sillä ehdotetun direktiivin artikla 13 käytännössä pakottaa palveluntarjoajat, joiden palveluissa käyttävät voivat jakaa tekstiä, kuvia, videoita tai muuta mediaa, toteuttamaan valvontajärjestelmän, joka ennalta tunnistaa kaikki mahdolliset tekijänoikeusloukkaukset. Käytännössä siis meidän eri Internet-palveluissa julkaisema materiaali altistetaan ennakkosensuurille. Tämä on hyvin ongelmallista useammastakin syystä.

  • Ennakkosensuurilla ei ole paikkaa vapaassa länsimaisessa yhteiskunnassa. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita. Tämän siirtyessä entistä enemmän suurten Internet-palveluiden päälle (Facebook, Youtube, Instagram, Twitter, jne...) haluammeko todella että oikeudenhaltijoille luovutetaan oikeus ennalta estää mitä haluamme julkaista? Jos tekijänoikeuksia rikotaan, tulee siihen puuttua, mutta vasta kun rikkomus on tapahtunut, ei ennalta, ei varmuuden vuoksi.
  • Kun palveluntarjoajalle määrätään vastuu ennakkosensuurista, kannattaa palveluntarjoajan riskejä välttääkseen sensuroida aina epävarmoissa tapauksissa. Näiden virheiden korjaaminen ja oikaisu synnyttää kohtuutonta haittaa syyttömille.
  • Automaattinen järjestelmä ei kykene erottamaan sallittua ja kiellettyä teosten käyttöä. Tekijänoikeuslaki asettaa tiettyjä poikkeuksia teosten käytölle eikä automaattinen järjestelmä voi aina varmuudella tietää onko kyseessä sallittu poikkeus.
  • Ennakkosensuurijärjestelmän toteuttaminen ja ylläpitäminen synnyttää kuluja palveluntarjoajalle. Kynnys palveluiden perustamisella kasvaa ja osa palveluista jää tulevaisuudessa syntymättä. Palveluilla on myös selvä kannustin jättää kaikki eurooppalaiset käyttäjät palvelun ulkopuolelle. Meidän ei pidä tavoitella kilpailun rajoittamista eikä tehdä euroopasta aluetta, joita uusien palveluiden kannattaa välttää.
  • Vähäiset palveluntarjoajat ovat vapautettu ennakkosensuurivelvoitteesta, mutta haluammeko todella kannustaa palveluita pysymään pienenä?

Euroopan unionin tavoite edistää digitaalisia sisämarkkinoita on hyvä ja kannatettava, mutta siihen sisältyvä ongelmallinen vaatimus ennakkosensuurista myrkyttää koko hankkeen. Vapaus ilmaista itseään muiden sitä ennalta estämättä on länsimaisen yhteiskunnan perusperiaatteita.  

]]>
9 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria#comments Ennakkosensuuri EU Euroopan unioni Internet Tekijänoikeudet Fri, 15 Jun 2018 05:28:51 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256922-miksi-euroopan-unioni-ajaa-ennakkosensuuria
EU ja tekijänoikeusuudistus http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256710-eu-ja-tekijanoikeusuudistus <p>Tällä hetkellä EU:ssa on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, joka toteutuessaan vaikuttaisi radikaalisti Internetiin. Tähän uudistukseen nimittäin sisältyy sellaisia ongelmakohtia kuin esimerkiksi linkkivero ja sensuuribotit.</p> <p>Linkkiveron tarkoituksenahan on yksinkertaisesti saada nettipalvelujen tuottajat, kuten Google ja Facebook, maksamaan sisällöntuottajille siitä hyvästä, että niiden palvelujen kautta jaetaan esimerkiksi uutislinkkejä. Tämähän ei ole mikään uusi ajatus, vaan tätä on jo aikaisemmin kokeiltu Espanjassa ja Saksassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet halutun kaltaisia. Sisällöntuottajien taloudellinen tilanne ei parantunut mitenkään ja Espanjassa Google News -palvelu lopetti toimintansa, kun taas Saksassa päädyttiin antamaan Googlelle poikkeuslupa linkittämiseen.</p> <p>Pidän myös erittäin huolestuttavana sitä, että tässä uudistuksessa nettialustat pakotettaisiin käyttämään ns. sensuuribotteja, jotka tarkistaisivat kaiken palveluun ladattavan sisällön tekijänoikeuksien alaisen materiaalin varalta. Tässähän ei myöskään ole mitään uutta, vaan samanlaisia järjestelmiä on ollut aikaisemminkin eivätkä ne ole osoittautuneet luotettaviksi. Laittoman sisällön lisäksi on sensuroitu myös paljon luvallistakin sisältöä.</p> <p>Oikeudellisten asioiden valiokunta tulee äänestämään asiasta 20. kesäkuuta ja tämä on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus muokata aloitteen sisältöä. Valiokunnan jälkeen aloite menee Euroopan parlamentin käsittelyyn ja silloin ei ole kuin kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko hyväksyä aloite tai sitten hylätä se.</p> <p>Jos haluat olla vaikuttamassa asiaan, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä suomalaisiin europarlamenttiedustajiin, joiden yhteystiedot löytyvät <a href="http://www.europarl.europa.eu/finland/resource/static/files/meppien-yhteystiedot-2014-2019.pdf" rel="noopener" target="_blank">täältä</a>. Suosittelen myös pitämään asiaa esillä sosiaalisessa mediassa.</p> <p><strong>Aiheeseen liittyviä kampanjoita:</strong><br /><a href="https://savethelink.org/" rel="noopener" target="_blank">Save the link!</a><br /><a href="https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/" rel="noopener" target="_blank">Let&rsquo;s stop the Censorship Machine!</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä hetkellä EU:ssa on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, joka toteutuessaan vaikuttaisi radikaalisti Internetiin. Tähän uudistukseen nimittäin sisältyy sellaisia ongelmakohtia kuin esimerkiksi linkkivero ja sensuuribotit.

Linkkiveron tarkoituksenahan on yksinkertaisesti saada nettipalvelujen tuottajat, kuten Google ja Facebook, maksamaan sisällöntuottajille siitä hyvästä, että niiden palvelujen kautta jaetaan esimerkiksi uutislinkkejä. Tämähän ei ole mikään uusi ajatus, vaan tätä on jo aikaisemmin kokeiltu Espanjassa ja Saksassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet halutun kaltaisia. Sisällöntuottajien taloudellinen tilanne ei parantunut mitenkään ja Espanjassa Google News -palvelu lopetti toimintansa, kun taas Saksassa päädyttiin antamaan Googlelle poikkeuslupa linkittämiseen.

Pidän myös erittäin huolestuttavana sitä, että tässä uudistuksessa nettialustat pakotettaisiin käyttämään ns. sensuuribotteja, jotka tarkistaisivat kaiken palveluun ladattavan sisällön tekijänoikeuksien alaisen materiaalin varalta. Tässähän ei myöskään ole mitään uutta, vaan samanlaisia järjestelmiä on ollut aikaisemminkin eivätkä ne ole osoittautuneet luotettaviksi. Laittoman sisällön lisäksi on sensuroitu myös paljon luvallistakin sisältöä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta tulee äänestämään asiasta 20. kesäkuuta ja tämä on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus muokata aloitteen sisältöä. Valiokunnan jälkeen aloite menee Euroopan parlamentin käsittelyyn ja silloin ei ole kuin kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko hyväksyä aloite tai sitten hylätä se.

Jos haluat olla vaikuttamassa asiaan, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä suomalaisiin europarlamenttiedustajiin, joiden yhteystiedot löytyvät täältä. Suosittelen myös pitämään asiaa esillä sosiaalisessa mediassa.

Aiheeseen liittyviä kampanjoita:
Save the link!
Let’s stop the Censorship Machine!

