EU http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132360/all Thu, 23 May 2019 13:37:38 +0300 fi Kauppasodassa EU:n taidot mitataan http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276386-kauppasodassa-eun-taidot-mitataan <p>USA vastaan Iran, USA vastaan Kiina, USA vastaan ihmiskunta. EU on näissä välissä, halusimme tai emme. Nyt jos koskaan mitataan EU:n kyky toisaalta pitää päänsä, toisaalta selviytyä ja toisaalta etsiä vaikeasta tilanteesta tulevan menestyksen avaimia. Kun kaikessa puheessa keskitytään vain ja ainoastaan Venäjään, pelkään että menetämme fokuksen tärkeämmiltä asioilta.</p><p><strong>Tämä on ongelma</strong></p><p>EU pärjää vapaiden markkinoiden ansiosta. Vaikka olemme tippuneet lähes jokaisella tietotekniikan alalla kelkasta, meillä on pari valopilkkua kuten Nokian ja Ericssonin verkot tai saksalainen sirujätti Infineon. Bisneksemme toimii avoimuuden ansiosta ja kauppa käy niin USA:han kuin Kiinaankin. Se uhkaa nyt loppua. Ei semmoista eurooppalaista tuotetta olekaan joka ei joko perustuisi joltain osalta yhdysvaltalaiseen teknologiaan ja/tai jota tekevällä yrityksellä ei olisi vahvoja kauppasuhteita Yhdysvaltoihin. Avoimuutemme myötä olemme päätyneet riippuvuuteen, jonka johdosta olemme kyvyttömiä vastaamaan Trumpin toimiin. EU:n hyvät kaupat Iraniin keskeytyivät koska USA yksipuolisesti niin vaati, vaikka EU ja Iran ovat yhä hyvissä suhteissa. Aivan samoin käy Kiinan kanssa. Trump määrää, me nöyrrymme. Asemamme neuvotteluissa on heikko ja kaikki vientimme kärsii: Trumpin tullit köyhdyttävät vientimme Yhdysvaltoihin ja Trumpin kauppasota estää vientimme Kiinaan.</p><p>Kyse ei ole vain kaupasta vaan myös diplomatiasta. Kaikkine lukuisine ongelmineenkin Iran on noudattanut ydinsopimusta ja odottanut EU:n olevan uskottava kumppani. EU ei ollut uskottava kumppani - ei omasta viastaan, mutta lopputulos on tämä. EU nähdään kansainvälisissä neuvotteluissa vain USA:n sihteerinä, ei itsenäisenä toimijana. Tietenkin USA on vanha liittolaisemme ja NATOn myötä kriittinen osa EU:n suvereniteettia, eikä tätä tietenkään sovi kiistää. Olemme kuitenkin olleet ehkäpä turhan naiiveja riskien suhteen, joten emme olleet varautuneet ongelmiin saati miettineet ratkaisuja ennalta. Joku voi nähdä hienoista ironiaa tavassa miten EU:n Nato-jäseniä haukuttiin liian pienistä puolustusbudjeteista. Siinäkin asiassa luotimme sokeasti kumppaniimme, välittämättä omasta pesästä. Nyt maksamme hinnan laiskuudestamme.</p><p><strong>Tämä on ratkaisu</strong></p><p>Jos EU ja USA nähdään täysivaltaisina kumppaneina ja ystävinä, meillä on oltava mahdollisuus esittää myös omia vaateita, kuten meillekin esitetään. EU on vienyt huoliaan WTO:lle, mutta uskottavuutemme on rapistunut. Emme ole saaneet kansalaisille tehtyä selväksi asemaamme, emmekä ole keskustelleet siitä minkälaisen aseman haluamme. Voisimme kirkastaa sanomaamme kansalaisille. Emme ole voineet turvata yritystemme kaupankäynnin oloja, emmekä ole antaneet heille uskoa jatkuvuuteen. Voisimme kirkastaa viestiämme yrityksille. Emme ole osanneet pohtia asioita tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Pelkkä Facebookin ja Googlen sakottaminen ei riitä, sillä kokonaiskuva puuttuu. Jos EU haluaa olla vahva, uskottava ja luotettava kauppakumppani, sen on oltava vahva myös ja erityisesti vastoinkäymisissä. Tahtotilaksi ei enää riitä &quot;ollaan kaikki kavereita&quot;. Ratkaisu on selkeämpi ulosanti ja kirkkaammat tavoitteet.</p><p>Huawei on kilpailukykyinen valmistaja tietoverkon laitteissa kuin myös kuluttajatuotteissakin. Tuotteita on ympäri EU:n ja nyt USA vaatii käytännössä satoja miljoonia EU-kansalaisia kärsimään koska Trumpilla asuu känkkäränkkä piirongin laatikossa. Vielä on näkemättä yksikin vahva EU-päättäjän ulostulo jossa kritisoidaan USA:n tekemiä sopimusrikkomuksia ja haittoja EU:ssa niin operaattoreille, IT-yrityksille kuin kuluttajillekin. EU-päättäjissä on erinomaisia diplomaatteja ja talousosaajia, mutta he eivät selvästikään edes ymmärrä kauppasodan vaikutusta koko mantereemme tietoturvaan ja jopa yhteiskuntien pyörimiseen. Sillä sekunnilla kun Huawei-saarron uutinen tuli putkesta, olisi EU:n pitänyt kutsua välitön kriisipalaveri USA:n, Googlen, Intelin ja Huawein kanssa. Vaan miten kävi? EU:ssa päämajaansa pitävät tietotekniikan yhtiöt vain totesivat kiltisti että USA määrää myös heidän toiminnan markkinoilla. Jälleen kerran, EU ei ollut suvereeni toimija, sillä se ei voinut suojella edes omia yrityksiään USA:n kauppasodalta. Näin ei saa tapahtua. EU:ssa toimivien yritysten pitää voida luottaa EU:n tukeen.</p><p><strong>Tämä voi olla lopputulos</strong></p><p>EU:n heikkous kansainvälisissä neuvotteluissa tekee yritystoiminnasta yhä haastavampaa. Lukuisat yritykset, esimerkkinä monet Suomen teollisuuden toimijat, ovat ryhtyneet siirtämään tuotantoa USA:han viennin sijaan. Yhä harvempi yritys voi luottaa mahdollisuuteen tehdä vientiä EU:sta käsin. USA:n de facto verovapaus suurimmille yrityksille ei sekään helpota tilannettamme, samalla kun EU:ssa verotus monimutkaistuu kovaa vauhtia. Pelkään, että EU:ssa kotimaajansa pitävät yritykset kärsivät eniten, sillä he eivät voi luottaa saavansa tukea EU:sta sen paremmin kotimarkkinoille kuin vientiinkään. Uusia vientikanavia ei uskalleta avata, sillä alihankinnan tai rahoituksen ketjuissa USA tulee aina vastaan. Yritysnäkymämme muuttuvat yhä epävarmemmiksi.</p><p>Vaan lopetetaan nyt vähän positiivisemmin. Minulla on kaikki syyt uskoa EU:n kykyihin. On myös päivänselvää että mikään EU:n jäsenmaa ei voi yksin tätä asiaa ratkaista. Sopivan tuoreella asennoitumisella, asiantuntemuksen kasvattamisella ja ulkovaltojen lobbauksen vähentämisellä voi EU myös asemoida itseään paremmin. Voimme asettaa kansainväliselle yhteistyölle avoimuuden pohjaksi ja voimme tukea omia innovaatioitamme. Voimme antaa lupauksen yrityksillemme - jos pelaat sääntöjen mukaan, EU:n sanaan voi luottaa. Lisäksi voisimme näyttää esimerkkiä ja lakata ostamasta kaikki kriittiset IT-järjestelmämme EU:n ulkopuolelta silloin kun niitä olisi saatavilla myös kotimarkkinoilta. Tämä loisi uskoa teknologiaan ja auttaisi sitä kasvamaan. Ranskalla on jo hyvää yritystä tässä, vielä jos Saksa ja EU:n keskushallinto saataisiin samaan kelkkaan niin kyllä kelpaisi.</p><p>EU pystyy tähän. EU voi astua tästä kriisistä ulos voittajana. Se vaatii paljon, mutta ei ihmeitä. Nyt jos koskaan on EU:lla tilaisuus osoittaa voimansa. Nyt jos koskaan voisimme edes hetken puhua muusta kuin Venäjästä ja populismista. Vähemmän muiden haukkumista, enemmän omaa tekemistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USA vastaan Iran, USA vastaan Kiina, USA vastaan ihmiskunta. EU on näissä välissä, halusimme tai emme. Nyt jos koskaan mitataan EU:n kyky toisaalta pitää päänsä, toisaalta selviytyä ja toisaalta etsiä vaikeasta tilanteesta tulevan menestyksen avaimia. Kun kaikessa puheessa keskitytään vain ja ainoastaan Venäjään, pelkään että menetämme fokuksen tärkeämmiltä asioilta.

Tämä on ongelma

EU pärjää vapaiden markkinoiden ansiosta. Vaikka olemme tippuneet lähes jokaisella tietotekniikan alalla kelkasta, meillä on pari valopilkkua kuten Nokian ja Ericssonin verkot tai saksalainen sirujätti Infineon. Bisneksemme toimii avoimuuden ansiosta ja kauppa käy niin USA:han kuin Kiinaankin. Se uhkaa nyt loppua. Ei semmoista eurooppalaista tuotetta olekaan joka ei joko perustuisi joltain osalta yhdysvaltalaiseen teknologiaan ja/tai jota tekevällä yrityksellä ei olisi vahvoja kauppasuhteita Yhdysvaltoihin. Avoimuutemme myötä olemme päätyneet riippuvuuteen, jonka johdosta olemme kyvyttömiä vastaamaan Trumpin toimiin. EU:n hyvät kaupat Iraniin keskeytyivät koska USA yksipuolisesti niin vaati, vaikka EU ja Iran ovat yhä hyvissä suhteissa. Aivan samoin käy Kiinan kanssa. Trump määrää, me nöyrrymme. Asemamme neuvotteluissa on heikko ja kaikki vientimme kärsii: Trumpin tullit köyhdyttävät vientimme Yhdysvaltoihin ja Trumpin kauppasota estää vientimme Kiinaan.

Kyse ei ole vain kaupasta vaan myös diplomatiasta. Kaikkine lukuisine ongelmineenkin Iran on noudattanut ydinsopimusta ja odottanut EU:n olevan uskottava kumppani. EU ei ollut uskottava kumppani - ei omasta viastaan, mutta lopputulos on tämä. EU nähdään kansainvälisissä neuvotteluissa vain USA:n sihteerinä, ei itsenäisenä toimijana. Tietenkin USA on vanha liittolaisemme ja NATOn myötä kriittinen osa EU:n suvereniteettia, eikä tätä tietenkään sovi kiistää. Olemme kuitenkin olleet ehkäpä turhan naiiveja riskien suhteen, joten emme olleet varautuneet ongelmiin saati miettineet ratkaisuja ennalta. Joku voi nähdä hienoista ironiaa tavassa miten EU:n Nato-jäseniä haukuttiin liian pienistä puolustusbudjeteista. Siinäkin asiassa luotimme sokeasti kumppaniimme, välittämättä omasta pesästä. Nyt maksamme hinnan laiskuudestamme.

Tämä on ratkaisu

Jos EU ja USA nähdään täysivaltaisina kumppaneina ja ystävinä, meillä on oltava mahdollisuus esittää myös omia vaateita, kuten meillekin esitetään. EU on vienyt huoliaan WTO:lle, mutta uskottavuutemme on rapistunut. Emme ole saaneet kansalaisille tehtyä selväksi asemaamme, emmekä ole keskustelleet siitä minkälaisen aseman haluamme. Voisimme kirkastaa sanomaamme kansalaisille. Emme ole voineet turvata yritystemme kaupankäynnin oloja, emmekä ole antaneet heille uskoa jatkuvuuteen. Voisimme kirkastaa viestiämme yrityksille. Emme ole osanneet pohtia asioita tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Pelkkä Facebookin ja Googlen sakottaminen ei riitä, sillä kokonaiskuva puuttuu. Jos EU haluaa olla vahva, uskottava ja luotettava kauppakumppani, sen on oltava vahva myös ja erityisesti vastoinkäymisissä. Tahtotilaksi ei enää riitä "ollaan kaikki kavereita". Ratkaisu on selkeämpi ulosanti ja kirkkaammat tavoitteet.

Huawei on kilpailukykyinen valmistaja tietoverkon laitteissa kuin myös kuluttajatuotteissakin. Tuotteita on ympäri EU:n ja nyt USA vaatii käytännössä satoja miljoonia EU-kansalaisia kärsimään koska Trumpilla asuu känkkäränkkä piirongin laatikossa. Vielä on näkemättä yksikin vahva EU-päättäjän ulostulo jossa kritisoidaan USA:n tekemiä sopimusrikkomuksia ja haittoja EU:ssa niin operaattoreille, IT-yrityksille kuin kuluttajillekin. EU-päättäjissä on erinomaisia diplomaatteja ja talousosaajia, mutta he eivät selvästikään edes ymmärrä kauppasodan vaikutusta koko mantereemme tietoturvaan ja jopa yhteiskuntien pyörimiseen. Sillä sekunnilla kun Huawei-saarron uutinen tuli putkesta, olisi EU:n pitänyt kutsua välitön kriisipalaveri USA:n, Googlen, Intelin ja Huawein kanssa. Vaan miten kävi? EU:ssa päämajaansa pitävät tietotekniikan yhtiöt vain totesivat kiltisti että USA määrää myös heidän toiminnan markkinoilla. Jälleen kerran, EU ei ollut suvereeni toimija, sillä se ei voinut suojella edes omia yrityksiään USA:n kauppasodalta. Näin ei saa tapahtua. EU:ssa toimivien yritysten pitää voida luottaa EU:n tukeen.

Tämä voi olla lopputulos

EU:n heikkous kansainvälisissä neuvotteluissa tekee yritystoiminnasta yhä haastavampaa. Lukuisat yritykset, esimerkkinä monet Suomen teollisuuden toimijat, ovat ryhtyneet siirtämään tuotantoa USA:han viennin sijaan. Yhä harvempi yritys voi luottaa mahdollisuuteen tehdä vientiä EU:sta käsin. USA:n de facto verovapaus suurimmille yrityksille ei sekään helpota tilannettamme, samalla kun EU:ssa verotus monimutkaistuu kovaa vauhtia. Pelkään, että EU:ssa kotimaajansa pitävät yritykset kärsivät eniten, sillä he eivät voi luottaa saavansa tukea EU:sta sen paremmin kotimarkkinoille kuin vientiinkään. Uusia vientikanavia ei uskalleta avata, sillä alihankinnan tai rahoituksen ketjuissa USA tulee aina vastaan. Yritysnäkymämme muuttuvat yhä epävarmemmiksi.

Vaan lopetetaan nyt vähän positiivisemmin. Minulla on kaikki syyt uskoa EU:n kykyihin. On myös päivänselvää että mikään EU:n jäsenmaa ei voi yksin tätä asiaa ratkaista. Sopivan tuoreella asennoitumisella, asiantuntemuksen kasvattamisella ja ulkovaltojen lobbauksen vähentämisellä voi EU myös asemoida itseään paremmin. Voimme asettaa kansainväliselle yhteistyölle avoimuuden pohjaksi ja voimme tukea omia innovaatioitamme. Voimme antaa lupauksen yrityksillemme - jos pelaat sääntöjen mukaan, EU:n sanaan voi luottaa. Lisäksi voisimme näyttää esimerkkiä ja lakata ostamasta kaikki kriittiset IT-järjestelmämme EU:n ulkopuolelta silloin kun niitä olisi saatavilla myös kotimarkkinoilta. Tämä loisi uskoa teknologiaan ja auttaisi sitä kasvamaan. Ranskalla on jo hyvää yritystä tässä, vielä jos Saksa ja EU:n keskushallinto saataisiin samaan kelkkaan niin kyllä kelpaisi.

EU pystyy tähän. EU voi astua tästä kriisistä ulos voittajana. Se vaatii paljon, mutta ei ihmeitä. Nyt jos koskaan on EU:lla tilaisuus osoittaa voimansa. Nyt jos koskaan voisimme edes hetken puhua muusta kuin Venäjästä ja populismista. Vähemmän muiden haukkumista, enemmän omaa tekemistä.