]]>
1 http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256710-eu-ja-tekijanoikeusuudistus#comments EU Tekijänoikeudet Mon, 11 Jun 2018 13:11:09 +0000 Sami Mattila http://samimattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256710-eu-ja-tekijanoikeusuudistus
Taistelu Internetistä http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista <p>Euroopan unionilla on tekeillä iso digitaalisen sisämarkkina-alueen kehittämiseen liittyvä tekijänoikeusuudistus. Uudistus on oikeasti tarpeellinen ja selkeyttää pelisääntöjä monilta osin. On myös hyvä, että esimerkiksi uusien startup-yritysten on helpompi skaalata toimintaansa Eurooppaan, kun säännökset saadaan yhteneväisiksi koko alueella.</p> <p>Reformissa on kuitenkin pari keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamiseksi muun muassa PiraattiMEP Julia Reda on toiminut koko valmisteluprosessin ajan. Nämä ongelmakohdat ovat niin huomattavia, että mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa se muuttaa perustavalla tavalla sitä, miten ja mihin Internettiä käytämme.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>1) Linkkivero (artikla 11)</p> <p>Linkkiverolla tarkoitetaan lehdille/uutistoimijoille tarkoitettua uutta, tekijänoikeuksiin rinnastuvaa, niin kutsuttualähioikeutta.&nbsp; Tavoitteena linkkiverolla on saada erilaisten nettipalveluiden tuottajat (etenkin Google ja Facebook) maksamaan journalistista sisältöä tuottaville toimijoille siitä, että niiden palveluissa levitetään esimerkiksi uutislinkkejä. Ajatusta on jo kokeiltu mm. Espanjassa ja se toimi juuri niin huonosti kuin voi kuvitella: sisällöntuottajien taloudellinen tilanne lähinnä heikkeni - samoin kuin tiedon saatavuus.&nbsp;</p> <p>Lue lisää linkkiverosta:&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu" target="_blank">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu</a></p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/">https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>2) Sensuuribotit&nbsp;(artikla 13)</p> <p>Yksi pelottavammista uudistuksen palasista ovat niinsanotut sensuuribotit. Ajatuksena on, että &quot;huomattavia määriä sisältöä&quot; netissä julkaisevat alustapalvelut käytännössä pakotetaan ottamaan käyttöön ns. sensuuribotit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palveluun ladattava sisältö on ennakkotarkistettava algoritmilla, jonka tarkoitus on estää tekijänoikeuksien alaisen materiaalien julkaiseminen ilman lisenssiä.&nbsp;</p> <p>Miksi tämä on ongelmallista?</p> <p>Kaikki eri puolilla maailmaa kokeillut filtterijärjestelmät ovat osoittautuneet epätarkoiksi: paljon aivan luvallista sisältöä jää sensuuriin kiinni. Näissä tilanteissa pienet toimijat jäävät järjestelmällisesti isojen mediatalojen jalkoihin: Kun videosi, valokuvasi tai tekstisi jää aiheetta kiinni filtteriin, olet käytännössä syyllinen, kunnes todistat itsesi syyttömäksi - ja tämä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi tai mahdottomaksi.&nbsp;</p> <p>Lue lisää sensuuriboteista:&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/" target="_blank">https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/</a></p> <p>&nbsp; &nbsp; * <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/" title="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Call to action, eli mitä tälle vai tehdä?</p> <p>Ainakin valiokuntatasolla äänestykset ovat menossa todella tiukaksi. Seuraavaksi asiasta äänestää oikeudellisten asioiden valiokunta 20.6. Tämän hetken tiedon mukaan sensuuribotteja vaativa kanta on voittamassa äänestyksen yhden äänen erolla (<a href="https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/">https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/</a>)&nbsp;</p> <p>Oikeudellisten asioiden valiokunta on viimeinen paikka muokata aloitteen sisältöä fiksumpaan suuntaan. Valiokunnan jälkeen kokonaisuus menee parlamentin käsittelyyn heinäkuussa - tällöin vaihtoehdot ovat käytännössä hyväksy / hylkää.&nbsp;</p> <p>Nyt käsillä ovat viimeiset hetket osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta ja luoda parlamentaarikoille painetta tehdä asiassa oikeat johtopäätökset.&nbsp;</p> <p>Kampanjoita aiheeseen liittyen:</p> <p>&nbsp; &nbsp; * Save the link!&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://savethelink.org/" target="_blank">https://savethelink.org/</a>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;Let&rsquo;s stop the Censorship Machine!&nbsp;<a href="https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/" target="_blank">https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionilla on tekeillä iso digitaalisen sisämarkkina-alueen kehittämiseen liittyvä tekijänoikeusuudistus. Uudistus on oikeasti tarpeellinen ja selkeyttää pelisääntöjä monilta osin. On myös hyvä, että esimerkiksi uusien startup-yritysten on helpompi skaalata toimintaansa Eurooppaan, kun säännökset saadaan yhteneväisiksi koko alueella.

Reformissa on kuitenkin pari keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamiseksi muun muassa PiraattiMEP Julia Reda on toiminut koko valmisteluprosessin ajan. Nämä ongelmakohdat ovat niin huomattavia, että mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa se muuttaa perustavalla tavalla sitä, miten ja mihin Internettiä käytämme. 

 

1) Linkkivero (artikla 11)

Linkkiverolla tarkoitetaan lehdille/uutistoimijoille tarkoitettua uutta, tekijänoikeuksiin rinnastuvaa, niin kutsuttualähioikeutta.  Tavoitteena linkkiverolla on saada erilaisten nettipalveluiden tuottajat (etenkin Google ja Facebook) maksamaan journalistista sisältöä tuottaville toimijoille siitä, että niiden palveluissa levitetään esimerkiksi uutislinkkejä. Ajatusta on jo kokeiltu mm. Espanjassa ja se toimi juuri niin huonosti kuin voi kuvitella: sisällöntuottajien taloudellinen tilanne lähinnä heikkeni - samoin kuin tiedon saatavuus. 

Lue lisää linkkiverosta: 

    * http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu

    * https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/

 

2) Sensuuribotit (artikla 13)

Yksi pelottavammista uudistuksen palasista ovat niinsanotut sensuuribotit. Ajatuksena on, että "huomattavia määriä sisältöä" netissä julkaisevat alustapalvelut käytännössä pakotetaan ottamaan käyttöön ns. sensuuribotit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palveluun ladattava sisältö on ennakkotarkistettava algoritmilla, jonka tarkoitus on estää tekijänoikeuksien alaisen materiaalien julkaiseminen ilman lisenssiä. 

Miksi tämä on ongelmallista?

Kaikki eri puolilla maailmaa kokeillut filtterijärjestelmät ovat osoittautuneet epätarkoiksi: paljon aivan luvallista sisältöä jää sensuuriin kiinni. Näissä tilanteissa pienet toimijat jäävät järjestelmällisesti isojen mediatalojen jalkoihin: Kun videosi, valokuvasi tai tekstisi jää aiheetta kiinni filtteriin, olet käytännössä syyllinen, kunnes todistat itsesi syyttömäksi - ja tämä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi tai mahdottomaksi. 

Lue lisää sensuuriboteista: 

    * https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/

    * https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/

 

Call to action, eli mitä tälle vai tehdä?

Ainakin valiokuntatasolla äänestykset ovat menossa todella tiukaksi. Seuraavaksi asiasta äänestää oikeudellisten asioiden valiokunta 20.6. Tämän hetken tiedon mukaan sensuuribotteja vaativa kanta on voittamassa äänestyksen yhden äänen erolla (https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/

Oikeudellisten asioiden valiokunta on viimeinen paikka muokata aloitteen sisältöä fiksumpaan suuntaan. Valiokunnan jälkeen kokonaisuus menee parlamentin käsittelyyn heinäkuussa - tällöin vaihtoehdot ovat käytännössä hyväksy / hylkää. 

Nyt käsillä ovat viimeiset hetket osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta ja luoda parlamentaarikoille painetta tehdä asiassa oikeat johtopäätökset. 

Kampanjoita aiheeseen liittyen:

    * Save the link!    https://savethelink.org/    

    * Let’s stop the Censorship Machine! https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/ 

   