]]>
2 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276386-kauppasodassa-eun-taidot-mitataan#comments EU Huawei Kauppasota Thu, 23 May 2019 10:37:38 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276386-kauppasodassa-eun-taidot-mitataan
Rauhanprojektista euroarmeijaan? http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276366-rauhanprojektista-euroarmeijaan <p>Euroopan unionin sanotaan olevan rauhanprojekti. Mutta mitä EU tekee nyt, kun keskellä Eurooppaa soditaan, ydinasekilpavarustelu on palaamassa Eurooppaan USA:n ja Venäjän irtaantuessa INF-sopimuksesta ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan kylmän sodan jälkeen? Tai kun sodat Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Jemenissä, Syyriassa ja muualla ovat taas osoittaneet, että aseet eivät tuo rauhaa?</p><p>Nyt tarvitaan uusia aloitteita rauhan ja aseidenriisunnan edistämiseksi, mutta EU kulkee päinvastaiseen suuntaan. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan kansainvälinen tilanne osoittaa, että EU:n &rdquo;pehmeä voima&rdquo; ei riitä vaan tarvitaan lisää sotilaallista voimaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä onkin edetty vuodesta 2016 alkaen lukuisin päätöksin kohti puolustusunionia. Muutos on tapahtunut vaivihkaa, ilman kansalaiskeskustelua.</p><p>Syksyllä 2016 Bratislavassa pidetyssä EU:n huippukokouksessa päätettiin vahvistaa turvallisuus- ja puolustusalan integraatiota aloittamalla pysyvä rakenteellinen yhteistyö, kehittämällä nopean toiminnan taisteluosastoja ja lisäämällä EU:n ja Naton yhteistyötä. Vuonna 2017 sovittiin 17 ensimmäistä pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektia. Kesällä 2018 EU ja Nato sopivat yhteistyöstä, jota kehitetään yli 40 alalla hybridiuhkista operatiiviseen sotilaalliseen toimintaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EU:sta puolustusunioni?</strong></p><p>Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, hallitus vakuutti, että se ei johda sotilaalliseen liittoutumiseen. Nyt yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteeksi on jo avoimesti asetettu puolustusunioni.</p><p>Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) lisäksi on muodostettu puolustusmenojen vuotuinen arviointi- ja koordinointimekanismi (CARD), jolla pyritään sitomaan jäsenvaltiot yhteisiin tavoitteisiin. Kolmantena elementtinä tässä kokonaisuudessa on komission kesäkuussa 2017 perustama Euroopan puolustusrahasto.</p><p>EU:n perussopimus kieltää käyttämästä unionin budjetin varoja sotilaallisiin tarkoituksiin ja puolustuksen alalla (artikla 41.2). Tätä sopimusta rikkoen on puolustusrahastoon kuitenkin kanavoitu EU:n budjetista vuosille 2017&mdash;2020 yhteensä 590 miljoonaa euroa, ja tämä on vasta alkua. Vuosille 2021 &ndash; 2027 on komissio esittänyt puolustusrahastoon <a href="https://www.politico.eu/article/eu-founded-as-project-of-peace-debates-a-militarized-future-nato-european-defense-fund-russia/" target="_blank">13 miljardia</a> EU:n budjetista. Lisäksi jäsenvaltioilta odotetaan rahastoon ensimmäisessä jaksossa 2 miljardia ja jälkimmäisessä periodissa 28 miljardia euroa. Puolustusrahaston säännöt <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_2+2018.aspx" target="_blank">edellyttävät</a> jäsenvaltioilta myös sitoutumista kehitystyön tuloksena valmistuvien aseiden ostoihin tarvittaessa yhteishankinnoin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aseteollisuus hyötyy</strong></p><p>Puolustusrahaston perustaminen valmisteltiin komission asettamassa työryhmässä, jota ei koskaan merkitty komission asiantuntijaryhmien luetteloon eikä sen toiminnasta tarvinnut siten tehdä julkista. Ryhmän 16 jäsenestä 9 oli suoraan aseteollisuuden edustajia.</p><p>Rahaston kautta ohjataan unionin varoja uusien aseiden ja aseteknologioiden kehittämiseen. Niillä kehitellään muun muassa autonomisia asejärjestelmiä, ns. robottiaseita, vaikka EU-parlamentti on esittänyt niiden kieltämistä.</p><p>Lisäksi EU-komissio on esittänyt eräiden kehitysyhteistyöhön EU-budjetissa tarkoitettujen määrärahojen avaamista sotilaallisiin hankintoihin.</p><p>Jos suunta ei muutu, vahvistaa nyt kevään vaaleissa valittava EU-parlamentti seuraavassa pitkäaikaisessa budjetissa EU:n luonteen muuttumisen puolustusunioniksi, joka voimistaa sotilaalliseen voimaan perustuvaa turvallisuusajattelua ja ohjaa kymmeniä miljardeja sotateolliselle kompleksille. Se olisi omiaan sementoimaan Euroopan uutta jakautumista ja vastakkainasettelua suhteissa Venäjään. Kova ulkopolitiikka ruokkii myös kovenevia asenteita suhteessa toisiin kansoihin ja maahanmuuttajiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikki eduskuntapuolueet jotenkin mukana</strong></p><p>Rauhanliiton eurovaalien alla tekemän <a href="https://rauhanliitto.fi/rauhanliitto/ajankohtaista/blogit/eu-puolustusyhteistyo-puolueiden-eurovaalikannat" target="_blank">selvityksen</a> mukaan kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat valmiita edistämään yhteisiä materiaalihankintoja ja ainakin jonkinasteisen sotilaallisen yhteistyön kehittämistä EU:ssa. Selvimmin rakenteellisen puolustusyhteistyön syventämistä kannattavat kokoomus, keskusta, SDP, RKP ja kristilliset.</p><p>EU-parlamentissa Yhtyneen vasemmiston GUE-NGL ryhmä, johon mm. kommunistit kuuluvat, <a href="https://www.guengl.eu/arms-manufacturers-win-big-as-massive-subsidy-programme-gets-green-light/" target="_blank">vastustaa</a> puolustusrahaston perustamista ja unionin militarisoimista.</p><p>SKP:n <a href="https://www.skp.fi/euvaaliohjelma2019" target="_blank">eurovaaliohjelmassa</a> vastustetaan tiukasti EU:n militarisoimista, joka ei vastaa Suomen etuja ja on ristiriidassa sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.</p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p><strong>EU ja Nato</strong></p><p>Sotateollisuuden taloudellisten intressien ja EU:n ulkopolitiikalle haettavan kovemman voiman ohella puolustusunionin rakentamista ovat vauhdittaneet Yhdysvaltojen nykyjohdon vaatimukset, että eurooppalaisten Nato-maiden on otettava enemmän sotilaallista vastuuta ja lisättävä asehankintojaan.</p><p>Naton ja EU:n tiiviillä yhteistyöllä aiotaan varmistaa, että EU ei rakenna Naton kanssa kilpailevia tai päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. Kyse on Naton &rdquo;eurooppalaisesta pilarista&rdquo;, joka voi toteuttaa myös eräänlaista imperialismin globaalia työnjakoa tilanteessa, jossa USA:n politiikan, myös sotilaspolitiikan, painopiste siirtyy enemmän Aasiaan ja EU:n sotilaallinen toiminta keskittyy lähialueilleen, kuten Afrikkaan.</p><p>Asevarustelun osalta kysymyksenasettelu on kääntynyt 2000-luvun alun jälkeen hälyttävällä tavalla ylösalaisin. Vaikka Euroopassa ja maailmassa on aseita jo nyt aivan liikaa, esitetään niitä tarvittavan lisää. Tätä käännettä turvallisuusajattelussa on pedattu ja pönkitetty lietsomalla sotilaallisia uhkakuvia ja vastakkainasetteluja.</p><p>Kilpavarustelu uhkaa levitä yhä vaarallisemmille aloille, josta osoituksena Yhdysvaltojen ja Venäjän ilmoitukset irtaantumisesta INF-sopimuksesta, joka kieltää muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskimatkan ohjukset.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sotaharjoituksia USA:n johdolla</strong></p><p>Huolestuttava käänne sotilaallisen voiman korostamiseen turvallisuuspolitiikassa näkyy myös sotaharjoitusten järjestämisessä tiivistyvää tahtia ja yhä laajamittaisempina.</p><p>Parhaillaan on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa menossa <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006111345.html" target="_blank">ACE 19 -sotaharjoitus</a>, joka on Euroopan suurimpia ilmasotaharjoituksia. Yli sata lentokonetta harjoittelee ilmataisteluita, monikansallisia operaatioita ja isäntämaatuen antamista.</p><p>Yhdysvaltojen kanssa on sovittu, että näistä vuodesta 2013 alkaen järjestetyistä Arctic Challenge -sotaharjoituksista kehitetään flag-harjoituksia, joka on USA:n ja Naton nimitys kaikkein vaativimmille ja suurimmille ilmasotaharjoituksille maailmassa. Sitä ei ole kerrottu, paljonko rahaa tämä sitoo tai miten isot ilmastopäästöt se aiheuttaa.</p><p>Tällä viikolla ammutaan Rovajärvellä myös kovilla monikansallisessa Bold Quest <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006112479.html" target="_blank">-sotaharjoituksessa</a>. Mukana on raskaita raketinheittimiä ja tykkejä, kranaatinheittimiä, tutkia, lentokoneita, helikoptereita ja 2&nbsp;200 sotilasta 14 maasta. Harjoituksissa testataan &rdquo;monikansallisen tulenkäytön ketjun toimivuutta&rdquo;. Vaikka harjoitus pidetään Suomessa, sitä johtaa Yhdysvaltojen armeija.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vaihtoehtona rauhanpolitiikka</strong></p><p>Suomen turvallisuutta ei vahvisteta lähtemällä mukaan sen enempää euroarmeijaan kuin Natoon. Se vain lisäisi ristiriitoja ja vastakkainasettelua Pohjolan ja Itämeren alueella. Samalla se sitoisi meitä asevarusteluun, kuten taisteluhävittäjähankintoihin, johon kuluville miljardeja tarvitaan esimerkiksi koulutuksen ja vanhuspalvelujen parantamisessa. Pysyminen erossa asevarustelusta ja sotaharjoituksista olisi myös merkittävä ilmastoteko.</p><p>Suomen on syytä irtaantua EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja palata sotilaallisen liittoutumattomuuden ja rauhanpolitiikan linjalle. On myös tärkeä tehdä selväksi, että Suomen aluetta ei käytetä sotilaallisiin toimiin mitään maata vastaan.</p><p>EU:n militarisoimisen sijasta tarvitaan aloitteita aseidenriisunnan edistämisestä, ydinaseettomista vyöhykkeistä ja liittymisestä ydinasekieltosopimukseen, Ety-järjestön toimintakyvyn vahvistamisesta, asekaupan ja asetuotannon rajoittamisesta ja reilummasta maailmankaupasta sekä poliittisten ratkaisujen hakemista Ukrainan, Lähi-idän ja muihin konflikteihin.</p><p>Tämä on haaste vaaleissa, ja rauhantyöhön myös vaalien jälkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionin sanotaan olevan rauhanprojekti. Mutta mitä EU tekee nyt, kun keskellä Eurooppaa soditaan, ydinasekilpavarustelu on palaamassa Eurooppaan USA:n ja Venäjän irtaantuessa INF-sopimuksesta ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan kylmän sodan jälkeen? Tai kun sodat Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Jemenissä, Syyriassa ja muualla ovat taas osoittaneet, että aseet eivät tuo rauhaa?

Nyt tarvitaan uusia aloitteita rauhan ja aseidenriisunnan edistämiseksi, mutta EU kulkee päinvastaiseen suuntaan. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan kansainvälinen tilanne osoittaa, että EU:n ”pehmeä voima” ei riitä vaan tarvitaan lisää sotilaallista voimaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä onkin edetty vuodesta 2016 alkaen lukuisin päätöksin kohti puolustusunionia. Muutos on tapahtunut vaivihkaa, ilman kansalaiskeskustelua.

Syksyllä 2016 Bratislavassa pidetyssä EU:n huippukokouksessa päätettiin vahvistaa turvallisuus- ja puolustusalan integraatiota aloittamalla pysyvä rakenteellinen yhteistyö, kehittämällä nopean toiminnan taisteluosastoja ja lisäämällä EU:n ja Naton yhteistyötä. Vuonna 2017 sovittiin 17 ensimmäistä pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektia. Kesällä 2018 EU ja Nato sopivat yhteistyöstä, jota kehitetään yli 40 alalla hybridiuhkista operatiiviseen sotilaalliseen toimintaan.

 

EU:sta puolustusunioni?

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, hallitus vakuutti, että se ei johda sotilaalliseen liittoutumiseen. Nyt yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteeksi on jo avoimesti asetettu puolustusunioni.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) lisäksi on muodostettu puolustusmenojen vuotuinen arviointi- ja koordinointimekanismi (CARD), jolla pyritään sitomaan jäsenvaltiot yhteisiin tavoitteisiin. Kolmantena elementtinä tässä kokonaisuudessa on komission kesäkuussa 2017 perustama Euroopan puolustusrahasto.

EU:n perussopimus kieltää käyttämästä unionin budjetin varoja sotilaallisiin tarkoituksiin ja puolustuksen alalla (artikla 41.2). Tätä sopimusta rikkoen on puolustusrahastoon kuitenkin kanavoitu EU:n budjetista vuosille 2017—2020 yhteensä 590 miljoonaa euroa, ja tämä on vasta alkua. Vuosille 2021 – 2027 on komissio esittänyt puolustusrahastoon 13 miljardia EU:n budjetista. Lisäksi jäsenvaltioilta odotetaan rahastoon ensimmäisessä jaksossa 2 miljardia ja jälkimmäisessä periodissa 28 miljardia euroa. Puolustusrahaston säännöt edellyttävät jäsenvaltioilta myös sitoutumista kehitystyön tuloksena valmistuvien aseiden ostoihin tarvittaessa yhteishankinnoin.

 

Aseteollisuus hyötyy

Puolustusrahaston perustaminen valmisteltiin komission asettamassa työryhmässä, jota ei koskaan merkitty komission asiantuntijaryhmien luetteloon eikä sen toiminnasta tarvinnut siten tehdä julkista. Ryhmän 16 jäsenestä 9 oli suoraan aseteollisuuden edustajia.

Rahaston kautta ohjataan unionin varoja uusien aseiden ja aseteknologioiden kehittämiseen. Niillä kehitellään muun muassa autonomisia asejärjestelmiä, ns. robottiaseita, vaikka EU-parlamentti on esittänyt niiden kieltämistä.

Lisäksi EU-komissio on esittänyt eräiden kehitysyhteistyöhön EU-budjetissa tarkoitettujen määrärahojen avaamista sotilaallisiin hankintoihin.

Jos suunta ei muutu, vahvistaa nyt kevään vaaleissa valittava EU-parlamentti seuraavassa pitkäaikaisessa budjetissa EU:n luonteen muuttumisen puolustusunioniksi, joka voimistaa sotilaalliseen voimaan perustuvaa turvallisuusajattelua ja ohjaa kymmeniä miljardeja sotateolliselle kompleksille. Se olisi omiaan sementoimaan Euroopan uutta jakautumista ja vastakkainasettelua suhteissa Venäjään. Kova ulkopolitiikka ruokkii myös kovenevia asenteita suhteessa toisiin kansoihin ja maahanmuuttajiin.

 

Kaikki eduskuntapuolueet jotenkin mukana

Rauhanliiton eurovaalien alla tekemän selvityksen mukaan kaikki Suomen eduskuntapuolueet ovat valmiita edistämään yhteisiä materiaalihankintoja ja ainakin jonkinasteisen sotilaallisen yhteistyön kehittämistä EU:ssa. Selvimmin rakenteellisen puolustusyhteistyön syventämistä kannattavat kokoomus, keskusta, SDP, RKP ja kristilliset.

EU-parlamentissa Yhtyneen vasemmiston GUE-NGL ryhmä, johon mm. kommunistit kuuluvat, vastustaa puolustusrahaston perustamista ja unionin militarisoimista.

SKP:n eurovaaliohjelmassa vastustetaan tiukasti EU:n militarisoimista, joka ei vastaa Suomen etuja ja on ristiriidassa sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

 

EU ja Nato

Sotateollisuuden taloudellisten intressien ja EU:n ulkopolitiikalle haettavan kovemman voiman ohella puolustusunionin rakentamista ovat vauhdittaneet Yhdysvaltojen nykyjohdon vaatimukset, että eurooppalaisten Nato-maiden on otettava enemmän sotilaallista vastuuta ja lisättävä asehankintojaan.

Naton ja EU:n tiiviillä yhteistyöllä aiotaan varmistaa, että EU ei rakenna Naton kanssa kilpailevia tai päällekkäisiä puolustusjärjestelmiä. Kyse on Naton ”eurooppalaisesta pilarista”, joka voi toteuttaa myös eräänlaista imperialismin globaalia työnjakoa tilanteessa, jossa USA:n politiikan, myös sotilaspolitiikan, painopiste siirtyy enemmän Aasiaan ja EU:n sotilaallinen toiminta keskittyy lähialueilleen, kuten Afrikkaan.

Asevarustelun osalta kysymyksenasettelu on kääntynyt 2000-luvun alun jälkeen hälyttävällä tavalla ylösalaisin. Vaikka Euroopassa ja maailmassa on aseita jo nyt aivan liikaa, esitetään niitä tarvittavan lisää. Tätä käännettä turvallisuusajattelussa on pedattu ja pönkitetty lietsomalla sotilaallisia uhkakuvia ja vastakkainasetteluja.

Kilpavarustelu uhkaa levitä yhä vaarallisemmille aloille, josta osoituksena Yhdysvaltojen ja Venäjän ilmoitukset irtaantumisesta INF-sopimuksesta, joka kieltää muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskimatkan ohjukset.

 

Sotaharjoituksia USA:n johdolla

Huolestuttava käänne sotilaallisen voiman korostamiseen turvallisuuspolitiikassa näkyy myös sotaharjoitusten järjestämisessä tiivistyvää tahtia ja yhä laajamittaisempina.

Parhaillaan on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa menossa ACE 19 -sotaharjoitus, joka on Euroopan suurimpia ilmasotaharjoituksia. Yli sata lentokonetta harjoittelee ilmataisteluita, monikansallisia operaatioita ja isäntämaatuen antamista.

Yhdysvaltojen kanssa on sovittu, että näistä vuodesta 2013 alkaen järjestetyistä Arctic Challenge -sotaharjoituksista kehitetään flag-harjoituksia, joka on USA:n ja Naton nimitys kaikkein vaativimmille ja suurimmille ilmasotaharjoituksille maailmassa. Sitä ei ole kerrottu, paljonko rahaa tämä sitoo tai miten isot ilmastopäästöt se aiheuttaa.

Tällä viikolla ammutaan Rovajärvellä myös kovilla monikansallisessa Bold Quest -sotaharjoituksessa. Mukana on raskaita raketinheittimiä ja tykkejä, kranaatinheittimiä, tutkia, lentokoneita, helikoptereita ja 2 200 sotilasta 14 maasta. Harjoituksissa testataan ”monikansallisen tulenkäytön ketjun toimivuutta”. Vaikka harjoitus pidetään Suomessa, sitä johtaa Yhdysvaltojen armeija.

 

Vaihtoehtona rauhanpolitiikka

Suomen turvallisuutta ei vahvisteta lähtemällä mukaan sen enempää euroarmeijaan kuin Natoon. Se vain lisäisi ristiriitoja ja vastakkainasettelua Pohjolan ja Itämeren alueella. Samalla se sitoisi meitä asevarusteluun, kuten taisteluhävittäjähankintoihin, johon kuluville miljardeja tarvitaan esimerkiksi koulutuksen ja vanhuspalvelujen parantamisessa. Pysyminen erossa asevarustelusta ja sotaharjoituksista olisi myös merkittävä ilmastoteko.

Suomen on syytä irtaantua EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja palata sotilaallisen liittoutumattomuuden ja rauhanpolitiikan linjalle. On myös tärkeä tehdä selväksi, että Suomen aluetta ei käytetä sotilaallisiin toimiin mitään maata vastaan.

EU:n militarisoimisen sijasta tarvitaan aloitteita aseidenriisunnan edistämisestä, ydinaseettomista vyöhykkeistä ja liittymisestä ydinasekieltosopimukseen, Ety-järjestön toimintakyvyn vahvistamisesta, asekaupan ja asetuotannon rajoittamisesta ja reilummasta maailmankaupasta sekä poliittisten ratkaisujen hakemista Ukrainan, Lähi-idän ja muihin konflikteihin.

Tämä on haaste vaaleissa, ja rauhantyöhön myös vaalien jälkeen.

]]>
7 http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276366-rauhanprojektista-euroarmeijaan#comments EU Euroarmeija Militarismi Puolustusunioni Yrjö Hakanen Thu, 23 May 2019 05:23:38 +0000 Yrjö Hakanen http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276366-rauhanprojektista-euroarmeijaan
Suomi on alueellisesti erityinen ja erilainen maa Euroopassa http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa <p>EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.</p><p>Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n&nbsp; alue- ja rakennepolitiikan kautta.</p><p>Alue- ja rakennepolitiikan uudistus on EU:ssa kesken. Aluekehitysvaliokunnassa toimiessa on käynyt selväksi se, että kukaan muu ei meidän puolestamme vaadi korvauksia pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston tuomille haitoille. Siksi maakuntien asiat tuntevia meppejä tarvitaan parlamenttiin jatkossakin.</p><p>Saavutettavuus on pysyvä haasteemme. Monipuolisilla liikenneyhteyksillä on valtava merkitys koko Suomen kehittämisessä. EU:n on autettava meitä tässä. EU:n aluevaroilla tulee jatkossakin pystyä kehittämään liikenneväyliämme. On myös katsottava mitä muut maat tekevät. Valtaosa EU:n aluetuista kohdistuu köyhemmille jäsenmaille, minkä vuoksi näitä varoja pitää EU:ssa ohjata ponnekkaammin yhteisiin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin, jotka toteutuessaan liittävät meidätkin osaksi eurooppalaisia ratayhteyksiä.</p><p>Vaikuttava aluepolitiikka vaatii riittävän rahoituksen. EU-komissio on esittänyt Suomen aluekehitysvarojen nostoa n. 100 miljoonalla eurolla seuraavalla 7&nbsp; vuoden budjettikaudella. Tästä on pidettävä kiinni ja tulevat varat ohjattava Suomessa oikeudenmukaisesti niin, että myös pienempien maakuntien tarpeet huomioidaan. Väliinputoajia ei saa syntyä. EU:n tutkimusrahoituksessa pienemmillä yliopistoilla ja korkeakouluilla tulee olla paremmat mahdollisuudet menestyä hakuprosesseissa.</p><p>Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemaa EU:n aluepolitiikassa on puolustettava.<br />Tämä status on neuvoteltu EU-jäsenyyssopimuksessamme ja sillä tulee yhä olla vaikuttava merkitys EU:n alueiden kehittämisessä. Erityisasemasta hyötyy koko Suomi. Sen avulla kotiutamme aluevaroja Euroopasta enemmän kuin moni muu yhtä kehittynyt jäsenmaa.</p><p>Yhteisten sääntöjen ja arvojen noudattaminen tulee olla ehto EU-rahoitukselle.<br />EU-budjetti kasataan kaikilta jäsenmailta kerättävistä verovaroista ja siksi se pitää käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Yhteisten eurooppalaisten arvojen ja sääntöjen noudattaminen tulee toimia ehtona rahoitukselle. Tällä hetkellä on olemassa jäsenmaita, joiden hallitusten vastuuton politiikka rikkoo oikeusvaltion perusideaa eli sitä, että lakia lukee ja tulkitsee aina vallitsevasta poliittisesta johdosta riippumaton oikeuslaitos. Jos näin ei ole, EU:lla pitää olla valtuudet evätä tällaisen maan varoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.

Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n  alue- ja rakennepolitiikan kautta.

Alue- ja rakennepolitiikan uudistus on EU:ssa kesken. Aluekehitysvaliokunnassa toimiessa on käynyt selväksi se, että kukaan muu ei meidän puolestamme vaadi korvauksia pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston tuomille haitoille. Siksi maakuntien asiat tuntevia meppejä tarvitaan parlamenttiin jatkossakin.

Saavutettavuus on pysyvä haasteemme. Monipuolisilla liikenneyhteyksillä on valtava merkitys koko Suomen kehittämisessä. EU:n on autettava meitä tässä. EU:n aluevaroilla tulee jatkossakin pystyä kehittämään liikenneväyliämme. On myös katsottava mitä muut maat tekevät. Valtaosa EU:n aluetuista kohdistuu köyhemmille jäsenmaille, minkä vuoksi näitä varoja pitää EU:ssa ohjata ponnekkaammin yhteisiin eurooppalaisiin liikennehankkeisiin, jotka toteutuessaan liittävät meidätkin osaksi eurooppalaisia ratayhteyksiä.

Vaikuttava aluepolitiikka vaatii riittävän rahoituksen. EU-komissio on esittänyt Suomen aluekehitysvarojen nostoa n. 100 miljoonalla eurolla seuraavalla 7  vuoden budjettikaudella. Tästä on pidettävä kiinni ja tulevat varat ohjattava Suomessa oikeudenmukaisesti niin, että myös pienempien maakuntien tarpeet huomioidaan. Väliinputoajia ei saa syntyä. EU:n tutkimusrahoituksessa pienemmillä yliopistoilla ja korkeakouluilla tulee olla paremmat mahdollisuudet menestyä hakuprosesseissa.

Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemaa EU:n aluepolitiikassa on puolustettava.
Tämä status on neuvoteltu EU-jäsenyyssopimuksessamme ja sillä tulee yhä olla vaikuttava merkitys EU:n alueiden kehittämisessä. Erityisasemasta hyötyy koko Suomi. Sen avulla kotiutamme aluevaroja Euroopasta enemmän kuin moni muu yhtä kehittynyt jäsenmaa.

Yhteisten sääntöjen ja arvojen noudattaminen tulee olla ehto EU-rahoitukselle.
EU-budjetti kasataan kaikilta jäsenmailta kerättävistä verovaroista ja siksi se pitää käyttää vastuullisesti ja tehokkaasti. Yhteisten eurooppalaisten arvojen ja sääntöjen noudattaminen tulee toimia ehtona rahoitukselle. Tällä hetkellä on olemassa jäsenmaita, joiden hallitusten vastuuton politiikka rikkoo oikeusvaltion perusideaa eli sitä, että lakia lukee ja tulkitsee aina vallitsevasta poliittisesta johdosta riippumaton oikeuslaitos. Jos näin ei ole, EU:lla pitää olla valtuudet evätä tällaisen maan varoja.

]]>
1 http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa#comments Aluepolitiikka EU Eurovaalit 2019 Liikenne Suomi Wed, 22 May 2019 10:35:07 +0000 Elsi Katainen http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276335-suomi-on-alueellisesti-erityinen-ja-erilainen-maa-euroopassa
Suomalaisen ruoantuotannon edellytykset EU-aikana http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276291-suomalaisen-ruoantuotannon-edellytykset-eu-aikana <p>Suomalaiset ruoantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat olleet 24 vuotta osa Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5-7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.</p><p>Jotkin yksittäiset päätökset ovat kuitenkin iskeneet meihin. Esimerkiksi päätös maidon maakohtaisten tuotantokiintiöiden poistamisesta puraisi ankarasti Suomen maatalouden arvokasta kivijalkaa. Tuotantoa on jollakin tavalla säänneltävä, jotta vältetään ylituotantoa edullisempien olosuhteiden maista, ja jotta turvataan Suomen tuottaville tiloille riittävä tulotaso. Tätä on ajanut myös Euroopan maidontuottajien etujärjestö Europan Milk Board.</p><p>Maataloustuottajiin ja elintarvikesektoriin on iskenyt myös EU:n ja Venäjän keskinäisten pakotteiden kierre. Siitä pois pääsemiseksi tarvitaan EU:n ja Venäjän palaamista yhteiseen neuvottelupöytään. Vaikka pakotepolitiikka asettaa maataloussektorimme haasteiden eteen, Suomen on kuitenkin hyvä pysyä EU:n kanssa samoilla linjoilla. Meillä ei ole syytä tukea sellaista politiikkaa, että hyväksyisimme Venäjän menettelyn liittää osa naapurimaastaan itseensä. Kannattaa myös huomata, että elintarvikkeiden osalta pakotteet asetti Venäjä, nostaakseen omaa maatalouttaan. Yhteistyötä Venäjän ja EU:n välillä on silti ylläpidettävä ja kohennettava. Suomella on tässä tärkeä rooli.</p><p>Suomen EU-jäsenyyden aikana maailmankauppa on vapautunut kaikilla aloilla. Suomi yksin on liian pieni neuvottelija maailman pelisääntöpöydissä. Olemme hyötyneet EU:sta, joka edustaa yhtä vahvaa talousaluetta ja jolla on sananvaltaa.</p><p>EU:n kautta on myös avautunut uusia merkittäviä vientimahdollisuuksia maataloustuotteille. EU:n solmimat vapaakauppasopimukset esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean kanssa ovat suomalaiselle tuottajalle mainio mahdollisuus. Suomalainen ruoka tunnetaan maailmalla puhtaana ja korkealaatuisena. Kiinaan on jo syntynyt Suomi-ruuan buumi.</p><p>EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tuleviksi vuosiksi ollaan parhaillaan muovaamassa. Euroopan komission esityksessä parannetaan montaa asiaa. Ensinnäkin, siinä taataan enemmän tuottajien kaipaamaa kansallista joustavuutta. Toiseksi, esityksessä maataloutta ei lähtökohtaisesti nähdä ilmasto- ja ympäristöongelmana, vaan on ymmärretty, että se on osa ratkaisua. Kolmanneksi, EU edelleen lähtee siitä, että ruokaa on voitava tuottaa kaikilla unionin alueilla. Suomalainen elintarvikeketju työllistää joka päivä satoja tuhansia kansalaisia. On tärkeää varmistaa, että suomalaisen tuotannon puolia pidetään EU-tasolla jatkossakin, ja että maataloutta voi harjoittaa kannattavasti kaikkialla EU:ssa myös tulevaisuudessa.</p><p>Oma tuotanto on elintärkeää myös kansainvälisen tilanteen muuttuessa yhä epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Kotimaisen maatalouden arvo ja arvostus ovat kasvaneet jatkuvasti. Kansainvälisten ruokaväärennösten paljastuessa suomalainen tuotanto osoittautuu kuluttajille turvalliseksi.</p><p>Maatalouspolitiikka on ollut ja tulee säilymään yhtenä tärkeimpänä EU:n toimialana. Neuvottelut yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä rahoituskehyksestä seuraavalle seitsenvuotiskaudelle ovat vielä kesken. Euroopan parlamentin jäsenten valinta sunnuntain vaaleissa osaltaan vaikuttaa näihin kysymyksiin 2020-luvulta tulevaisuuteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset ruoantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat olleet 24 vuotta osa Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5-7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.

Jotkin yksittäiset päätökset ovat kuitenkin iskeneet meihin. Esimerkiksi päätös maidon maakohtaisten tuotantokiintiöiden poistamisesta puraisi ankarasti Suomen maatalouden arvokasta kivijalkaa. Tuotantoa on jollakin tavalla säänneltävä, jotta vältetään ylituotantoa edullisempien olosuhteiden maista, ja jotta turvataan Suomen tuottaville tiloille riittävä tulotaso. Tätä on ajanut myös Euroopan maidontuottajien etujärjestö Europan Milk Board.

Maataloustuottajiin ja elintarvikesektoriin on iskenyt myös EU:n ja Venäjän keskinäisten pakotteiden kierre. Siitä pois pääsemiseksi tarvitaan EU:n ja Venäjän palaamista yhteiseen neuvottelupöytään. Vaikka pakotepolitiikka asettaa maataloussektorimme haasteiden eteen, Suomen on kuitenkin hyvä pysyä EU:n kanssa samoilla linjoilla. Meillä ei ole syytä tukea sellaista politiikkaa, että hyväksyisimme Venäjän menettelyn liittää osa naapurimaastaan itseensä. Kannattaa myös huomata, että elintarvikkeiden osalta pakotteet asetti Venäjä, nostaakseen omaa maatalouttaan. Yhteistyötä Venäjän ja EU:n välillä on silti ylläpidettävä ja kohennettava. Suomella on tässä tärkeä rooli.

Suomen EU-jäsenyyden aikana maailmankauppa on vapautunut kaikilla aloilla. Suomi yksin on liian pieni neuvottelija maailman pelisääntöpöydissä. Olemme hyötyneet EU:sta, joka edustaa yhtä vahvaa talousaluetta ja jolla on sananvaltaa.

EU:n kautta on myös avautunut uusia merkittäviä vientimahdollisuuksia maataloustuotteille. EU:n solmimat vapaakauppasopimukset esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean kanssa ovat suomalaiselle tuottajalle mainio mahdollisuus. Suomalainen ruoka tunnetaan maailmalla puhtaana ja korkealaatuisena. Kiinaan on jo syntynyt Suomi-ruuan buumi.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa tuleviksi vuosiksi ollaan parhaillaan muovaamassa. Euroopan komission esityksessä parannetaan montaa asiaa. Ensinnäkin, siinä taataan enemmän tuottajien kaipaamaa kansallista joustavuutta. Toiseksi, esityksessä maataloutta ei lähtökohtaisesti nähdä ilmasto- ja ympäristöongelmana, vaan on ymmärretty, että se on osa ratkaisua. Kolmanneksi, EU edelleen lähtee siitä, että ruokaa on voitava tuottaa kaikilla unionin alueilla. Suomalainen elintarvikeketju työllistää joka päivä satoja tuhansia kansalaisia. On tärkeää varmistaa, että suomalaisen tuotannon puolia pidetään EU-tasolla jatkossakin, ja että maataloutta voi harjoittaa kannattavasti kaikkialla EU:ssa myös tulevaisuudessa.

Oma tuotanto on elintärkeää myös kansainvälisen tilanteen muuttuessa yhä epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Kotimaisen maatalouden arvo ja arvostus ovat kasvaneet jatkuvasti. Kansainvälisten ruokaväärennösten paljastuessa suomalainen tuotanto osoittautuu kuluttajille turvalliseksi.