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista#comments EU Tekijänoikeudet Sun, 10 Jun 2018 11:23:05 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista
Vasemmistoliittoko Piraatteja radikaalimpi tekijänoikeusasioissa? http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255868-vasemmistoliittoko-piraatteja-radikaalimpi-tekijanoikeusasioissa <p>Somessa kiertää nyt vasemmistoa kannattava meemivideo. Ei siinä muuten mitään, mutta osa videosta ja musiikki kokonaisudessaan on japanilaisesta Neon Genesis Evangelion animesta kopioitu sellaisenaan. Tekijänoikeuksia todennäköisesti ei juuri ole kyselty. Twitterkommentoijat tuntuvat luottavan siihen, että japanilaiset ei juuri itke tekijänoikeuksien perään. Voi olla totta, mutta se ei tee hommasta täysin laillista.</p><p>Videon on tehnyt Voitto2019 niminen &quot;itsenäinen ruohonjuuritason kansanliike&quot;, jonka tarkoituksena on vasemmiston vaalivoitto ja punavihreä hallitus. Facebookissa keräävät vapaaehtoisia kampanjoimaan ja käsittääkseni puuhailemaan ja levittelemään tämäntyyppistä materiaalia.<br /><br /><a href="https://www.facebook.com/voitto2019/" title="https://www.facebook.com/voitto2019/">https://www.facebook.com/voitto2019/</a><br /><a href="https://twitter.com/voitto2019" title="https://twitter.com/voitto2019">https://twitter.com/voitto2019</a><br />&nbsp;</p><p>Videolla kannustetaan liittymään vasemmistoliittoon ja esimerkiksi Arhinmäki ja joku vasemmiston piiri on retweetannut sitä eteenpäin, mikä mielestäni osoittaa selvää hyväksymistä kampanjalle ja on käytännössä tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin levittämistä ja vielä kampanjointia sellaisella.</p><p>Kun kyselin tekijänoikeuksien perään, tuli Twitterissä puolustelua youtubesta ja parodiasta ja meemeistä, mutta vaikka meemit ovat osa internetkulttuuria ja nykypäivää, on sinänsä selvä tekijänoikeusloukkaus jakaa kuvia johon ei ole saanut tekijänoikeuksien haltijalta lupaa. Parodian kannalta taas käsittääkseni on <a href="https://www.minilex.fi/a/tekijänoikeuslaki-sallii-parodiat">ongelma jos se sisältää suoraa kopiointia</a>, kuten tässä osa videota ja musiikit alkuperäisestä teoksesta. Youtuben käyttöehdot taas vaativat että videon jakajalla on siihen oikeudet. On myös kyseenalaista meneekö kyseinen video parodiasta, sillä parodia on määritelmällisesti alkuperäisteoksen pilkkaamista ja sitä tuo ei kyllä tee.&nbsp;<br /><br />&quot;Parodia on tietynlainen muunnelma teoksesta. Tosin sen tarkoitus eroaa kuitenkin muunnelmasta siten, että siinä missä alkuperäisteosta kunnioittamalla tehdään käännös tai teos muutetaan eri taidemuotoon, parodian tarkoituksena on saattaa alkuperäisteos arvostelun kohteeksi.&quot;&nbsp;<a href="http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20180137/urn_nbn_fi_uef-20180137.pdf">Mitä voi tehdä parodian nimissä? &ndash; Parodia tekijänoikeuden rajoitusperusteena</a>&nbsp;- 2018, pro gradu, Hanna Salmela&nbsp;</p><p>Voiko puolue ulkoistaa tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin tekemisen &quot;itsenäiselle poliittiselle liikkeelle&quot; ja sitten jakaa sen tuotoksia somessa hauskana läppänä kansanedustajien ja piirien tileiltä, antaen hyväksynnän tekijänoikeuksien loukkaamiselle ja oman puolueensa nimen liittämisen siihen? Ihan kaverin puolesta kyselen... Kampanjointi muuttuu hieman helpommaksi jos voidaan hyväksikäyttää suosittuja sarjoja ja leikata ja liimata päälle omaa tavaraa ja nimittää parodiaksi.</p><p>&nbsp;</p><hr /><p><strong>Vasemmistoliitto, missä tekijänoikeusreformi viipyy?</strong><br /><br />Onko Vasemmistoliiton tarkoitus muuttaa radikaalisti tekijänoikeuksia? Missä lakialoitteet? Vai onko tarkoitus vain hyväksikäyttää toisten tekijänoikeuksia, mutta ei tehdä itse ongelmalliselle tilanteelle mitään? Kansalaistottelemattomuuden voisin ymmärtää, mutta jos tarkoitus ei ole muuttaa tilannetta...<br /><br />Onko Vasemmistoliiton tekijänoikeuskannat radikaalimmat kuin Piraattipuolueella? Piraattipuolue ei poistaisi tekijänoikeuksia kokonaan ja poliittinen kampanjointi menee käsittääkseni kaupallisen käytön piiriin, mitä Piraattipuoluekaan ei vapauttaisi kokonaan.<br /><br />Tosiasia on että meemeily on tekijänoikeuksien kannalta ongelmallista. Internetin käytössä on paljon kaikenlaista onglemaa ja tekijänoikeuslakeja pitäisikin nykyaikaistaa. Kuitenkaan en ole huomannut Vasemmistoliiton tekevän asialle mitään. Piraattina olisin äärimmäisen tyytyväinen mikäli Vasemmistoliitto edes puhuisi näistä asioista eduskunnassa ja pitäisi ongelmia esillä julkisessa keskustelussa.<br /><br />Piraatit varmasti mielellään tekisivät yhteistyötä Vasemmistoliiton kanssa tekijänoikeusreformissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Somessa kiertää nyt vasemmistoa kannattava meemivideo. Ei siinä muuten mitään, mutta osa videosta ja musiikki kokonaisudessaan on japanilaisesta Neon Genesis Evangelion animesta kopioitu sellaisenaan. Tekijänoikeuksia todennäköisesti ei juuri ole kyselty. Twitterkommentoijat tuntuvat luottavan siihen, että japanilaiset ei juuri itke tekijänoikeuksien perään. Voi olla totta, mutta se ei tee hommasta täysin laillista.

Videon on tehnyt Voitto2019 niminen "itsenäinen ruohonjuuritason kansanliike", jonka tarkoituksena on vasemmiston vaalivoitto ja punavihreä hallitus. Facebookissa keräävät vapaaehtoisia kampanjoimaan ja käsittääkseni puuhailemaan ja levittelemään tämäntyyppistä materiaalia.

https://www.facebook.com/voitto2019/
https://twitter.com/voitto2019
 

Videolla kannustetaan liittymään vasemmistoliittoon ja esimerkiksi Arhinmäki ja joku vasemmiston piiri on retweetannut sitä eteenpäin, mikä mielestäni osoittaa selvää hyväksymistä kampanjalle ja on käytännössä tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin levittämistä ja vielä kampanjointia sellaisella.

Kun kyselin tekijänoikeuksien perään, tuli Twitterissä puolustelua youtubesta ja parodiasta ja meemeistä, mutta vaikka meemit ovat osa internetkulttuuria ja nykypäivää, on sinänsä selvä tekijänoikeusloukkaus jakaa kuvia johon ei ole saanut tekijänoikeuksien haltijalta lupaa. Parodian kannalta taas käsittääkseni on ongelma jos se sisältää suoraa kopiointia, kuten tässä osa videota ja musiikit alkuperäisestä teoksesta. Youtuben käyttöehdot taas vaativat että videon jakajalla on siihen oikeudet. On myös kyseenalaista meneekö kyseinen video parodiasta, sillä parodia on määritelmällisesti alkuperäisteoksen pilkkaamista ja sitä tuo ei kyllä tee. 

"Parodia on tietynlainen muunnelma teoksesta. Tosin sen tarkoitus eroaa kuitenkin muunnelmasta siten, että siinä missä alkuperäisteosta kunnioittamalla tehdään käännös tai teos muutetaan eri taidemuotoon, parodian tarkoituksena on saattaa alkuperäisteos arvostelun kohteeksi." Mitä voi tehdä parodian nimissä? – Parodia tekijänoikeuden rajoitusperusteena - 2018, pro gradu, Hanna Salmela 

Voiko puolue ulkoistaa tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin tekemisen "itsenäiselle poliittiselle liikkeelle" ja sitten jakaa sen tuotoksia somessa hauskana läppänä kansanedustajien ja piirien tileiltä, antaen hyväksynnän tekijänoikeuksien loukkaamiselle ja oman puolueensa nimen liittämisen siihen? Ihan kaverin puolesta kyselen... Kampanjointi muuttuu hieman helpommaksi jos voidaan hyväksikäyttää suosittuja sarjoja ja leikata ja liimata päälle omaa tavaraa ja nimittää parodiaksi.

 


Vasemmistoliitto, missä tekijänoikeusreformi viipyy?

Onko Vasemmistoliiton tarkoitus muuttaa radikaalisti tekijänoikeuksia? Missä lakialoitteet? Vai onko tarkoitus vain hyväksikäyttää toisten tekijänoikeuksia, mutta ei tehdä itse ongelmalliselle tilanteelle mitään? Kansalaistottelemattomuuden voisin ymmärtää, mutta jos tarkoitus ei ole muuttaa tilannetta...

Onko Vasemmistoliiton tekijänoikeuskannat radikaalimmat kuin Piraattipuolueella? Piraattipuolue ei poistaisi tekijänoikeuksia kokonaan ja poliittinen kampanjointi menee käsittääkseni kaupallisen käytön piiriin, mitä Piraattipuoluekaan ei vapauttaisi kokonaan.

Tosiasia on että meemeily on tekijänoikeuksien kannalta ongelmallista. Internetin käytössä on paljon kaikenlaista onglemaa ja tekijänoikeuslakeja pitäisikin nykyaikaistaa. Kuitenkaan en ole huomannut Vasemmistoliiton tekevän asialle mitään. Piraattina olisin äärimmäisen tyytyväinen mikäli Vasemmistoliitto edes puhuisi näistä asioista eduskunnassa ja pitäisi ongelmia esillä julkisessa keskustelussa.

Piraatit varmasti mielellään tekisivät yhteistyötä Vasemmistoliiton kanssa tekijänoikeusreformissa.