Maatalouspolitiikka on ollut ja tulee säilymään yhtenä tärkeimpänä EU:n toimialana. Neuvottelut yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä rahoituskehyksestä seuraavalle seitsenvuotiskaudelle ovat vielä kesken. Euroopan parlamentin jäsenten valinta sunnuntain vaaleissa osaltaan vaikuttaa näihin kysymyksiin 2020-luvulta tulevaisuuteen.

]]>
1 http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276291-suomalaisen-ruoantuotannon-edellytykset-eu-aikana#comments EU Euroopan parlamenttivaalit 2019 Europarlamentaarikko Maatalouspolitiikka Tue, 21 May 2019 15:03:01 +0000 Mirja Vehkaperä http://mirjavehkapera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276291-suomalaisen-ruoantuotannon-edellytykset-eu-aikana
Suomalainen ruoka ja metsät ovat puolustamisen arvoisia http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276235-suomalainen-ruoka-ja-metsat-ovat-puolustamisen-arvoisia <p>Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja Euroopan metsäisin maa. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista lähiruokaa, joka on ilmastoystävällinen ja kestävä valinta. Metsiemme kestävästä hoidosta ja käytöstä hyötyy ilmaston ohella koko yhteiskunta. Maa- ja metsätaloutemme tulevaisuudesta päätetään tulevalla vaalikaudella Euroopan parlamentissa.</p><p>Yli kolmasosa EU:n budjetista käytetään maatalouteen. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on varmistettava Suomelle tärkeiden tukimuotojen kuten 141-tukien, vapaaehtoisten tuotantoon sidottujen tukien sekä luonnonhaittakorvausten jatko, jotka ovat ratkaisevia ruoantuotantomme jatkumiselle.</p><p>Maatalouden kannattavuus on nostettava EU:n maatalouspolitiikan päätavoitteeksi.<br />Vain näin voidaan taata laadukas ruoka, huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus kaikille. Investoinnit ilmastoystävällisiin viljelyratkaisuihin ovat mahdollisia vain, jos tuottajan tulot ovat riittävät. Elintarvikeketjun toimintaa ja läpinäkyvyyttä on kehitettävä edelleen tuottajan aseman vahvistamiseksi.</p><p>Maatalouden budjettiin kohdistuneita leikkauksia on vastustettava voimakkaasti. On mahdoton yhtälö, että viljelijöiden keskiansioiden ollessa alhaiset leikataan maataloustuista ja samalla vaaditaan yhä tiukempien sääntöjen noudattamista. EU:n komission esittämää tukikattoa ei voi hyväksyä.</p><p>Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen, elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja korkean laadun pitää näkyä maataloustuissa. Näissä hyvin asiansa hoitava Suomi hyötyy EU:ssa. Maatalouden byrokratiaa on purettava ja valvonnoista tehtävä riskiperusteisia. Politiikan pitää kannustaa, ei sakottaa.</p><p>Metsiä koskeva päätöksenteko kuuluu jäsenmaille. Näin pitää olla jatkossakin. EU-komission tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tarkoittaa kuitenkin ympäristö-, teollisuus, energia- ja maataloussektorille uutta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa myös metsiimme. Näissä päätöksissä on pidettävä suomalaisen kestävän metsänhoidon puolta. On muistettava, että fossiilisista raaka-aineista irtautuminen avaa mahdollisuuksia Suomen metsätaloudelle ja puupohjaisille raaka-aineille, mikä luo työpaikkoja.</p><p>LULUCF:n kaltainen väärinkäsitys hiilinieluista ei saa toistua.Tämän takia vaikuttamisen on oltava ennakoivaa. EU:n hiilinielulaskennan tulee pohjautua nykyiseen ja tulevaisuuden metsien käyttöön, jonka lähtökohtana on puuston kasvun turvaaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Meille suomalaisille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikki Brysselissä eivät ymmärrä metsätaloutemme logiikkaa. EU:n metsästrategia on päivitettävä, jotta varmistetaan metsiin liittyvän EU-lainsäädännön linjakkuus ja johdonmukaisuus.</p><p>Maa- ja metsätalous ovat ainoat hiiltä sitovat toimialat ja ovat näin ratkaisijan asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU:n on panostettava näiden alojen kilpailukykyyn, tutkimukseen ja parhaiden käytäntöjen edistämiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja Euroopan metsäisin maa. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus syödä kotimaista lähiruokaa, joka on ilmastoystävällinen ja kestävä valinta. Metsiemme kestävästä hoidosta ja käytöstä hyötyy ilmaston ohella koko yhteiskunta. Maa- ja metsätaloutemme tulevaisuudesta päätetään tulevalla vaalikaudella Euroopan parlamentissa.

Yli kolmasosa EU:n budjetista käytetään maatalouteen. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on varmistettava Suomelle tärkeiden tukimuotojen kuten 141-tukien, vapaaehtoisten tuotantoon sidottujen tukien sekä luonnonhaittakorvausten jatko, jotka ovat ratkaisevia ruoantuotantomme jatkumiselle.

Maatalouden kannattavuus on nostettava EU:n maatalouspolitiikan päätavoitteeksi.
Vain näin voidaan taata laadukas ruoka, huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus kaikille. Investoinnit ilmastoystävällisiin viljelyratkaisuihin ovat mahdollisia vain, jos tuottajan tulot ovat riittävät. Elintarvikeketjun toimintaa ja läpinäkyvyyttä on kehitettävä edelleen tuottajan aseman vahvistamiseksi.

Maatalouden budjettiin kohdistuneita leikkauksia on vastustettava voimakkaasti. On mahdoton yhtälö, että viljelijöiden keskiansioiden ollessa alhaiset leikataan maataloustuista ja samalla vaaditaan yhä tiukempien sääntöjen noudattamista. EU:n komission esittämää tukikattoa ei voi hyväksyä.

Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen, elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja korkean laadun pitää näkyä maataloustuissa. Näissä hyvin asiansa hoitava Suomi hyötyy EU:ssa. Maatalouden byrokratiaa on purettava ja valvonnoista tehtävä riskiperusteisia. Politiikan pitää kannustaa, ei sakottaa.

Metsiä koskeva päätöksenteko kuuluu jäsenmaille. Näin pitää olla jatkossakin. EU-komission tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tarkoittaa kuitenkin ympäristö-, teollisuus, energia- ja maataloussektorille uutta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa myös metsiimme. Näissä päätöksissä on pidettävä suomalaisen kestävän metsänhoidon puolta. On muistettava, että fossiilisista raaka-aineista irtautuminen avaa mahdollisuuksia Suomen metsätaloudelle ja puupohjaisille raaka-aineille, mikä luo työpaikkoja.

LULUCF:n kaltainen väärinkäsitys hiilinieluista ei saa toistua.Tämän takia vaikuttamisen on oltava ennakoivaa. EU:n hiilinielulaskennan tulee pohjautua nykyiseen ja tulevaisuuden metsien käyttöön, jonka lähtökohtana on puuston kasvun turvaaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Meille suomalaisille tämä on itsestäänselvyys, mutta kaikki Brysselissä eivät ymmärrä metsätaloutemme logiikkaa. EU:n metsästrategia on päivitettävä, jotta varmistetaan metsiin liittyvän EU-lainsäädännön linjakkuus ja johdonmukaisuus.

Maa- ja metsätalous ovat ainoat hiiltä sitovat toimialat ja ovat näin ratkaisijan asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU:n on panostettava näiden alojen kilpailukykyyn, tutkimukseen ja parhaiden käytäntöjen edistämiseen.

]]>
0 http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276235-suomalainen-ruoka-ja-metsat-ovat-puolustamisen-arvoisia#comments EU Eurovaalit Maatalouspolitiikka Metsä Ruoka Mon, 20 May 2019 13:21:28 +0000 Elsi Katainen http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276235-suomalainen-ruoka-ja-metsat-ovat-puolustamisen-arvoisia
Työntekijöitä on kuultava ilmastonmuutoksessa http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276193-tyontekijoita-on-kuultava-ilmastonmuutoksessa <p>Maailman lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava niin energian tuotannossa kuin teollisessa valmistuksessa vuoteen 2050 mennessä 70-90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen.</p><p>Viesti on selvä, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä. Vaihtoehtoja ei ole, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt negatiivisesti niin ihmisten elinolosuhteisiin, elinkeinoihin kuin työhön.</p><p>Fossiilisista polttoaineista riippuvaisen talousjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöiseksi edellyttää suuria muutoksia teollisuudessa ja teknologiassa, uusia energia- ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden tuntuvaa lisäämistä tuotanto- ja kulutustavoissa. Työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saisikaan jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros aiheuttaa. <em>Muutokset on tehtävä hallitusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eli pienituloisemmat eivät voi joutua maksamaan suhteellisesti enemmän muutoksista. </em>Yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista on työpaikkojen pysyvyys ja toimeentulo.</p><p>Pariisin ilmastokonferenssin yksi tärkeistä päätöksistä oli, että työntekijät ovat itse mukana vaikuttamassa siihen, että kussakin maassa tehtävä ilmastopolitiikka mahdollistaa kunnon työpaikat.&nbsp; Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittava järjestelmän muutos onnistuu varmimmin, kun sille saadaan kaikkien tuki.</p><p>Ilmasto- ja energiapolitiikan pitääkin olla sekä oikeudenmukaista että osallistavaa. Ilmastopolitiikkaa tehtäessä olisi varmistettava niin työntekijöiden toimeentulon turvaaminen kuin panostettava hyvälaatuisten uusien työpaikkojen syntyyn. Negatiivisia työllisyysvaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan ja luoda työntekijöille polku uuteen työhön päivittämällä heidän osaamistaan jo aiemman työsuhteen aikana.</p><p>Kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi EU komissio valmisteli &ldquo;Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille&rdquo; -paketin, jossa on useita lainsäädäntöehdotuksia. Pakettiin sisältyy mm. Euroopan energiaunionin hallintoa koskeva asetus, jolla tehostetaan Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja seurantaa yhdennettyjen kansallisten suunnitelmien pohjalta. Sen hallintoa koskevassa osuudessa todetaan mm. että kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa pitäisi kuulla tasapuolisesti sidosryhmiä eli ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää.</p><p>Suomessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että samalla kun yritykset päivittävät strategioitaan ja tuotteitaan ilmastokestäviksi ne arvioisivat myös työntekijöidensä osaamistarpeet ja tarjoaisivat heille koulutusta.&nbsp;Meidän on hyvissä ajoin ymmärrettävä millä aloilla muutos vaikuttaa ja mitä uusia taitoja ilmastonmuutoksen vastaaminen edellyttää. Ja sitten on laitettava toimeksi.</p><p>Yksi mahdollisuus olisi laajentaa muutosturvaa siten, että se oikeuttaisi uudelleen koulutukseen jo työsuhteen aikana. Koulutuksen maksaisivat nykykäytännön mukaisesti niin työnantaja kuin valtio. Lopputulemana on valmiimpi Suomi, joka pystyy vastaanottamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja maa, joka näyttää esimerkkiä koko Euroopalle ja maailmalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viime lokakuussa julkaiseman raportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava niin energian tuotannossa kuin teollisessa valmistuksessa vuoteen 2050 mennessä 70-90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen.

Viesti on selvä, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa on kiirehdittävä. Vaihtoehtoja ei ole, sillä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt negatiivisesti niin ihmisten elinolosuhteisiin, elinkeinoihin kuin työhön.

Fossiilisista polttoaineista riippuvaisen talousjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöiseksi edellyttää suuria muutoksia teollisuudessa ja teknologiassa, uusia energia- ja liiketoimintamalleja sekä kiertotalouden tuntuvaa lisäämistä tuotanto- ja kulutustavoissa. Työntekijöitä, heidän perheitään ja läheisiään ei saisikaan jättää yksin ratkomaan ongelmia, joita aikamme suurin yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros aiheuttaa. Muutokset on tehtävä hallitusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eli pienituloisemmat eivät voi joutua maksamaan suhteellisesti enemmän muutoksista. Yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista on työpaikkojen pysyvyys ja toimeentulo.

Pariisin ilmastokonferenssin yksi tärkeistä päätöksistä oli, että työntekijät ovat itse mukana vaikuttamassa siihen, että kussakin maassa tehtävä ilmastopolitiikka mahdollistaa kunnon työpaikat.  Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittava järjestelmän muutos onnistuu varmimmin, kun sille saadaan kaikkien tuki.

Ilmasto- ja energiapolitiikan pitääkin olla sekä oikeudenmukaista että osallistavaa. Ilmastopolitiikkaa tehtäessä olisi varmistettava niin työntekijöiden toimeentulon turvaaminen kuin panostettava hyvälaatuisten uusien työpaikkojen syntyyn. Negatiivisia työllisyysvaikutuksia on pystyttävä ennakoimaan ja luoda työntekijöille polku uuteen työhön päivittämällä heidän osaamistaan jo aiemman työsuhteen aikana.

Kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi EU komissio valmisteli “Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin, jossa on useita lainsäädäntöehdotuksia. Pakettiin sisältyy mm. Euroopan energiaunionin hallintoa koskeva asetus, jolla tehostetaan Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja seurantaa yhdennettyjen kansallisten suunnitelmien pohjalta. Sen hallintoa koskevassa osuudessa todetaan mm. että kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa pitäisi kuulla tasapuolisesti sidosryhmiä eli ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää.

Suomessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että samalla kun yritykset päivittävät strategioitaan ja tuotteitaan ilmastokestäviksi ne arvioisivat myös työntekijöidensä osaamistarpeet ja tarjoaisivat heille koulutusta. Meidän on hyvissä ajoin ymmärrettävä millä aloilla muutos vaikuttaa ja mitä uusia taitoja ilmastonmuutoksen vastaaminen edellyttää. Ja sitten on laitettava toimeksi.

Yksi mahdollisuus olisi laajentaa muutosturvaa siten, että se oikeuttaisi uudelleen koulutukseen jo työsuhteen aikana. Koulutuksen maksaisivat nykykäytännön mukaisesti niin työnantaja kuin valtio. Lopputulemana on valmiimpi Suomi, joka pystyy vastaanottamaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja maa, joka näyttää esimerkkiä koko Euroopalle ja maailmalle.

]]>
10 http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276193-tyontekijoita-on-kuultava-ilmastonmuutoksessa#comments EU Ilmastonmuutos Mon, 20 May 2019 05:10:00 +0000 Jaana Ylitalo http://neuvottelijasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276193-tyontekijoita-on-kuultava-ilmastonmuutoksessa
EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276208-eu-murenee-onneksi-meilla-on-sentaan-euroviisut <p><strong>EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut</strong></p><p><strong>Euroopan Unioni on hajoamiskriisissä</strong>, kun Britannia uhkaa lähteä omille teilleen ja entiset itäblokin jäsenmaat protestoivat unionin periaatteita vastaan. Läntisissä &rdquo;ydinmaissakin&rdquo; on noussut ja kasvanut puolueita, jotka kyseenalaistavat EU:n sääntöjä. Se on uhka näin EU-vaalien alla.</p><p>&nbsp;&nbsp; EU:n &rdquo;ydinmaihin&rdquo; luetusta Itävallasta kuuluu kummia. Siellä hallituksessa istuvan protestipuolueen FPÖ;n varakansleri <strong>Heinz-Christian Strache</strong> on videotodisteen mukaan ottanut vastaan Kremliltä rahaa ja vaikutusta. Liitokansleri, keskustaoikeistolaisen ÖVP-puolueen <strong>Sebastian</strong> <strong>Kurz</strong> ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa hallitusyhteistyö ja määrätä uudet vaalit. Itävallankin poliittinen tilanne on siis pahasti sekaisin.</p><p>&nbsp;&nbsp; Herää kysymys, miksi tämä videotallenne julkistettiin juuri EU-vaalien alla. Ilmeisesti tällä paljastuksella on vahva vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen. Vaalivaikuttamista voidaan siis käyttää sekä hyvään että pahaan. Näkökulmasta riippuu, kummasta on kysymys.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tällaisen sekasorron keskellä</strong> on hyvä, että Euroopan mailla on jotain yhteistäkin vielä jäljellä. Se hyvä on Eurovision laulukilpailu, joka järjestettiin jo 64. kerran, tällä kertaa peräti Israelin Tel Avivissa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tässä kilvassa ovat mukana myös Venäjä ja sen liitolaiset. Ei siis tehdä numeroa demokratian ja ihmisoikeuksien asteesta, ei edes valtion koosta. Mukana on täysvertaisina myös monta lilliputtivaltiota.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tässä yhteydessä käy ilmi, millainen tilkkutäkki Eurooppa oikein on. Sen itäinen osa Venäjä on vastapainoksi maailman pinta-alaltaan suurin valtio. Mukaan on pyrkinyt ja päässyt myös eurooppalaisten siirtolaisten uusi kotimaa Australia. Ja kilpailu juonnetaan ja useimmat laulut esitetään englanniksi &ndash; vaikka Britannia on pyrkimässä ulos EU:sta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olisi kiva, jos Suomikin pärjäisi</strong> Euroopalle niin tärkeissä Euroviisuissa. Mutta taas kerran tuli paha takaisku, kun Suomi putosi finaalista. Mutta niinpä putosi myös kriisimaa Itävalta, melodian maailmanmestarien <strong>Mozartin</strong> ja <strong>Schubertin </strong>kotimaa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Euroviisujen pitäisi olla laulukilpailu. Ja jotta laulu olisi laulu, sillä pitäisi olla melodia. Melodiat olivat noissa skaboissa kyllä vähissä. Tunnistin melkein vain yhden. Se oli Norjan viisussa &ndash; ja oli kaappaus Suomen viime vuoden <strong>Saara Aallon</strong> piisistä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta kun EU uhkaa rapautua, hyvä että meillä on sentään jonkinlaiset Euroviisut.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Euroopan tilkkutäkki.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU murenee, onneksi meillä on sentään Euroviisut

Euroopan Unioni on hajoamiskriisissä, kun Britannia uhkaa lähteä omille teilleen ja entiset itäblokin jäsenmaat protestoivat unionin periaatteita vastaan. Läntisissä ”ydinmaissakin” on noussut ja kasvanut puolueita, jotka kyseenalaistavat EU:n sääntöjä. Se on uhka näin EU-vaalien alla.

   EU:n ”ydinmaihin” luetusta Itävallasta kuuluu kummia. Siellä hallituksessa istuvan protestipuolueen FPÖ;n varakansleri Heinz-Christian Strache on videotodisteen mukaan ottanut vastaan Kremliltä rahaa ja vaikutusta. Liitokansleri, keskustaoikeistolaisen ÖVP-puolueen Sebastian Kurz ei nähnyt muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa hallitusyhteistyö ja määrätä uudet vaalit. Itävallankin poliittinen tilanne on siis pahasti sekaisin.

   Herää kysymys, miksi tämä videotallenne julkistettiin juuri EU-vaalien alla. Ilmeisesti tällä paljastuksella on vahva vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen. Vaalivaikuttamista voidaan siis käyttää sekä hyvään että pahaan. Näkökulmasta riippuu, kummasta on kysymys.

 

Tällaisen sekasorron keskellä on hyvä, että Euroopan mailla on jotain yhteistäkin vielä jäljellä. Se hyvä on Eurovision laulukilpailu, joka järjestettiin jo 64. kerran, tällä kertaa peräti Israelin Tel Avivissa.

   Tässä kilvassa ovat mukana myös Venäjä ja sen liitolaiset. Ei siis tehdä numeroa demokratian ja ihmisoikeuksien asteesta, ei edes valtion koosta. Mukana on täysvertaisina myös monta lilliputtivaltiota.

   Tässä yhteydessä käy ilmi, millainen tilkkutäkki Eurooppa oikein on. Sen itäinen osa Venäjä on vastapainoksi maailman pinta-alaltaan suurin valtio. Mukaan on pyrkinyt ja päässyt myös eurooppalaisten siirtolaisten uusi kotimaa Australia. Ja kilpailu juonnetaan ja useimmat laulut esitetään englanniksi – vaikka Britannia on pyrkimässä ulos EU:sta.

 

Olisi kiva, jos Suomikin pärjäisi Euroopalle niin tärkeissä Euroviisuissa. Mutta taas kerran tuli paha takaisku, kun Suomi putosi finaalista. Mutta niinpä putosi myös kriisimaa Itävalta, melodian maailmanmestarien Mozartin ja Schubertin kotimaa.

   Euroviisujen pitäisi olla laulukilpailu. Ja jotta laulu olisi laulu, sillä pitäisi olla melodia. Melodiat olivat noissa skaboissa kyllä vähissä. Tunnistin melkein vain yhden. Se oli Norjan viisussa – ja oli kaappaus Suomen viime vuoden Saara Aallon piisistä.

   Mutta kun EU uhkaa rapautua, hyvä että meillä on sentään jonkinlaiset Euroviisut.

 

Kuva: Euroopan tilkkutäkki.

]]>
8 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276208-eu-murenee-onneksi-meilla-on-sentaan-euroviisut#comments EU Euroviisut Itävalta Melodia Schubert Sun, 19 May 2019 23:19:31 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276208-eu-murenee-onneksi-meilla-on-sentaan-euroviisut
Venäjä ja hyödylliset idiootit http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit <p>Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.</p><p>Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.</p><p>Tällaisia puolueita &ndash; aivan avoimesti &ndash; ovat ainakin italialainen <a href="https://www.ft.com/content/0d33d22c-0280-11e7-ace0-1ce02ef0def9">La Lega</a>, ranskalainen <a href="https://www.washingtonpost.com/world/national-security/a-russian-bank-gave-marine-le-pens-party-a-loan-then-weird-things-began-happening/2018/12/27/960c7906-d320-11e8-a275-81c671a50422_story.html?utm_term=.d2a94744ada9">Kansallinen liittouma</a> ja itävaltalainen <a href="https://www.reuters.com/article/us-austria-farright-russia/austrian-far-right-signs-deal-with-putins-party-touts-trump-ties-idUSKBN1481MJ">FPÖ</a>. Tällaiset puolueet väittävät itseään EU-kriittisiksi ja &rsquo;kansallismielisiksi&rsquo; samalla kun ruplat pursuavat puvuntaskusta.</p><p><strong>Suurin ongelma onkin, että nämä Kremlin hyödylliset idiootit vaikeuttavat järkevän EU-kriittisyyden etenemistä Euroopassa. </strong>Liittovaltiosta haaveileville federalisteille on helppoa väittää, että kaikki kevyempää unionia ajavat kuuluvat samaan venäjämielisten joukkoon. <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.430952">Parhaillaan Italiassa neuvoteltava</a> uusi venäjämielinen parlamenttiryhmä vain vahvistaisi tätä käsitystä (ja siitä puolueet voivat syyttää vain itseään).</p><p>Järkevän EU-kritiikin tuhoksi koituu, jos sen ajaminen sidotaan Venäjän intresseihin Euroopassa.</p><p><strong>Siksi tarvitaan puolueita, jotka eivät kumarra Brysseliä eivätkä Moskovaa, vaan ajavat Euroopan valtioiden ja kansalaisten etua &ndash; eli kevyempää unionia ja enemmän kansallista päätöksentekoa. </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2014 Venäjä miehitti laittomasti Krimin niemimaan ja hyökkäsi suvereeniin naapurivaltioonsa. Teossa ei ole mitään puolusteltavaa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.

Silti Euroopassa ja Euroopan parlamentissa on edustettuna useampi puolue, jotka tahtoisivat hiljaisesti hyväksyä Krimin niemimaan osaksi Venäjää. He tahtovat hyväksyä ukrainalaiset poliittiset vangit. Parlamentissa istuu puolueita, jotka ihailevat venäläistä voimankäyttöä ja poliittista ilmapiiriä. Ne ovat sattumalta samoja puolueita, jotka saavat vaalirahoitusta ja muuta apua Venäjältä.

Tällaisia puolueita – aivan avoimesti – ovat ainakin italialainen La Lega, ranskalainen Kansallinen liittouma ja itävaltalainen FPÖ. Tällaiset puolueet väittävät itseään EU-kriittisiksi ja ’kansallismielisiksi’ samalla kun ruplat pursuavat puvuntaskusta.

Suurin ongelma onkin, että nämä Kremlin hyödylliset idiootit vaikeuttavat järkevän EU-kriittisyyden etenemistä Euroopassa. Liittovaltiosta haaveileville federalisteille on helppoa väittää, että kaikki kevyempää unionia ajavat kuuluvat samaan venäjämielisten joukkoon. Parhaillaan Italiassa neuvoteltava uusi venäjämielinen parlamenttiryhmä vain vahvistaisi tätä käsitystä (ja siitä puolueet voivat syyttää vain itseään).

Järkevän EU-kritiikin tuhoksi koituu, jos sen ajaminen sidotaan Venäjän intresseihin Euroopassa.

Siksi tarvitaan puolueita, jotka eivät kumarra Brysseliä eivätkä Moskovaa, vaan ajavat Euroopan valtioiden ja kansalaisten etua – eli kevyempää unionia ja enemmän kansallista päätöksentekoa.

]]>
49 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit#comments EU EU-kriittisyys Hyödylliset idiootit Venäjä Sat, 18 May 2019 09:12:26 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276145-venaja-ja-hyodylliset-idiootit
Äänestäkäämme ”EU:n ytimessä” Suomi takaisin http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276139-aanestakaamme-eun-ytimessa-suomi-takaisin <p>Sosialisti <em>Paavo Lipponen</em> yllytti suomalaisia pyrkimään &rdquo;EU:n ytimiin&rdquo;,&rdquo;niihin pöytiin joissa unionin asioista päätetään&rdquo;. Useimmat Suomen puolueet vihersosialisteista kokoomukseen, keskustaan ja ruotsalaisiin ovat tätä neuvoa noudattaneet ja Suomi on kytketty unioniin mallioppilaana ja kaiken pyydetyn maksajana.<br />Tuloksena on, että Suomi on syytänyt rahojaan maailmalle, ottanut maahanmuuttajia enemmän kokoonsa nähden on kohtuullista ja säästänyt oman kansan hyvinvoinnista jotta muukalaisilla olisi täällä hyvä olla. Kymmenessä vuodessa maamme kansantulo ei ole lainkaan kasvanut. Kun leveästi elämistä ei ole jarruteltu, valtiontalouden alijäämä on vuodesta toiseen ollut useita miljardeja. <em>Antti Rinteen</em> muodosteilla oleva hallitus aikoo paisuttaa verotusta ja lisätä velanottoa. Odotettavissa on entistäkin ankarampi elämä Suomen kansalle.</p><p><strong>Kansallisvaltiomme alasajoon ei pidä alistua</strong><br />Onko tällaiseen pakko suostua? Ei ole. Maamme taloudelliset näkymät ovat masentavat, mutta tätäkin pahempi asia on Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuksien heikkeneminen ja kansalaiskeskustelun erittäin huono tilanne. Arvioiden mukaan Suomen eduskunnan lainsäädäntövallasta on EU:n aikana menetetty ainakin 40 prosenttia. Suomalaisten lainsäädäntöelimen ydin on Brysselissä.<br />Suomi on &rdquo;Euroopan liittovaltion&rdquo; osavaltio, ei oikeastaan enää sitäkään, vaan maakunta. Irrotessaan Ruotsista Venäjän alaisuuteen Suomi sai autonomian, itsehallinnon. Suomi säilytti omat lakinsa, omat virkamiehensä, Suomen ja ruotsin kielen, oman uskonnon, oman oikeuslaitoksen sekä läänin- ja paikallishallinnon. Suomi liitti Vanhan Suomen Suomeen ja sai oman rahan ja pääkieleksi Suomen kielen.<br />Loistavia saavutuksia autonomialta. Nyt EU:n aikana, aina vain menetämme omaamme emmekä saa mitään muuta uutta kuin lisää velkaa.</p><p><strong>Suomen kansanvallasta enää rippeet jäljellä &ndash; &rdquo;vihapuhe&rdquo; loppuu, kun väärä politiikka lopetetaan</strong><br />Voi syystä kysyä, mitä meillä näistä on enää jäljellä. EU:n pitkät kädet ulottuvat koko maahan, kaukaisimpiin kyliin, joissa pääosa työpaikoista on kadonnut ja ihmiset joukoittain lähteneet pois menetettyään metsiensä, peltojensa ja irtaimensa&nbsp; reaaliarvon. Nyt unionin ukaasein puututaan siihenkin, mitä ihmiset saavat syödä, mitä saavat kotipuutarhoissaan ja pelloillaan viljellä, milloin hakata metsiään, millä kotejaan lämmittää sekä pelätä milloin EU:n liittovaltion poliisi keskeyttää kesäisen lomasaunan lämmityksen laittomana.<br />Kaiken lisäksi kirjoittavan ja puhuvan kansalaisen yllä leijuu pelko, milloin entisen arkkipiispan johtama poliisipartio pidättää &rdquo;vihapuheen&rdquo; puhumisesta. Kunpa EU:n kätyrit ymmärtäisivät, mistä vihainen puhe johtuu? Se johtuu väärästä, kansan tahdon vastaisesta politiikasta. Kun kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa noudatetaan, puheet siistiytyvät.</p><p><strong>Ankarasti keskitetty EU ei kestä &ndash; sen arvioidaan kaatuvan 20 vuoden kuluessa</strong><br />Euroopan kansallisvaltiot ovat kasvavassa määrin nouseet vastustamaan EU:n vallan keskitystä. EU:n ideana on ollut, että uusia valtiota on houkuteltu liittymään hyvillä avustuksilla. Suomikin sai aluksi enemmän kuin maksoi. Nyt voitolliset maksut ovat kohdistuneet Itä-Euroopan entisiin kommunistimaihin.<br />Useana vuonna Suomi on maksanut satoja miljoonia enemmän kuin on saanut. Britannian lähdettyä unionista Suomenkin maksuosuus kasvaa sadoilla miljoonilla, koska unionin menot jatkavat kasvuaan, vaikka maksajat vähenevät. Suomi on uppoavassa laivassa. Uuden arvion mukaan jopa suurvaltojen Saksan ja Ranskan kansojen enemmistö uskoo unionin kaatuvan 20 vuoden kuluessa.<br />Suomen on ripeästi valmistauduttava eroon. Se onnistuu parhaiten Lipposen ohjetta noudattaen: mennään niihin pöytiin, joissa EU:n lopetuspäätökset tehdään. Tämä tapahtuu yhdessä Euroopan kansallisvaltioiden kanssa.</p><p><strong>Miten Euroopan olot olisi järjestettävä EU:n kaaduttua?</strong><br />Euroopan juuret ovat antiikissa, kristinuskossa ja humanismissa. Yhteinen aatepohja, yhteinen veri, luonnonolot ja kaupunkivaltioiden keskinäiset sodat ovat synnyttäneet kansallisvaltiot. Kansallisvaltiot kävivät keskenään sotia, joista tuhoisimmat mutta samalla tuloksellisimmat olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota. Kummankin sodan seurauksena luotiin uusi maailmanjärjestys. Toisen maailmansodan jälkeinen järjestys on järkkymässä, koska etenkään YK:n&nbsp; maailmanjärjestys ei enää aikoihin ole vastannut todellisuutta. USA ei suostu olemaan suurimpana maksumiehenä ja sylkykuppina. USA:n rahat kyllä kelpaavat ja USA:n apua huudetaan hädän hetkellä, mutta rahat saatuaan ovat valmiit puremaan antajan kättä.<br />EU ei ole kyennyt rakentamaan uutta Eurooppaa. EU:n tavoitteet liittovaltioon pääsemiseksi ovat olleet aivan liian nopeat ja ylhäältä määrätyt. Euroopan asioita unionissa ovat päättävinään ihmiset, joita kansat eivät ole tehtäviinsä valinneet. EU ei ole ottanut huomioon myöskään Euroopan erilaisuutta. Pohjoinen ja etelä, itä ja länsi ovat toisilleen kovasti vastakkaiset. Pohjoismaat ja Baltia ovat selkeimmin yhtä. Suomen ja Saksan yhteys on historiallisesti varsin vahvaa. Uuden Euroopan koalitiot syntyvät tältä pohjalta. EU:n jäänne voisi pysyä edelleen pelkkänä tullialueena, kuten se varhaisimmiten oli.</p><p><strong>EU:n kukistuttua Suomen itsenäisyys palautuu ja elinvoima leviää koko maahan</strong><br />Suomen kansa on useissa eduskuntavaaleissa (2011, 2015 ja 2019) antanut vahvan kannatuksen kansallismieliselle&nbsp; perussuomalaiselle puolueelle. Kokoomus ja keskusta estivät PS:n puheenjohtajan<em> Jussi Halla-ahon</em> laillisen puheenjohtajuuden 2017 ja jatkoivat<em> Timo Soinin</em> juoksupoikien avulla hallituksessa. Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa nämä &rdquo;seteliselkärankaiset&rdquo; pudotettiin kokonaan eduskunnasta. Halla-ahon linja on saanut kasvavan hyväksynnän. Loputtomiin ei ylhäältä päin voida estää&nbsp; viidenneksen äänestäjäkunnan äänen kuulumista eduskunnassa ja hallituksessa.<br />Gallupit odottavat PS:lle ykköspuolueen asemaa. Päivä koittaa Suomelle ja unionin kuristavat kahleet putoavat Suomen kansan ja koko Euroopan yltä muutaman vaalikauden kuluessa. Näin uskon ja toivon.<br />EU:n vallan murruttua Suomessa kansaneduskuntamme ja hallituksemme valta voidaan palauttaa ja itsenäinen Suomi voi jatkaa kansallista elämäänsä. Maataloustuet palautuvat kansallisen päätöksenteon piiriin. Aluetukipolitiikka, jota EU on vahingoksemme Eurooppaan nähden harjoittanut, voidaan palauttaa Suomen eduskunnan päätettäviksi. Rahat riittävät, työ palautuu Suomeen ja valtakunta rajojaan myöten palautuu asutuksi ja puolustus sekä valtion laitosten palvelut ja työpaikat palaavat ihmisten luo.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosialisti Paavo Lipponen yllytti suomalaisia pyrkimään ”EU:n ytimiin”,”niihin pöytiin joissa unionin asioista päätetään”. Useimmat Suomen puolueet vihersosialisteista kokoomukseen, keskustaan ja ruotsalaisiin ovat tätä neuvoa noudattaneet ja Suomi on kytketty unioniin mallioppilaana ja kaiken pyydetyn maksajana.
Tuloksena on, että Suomi on syytänyt rahojaan maailmalle, ottanut maahanmuuttajia enemmän kokoonsa nähden on kohtuullista ja säästänyt oman kansan hyvinvoinnista jotta muukalaisilla olisi täällä hyvä olla. Kymmenessä vuodessa maamme kansantulo ei ole lainkaan kasvanut. Kun leveästi elämistä ei ole jarruteltu, valtiontalouden alijäämä on vuodesta toiseen ollut useita miljardeja. Antti Rinteen muodosteilla oleva hallitus aikoo paisuttaa verotusta ja lisätä velanottoa. Odotettavissa on entistäkin ankarampi elämä Suomen kansalle.