]]>
1 http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255868-vasemmistoliittoko-piraatteja-radikaalimpi-tekijanoikeusasioissa#comments Anime Some Tekijänoikeudet Vasemmistoliitto Sat, 26 May 2018 09:36:52 +0000 Olli Markkanen http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255868-vasemmistoliittoko-piraatteja-radikaalimpi-tekijanoikeusasioissa
”Kiristyskirjeet” pitäisi lopettaa http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa <p>Niin sanottuihin <a href="http://minedu.fi/tekijanoikeuksien-valvonta">tekijänoikeuskirjeisiin</a> liittyviä käytäntöjä selvittänyt <a href="http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2017">työryhmä</a> luovutti tänään mietintönsä ministeri Sampo Terholle. Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan <a href="https://effi.org/">Effin</a> edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista.</p><p>Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että &quot;kiristyskirjeet&quot; eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.</p><p><strong>Kirjemenettelyn laajuus ja nykytila</strong></p><p>Tekijänoikeuskirjeet ovat iso kysymys. Kirjeitä on lähetetty työryhmän arvion mukaan muutamalle kymmenelle tuhannelle nettiliittymän omistajalle. Mietinnössä ei ole tästä tarkkoja lukuja, koska kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostuneet kertomaan niitä liikesalaisuuteen vedoten. Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.</p><p>Siitä, etteivät kirjeiden lähettäjät suostu antamaan näitä tietoja, voi päätellä, että moni jättää vastaamatta kirjeisiin tai kiistää asian eikä joudu maksamaan mitään. Kirjeisiin ei siis välttämättä kannata vastata, tai ainakaan myöntää tehneensä mitään väärin.</p><p>Toisaalta vastaamatta jättäminen voi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa suuret oikeudenkäyntikulut jäävät hävinneen maksettavaksi. Häviäjä on todennäköisesti kirjeen saaja. Jokainen joutuu arvioimaan eri vaihtoehtojen riskit itse.</p><p>Tekijänoikeuskirjeet ovat markkinaoikeuden <a href="http://markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/1497263623678.html">kesäkuisen linjapäätöksen</a> jälkeen olleet tosin tauolla: uusia hakemuksia yhteystietojen saamiseksi ei ole sen jälkeen tehty. Oikeudenhaltijat ja tuomioistuimet vääntävät nyt siitä, millainen piratismi ylittää lain edellyttämän &quot;merkittävässä määrin&quot; -kynnyksen, ja millaiset todisteet ovat riittäviä. Kukaan ei kuitenkaan odota, että uudet tuomioistuinten ratkaisut lopettaisivat tekijänoikeuskirjeet kokonaan.</p><p><strong>Laillista toimintaa - lainmuutos tarvitaan</strong></p><p>Työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa. Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, <a href="https://www.valvontalautakunta.fi/valvontalautakunta">asianajajien valvontalautakunta</a> on useiden valitusten myötä <a href="https://www.valvontalautakunta.fi/files/3268/Valvontakertomus_2016_netti.pdf">todennut</a> ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi.</p><p>Kirjeiden lähettäjät ovat luvanneet parantaa kirjeiden tökeröjä muotoiluja. Tästä työryhmä sai kirjatuksi joukon &quot;hyviä käytäntöjä&quot;. Työryhmä sai nähtäväkseen esimerkkikirjeet kaikilta yrityksiltä. Jotkut olivat selkeästi huonompia kuin toiset. Toivottavasti hyvät käytännöt nostavat kirjeiden tasoa.</p><p>Kirjeiden sanamuotojen parantaminen ei kuitenkaan muuta asian ydintä. Kaikille, jotka valittavat kirjevalvonnan epäreiluudesta, suurista maksuista ja älyttömistä oikeudenkäyntikuluista, voi sanoa vain, että tällainen tämä Suomen oikeusjärjestelmä nyt on. Nämä ongelmat koskevat monia muitakin asioita, eivät vain tekijänoikeuskirjeitä.</p><p>Koska tekijänoikeuskirjeet ovat laillisia, niiden lähettely loppuu vain lakimuutoksen kautta. Ensisijaisesti kirjeiden lähettämistä koskeva tekijänoikeuslain 60 a &sect; pitäisi kumota. Toissijaisesti 60 a &sect;:ssä olevaa henkilötietojen luovuttamiskynnystä pitäisi nostaa siten, että parin yksittäisen teoksen jakaminen ei riittäisi yksityisyyden murtamiseen.</p><p>Effissä pohdimme tällä hetkellä vakavasti kansalaisaloitekampanjaa.</p><p><strong>Kirjevalvonta on tarpeetonta</strong></p><p>Kirjevalvontaa on perusteltu piratismin luoville aloille aiheuttamalla uhalla. Aiheesta on tehty paljon sellaisia tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset voi tiivistää seuraavasti:</p><ul><li>a) Piratismi ei vähennä luovien alojen voittoja kokonaisuutena siten, että se uhkaisi näiden alojen olemassaoloa.<br />&nbsp;</li><li>b) Laillisten palvelujen kehittäminen vähentää piratismia.<br />&nbsp;</li><li>c) Piratismia harjoittavat kuluttavat luovia sisältöjä myös monin laillisin tavoin, joten piratismi ei korvaa laillisten kanavien käyttöä vaan täydentää sitä.</li></ul><p>Tutkimusnäyttö ei anna erityistä tukea nykyisenkaltaisen kirjevalvonnan tarpeellisuudelle. Luovien alojen haasteet liittyvät yleisempiin globaalin liiketoimintaympäristön muutoksiin, jotka koskevat muitakin aloja, eivätkä siihen, että tavalliset ihmiset jakavat teoksia toisilleen verkossa.</p><p>Muu yhteiskunta on siirtynyt jo eteenpäin, mutta osa viihdeteollisuudesta touhottaa edelleen piratismista. Kyseessä ovat lähinnä elokuvien ja tv-sarjojen levittäjät. Esimeriksi Suomen dynaamisin luova ala, peliteollisuus, ei tuhlaa aikaansa tavallisten asiakkaidensa jahtaamiseen oikeusteitse. Suomessa kirjevalvonta on kohdistunut lähinnä yhdysvaltalaisen viihde- ja pornoteollisuuden tuotteiden jakamiseen.</p><p>Kirjevalvonnasta hyötyvät oikeasti vain ne lakifirmat, jotka ovat rakentaneet bisnestä kirjemenettelyn ympärille: erityisesti Hedman Partners ja Adultia Suomessa sekä Njord Law Pohjoismaissa. Vastaavasti myös kirjeiden saajia avustava Turre Legal on yksi hyötyjistä. Muiden näkökulmasta kirjevalvonnasta ei ole hyötyä.</p><p>Kaiken kaikkiaan kirjevalvonta ei ole suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta perusteltua.</p><p><strong>Hävyttömät pornokirjeet</strong></p><p>Erityisen hävyttömänä pidän pornoelokuvien tekijänoikeuksien valvontaa. Tarkoituksena on saada ihmiset häpeämään pornosta kiinni jäämistään niin, että he mukisematta maksaisivat vaaditut summat. Pornon jakamista valvovan Adultian lähettämien kirjeiden sävy onkin ollut erityisen aggressiivinen. Aggressiivinen on myös mies kirjeiden takana - Adultian edustajan huutoa saimme työryhmän kokouksissa kuunnella muutamaan otteeseen.</p><p>Saamani tiedon mukaan tekijänoikeuskirjeet ovat aiheuttaneet sen, että joissakin perheissä perheenjäsenen seksuaalisuudesta on paljastunut yllättäviä asioita. Erityisesti pornoelokuvia koskevat kirjeet puuttuvat siten yksityisyyden ydinalueeseen.</p><p><strong>Työryhmän työskentelystä</strong></p><p>Työryhmän puheenjohtajana oli Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Minun lisäkseni erityisen aktiivisia jäseniä olivat kirjeitä lähettelevän Hedman Partnersin Joni Hatanmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) Jaana Pihkala ja teleyrityksiä edustavan FiComin Jussi Mäkinen. Lisäksi oli muitakin jäseniä ja kuulimme eri tahoja ja asiantuntijoita sekä tutustuimme kansalaispalautteeseen. Kaikki keskeiset tahot olivat edustettuna.</p><p>Työryhmällä ei ollut mitään tutkimusresursseja, vaan sen työ perustui niihin tietoihin, joita sen jäsenet pystyivät varsinaisten työtehtäviensä ohella hankkimaan ja toimittamaan. Mietinnön pohja laadittiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sisältöä tarkennettiin työryhmän kokouksissa. Vielä viimeisessä kokouksessa viilailimme mietinnön sanamuotoja viisi tuntia. Mietintö on työryhmän konsensusnäkemys, jossa kaikki joutuivat hieman joustamaan.</p><p>&nbsp;</p> Niin sanottuihin tekijänoikeuskirjeisiin liittyviä käytäntöjä selvittänyt työryhmä luovutti tänään mietintönsä ministeri Sampo Terholle. Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan Effin edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista.

Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että "kiristyskirjeet" eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.

Kirjemenettelyn laajuus ja nykytila

Tekijänoikeuskirjeet ovat iso kysymys. Kirjeitä on lähetetty työryhmän arvion mukaan muutamalle kymmenelle tuhannelle nettiliittymän omistajalle. Mietinnössä ei ole tästä tarkkoja lukuja, koska kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostuneet kertomaan niitä liikesalaisuuteen vedoten. Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.

Siitä, etteivät kirjeiden lähettäjät suostu antamaan näitä tietoja, voi päätellä, että moni jättää vastaamatta kirjeisiin tai kiistää asian eikä joudu maksamaan mitään. Kirjeisiin ei siis välttämättä kannata vastata, tai ainakaan myöntää tehneensä mitään väärin.

Toisaalta vastaamatta jättäminen voi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa suuret oikeudenkäyntikulut jäävät hävinneen maksettavaksi. Häviäjä on todennäköisesti kirjeen saaja. Jokainen joutuu arvioimaan eri vaihtoehtojen riskit itse.

Tekijänoikeuskirjeet ovat markkinaoikeuden kesäkuisen linjapäätöksen jälkeen olleet tosin tauolla: uusia hakemuksia yhteystietojen saamiseksi ei ole sen jälkeen tehty. Oikeudenhaltijat ja tuomioistuimet vääntävät nyt siitä, millainen piratismi ylittää lain edellyttämän "merkittävässä määrin" -kynnyksen, ja millaiset todisteet ovat riittäviä. Kukaan ei kuitenkaan odota, että uudet tuomioistuinten ratkaisut lopettaisivat tekijänoikeuskirjeet kokonaan.

Laillista toimintaa - lainmuutos tarvitaan

Työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa. Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, asianajajien valvontalautakunta on useiden valitusten myötä todennut ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi.

Kirjeiden lähettäjät ovat luvanneet parantaa kirjeiden tökeröjä muotoiluja. Tästä työryhmä sai kirjatuksi joukon "hyviä käytäntöjä". Työryhmä sai nähtäväkseen esimerkkikirjeet kaikilta yrityksiltä. Jotkut olivat selkeästi huonompia kuin toiset. Toivottavasti hyvät käytännöt nostavat kirjeiden tasoa.

Kirjeiden sanamuotojen parantaminen ei kuitenkaan muuta asian ydintä. Kaikille, jotka valittavat kirjevalvonnan epäreiluudesta, suurista maksuista ja älyttömistä oikeudenkäyntikuluista, voi sanoa vain, että tällainen tämä Suomen oikeusjärjestelmä nyt on. Nämä ongelmat koskevat monia muitakin asioita, eivät vain tekijänoikeuskirjeitä.

Koska tekijänoikeuskirjeet ovat laillisia, niiden lähettely loppuu vain lakimuutoksen kautta. Ensisijaisesti kirjeiden lähettämistä koskeva tekijänoikeuslain 60 a § pitäisi kumota. Toissijaisesti 60 a §:ssä olevaa henkilötietojen luovuttamiskynnystä pitäisi nostaa siten, että parin yksittäisen teoksen jakaminen ei riittäisi yksityisyyden murtamiseen.

Effissä pohdimme tällä hetkellä vakavasti kansalaisaloitekampanjaa.

Kirjevalvonta on tarpeetonta

Kirjevalvontaa on perusteltu piratismin luoville aloille aiheuttamalla uhalla. Aiheesta on tehty paljon sellaisia tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset voi tiivistää seuraavasti:

  • a) Piratismi ei vähennä luovien alojen voittoja kokonaisuutena siten, että se uhkaisi näiden alojen olemassaoloa.
     
  • b) Laillisten palvelujen kehittäminen vähentää piratismia.
     
  • c) Piratismia harjoittavat kuluttavat luovia sisältöjä myös monin laillisin tavoin, joten piratismi ei korvaa laillisten kanavien käyttöä vaan täydentää sitä.

Tutkimusnäyttö ei anna erityistä tukea nykyisenkaltaisen kirjevalvonnan tarpeellisuudelle. Luovien alojen haasteet liittyvät yleisempiin globaalin liiketoimintaympäristön muutoksiin, jotka koskevat muitakin aloja, eivätkä siihen, että tavalliset ihmiset jakavat teoksia toisilleen verkossa.

Muu yhteiskunta on siirtynyt jo eteenpäin, mutta osa viihdeteollisuudesta touhottaa edelleen piratismista. Kyseessä ovat lähinnä elokuvien ja tv-sarjojen levittäjät. Esimeriksi Suomen dynaamisin luova ala, peliteollisuus, ei tuhlaa aikaansa tavallisten asiakkaidensa jahtaamiseen oikeusteitse. Suomessa kirjevalvonta on kohdistunut lähinnä yhdysvaltalaisen viihde- ja pornoteollisuuden tuotteiden jakamiseen.

Kirjevalvonnasta hyötyvät oikeasti vain ne lakifirmat, jotka ovat rakentaneet bisnestä kirjemenettelyn ympärille: erityisesti Hedman Partners ja Adultia Suomessa sekä Njord Law Pohjoismaissa. Vastaavasti myös kirjeiden saajia avustava Turre Legal on yksi hyötyjistä. Muiden näkökulmasta kirjevalvonnasta ei ole hyötyä.

Kaiken kaikkiaan kirjevalvonta ei ole suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta perusteltua.

Hävyttömät pornokirjeet

Erityisen hävyttömänä pidän pornoelokuvien tekijänoikeuksien valvontaa. Tarkoituksena on saada ihmiset häpeämään pornosta kiinni jäämistään niin, että he mukisematta maksaisivat vaaditut summat. Pornon jakamista valvovan Adultian lähettämien kirjeiden sävy onkin ollut erityisen aggressiivinen. Aggressiivinen on myös mies kirjeiden takana - Adultian edustajan huutoa saimme työryhmän kokouksissa kuunnella muutamaan otteeseen.

Saamani tiedon mukaan tekijänoikeuskirjeet ovat aiheuttaneet sen, että joissakin perheissä perheenjäsenen seksuaalisuudesta on paljastunut yllättäviä asioita. Erityisesti pornoelokuvia koskevat kirjeet puuttuvat siten yksityisyyden ydinalueeseen.

Työryhmän työskentelystä

Työryhmän puheenjohtajana oli Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Minun lisäkseni erityisen aktiivisia jäseniä olivat kirjeitä lähettelevän Hedman Partnersin Joni Hatanmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) Jaana Pihkala ja teleyrityksiä edustavan FiComin Jussi Mäkinen. Lisäksi oli muitakin jäseniä ja kuulimme eri tahoja ja asiantuntijoita sekä tutustuimme kansalaispalautteeseen. Kaikki keskeiset tahot olivat edustettuna.

Työryhmällä ei ollut mitään tutkimusresursseja, vaan sen työ perustui niihin tietoihin, joita sen jäsenet pystyivät varsinaisten työtehtäviensä ohella hankkimaan ja toimittamaan. Mietinnön pohja laadittiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sisältöä tarkennettiin työryhmän kokouksissa. Vielä viimeisessä kokouksessa viilailimme mietinnön sanamuotoja viisi tuntia. Mietintö on työryhmän konsensusnäkemys, jossa kaikki joutuivat hieman joustamaan.

 