Kansallisvaltiomme alasajoon ei pidä alistua
Onko tällaiseen pakko suostua? Ei ole. Maamme taloudelliset näkymät ovat masentavat, mutta tätäkin pahempi asia on Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuksien heikkeneminen ja kansalaiskeskustelun erittäin huono tilanne. Arvioiden mukaan Suomen eduskunnan lainsäädäntövallasta on EU:n aikana menetetty ainakin 40 prosenttia. Suomalaisten lainsäädäntöelimen ydin on Brysselissä.
Suomi on ”Euroopan liittovaltion” osavaltio, ei oikeastaan enää sitäkään, vaan maakunta. Irrotessaan Ruotsista Venäjän alaisuuteen Suomi sai autonomian, itsehallinnon. Suomi säilytti omat lakinsa, omat virkamiehensä, Suomen ja ruotsin kielen, oman uskonnon, oman oikeuslaitoksen sekä läänin- ja paikallishallinnon. Suomi liitti Vanhan Suomen Suomeen ja sai oman rahan ja pääkieleksi Suomen kielen.
Loistavia saavutuksia autonomialta. Nyt EU:n aikana, aina vain menetämme omaamme emmekä saa mitään muuta uutta kuin lisää velkaa.

Suomen kansanvallasta enää rippeet jäljellä – ”vihapuhe” loppuu, kun väärä politiikka lopetetaan
Voi syystä kysyä, mitä meillä näistä on enää jäljellä. EU:n pitkät kädet ulottuvat koko maahan, kaukaisimpiin kyliin, joissa pääosa työpaikoista on kadonnut ja ihmiset joukoittain lähteneet pois menetettyään metsiensä, peltojensa ja irtaimensa  reaaliarvon. Nyt unionin ukaasein puututaan siihenkin, mitä ihmiset saavat syödä, mitä saavat kotipuutarhoissaan ja pelloillaan viljellä, milloin hakata metsiään, millä kotejaan lämmittää sekä pelätä milloin EU:n liittovaltion poliisi keskeyttää kesäisen lomasaunan lämmityksen laittomana.
Kaiken lisäksi kirjoittavan ja puhuvan kansalaisen yllä leijuu pelko, milloin entisen arkkipiispan johtama poliisipartio pidättää ”vihapuheen” puhumisesta. Kunpa EU:n kätyrit ymmärtäisivät, mistä vihainen puhe johtuu? Se johtuu väärästä, kansan tahdon vastaisesta politiikasta. Kun kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa noudatetaan, puheet siistiytyvät.

Ankarasti keskitetty EU ei kestä – sen arvioidaan kaatuvan 20 vuoden kuluessa
Euroopan kansallisvaltiot ovat kasvavassa määrin nouseet vastustamaan EU:n vallan keskitystä. EU:n ideana on ollut, että uusia valtiota on houkuteltu liittymään hyvillä avustuksilla. Suomikin sai aluksi enemmän kuin maksoi. Nyt voitolliset maksut ovat kohdistuneet Itä-Euroopan entisiin kommunistimaihin.
Useana vuonna Suomi on maksanut satoja miljoonia enemmän kuin on saanut. Britannian lähdettyä unionista Suomenkin maksuosuus kasvaa sadoilla miljoonilla, koska unionin menot jatkavat kasvuaan, vaikka maksajat vähenevät. Suomi on uppoavassa laivassa. Uuden arvion mukaan jopa suurvaltojen Saksan ja Ranskan kansojen enemmistö uskoo unionin kaatuvan 20 vuoden kuluessa.
Suomen on ripeästi valmistauduttava eroon. Se onnistuu parhaiten Lipposen ohjetta noudattaen: mennään niihin pöytiin, joissa EU:n lopetuspäätökset tehdään. Tämä tapahtuu yhdessä Euroopan kansallisvaltioiden kanssa.

Miten Euroopan olot olisi järjestettävä EU:n kaaduttua?
Euroopan juuret ovat antiikissa, kristinuskossa ja humanismissa. Yhteinen aatepohja, yhteinen veri, luonnonolot ja kaupunkivaltioiden keskinäiset sodat ovat synnyttäneet kansallisvaltiot. Kansallisvaltiot kävivät keskenään sotia, joista tuhoisimmat mutta samalla tuloksellisimmat olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota. Kummankin sodan seurauksena luotiin uusi maailmanjärjestys. Toisen maailmansodan jälkeinen järjestys on järkkymässä, koska etenkään YK:n  maailmanjärjestys ei enää aikoihin ole vastannut todellisuutta. USA ei suostu olemaan suurimpana maksumiehenä ja sylkykuppina. USA:n rahat kyllä kelpaavat ja USA:n apua huudetaan hädän hetkellä, mutta rahat saatuaan ovat valmiit puremaan antajan kättä.
EU ei ole kyennyt rakentamaan uutta Eurooppaa. EU:n tavoitteet liittovaltioon pääsemiseksi ovat olleet aivan liian nopeat ja ylhäältä määrätyt. Euroopan asioita unionissa ovat päättävinään ihmiset, joita kansat eivät ole tehtäviinsä valinneet. EU ei ole ottanut huomioon myöskään Euroopan erilaisuutta. Pohjoinen ja etelä, itä ja länsi ovat toisilleen kovasti vastakkaiset. Pohjoismaat ja Baltia ovat selkeimmin yhtä. Suomen ja Saksan yhteys on historiallisesti varsin vahvaa. Uuden Euroopan koalitiot syntyvät tältä pohjalta. EU:n jäänne voisi pysyä edelleen pelkkänä tullialueena, kuten se varhaisimmiten oli.

EU:n kukistuttua Suomen itsenäisyys palautuu ja elinvoima leviää koko maahan
Suomen kansa on useissa eduskuntavaaleissa (2011, 2015 ja 2019) antanut vahvan kannatuksen kansallismieliselle  perussuomalaiselle puolueelle. Kokoomus ja keskusta estivät PS:n puheenjohtajan Jussi Halla-ahon laillisen puheenjohtajuuden 2017 ja jatkoivat Timo Soinin juoksupoikien avulla hallituksessa. Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa nämä ”seteliselkärankaiset” pudotettiin kokonaan eduskunnasta. Halla-ahon linja on saanut kasvavan hyväksynnän. Loputtomiin ei ylhäältä päin voida estää  viidenneksen äänestäjäkunnan äänen kuulumista eduskunnassa ja hallituksessa.
Gallupit odottavat PS:lle ykköspuolueen asemaa. Päivä koittaa Suomelle ja unionin kuristavat kahleet putoavat Suomen kansan ja koko Euroopan yltä muutaman vaalikauden kuluessa. Näin uskon ja toivon.
EU:n vallan murruttua Suomessa kansaneduskuntamme ja hallituksemme valta voidaan palauttaa ja itsenäinen Suomi voi jatkaa kansallista elämäänsä. Maataloustuet palautuvat kansallisen päätöksenteon piiriin. Aluetukipolitiikka, jota EU on vahingoksemme Eurooppaan nähden harjoittanut, voidaan palauttaa Suomen eduskunnan päätettäviksi. Rahat riittävät, työ palautuu Suomeen ja valtakunta rajojaan myöten palautuu asutuksi ja puolustus sekä valtion laitosten palvelut ja työpaikat palaavat ihmisten luo.

]]>
49 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276139-aanestakaamme-eun-ytimessa-suomi-takaisin#comments Aluetukipolitiikka EU Itsenäisyys Kansanvalta Vihapuhe Sat, 18 May 2019 08:25:35 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276139-aanestakaamme-eun-ytimessa-suomi-takaisin
Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä.. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276095-hajoaako-eu-syttyyko-sota-eu-maiden-kesken-ecfrn-raportti-kylmaa-kyytia <p><strong><em>Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä..</em></strong></p><p>*</p><p><em>Johdanto</em></p><p><strong>Eurovaalit 2019</strong></p><p>Olen &rdquo;<strong>kunnon EU-kansalaisena</strong>&rdquo; tehnyt sen, mitä kunnon EU-kansalaisen kuuluu tehdä, nimittäin katsonut kaikki YLEn lähettämät EU:n parlamenttivaalilähetykset.&nbsp; Olen kalibroinut tajuntani vastaanottimet tarkkaan mutta myös kriittiseen asentoon, hoputtaen itseäni: Veikko, nyt tikkana, huomioi ja ota vastaan kaikki positiiviset ja uutta luovat näkemykset, ja tutkiskele niitä sydämesi kammioissa.&nbsp; Näin juuri olen tehnyt. En silti ole voinut välttää loppusummaukselta: uskovaisten sitkeää <strong><em>euforiaa ja hyssyttelyä</em></strong>.&nbsp; Kriittiset äänet eivät ole päässeet framille, jotain teknisiä sumekritiikkejä on esitetty, ehkä lähinnä, jotta ei päästäisi suoraan huutamaan, että &rdquo;kaikki kritiikki&rdquo; on suljettu ulos.</p><p>*</p><p><em>Keskikohta</em></p><p><strong>Kansakuntien kritiikki on julmaa ja kylmää&hellip;</strong></p><p><strong>Ensinnäkin</strong>: &rdquo;Jopa kolmannes mielipidemittaukseen Ranskassa ja Puolassa osallistuneista uskoo, että sota Euroopa<strong>ssa on mahdollinen.&rdquo;</strong></p><p><strong>Toiseksi:</strong> &rdquo;Kolme kymmenestä ihmisestä uskoo, että EU-maiden välille tulee todennäköisesti syttymään jonkinlainen konflikti.&rdquo;&nbsp; -&nbsp;</p><p><strong>Kolmanneks</strong>i: &rdquo;Yli puolet eurooppalaisista uskoo, että Euroopan unioni tulee hajoamaan seuraavan 20 vuoden sisällä.&rdquo;</p><p><strong>Neljänneksi:</strong> &rdquo;Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Slovakiassa, romaniassa, Kreikassa, Tsekissä ja Puolassa enemmistö ihmisistä uskoo, että EU:n hajoaminen seuraavien vuosikymmenten aikana on realistinen mahdollisuus.&rdquo;</p><p><strong>Viidenneksi</strong>: &rdquo;Esimerkiksi Ranskassa uskotaan vahvasti sekä EU:n hajoamiseen että konfliktiin maiden välillä.&rdquo;</p><p><strong>Kuudenneksi</strong>: &rdquo;Tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa äänestäjistä onkin sitä mieltä, että politiikka ei toimi joko kansallisella tasolla, EU:n tasolla tai kummallakaan.&rdquo;</p><p><strong>Seitsemänneksi:</strong> &rdquo;Kuitenkin viimeisin eurobarometri osoittaa, että romahduspelosta huolimatta Euroopan unionilla on edelleen vahva kannatus jäsenmaissa.&nbsp; ECFR:n tutkimuksen mukaan 92 prosenttia äänestäjistä uskoo, että EU:n hajoamisella olisi heihin negatiivinen vaikutus.</p><p>*</p><p><strong>Kuka tai mikä tällaista roskaa kirjoittaa</strong>?&nbsp; <em>Mihin tutkimukseen tuollainen mustamaalaus perustuu?&nbsp; Mistä on kysymys.</em></p><p><strong>Kuka kirjoittaa</strong>: <strong><em>Helsingin Sanomat</em></strong>, torstaina 16.5.2019. <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006107250.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006107250.html</u></a> Huom: ilahduttavasti EI maksumuuria.</p><p><strong>Mikä tutkimus</strong>: HS referoi <strong>Guardian-lehden</strong> artikkelia, jossa se valottaa tutkimusta, jonka &rdquo;takana on&rdquo; <strong>ECFR (European Council of Foreign Relations),</strong> ja sen mielipidemittaus toteutettiin 14:ssä Euroopan maassa eurovaalien alla.&nbsp; Nämä maat muodostavat 80 prosenttia tulevan Euroopan parlamentin paikoista.</p><p><strong>Mistä on kysymys</strong>: Eurforinen ja hyssyttelevä kertomus EU:sta ja sen erinomaisuudesta ei taida ihan pitää paikkaansa.&nbsp; Vahinko sinänsä, ettei Suomi pienenä valtiona sisältynyt ECFR:n selvitykseen.&nbsp; Ehkä täältä olisi tullut noin 92 %:n kannatuslukuja?&nbsp;</p><p>Mutta selvää lienee, että kaikki ei ole ihan sitä, miltä sen kerrotaan olevan?&nbsp; Riippuu tietysti kertojasta.&nbsp; Kuka rohkenee epäillä ECFR:n luotettavuutta tutkimusselvityksen tekijänä?&nbsp; Itse en osaa sanoa. En tunne organisaatiota, siitä ei ole suomenkielistä Wikipedia- tai muutakaan helposti löydettävää artikkelia verkossa. Onko ECFR feikkifirma, vai pitääkö tähän suhtautua vakavasti? Onko heillä myyrä siellä?&nbsp;</p><p>Ennen kuin muuta&nbsp; todistetaan, luotamme näihin tietoihin, miksi emme luottaisi?</p><p>*</p><p><strong>European Council of Foreign Relation</strong></p><p>Tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täällä.&nbsp; Se on englanninkielinen. Valitettavasti en pikaisista etsinnöistä huolimatta löytänyt suomenkielistä raporttia. Ei ehkä yllätys sinänsä?</p><p>&nbsp;<a href="https://www.ecfr.eu/publications/summary/what_europeans_really_feel_the_battle_for_the_political_system_eu_election"><u>https://www.ecfr.eu/publications/summary/what_europeans_really_feel_the_battle_for_the_political_system_eu_election</u></a></p><p>Samalla kun pahoittelen, että en pysty tarjoamaan suomenkielistä tekstiä tutkimusraportista, liitän tähän vain tämän pätkän, joka on kenties koko savotan &rdquo;kovin&rdquo; juttu. Ainakin se on raportin mukaan &rdquo;<strong><em>most surprisingly</em></strong>&rdquo;.:</p><p>&ldquo;<strong>Most surprisingly</strong>, young voters are more likely than their older counterparts <strong>to believe that there is a real possibility of WAR between EU member states</strong>. The shares of those aged 18-24 and the general voting population that hold this belief are, respectively, 51 percent and 38 percent in the <strong>Netherlands</strong>, 46 percent and 35 percent in <strong>France</strong>, and 51 percent and 31 percent in <strong>Romania</strong>.&rdquo; (<em>korosteet, VH:n</em>)</p><p>(Ruotsissa näin uskoo nuorista 29 %, ja kaikista vastanneista 27 %.</p><p>Haastatelutujen määrä oli kaikissa maissa 1000, paitsi Ruotsissa 2000, Tanskassa 1&thinsp;400, Kreikassa 500 ja Slovakia samoin 500.&nbsp; Kahden tuhannen otoksella Ruotsin mielipide-ilmaisu on siis virhemarginaaliltaan vähäisin, siis tarkin. &hellip;&nbsp; 27 % svenssoneista uskoo sodan mahdollisuuteen&hellip; Hmm, tätä pitää nyt märehtiä.</p><p>*</p><p><strong>Questions &ndash; No Answers Wanted</strong></p><p>Onko &rdquo;todellisuus&rdquo; siis näin perin erilainen kuin &rdquo;luotu todellisuus&rdquo;?</p><p>Mistä ikinä tässä on kysymys?&nbsp; Klerkkien petos? Eliitin lume.&nbsp; Massojen kapina? Euroopassa kytee.&nbsp; Ilmiselvästi kytee. &rdquo;Kukaan&rdquo; ei huomaa mitään.</p><p>Euroopan Unioni on poliittinen hanke.&nbsp;</p><p>Sen lehtolapsi, Euro, on erityisen poliittinen raha ja poliittinen hanke. Politiikka on vastakkaisten mielipiteiden kohtaamista ja niiden sovittelua, tai pistevoittoja, joskus jopa selkävoittoja.</p><p>Selkävoittoja on helpointa saada (lue: ottaa) jos vastapuolen kädet on sidottu taakse ja suukin vielä kapuloitu, ehkä monot voideltu liukkaiksi.</p><p>Miten Kansan näkemys voi olla näin eri kuin virallinen totuus?</p><p>Onko se itsessään juurisyy.</p><p>*</p><p><strong>Muutamia tosiasioita</strong></p><p>&rdquo;Nyt (eurovaaleissa, vh) ratkaistaan, jääkö Eurooppa liberaaliksi, maailmalle avoimeksi ja yhteistyöhön suuntautuneeksi <strong><em>vai tuleeko siitä autoritäärinen, nationalistinen ja vihan täyttämä</em></strong>.&rdquo;&nbsp;</p><p>Kuka sanoi? Saksan SPD:n kärkiehdokas <strong>Katarina Barley</strong>, <em>Die Zeitin mukaan</em>.</p><p>*</p><p>&rdquo;..vastakkain ovat nationalistit ja edistykselliset. &hellip; <strong><em>Nationalismi on levinnyt Euroopassa kuin lepra</em></strong>.&rdquo;</p><p>Ranskan presidentti <strong>Emmanuelle Macron</strong>, maaliskuussa 2019.</p><p>*</p><p>&rdquo;(nationalismi on&hellip;) <strong><em>ideologinen myrkky</em></strong>&rdquo;.</p><p>Saksan liittopresidentti <strong>Frank-Walter Steinmeier</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Mikä ihmeen ECFR?</strong></p><p><em>Englanninkielinen Wikipedia kertoo:</em></p><p>The <strong>European Council on Foreign Relations</strong> (<strong><em>ECFR</em></strong>) is a <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pan-European_identity"><u>pan-European</u></a> <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Think_tank" title="Think tank"><u>think tank</u></a> with offices in seven European capitals. Launched in October 2007, it conducts cutting-edge independent research on European foreign and security policy and provides a safe meeting space for decision-makers, activists and influencers to share ideas. ECFR builds coalitions for change at the European level and promotes informed debate about Europe&rsquo;s role in the world. ECFR has offices in <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Berlin" title="Berlin"><u>Berlin</u></a>, London, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Madrid" title="Madrid"><u>Madrid</u></a>, Paris, Rome, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Warsaw" title="Warsaw"><u>Warsaw</u></a> and <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Sofia" title="Sofia"><u>Sofia</u></a>.</p><p>Lue lisää:</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/European_Council_on_Foreign_Relations"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/European_Council_on_Foreign_Relations</u></a></p><p>ECFR:iin me uskomme.&nbsp;</p><p>EFCR We Trust.</p><p>Miksipä emme luottaisi.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hajoaako EU? Syttyykö sota EU-maiden kesken? ECFR:n raportti: Kylmää kyytiä..