]]>
10 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa#comments Kotimaa Internet Laki Perusoikeudet Tekijänoikeudet Yksityisyys Thu, 25 Jan 2018 09:00:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa
Daavidin (Teosto) ja Goljatin (Google/Youtube) taistelu http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246929-daavidin-teosto-ja-goljatin-googleyoutube-taistelu <p>Havahduin eilen aamulla siihen, että Facebook oli täynnä vihaisia päivityksiä siitä, että YouTube:sta oli poistettu merkittävä määrä suomalaisten artistien ja Teoston lisenssin alla olevaa materiaalia. Ärtyneet kuuntelijat ja artistit syyttivät tapauksesta Teostoa ja keskustelu velloi päivän mittaan, välillä syytettiin Googlea ja välillä Teostoa.&nbsp;Toisin kuin alkuperäisessä kertomuksessa, niin tällä kertaa näyttää siltä, että Goljat voitti taistelun (kuten todellisessa maailmassa yleensä tapahtuukin). Teoston oman ilmoituksen mukaan pitkittyneiden neuvotteluiden väliaikaisesta jatkosta on sovittu aikaisin aamulla 30.11. YouTubesta pois vedettyä sisältöä on alettu sen jälkeen palauttaa käyttöön. Sota on ilmeisesti silti kesken.</p><p>Tavoitteeni on nostaa esille asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia. Itse edustan musiikin kuluttajaa ja tunnen kyllä pienen piston sydämessäni, koska olen käytännössä vapaamatkustaja, joka saa kuunnella artistien tuottamaa materiaalia ilmaiseksi.</p><p>Eri osapuolia tapauksessa ovat:<br />1. Google / YouTube,<br />2. Teosto (järjestö, joka edustaa suomalaisia ja noin kolmea miljoonaa ulkomaalaista musiikintekijää),<br />3. Artistit, ja&nbsp;<br />4. Musiikin kuuntelijat</p><p>Asiaan liittyviä kysymyksiä ovat ainakin seuraavat:<br />1. korvaus artisteille tehdystä musiikista<br />2. ihmisten mahdollisuus kuunnella ilmasta musiikkia<br />3. neuvotteluasema (artistit vs. Teosto ja Teosto vs. Google)<br />4. automaattisten suodattimien toimivuus</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mistä neuvotteluissa on kysymys?</strong></p><p>Tapauksen lähtökohtana on raha, kuka maksaa, kenelle ja minkä verran. Teosto edustaa suomalaisia artisteja ja Suomen markkinoilla toimivia ulkomaisia artisteja. Google ja Teosto neuvottelevat siitä, minkälaisen korvauksen Google maksaa Teostolle YouTube -palvelussa esitettävästä musiikista. Teosto taas tilittää korvauksen musiikintekijöille. Asiakkaille YouTube on ilmainen palvelu, mutta Google kerää rahaa mainostajilta, jotka maksavat Googlelle siitä, että saavat esittää mainoksiaan palvelussa.</p><p>Teostolla on ollut määräaikaisesti voimassaoleva sopimus, joka on ollut katkeamassa. Teosto on oletettavasti halunnut nostaa Googlen Teostolle maksamia korvauksia, mutta Google ei ole siihen suostunut. Teosto on tästä näkökulmasta katsottuna puolustanut artistien oikeutta saada parempi korvaus palvelussa esitettävästä materiaalista. Tarkkoja summia en tiedä, mutta todennäköisesti puhutaan todella marginaalisesta korvauksesta per esitys. Teoston oman ilmoituksen mukaan neuvottelut jatkuvat, mutta Google on silti päättänyt sulkea Teoston lisenssillä esitettävän materiaalin. Googlella on siihen oikeus, koska voimassaolevaa sopimusta ei ole, aiemman sopimuksen umpeuduttua.&nbsp;Estolistalle on päätynyt myös huomattavia määriä sisältöä, joka ei kuulunut millään tavalla Teoston ja Googlen välisten neuvotteluiden piiriin.&nbsp;Lisäksi Teosto neuvottelee kaikkien musiikintekijöiden puolesta, eikä se ole tiedottanut jäseniään neuvottelujen pitkittymisestä ja sopimuksen mahdollisesta katkeamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Neuvotteluaseman merkitys</strong></p><p>Neuvotteluasema on tärkeä yhteiskunnallinen käsite. Tavanomainen esimerkki ovat ammattiliitot, joissa merkittävä määrä saman ammatin harjoittajia kokoontuu yhteen ja pystyy joukkovoiman avulla parantamaan omaa neuvotteluasemaansa, suhteessa työnantajaan. Teosto toimii lähes viranomaisvaltaa muistuttavalla tavalla. Normaalisti sillä on ollut määräävä markkina-asema suhteessa suomalaisiin musiikintekijöihin. Teosto on saanut 2011 Helsingin hovioikeudessa tuomion, määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.</p><p>Nyt sopimusneuvotteluiden osapuolina on jälleen kaksi merkittävästi eri neuvotteluasemassa olevaa toimijaa. Google on monikansallinen jättiläinen ja YouTube on toistopalveluissa markkinajohtaja. Sillä on oikeus poistaa Teoston lisenssin alainen materiaali tilanteessa, missä ei ole voimassaolevaa sopimusta. Voidaan kuitenkin katsoa, että se on niin paljon vahvemmassa neuvotteluasemassa, että se pystyy sen avulla kiristämään Teostoa, jos se katsoo, että Suomen kokoinen markkina ei ole sen näkökulmasta riittävän merkittävä.</p><p>Voidaan siis katsoa, että Google on käyttänyt määräävää markkina-asemaa Teoston painostamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Automaattinen sisällönsuodatus</strong></p><p>Googlen tapa toimia herättää kysymyksen siitä, millä perusteella materiaalia on poistettu YouTubesta.&nbsp;</p><p>&quot;Youtuben estot toimivat automaattisesti. Youtube ei siis tarkista videoita manuaalisesti kuin ehkä poikkeustapauksissa. Teoston mukaan Youtube tunnistaa musiikin levy-yhtiöiden toimittamien referenssitiedostojen perusteella. Kuten yllä totesin, Teosto edustaa sekä omia jäseniään että myös ulkomaisten vastaavien järjestöjen jäseniä. Sen takia myös ulkomainen musiikki voi olla blokattu.</p><p>Mutta miksi myös Teostoon kokonaan kuulumattomia artisteja on blokattu? Käsittääkseni syynä on tunnistusalgoritmi. Koska algoritmi toimii automaattisesti, se saattaa tunnistaa joitain kappaleita väärin. Algoritmi siis tunnistaa kappaleen &rdquo;Teosto-musiikiksi&rdquo; vaikka se ei sitä ole &ndash; ja estää sen.</p><p>Tilanne on tietysti ironinen siinä mielessä, että käsittääkseni referenssitiedostoihin perustuva automaattinen estojärjestelmä on tehty nimenomaan levy-yhtiöiden mieliksi, lainvastaisten videoiden estämiseksi.&quot; [2.]</p><p>Tästä päästään seuraavaan kysymykseen. Miten toimivia ja tehokkaita automaattiset sisällönsuodattimet tällä hetkellä ovat? Käsittääkseni sisältöä suodatetaan tällä hetkellä automaation ja ihmisten yhteistyönä. EU:n parlamentissa on käsittelyssä aloite, jossa internetin sisältöä tarjoavien palvelualustojen pitäisi ennalta valvoa palveluun ladattua sisältöä.</p><p>Tavoite on hyvä, koska sen tarkoitus on vahvistaa sisällöntuottajien neuvotteluasemaa suhteessa esim. Googleen ja varmistaa se, että tekijänoikeudellista materiaalia ei leviä verkkoon. Aloitteella on silti potentiaalia synnyttää seuraavanlaisia ongelmia:</p><p>1. Rajoittunut ilmaisuvapaus: Ohjelma ei pysty varmasti erottelemaan tekijänoikeudellista materiaalia sellaisesta materiaalista, joka ei ole tekijänoikeuden alaista.<br />2. Valvontaan liittyvät riskit: Esitys vaatii kalliiden ja monimutkaisten valvontaohjelmien käyttöönottoa. Todennäköisesti sen seuraus on se, että palvelut keskittyvät entisestään parille Yhdysvalloissa toimivalle palveluntarjoajalle, jotka sen jälkeen valvovat myös kaikkea Euroopassa tapahtuvaa liikennettä.&nbsp;<br />3. Kilpailun vaikeutuminen: Vaatimus tekee uusien toimijoiden markkinoille pääsyn lähes mahdottomaksi, minkä seurauksena markkinat keskittyvät entisestään jo olemassaoleville palveluntarjoajille, esim. Googlen omistama YouTube.<br />4.&nbsp;Uhka yhteisöllisille projekteille: Jopa Wikipedia joutuu todennäköisesti ottamaan käyttöön vastaavan suodattimen. Vaikka Wikipedia hyväksyykin vain vapaasti lisensöityä materiaalia, se silti käsittelee suuria tietomääriä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Omia ehdotuksiani ongelmien ratkaisemiseksi</strong></p><p><strong>Neuvotteluasema</strong><br />Musiikintekijöiden neuvotteluasemaa voidaan parantaa perustamalla Teoston rinnalle oikea musiikintekijöiden liitto, tai tuomalla artisteille enemmän oikeuksia osallistua sen toimintaan. Kansallisen yhteistyön lisäksi pitäisi tehdä myös kansainvälistä yhteistyötä, koska tämä tapaus osoitti hyvin sen, että edes Teostolle ei ole riittävää neuvotteluvoimaa käydä tasapuolisia sopimusneuvotteluja Googlen kaltaisten jättiläisten kanssa.</p><p><strong>Musiikintuottajien rahoitus</strong><br />Musiikin tuottajilla on selvästi ongelma hankkia toimeentulo työllään. Suurin osa artisteista, jotka tunnen, tekevät työtä osa-aikaisesti ja musiikki on lähinnä harrastus, jolla ei tule toimeen. Asiakkaat on kuitenkin opetettu siihen, että verkossa musiikki on ilmaista ja mainosrahotteiset palvelut eivät pysty tarjoamaan suurimmalle osalle riittäviä tuloja itsensä elättämiseen. Nykyiset palvelut eivät maksa kunnon palkkioita edes ammattimuusikoille, vaan tulot ohjautuvat heille muita kanavia pitkin. Musiikin sulkeminen maksullisiin palveluihinkaan ei tue asiakkaan, eikä musiikintuottajan etua.</p><p>Olen itse ehdottanut yhdeksi ratkaisuksi laajempaa yhteisörahoituksen käyttöä. Levyjä voi tuottaa yhteisörahoituksella ja sama koskee myös keikkoja. Tapahtumajärjestäjillä on kohtalaisen korkea riski tuottaa tapahtumia, mutta yhteisörahoituksen avulla tapahtumat voidaan ennakkomarkkinoida ja -rahoittaa. Molemmat palvelut kannattaisi liittää saman verkkopalvelun alle, mikä helpottaisi markkinointia ja tukisi näkyvyyttä. Mukaan kannattaisi ottaa musiikkiklubeja, joiden tiloihin asiakkaat ja promoottorit voisivat &quot;kilpailuttaa&quot; tapahtumia ja kerätä niille rahoitusta. Asiakkaat osallistuisivat itse markkinointiin ja porkkanaksi voisi tarjota porrastettuja hintoja (alennuksia tai lisäpalveluja). Peruutetusta tapahtumasta palautettaisi rahat takaisin asiakkaalle.</p><p><strong>Mikrosponsorointi</strong><br />Toinen vaihtoehto tukea artisteja on luoda palvelu, missä voi tukea haluamiaan artisteja pienillä rahasummilla. Toimintaperiaate voisi olla esim. seuraava, talletan kuukausittain haluamani summan sponsoritilille, josta voin sitten ohjata rahoitusta haluamalleni artistille. Palvelussa olisi hyvä näkyä artistien saama palkkio, minkä perusteella asiakkaat voisi siirtää rahaa sellaisille artisteille, joilla on sille enemmän tarvetta. Myös artistit voisi siirtää saamaansa rahoitusta haluamilleen uusille artisteille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähteet:</strong><br />1. <a href="https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/poisvedot-youtubesta/">https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/poisvedot-youtubesta/</a><br />2.&nbsp;<a href="https://www.turre.com/teosto-ja-google-tappeli-kumpi-voitti/">https://www.turre.com/teosto-ja-google-tappeli-kumpi-voitti/</a><br />3.&nbsp;<a href="https://www.rumba.fi/uutiset/kommentti-google-napaytti-teostoa-pelottavan-tehokkaasti-youtube-blokilla/">https://www.rumba.fi/uutiset/kommentti-google-napaytti-teostoa-pelottavan-tehokkaasti-youtube-blokilla/</a><br />4.&nbsp;<a href="https://piraattipuolue.fi/2017/11/30/jattien-riitasoinnut-hiljensivat-youtuben/">https://piraattipuolue.fi/2017/11/30/jattien-riitasoinnut-hiljensivat-youtuben/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Havahduin eilen aamulla siihen, että Facebook oli täynnä vihaisia päivityksiä siitä, että YouTube:sta oli poistettu merkittävä määrä suomalaisten artistien ja Teoston lisenssin alla olevaa materiaalia. Ärtyneet kuuntelijat ja artistit syyttivät tapauksesta Teostoa ja keskustelu velloi päivän mittaan, välillä syytettiin Googlea ja välillä Teostoa. Toisin kuin alkuperäisessä kertomuksessa, niin tällä kertaa näyttää siltä, että Goljat voitti taistelun (kuten todellisessa maailmassa yleensä tapahtuukin). Teoston oman ilmoituksen mukaan pitkittyneiden neuvotteluiden väliaikaisesta jatkosta on sovittu aikaisin aamulla 30.11. YouTubesta pois vedettyä sisältöä on alettu sen jälkeen palauttaa käyttöön. Sota on ilmeisesti silti kesken.