*

Johdanto

Eurovaalit 2019

Olen ”kunnon EU-kansalaisena” tehnyt sen, mitä kunnon EU-kansalaisen kuuluu tehdä, nimittäin katsonut kaikki YLEn lähettämät EU:n parlamenttivaalilähetykset.  Olen kalibroinut tajuntani vastaanottimet tarkkaan mutta myös kriittiseen asentoon, hoputtaen itseäni: Veikko, nyt tikkana, huomioi ja ota vastaan kaikki positiiviset ja uutta luovat näkemykset, ja tutkiskele niitä sydämesi kammioissa.  Näin juuri olen tehnyt. En silti ole voinut välttää loppusummaukselta: uskovaisten sitkeää euforiaa ja hyssyttelyä.  Kriittiset äänet eivät ole päässeet framille, jotain teknisiä sumekritiikkejä on esitetty, ehkä lähinnä, jotta ei päästäisi suoraan huutamaan, että ”kaikki kritiikki” on suljettu ulos.

*

Keskikohta

Kansakuntien kritiikki on julmaa ja kylmää…

Ensinnäkin: ”Jopa kolmannes mielipidemittaukseen Ranskassa ja Puolassa osallistuneista uskoo, että sota Euroopassa on mahdollinen.”

Toiseksi: ”Kolme kymmenestä ihmisestä uskoo, että EU-maiden välille tulee todennäköisesti syttymään jonkinlainen konflikti.”  - 

Kolmanneksi: ”Yli puolet eurooppalaisista uskoo, että Euroopan unioni tulee hajoamaan seuraavan 20 vuoden sisällä.”

Neljänneksi: ”Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Slovakiassa, romaniassa, Kreikassa, Tsekissä ja Puolassa enemmistö ihmisistä uskoo, että EU:n hajoaminen seuraavien vuosikymmenten aikana on realistinen mahdollisuus.”

Viidenneksi: ”Esimerkiksi Ranskassa uskotaan vahvasti sekä EU:n hajoamiseen että konfliktiin maiden välillä.”

Kuudenneksi: ”Tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa äänestäjistä onkin sitä mieltä, että politiikka ei toimi joko kansallisella tasolla, EU:n tasolla tai kummallakaan.”

Seitsemänneksi: ”Kuitenkin viimeisin eurobarometri osoittaa, että romahduspelosta huolimatta Euroopan unionilla on edelleen vahva kannatus jäsenmaissa.  ECFR:n tutkimuksen mukaan 92 prosenttia äänestäjistä uskoo, että EU:n hajoamisella olisi heihin negatiivinen vaikutus.

*

Kuka tai mikä tällaista roskaa kirjoittaaMihin tutkimukseen tuollainen mustamaalaus perustuu?  Mistä on kysymys.

Kuka kirjoittaa: Helsingin Sanomat, torstaina 16.5.2019. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006107250.html Huom: ilahduttavasti EI maksumuuria.

Mikä tutkimus: HS referoi Guardian-lehden artikkelia, jossa se valottaa tutkimusta, jonka ”takana on” ECFR (European Council of Foreign Relations), ja sen mielipidemittaus toteutettiin 14:ssä Euroopan maassa eurovaalien alla.  Nämä maat muodostavat 80 prosenttia tulevan Euroopan parlamentin paikoista.

Mistä on kysymys: Eurforinen ja hyssyttelevä kertomus EU:sta ja sen erinomaisuudesta ei taida ihan pitää paikkaansa.  Vahinko sinänsä, ettei Suomi pienenä valtiona sisältynyt ECFR:n selvitykseen.  Ehkä täältä olisi tullut noin 92 %:n kannatuslukuja? 

Mutta selvää lienee, että kaikki ei ole ihan sitä, miltä sen kerrotaan olevan?  Riippuu tietysti kertojasta.  Kuka rohkenee epäillä ECFR:n luotettavuutta tutkimusselvityksen tekijänä?  Itse en osaa sanoa. En tunne organisaatiota, siitä ei ole suomenkielistä Wikipedia- tai muutakaan helposti löydettävää artikkelia verkossa. Onko ECFR feikkifirma, vai pitääkö tähän suhtautua vakavasti? Onko heillä myyrä siellä? 

Ennen kuin muuta  todistetaan, luotamme näihin tietoihin, miksi emme luottaisi?

*

European Council of Foreign Relation

Tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täällä.  Se on englanninkielinen. Valitettavasti en pikaisista etsinnöistä huolimatta löytänyt suomenkielistä raporttia. Ei ehkä yllätys sinänsä?

 https://www.ecfr.eu/publications/summary/what_europeans_really_feel_the_battle_for_the_political_system_eu_election

Samalla kun pahoittelen, että en pysty tarjoamaan suomenkielistä tekstiä tutkimusraportista, liitän tähän vain tämän pätkän, joka on kenties koko savotan ”kovin” juttu. Ainakin se on raportin mukaan ”most surprisingly”.:

Most surprisingly, young voters are more likely than their older counterparts to believe that there is a real possibility of WAR between EU member states. The shares of those aged 18-24 and the general voting population that hold this belief are, respectively, 51 percent and 38 percent in the Netherlands, 46 percent and 35 percent in France, and 51 percent and 31 percent in Romania.” (korosteet, VH:n)

(Ruotsissa näin uskoo nuorista 29 %, ja kaikista vastanneista 27 %.

Haastatelutujen määrä oli kaikissa maissa 1000, paitsi Ruotsissa 2000, Tanskassa 1 400, Kreikassa 500 ja Slovakia samoin 500.  Kahden tuhannen otoksella Ruotsin mielipide-ilmaisu on siis virhemarginaaliltaan vähäisin, siis tarkin. …  27 % svenssoneista uskoo sodan mahdollisuuteen… Hmm, tätä pitää nyt märehtiä.

*

Questions – No Answers Wanted

Onko ”todellisuus” siis näin perin erilainen kuin ”luotu todellisuus”?

Mistä ikinä tässä on kysymys?  Klerkkien petos? Eliitin lume.  Massojen kapina? Euroopassa kytee.  Ilmiselvästi kytee. ”Kukaan” ei huomaa mitään.

Euroopan Unioni on poliittinen hanke. 

Sen lehtolapsi, Euro, on erityisen poliittinen raha ja poliittinen hanke. Politiikka on vastakkaisten mielipiteiden kohtaamista ja niiden sovittelua, tai pistevoittoja, joskus jopa selkävoittoja.

Selkävoittoja on helpointa saada (lue: ottaa) jos vastapuolen kädet on sidottu taakse ja suukin vielä kapuloitu, ehkä monot voideltu liukkaiksi.

Miten Kansan näkemys voi olla näin eri kuin virallinen totuus?

Onko se itsessään juurisyy.

*

Muutamia tosiasioita

”Nyt (eurovaaleissa, vh) ratkaistaan, jääkö Eurooppa liberaaliksi, maailmalle avoimeksi ja yhteistyöhön suuntautuneeksi vai tuleeko siitä autoritäärinen, nationalistinen ja vihan täyttämä.” 

Kuka sanoi? Saksan SPD:n kärkiehdokas Katarina Barley, Die Zeitin mukaan.

*

”..vastakkain ovat nationalistit ja edistykselliset. … Nationalismi on levinnyt Euroopassa kuin lepra.”

Ranskan presidentti Emmanuelle Macron, maaliskuussa 2019.

*

”(nationalismi on…) ideologinen myrkky”.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.

*

Mikä ihmeen ECFR?

Englanninkielinen Wikipedia kertoo:

The European Council on Foreign Relations (ECFR) is a pan-European think tank with offices in seven European capitals. Launched in October 2007, it conducts cutting-edge independent research on European foreign and security policy and provides a safe meeting space for decision-makers, activists and influencers to share ideas. ECFR builds coalitions for change at the European level and promotes informed debate about Europe’s role in the world. ECFR has offices in Berlin, London, Madrid, Paris, Rome, Warsaw and Sofia.

Lue lisää:

https://en.wikipedia.org/wiki/European_Council_on_Foreign_Relations

ECFR:iin me uskomme. 

EFCR We Trust.

Miksipä emme luottaisi.

*

]]>
40 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276095-hajoaako-eu-syttyyko-sota-eu-maiden-kesken-ecfrn-raportti-kylmaa-kyytia#comments ECFR EU Europarlamentti Eurovaalit 2019 Kansalaiskritiikki Fri, 17 May 2019 07:54:59 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276095-hajoaako-eu-syttyyko-sota-eu-maiden-kesken-ecfrn-raportti-kylmaa-kyytia
Maailman muovin ”kierrätys” totaalikaaoksessa – Uusi raporttini julki Lontoossa http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276021-maailman-muovin-kierratys-totaalikaaoksessa-uusi-raporttini-julki-lontoossa <p><strong>Avoin kirje Lännen Medialle, Kirkko ja Kaupunki lehdelle (K&amp;K), YLE:lle ja JSN:lle</strong></p><p><strong>Lännen Media</strong>&nbsp;lukuisine yhteistyökumppaneineen teki Lontoossa<strong>&nbsp;the Global Warming Policy Foundationin</strong>&nbsp;kesäkuun lopulla 2018 julkaisemasta raportistani (1) uutisen siitä, kuinka vihreällä joukkoviestinnällä motivoidut ihmiset teollisuusmaissa ovat edistäneet maailman merien ja erityisesti Aasian jokiuomien muoviroskaantumista.</p><p><strong>K&amp;K:n</strong>&nbsp;talousrikoksista ehdonalaiseen vankeustuomioon (1 v 7 kk) ja viiden vuoden liiketoimintakieltoon tuomittu teologian opiskelija (2) leimasi em. Lännen Median uutisen valeuutiseksi blogissaan (3).</p><p>Blogin ingressi ja loppuhuipennus kuului:</p><p><strong><em>&rdquo;Näin maailmankuva vihreästä salaliitosta, joka yleensä jää äärioikeistolaisten nettilehtien sisälle, muuttui vahingossa uutiseksi oikeissa tiedotusvälineissä. Hupsista&rdquo;&nbsp;</em></strong></p><p>Lännen Media säikähti K&amp;K:n blogistia ja dementoi oman uutisensa valeuutiseksi ja leimasi minut K&amp;K:n tapaan diletantiksi ja &rdquo;äärioikeistolaiseksi&rdquo;.</p><p><strong>YLE</strong>&nbsp;&rdquo;oikoi&rdquo; väärillä ja harhaanjohtavilla Sitran toimijoiden tiedoilla Lännen Median uutista lähes koko viikon ajan sekä printissä että TV:ssä heinäkuun alussa 2018.</p><p>Nyt epäsuosioon joutuneen&nbsp;<strong>Elina Grundströmin</strong>&nbsp;johtama&nbsp;<strong>JSN</strong>&nbsp;ei ottanut kaltoin kohtelustani tekemääni valitusta edes käsittelyyn. Yritin oikaista minun suuhuni laitettua väitettä, jonka mukaan Kiinaan vielä 2018 olisi viety muovijätettä mm. Euroopasta. YLE toisti hiljattain tämän valeuutisen lapsellisen ja ideologisesti motivoidun (4) &rdquo;I love muovi&rdquo; kampanjan yhteydessä. Sain pienen oikaisun tähän uutiseen värikkään reklamointini ansiosta (5).</p><p>Satuin istumaan joulukuun alussa 2017 lähietäisyydellä Kiinan ympäristöministerin ilmoittaessa&nbsp;<strong>UNEP:n UNEA3-kokouksessa </strong>Nairobissa,&nbsp;että Kiina ei enää 1.1.2018 eteenpäin suostu tuomaan rikkaiden maiden muovijätettä maalleen aiheutuvien valtavien ympäristöhaittojen vuoksi. Miksi väittäisin kesällä 2018, että Kiina tuo muovijätettä Euroopasta?</p><p>Jos Lännen Media ei olisi panikoitunut, se olisi saanut tunnustusta siitä, että se oli ensimmäisenä suomalaisena tiedotusvälineenä kertonut totuuden muovin &rdquo;kierrätyksen&rdquo; valtavista globaaleista ympäristöhaitoista. Myöhään viime perjantai-iltana Norjan ehdotuksesta yli 180 maan kannattaessa YK:n vaarallisten jätteiden vientiä säätelevää&nbsp;<strong>Baselin sopimusta</strong>&nbsp;muutettiin niin, että ensimmäisenä Euroopassa esiin nostamaani muovin &rdquo;kierrätykseen&rdquo; liittyvään ongelmaan puututaan.</p><p>Tulevaisuudessa Baselin sopimukseen kirjattujen muutosten myötä EU - maailman pahimpana merien muoviroskaajana - ei enää saa oman jätteensiirtoasetuksen (1013/2006) vuoksi viedä likaisia muoviroskiaan kehitysmaihin ja maailman meriin. Nämä muutokset tulevat aiheuttamaan kaaoksen EU:n jätehuollossa ja aiheuttamaan mittavia ongelmia EU:n kiertotalouspaketin toimeenpanossa.</p><p>Uusi raporttini maailman muovin &rdquo;kierrätyksen&rdquo; hirvittävästä nykytilasta on juuri julkaistu (6).</p><p>Ympäristöministeriön tiedote Baselin sopimuksen perjantaina päättyneestä COP-14:stä (7).</p><p>1.&nbsp;<a href="https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/</a></p><p>2.&nbsp;<a href="https://alueviesti.fi/2012/12/10/entiselle-yrittajien-puheenjohtajalle-ehdollista-ja-liiketoimintakielto/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://alueviesti.fi/2012/12/10/entiselle-yrittajien-puheenjohtajalle-ehdollista-ja-liiketoimintakielto/</a></p><p>3.&nbsp;<a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta</a></p><p>4.&nbsp;<a href="http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274762-ylen-i-love-muovi-kampanja-on-humpuukia" rel="noopener noreferrer" target="_blank">http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274762-ylen-i-love-muovi-kampanja-on-humpuukia</a></p><p>5.&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10720090" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-10720090</a></p><p>6.&nbsp;<a href="https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/</a></p><p>7.&nbsp;<a href="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/YKn_superkokous_sopi_muovijatetta_ja_vaa(50231)" rel="noopener noreferrer" target="_blank">https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/YKn_superkokous_sopi_muovijatetta_ja_vaa(50231)</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avoin kirje Lännen Medialle, Kirkko ja Kaupunki lehdelle (K&K), YLE:lle ja JSN:lle

Lännen Media lukuisine yhteistyökumppaneineen teki Lontoossa the Global Warming Policy Foundationin kesäkuun lopulla 2018 julkaisemasta raportistani (1) uutisen siitä, kuinka vihreällä joukkoviestinnällä motivoidut ihmiset teollisuusmaissa ovat edistäneet maailman merien ja erityisesti Aasian jokiuomien muoviroskaantumista.