Tavoitteeni on nostaa esille asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia. Itse edustan musiikin kuluttajaa ja tunnen kyllä pienen piston sydämessäni, koska olen käytännössä vapaamatkustaja, joka saa kuunnella artistien tuottamaa materiaalia ilmaiseksi.

Eri osapuolia tapauksessa ovat:
1. Google / YouTube,
2. Teosto (järjestö, joka edustaa suomalaisia ja noin kolmea miljoonaa ulkomaalaista musiikintekijää),
3. Artistit, ja 
4. Musiikin kuuntelijat

Asiaan liittyviä kysymyksiä ovat ainakin seuraavat:
1. korvaus artisteille tehdystä musiikista
2. ihmisten mahdollisuus kuunnella ilmasta musiikkia
3. neuvotteluasema (artistit vs. Teosto ja Teosto vs. Google)
4. automaattisten suodattimien toimivuus

 

Mistä neuvotteluissa on kysymys?

Tapauksen lähtökohtana on raha, kuka maksaa, kenelle ja minkä verran. Teosto edustaa suomalaisia artisteja ja Suomen markkinoilla toimivia ulkomaisia artisteja. Google ja Teosto neuvottelevat siitä, minkälaisen korvauksen Google maksaa Teostolle YouTube -palvelussa esitettävästä musiikista. Teosto taas tilittää korvauksen musiikintekijöille. Asiakkaille YouTube on ilmainen palvelu, mutta Google kerää rahaa mainostajilta, jotka maksavat Googlelle siitä, että saavat esittää mainoksiaan palvelussa.

Teostolla on ollut määräaikaisesti voimassaoleva sopimus, joka on ollut katkeamassa. Teosto on oletettavasti halunnut nostaa Googlen Teostolle maksamia korvauksia, mutta Google ei ole siihen suostunut. Teosto on tästä näkökulmasta katsottuna puolustanut artistien oikeutta saada parempi korvaus palvelussa esitettävästä materiaalista. Tarkkoja summia en tiedä, mutta todennäköisesti puhutaan todella marginaalisesta korvauksesta per esitys. Teoston oman ilmoituksen mukaan neuvottelut jatkuvat, mutta Google on silti päättänyt sulkea Teoston lisenssillä esitettävän materiaalin. Googlella on siihen oikeus, koska voimassaolevaa sopimusta ei ole, aiemman sopimuksen umpeuduttua. Estolistalle on päätynyt myös huomattavia määriä sisältöä, joka ei kuulunut millään tavalla Teoston ja Googlen välisten neuvotteluiden piiriin. Lisäksi Teosto neuvottelee kaikkien musiikintekijöiden puolesta, eikä se ole tiedottanut jäseniään neuvottelujen pitkittymisestä ja sopimuksen mahdollisesta katkeamisesta.

 

Neuvotteluaseman merkitys

Neuvotteluasema on tärkeä yhteiskunnallinen käsite. Tavanomainen esimerkki ovat ammattiliitot, joissa merkittävä määrä saman ammatin harjoittajia kokoontuu yhteen ja pystyy joukkovoiman avulla parantamaan omaa neuvotteluasemaansa, suhteessa työnantajaan. Teosto toimii lähes viranomaisvaltaa muistuttavalla tavalla. Normaalisti sillä on ollut määräävä markkina-asema suhteessa suomalaisiin musiikintekijöihin. Teosto on saanut 2011 Helsingin hovioikeudessa tuomion, määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Nyt sopimusneuvotteluiden osapuolina on jälleen kaksi merkittävästi eri neuvotteluasemassa olevaa toimijaa. Google on monikansallinen jättiläinen ja YouTube on toistopalveluissa markkinajohtaja. Sillä on oikeus poistaa Teoston lisenssin alainen materiaali tilanteessa, missä ei ole voimassaolevaa sopimusta. Voidaan kuitenkin katsoa, että se on niin paljon vahvemmassa neuvotteluasemassa, että se pystyy sen avulla kiristämään Teostoa, jos se katsoo, että Suomen kokoinen markkina ei ole sen näkökulmasta riittävän merkittävä.

Voidaan siis katsoa, että Google on käyttänyt määräävää markkina-asemaa Teoston painostamiseen.

 

Automaattinen sisällönsuodatus

Googlen tapa toimia herättää kysymyksen siitä, millä perusteella materiaalia on poistettu YouTubesta. 

"Youtuben estot toimivat automaattisesti. Youtube ei siis tarkista videoita manuaalisesti kuin ehkä poikkeustapauksissa. Teoston mukaan Youtube tunnistaa musiikin levy-yhtiöiden toimittamien referenssitiedostojen perusteella. Kuten yllä totesin, Teosto edustaa sekä omia jäseniään että myös ulkomaisten vastaavien järjestöjen jäseniä. Sen takia myös ulkomainen musiikki voi olla blokattu.

Mutta miksi myös Teostoon kokonaan kuulumattomia artisteja on blokattu? Käsittääkseni syynä on tunnistusalgoritmi. Koska algoritmi toimii automaattisesti, se saattaa tunnistaa joitain kappaleita väärin. Algoritmi siis tunnistaa kappaleen ”Teosto-musiikiksi” vaikka se ei sitä ole – ja estää sen.

Tilanne on tietysti ironinen siinä mielessä, että käsittääkseni referenssitiedostoihin perustuva automaattinen estojärjestelmä on tehty nimenomaan levy-yhtiöiden mieliksi, lainvastaisten videoiden estämiseksi." [2.]

Tästä päästään seuraavaan kysymykseen. Miten toimivia ja tehokkaita automaattiset sisällönsuodattimet tällä hetkellä ovat? Käsittääkseni sisältöä suodatetaan tällä hetkellä automaation ja ihmisten yhteistyönä. EU:n parlamentissa on käsittelyssä aloite, jossa internetin sisältöä tarjoavien palvelualustojen pitäisi ennalta valvoa palveluun ladattua sisältöä.

Tavoite on hyvä, koska sen tarkoitus on vahvistaa sisällöntuottajien neuvotteluasemaa suhteessa esim. Googleen ja varmistaa se, että tekijänoikeudellista materiaalia ei leviä verkkoon. Aloitteella on silti potentiaalia synnyttää seuraavanlaisia ongelmia:

1. Rajoittunut ilmaisuvapaus: Ohjelma ei pysty varmasti erottelemaan tekijänoikeudellista materiaalia sellaisesta materiaalista, joka ei ole tekijänoikeuden alaista.
2. Valvontaan liittyvät riskit: Esitys vaatii kalliiden ja monimutkaisten valvontaohjelmien käyttöönottoa. Todennäköisesti sen seuraus on se, että palvelut keskittyvät entisestään parille Yhdysvalloissa toimivalle palveluntarjoajalle, jotka sen jälkeen valvovat myös kaikkea Euroopassa tapahtuvaa liikennettä. 
3. Kilpailun vaikeutuminen: Vaatimus tekee uusien toimijoiden markkinoille pääsyn lähes mahdottomaksi, minkä seurauksena markkinat keskittyvät entisestään jo olemassaoleville palveluntarjoajille, esim. Googlen omistama YouTube.
4. Uhka yhteisöllisille projekteille: Jopa Wikipedia joutuu todennäköisesti ottamaan käyttöön vastaavan suodattimen. Vaikka Wikipedia hyväksyykin vain vapaasti lisensöityä materiaalia, se silti käsittelee suuria tietomääriä.

 

Omia ehdotuksiani ongelmien ratkaisemiseksi

Neuvotteluasema
Musiikintekijöiden neuvotteluasemaa voidaan parantaa perustamalla Teoston rinnalle oikea musiikintekijöiden liitto, tai tuomalla artisteille enemmän oikeuksia osallistua sen toimintaan. Kansallisen yhteistyön lisäksi pitäisi tehdä myös kansainvälistä yhteistyötä, koska tämä tapaus osoitti hyvin sen, että edes Teostolle ei ole riittävää neuvotteluvoimaa käydä tasapuolisia sopimusneuvotteluja Googlen kaltaisten jättiläisten kanssa.

Musiikintuottajien rahoitus
Musiikin tuottajilla on selvästi ongelma hankkia toimeentulo työllään. Suurin osa artisteista, jotka tunnen, tekevät työtä osa-aikaisesti ja musiikki on lähinnä harrastus, jolla ei tule toimeen. Asiakkaat on kuitenkin opetettu siihen, että verkossa musiikki on ilmaista ja mainosrahotteiset palvelut eivät pysty tarjoamaan suurimmalle osalle riittäviä tuloja itsensä elättämiseen. Nykyiset palvelut eivät maksa kunnon palkkioita edes ammattimuusikoille, vaan tulot ohjautuvat heille muita kanavia pitkin. Musiikin sulkeminen maksullisiin palveluihinkaan ei tue asiakkaan, eikä musiikintuottajan etua.

Olen itse ehdottanut yhdeksi ratkaisuksi laajempaa yhteisörahoituksen käyttöä. Levyjä voi tuottaa yhteisörahoituksella ja sama koskee myös keikkoja. Tapahtumajärjestäjillä on kohtalaisen korkea riski tuottaa tapahtumia, mutta yhteisörahoituksen avulla tapahtumat voidaan ennakkomarkkinoida ja -rahoittaa. Molemmat palvelut kannattaisi liittää saman verkkopalvelun alle, mikä helpottaisi markkinointia ja tukisi näkyvyyttä. Mukaan kannattaisi ottaa musiikkiklubeja, joiden tiloihin asiakkaat ja promoottorit voisivat "kilpailuttaa" tapahtumia ja kerätä niille rahoitusta. Asiakkaat osallistuisivat itse markkinointiin ja porkkanaksi voisi tarjota porrastettuja hintoja (alennuksia tai lisäpalveluja). Peruutetusta tapahtumasta palautettaisi rahat takaisin asiakkaalle.

Mikrosponsorointi
Toinen vaihtoehto tukea artisteja on luoda palvelu, missä voi tukea haluamiaan artisteja pienillä rahasummilla. Toimintaperiaate voisi olla esim. seuraava, talletan kuukausittain haluamani summan sponsoritilille, josta voin sitten ohjata rahoitusta haluamalleni artistille. Palvelussa olisi hyvä näkyä artistien saama palkkio, minkä perusteella asiakkaat voisi siirtää rahaa sellaisille artisteille, joilla on sille enemmän tarvetta. Myös artistit voisi siirtää saamaansa rahoitusta haluamilleen uusille artisteille.

 

Lähteet:
1. https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/poisvedot-youtubesta/
2. https://www.turre.com/teosto-ja-google-tappeli-kumpi-voitti/
3. https://www.rumba.fi/uutiset/kommentti-google-napaytti-teostoa-pelottavan-tehokkaasti-youtube-blokilla/
4. https://piraattipuolue.fi/2017/11/30/jattien-riitasoinnut-hiljensivat-youtuben/

 

]]>
2 http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246929-daavidin-teosto-ja-goljatin-googleyoutube-taistelu#comments Google Musiikintuottaja Tekijänoikeudet Teosto Youtube Fri, 01 Dec 2017 11:45:42 +0000 Antti Papinniemi http://olympos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246929-daavidin-teosto-ja-goljatin-googleyoutube-taistelu
Teoston ruma temppu http://abdurrahmanfaig.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246843-teoston-ruma-temppu <p><strong>​Teosto on Suomessa estänyt oikeuden suurimpaan osaan musiikkivideoista videoiden suoratoistopalvelu Youtubessa.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>​</strong>​Teosto - kuuluisa ja pahamaineninen järjestö, joka on tunnettu erityisesti uhkauskirjeistään ja kyseenalaisesta toimintatavastaan &quot;voittoa tavoittelemattomana järjestönä&quot; - on katkaissut Suomalaisten pääsyn suurimpaan osaan Youtuben musiikkivideoista. Syyksi tämä järjestö esittää sen, että videoiden laatijat eivät saa riittävästi korvauksia niiden esittämisestä. Kyse on siis rauenneesta sopimuksesta, joka olisi tarkoitus kursia kokoon Teoston ja Youtuben välillä muutaman päivän sisällä.&nbsp;<br /><br />​Naurettavinta tässä asiassa on se, että suurin osa laulajista ja musiikkisisällön laatijoista saa näkyvyytensä Youtubesta. Tällainen muutaman päivän karenssi aiheuttaa musiikkisisällön laatijoille kymmenien tuhansien tai ehkä miljoonien katsojien menetyksen ja samalla mainostulot laskevat järkyttäviä määriä. Kaiken kukkuraksi kiellettyjen videoiden ruutuihin tulee viesti, jossa lukee: &quot;Video sisältää materiaalia, jonka omistaa TEOSTO&quot;. Omistaa Teosto?</p> <p>Anteeksi, mutta videon omistaa se järjestö, joka sen alun perin laati. Miten toisen lataamaa videota voi sanoa omakseen? Teosto omii törkeästi muiden lataamaa materiaalia vedoten kyseenalaisiin oikeuksiinsa. Youtubeen ladattu musiikkivideo ei polje kenenkään tekijänoikeuksia, jos videon lataajalla on lupa ladata se video. Tällaisia kanavia ovat muun muassa VEVO. Mutta kappas, kaikki Vevon videot on estetty Suomessa. On kyllä hyvä tapa taistella piratismia vastaan, nostan oikein hattua teille!<br /><br />&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Teosto on Suomessa estänyt oikeuden suurimpaan osaan musiikkivideoista videoiden suoratoistopalvelu Youtubessa.

 

​Teosto - kuuluisa ja pahamaineninen järjestö, joka on tunnettu erityisesti uhkauskirjeistään ja kyseenalaisesta toimintatavastaan "voittoa tavoittelemattomana järjestönä" - on katkaissut Suomalaisten pääsyn suurimpaan osaan Youtuben musiikkivideoista. Syyksi tämä järjestö esittää sen, että videoiden laatijat eivät saa riittävästi korvauksia niiden esittämisestä. Kyse on siis rauenneesta sopimuksesta, joka olisi tarkoitus kursia kokoon Teoston ja Youtuben välillä muutaman päivän sisällä. 

​Naurettavinta tässä asiassa on se, että suurin osa laulajista ja musiikkisisällön laatijoista saa näkyvyytensä Youtubesta. Tällainen muutaman päivän karenssi aiheuttaa musiikkisisällön laatijoille kymmenien tuhansien tai ehkä miljoonien katsojien menetyksen ja samalla mainostulot laskevat järkyttäviä määriä. Kaiken kukkuraksi kiellettyjen videoiden ruutuihin tulee viesti, jossa lukee: "Video sisältää materiaalia, jonka omistaa TEOSTO". Omistaa Teosto?

Anteeksi, mutta videon omistaa se järjestö, joka sen alun perin laati. Miten toisen lataamaa videota voi sanoa omakseen? Teosto omii törkeästi muiden lataamaa materiaalia vedoten kyseenalaisiin oikeuksiinsa. Youtubeen ladattu musiikkivideo ei polje kenenkään tekijänoikeuksia, jos videon lataajalla on lupa ladata se video. Tällaisia kanavia ovat muun muassa VEVO. Mutta kappas, kaikki Vevon videot on estetty Suomessa. On kyllä hyvä tapa taistella piratismia vastaan, nostan oikein hattua teille!

 

 

]]>
19 http://abdurrahmanfaig.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246843-teoston-ruma-temppu#comments Tekijänoikeudet Teosto Youtube Arvot 5.4: Pohjimmiltaan elämässä vallitsee kilpailu resursseista ja vallasta, eikä siinä pärjää ilman taistelua. Thu, 30 Nov 2017 11:35:04 +0000 Abdurrahman Faig http://abdurrahmanfaig.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246843-teoston-ruma-temppu