K&K:n talousrikoksista ehdonalaiseen vankeustuomioon (1 v 7 kk) ja viiden vuoden liiketoimintakieltoon tuomittu teologian opiskelija (2) leimasi em. Lännen Median uutisen valeuutiseksi blogissaan (3).

Blogin ingressi ja loppuhuipennus kuului:

”Näin maailmankuva vihreästä salaliitosta, joka yleensä jää äärioikeistolaisten nettilehtien sisälle, muuttui vahingossa uutiseksi oikeissa tiedotusvälineissä. Hupsista” 

Lännen Media säikähti K&K:n blogistia ja dementoi oman uutisensa valeuutiseksi ja leimasi minut K&K:n tapaan diletantiksi ja ”äärioikeistolaiseksi”.

YLE ”oikoi” väärillä ja harhaanjohtavilla Sitran toimijoiden tiedoilla Lännen Median uutista lähes koko viikon ajan sekä printissä että TV:ssä heinäkuun alussa 2018.

Nyt epäsuosioon joutuneen Elina Grundströmin johtama JSN ei ottanut kaltoin kohtelustani tekemääni valitusta edes käsittelyyn. Yritin oikaista minun suuhuni laitettua väitettä, jonka mukaan Kiinaan vielä 2018 olisi viety muovijätettä mm. Euroopasta. YLE toisti hiljattain tämän valeuutisen lapsellisen ja ideologisesti motivoidun (4) ”I love muovi” kampanjan yhteydessä. Sain pienen oikaisun tähän uutiseen värikkään reklamointini ansiosta (5).

Satuin istumaan joulukuun alussa 2017 lähietäisyydellä Kiinan ympäristöministerin ilmoittaessa UNEP:n UNEA3-kokouksessa Nairobissa, että Kiina ei enää 1.1.2018 eteenpäin suostu tuomaan rikkaiden maiden muovijätettä maalleen aiheutuvien valtavien ympäristöhaittojen vuoksi. Miksi väittäisin kesällä 2018, että Kiina tuo muovijätettä Euroopasta?

Jos Lännen Media ei olisi panikoitunut, se olisi saanut tunnustusta siitä, että se oli ensimmäisenä suomalaisena tiedotusvälineenä kertonut totuuden muovin ”kierrätyksen” valtavista globaaleista ympäristöhaitoista. Myöhään viime perjantai-iltana Norjan ehdotuksesta yli 180 maan kannattaessa YK:n vaarallisten jätteiden vientiä säätelevää Baselin sopimusta muutettiin niin, että ensimmäisenä Euroopassa esiin nostamaani muovin ”kierrätykseen” liittyvään ongelmaan puututaan.

Tulevaisuudessa Baselin sopimukseen kirjattujen muutosten myötä EU - maailman pahimpana merien muoviroskaajana - ei enää saa oman jätteensiirtoasetuksen (1013/2006) vuoksi viedä likaisia muoviroskiaan kehitysmaihin ja maailman meriin. Nämä muutokset tulevat aiheuttamaan kaaoksen EU:n jätehuollossa ja aiheuttamaan mittavia ongelmia EU:n kiertotalouspaketin toimeenpanossa.

Uusi raporttini maailman muovin ”kierrätyksen” hirvittävästä nykytilasta on juuri julkaistu (6).

Ympäristöministeriön tiedote Baselin sopimuksen perjantaina päättyneestä COP-14:stä (7).

1. https://www.thegwpf.org/new-report-recycling-plastic-waste-is-making-ocean-litter-worse/

2. https://alueviesti.fi/2012/12/10/entiselle-yrittajien-puheenjohtajalle-ehdollista-ja-liiketoimintakielto/

3. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/suonpaa-valeuutinen-muovinkierratyksesta

4. http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274762-ylen-i-love-muovi-kampanja-on-humpuukia

5. https://yle.fi/uutiset/3-10720090

6. https://www.thegwpf.org/eu-faces-tsunami-of-plastic-waste-in-wake-of-new-export-restrictions/

7. https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/YKn_superkokous_sopi_muovijatetta_ja_vaa(50231)

]]>
4 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276021-maailman-muovin-kierratys-totaalikaaoksessa-uusi-raporttini-julki-lontoossa#comments EU kierrätys Muovi Valtameret YK Wed, 15 May 2019 17:22:19 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276021-maailman-muovin-kierratys-totaalikaaoksessa-uusi-raporttini-julki-lontoossa
Spitzenkandidaten: 4 kpl http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275999-spitzenkandidaten <p>Ilman muuta aion äänestää eurovaaleissa, mutta itse äänestystapahtumasta en ole ollenkaan niin varma kuin Sixten Korkman, Mikael Hernesniemi jne.</p> <p>Olen aika kansainvälinen eurooppalainen ja vaikka vuonna 1994 äänestinkin (kaukoviisaasti) Suomen liittymistä vastaan, niin nyt ollaan sen kyydissä eikä fixit tunnu järkevältä. MUTTA: haluanko Macronin yhä tiivimpää EU:ta (&quot;transferunionia&quot;) tai peräti liittovaltiota? Siihen on helppo vastata: EN! Olenko samantien kansallismielinen fasisti/rasisti? Siihen on yhtä helppoa vastata: EN!</p> <p>Minkälaisen EUn siis haluan? Minulle kelpaa varsin hyvin sellainen EU, joka edelleen perustuu hallitusten väliseen tiiviseen yhteistyöhön. Itse asiassa entinen ETY (Euroopan talousyhteistyö) oli mainio.</p> <p>Nyt tullaankin itse äänestykseen. Antaisinko kalliin ääneni demarimepille, jonka S&amp;D-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <a href="https://cdn.images.express.co.uk/img/dynamic/78/590x/Frans-Timmermans-and-Jean-Claude-Juncker-909766.jpg"><strong>Frans Timmermans</strong></a> on yltiöfederalisti, jopa <em>äärimmäinen sellainen</em>? EN!</p> <p>Antaisinko ääneni Keskustalle tai RKP:lle, joiden &quot;liberaalin&quot; ALDE-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <strong>Guy Verhofstadt</strong> on mahdollisesti vieläkin federalistisempi kuin äsken mainittu herra Timmermans (kuten <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/decc731e-5715-4c22-ba46-f026df0e2613">Liisa Jaakonsaari ihan oikein alleviivasi</a>, vaikka samalla unohtikin kätevästi Frans Timmermansin suuret ansiot samalla saralla)? EN!</p> <p>Antaisinko ääneni kokkareille tai kristillisdemokraateille, joiden EPP-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <strong>Manfred Weber</strong> sentään puhuu hillitysti liittovaltion mahdollisesta kehityksestä? EHKÄ!</p> <p>Antaisinko ääneni (niin kenelle suomalaiselle?) ACRE/ECR-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat <strong>Jan Zahradil</strong>ille? KYLLÄ! Juuri tämä tšekkiläisälykkö Jan edustaa eniten sitä, mitä minäkin haluan EU:sta. Suomalaisten kannalta Acren tilanne on siitä hassua, että perussuomalaiset lähtivät ryhmästä (<a href="https://www.acreurope.eu/our_family">siniset jäivät</a>). Suomen edustus kyseisessä ryhmässä on siis vaatimatonta/olematonta.</p> <p>Persut ovat aivan ilmeisesti perustamassa muiden sisarpuolueittensa kanssa uuden europarlamenttiryhmän, johon kuuluisivat LePenit, Salvinit, Orbanit, Wildersit ym. Itse en ole heistä kiinnostunut, vaikka nykyiselle EU:lle moinen (<em>EU:n</em>&nbsp;<em>aivan itsensä luoma</em>) vastavoima kieltämättä tekeekin hyvää. ACRE:n kannalta lienee sentään hyvää, että Hollannin uusi suurpuolue Forum voor Democratie on ilmoittanut liittyvänsä siihen. Vastaavasti Macronin puolue olisi liittymässä ALDE-ryhmään eli vaalien jälkeen ryhmien koostumus muuttuu rajusti.</p> <p>Joka tapauksessa, minun mielestäni Jan Zahradil puhuu harvinaisen usein järkeä ja hyvänä kakkosena tulee Manfred Weber. Mikäli Frans Timmermansista tulee Junckerin seuraaja, on syytä olla todella huolissaan....&quot;<a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275781-hans-brusselmans">Hans Brusselmans</a>&quot;.</p> <p>Europarlamenttiryhmät Greens/EFA sekä GUE/NGL jäänevät edelleen sen verran pieniksi, etten ota niitä mukaan tähän blogiin.</p> <p><a href="https://www.euractiv.com/section/eu-elections-2019/video/over-a-coffee-with-jan-zahradil-lead-candidate-for-the-ecr/">Over a Coffee with Jan Zahradil lead candidate for the ECR</a></p> <p><a href="https://europeelects.eu/2019spitzenkandidaten/">https://europeelects.eu/2019spitzenkandidaten/</a></p> <p><strong>Spitzenkandidat</strong> (saksa) = kärkiehdokas</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilman muuta aion äänestää eurovaaleissa, mutta itse äänestystapahtumasta en ole ollenkaan niin varma kuin Sixten Korkman, Mikael Hernesniemi jne.

Olen aika kansainvälinen eurooppalainen ja vaikka vuonna 1994 äänestinkin (kaukoviisaasti) Suomen liittymistä vastaan, niin nyt ollaan sen kyydissä eikä fixit tunnu järkevältä. MUTTA: haluanko Macronin yhä tiivimpää EU:ta ("transferunionia") tai peräti liittovaltiota? Siihen on helppo vastata: EN! Olenko samantien kansallismielinen fasisti/rasisti? Siihen on yhtä helppoa vastata: EN!

Minkälaisen EUn siis haluan? Minulle kelpaa varsin hyvin sellainen EU, joka edelleen perustuu hallitusten väliseen tiiviseen yhteistyöhön. Itse asiassa entinen ETY (Euroopan talousyhteistyö) oli mainio.

Nyt tullaankin itse äänestykseen. Antaisinko kalliin ääneni demarimepille, jonka S&D-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Frans Timmermans on yltiöfederalisti, jopa äärimmäinen sellainen? EN!

Antaisinko ääneni Keskustalle tai RKP:lle, joiden "liberaalin" ALDE-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Guy Verhofstadt on mahdollisesti vieläkin federalistisempi kuin äsken mainittu herra Timmermans (kuten Liisa Jaakonsaari ihan oikein alleviivasi, vaikka samalla unohtikin kätevästi Frans Timmermansin suuret ansiot samalla saralla)? EN!

Antaisinko ääneni kokkareille tai kristillisdemokraateille, joiden EPP-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Manfred Weber sentään puhuu hillitysti liittovaltion mahdollisesta kehityksestä? EHKÄ!

Antaisinko ääneni (niin kenelle suomalaiselle?) ACRE/ECR-europarlamenttiryhmän spitzenkandidat Jan Zahradilille? KYLLÄ! Juuri tämä tšekkiläisälykkö Jan edustaa eniten sitä, mitä minäkin haluan EU:sta. Suomalaisten kannalta Acren tilanne on siitä hassua, että perussuomalaiset lähtivät ryhmästä (siniset jäivät). Suomen edustus kyseisessä ryhmässä on siis vaatimatonta/olematonta.

Persut ovat aivan ilmeisesti perustamassa muiden sisarpuolueittensa kanssa uuden europarlamenttiryhmän, johon kuuluisivat LePenit, Salvinit, Orbanit, Wildersit ym. Itse en ole heistä kiinnostunut, vaikka nykyiselle EU:lle moinen (EU:n aivan itsensä luoma) vastavoima kieltämättä tekeekin hyvää. ACRE:n kannalta lienee sentään hyvää, että Hollannin uusi suurpuolue Forum voor Democratie on ilmoittanut liittyvänsä siihen. Vastaavasti Macronin puolue olisi liittymässä ALDE-ryhmään eli vaalien jälkeen ryhmien koostumus muuttuu rajusti.

Joka tapauksessa, minun mielestäni Jan Zahradil puhuu harvinaisen usein järkeä ja hyvänä kakkosena tulee Manfred Weber. Mikäli Frans Timmermansista tulee Junckerin seuraaja, on syytä olla todella huolissaan...."Hans Brusselmans".

Europarlamenttiryhmät Greens/EFA sekä GUE/NGL jäänevät edelleen sen verran pieniksi, etten ota niitä mukaan tähän blogiin.

Over a Coffee with Jan Zahradil lead candidate for the ECR

https://europeelects.eu/2019spitzenkandidaten/

Spitzenkandidat (saksa) = kärkiehdokas

]]>
26 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275999-spitzenkandidaten#comments EU Europarlamentin vaalit 2019 Eurovaalit Liittovaltiokehitys Wed, 15 May 2019 12:01:01 +0000 Ilmari Schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275999-spitzenkandidaten
Hesari ja Korkman: EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275978-hesari-ja-korkman-eu-on-itsenaisyytensa-sailyttaneiden-valtioiden-liitto <p><strong>&nbsp;</strong>Huhtikuun alussa Sixten Korkman kirjoitti Hesariin kolumnin, jossa suomi populismia ja puolusti EU:ta, mutta varsin heikoin tuloksin: <a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin">http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin</a>. &nbsp;Nykymuodin mukaan hän kirjoitti myös ilmastonmuutoksesta. Korkman on kirjoittanut uuden kolumnin 14.5 otsikolla &rdquo;Miksi äänestää europarlamenttiäänestyksessä?&rdquo;. Asiat ovat kuitenkin ihan samat.</p><p>Korkman toteaa, että EU on kaikkialla populistien inhokki. Tässä hän osuu naulan kantaan. Populismilla ei ole selkeää määritelmää, mutta ehkä parhain määritelmä on, että se vastustaa poliittista eliittiä. Taustalla on Euroopassa ja USA:ssa havaittu ilmiö, että on syntynyt uusia puolueita, jotka eivät enää asetu oikeisto-vasemmisto-akselille, vaan asettuvat kaikkia entisiä vanhoja puolueita vastaan. Syynä on kansalaisten havainto, että hallitukset ja niiden puolueet vaihtuvat, mutta politiikassa ei tapahdu mitään muutosta.</p><p>Euroopassa populisteja yhdistää Korkmanin havainto, että ne ovat EU:ta vastaan. Näitä puolueita voidaan kuvata myös nationalistisiksi puolueiksi, koska ne korostavat isänmaallisuutta ja valtioiden itsemääräämisoikeutta. Nationalismista on EU:ssa hyvää vauhtia tulossa samanlainen lyömäase kuin se oli Neuvostoliitossa. Vastustajat haluavat leimata populistisia puolueita herkästi myös äärioikeistoon kuuluviksi, mutta sitä ne ovat harvoin. Kyllä esimerkiksi Sipilän keskusta meni Kokoomuksen ohi äärioikealle pääomapiirien suosimisessa.</p><p>Sitten Korkman esittää ennenkin kuullun väitteen, että &rdquo;EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto&rdquo;. Tämä on poliittista kielenkäyttöä, jossa asiat voidaan esittää tosiasioiden vastaisesti, mutta sitä ei saa sanoa valehteluksi. Tämä on käytännön esimerkki poliittisen eliitin tavasta toimia, jossa tavallisten kansalaisten ajattelu- ja päätöksentekokykyä pahasti aliarvioidaan. Eiköhän jokainen suomalainen osaa itsekin arvioida, kuinka paljon EU on kaventanut Suomen itsenäisyyttä.</p><p>Yli puolet Korkmanin kolumnista käsittelee ilmastonmuutosta sillä tavalla, että kansalaisten mitta on täyttymässä. Hänen mukaansa Suomen tulee vaatia kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja &rdquo;<u>Kaikin keinoin</u> tulee pyrkiä saamaan Yhdysvallat tunnustamaan omaa vastuunsa Pariisin sopimuksen velvoitteista.&rdquo; Siis kaikin keinoin. Kuuluuko näihin keinoihin esimerkiksi amerikkalaisten tavaroiden ylimääräiset tullit, tai ostoboikotit tai saarto kuten Pohjois-Korean tapauksessa?</p><p>Korkman lähti alueelle, jota hän ei todennäköisesti tunne kovin hyvin tai ei tunnusta niitä. USA on laskenut hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin EU ja Vihreä rahasto on saanut pienen alkupääomansa lähes täysin USA:lta. Tässä kohtaa voidaan kysyä, miksi Korkman otti kohteeksi USA:n ja sen ykköspopulistin ja ilmastoskeptikon Donald Trumpin eikä Kiinaa, jolla on vapaalippu hiilidioksidipäästöissä. Tämä on jälleen sellaista poliittista kannanottoa, joka koetaan populismin piirissä tyypilliseksi poliittisen eliitin puheeksi, jossa tosiasiat eivät ole kohdallaan ja jossa aliarvioidaan kansalaisten kykyä arvioida tilannetta tosiasioiden pohjalta.</p><p>Jos Hesari kuvittelee, että tällaisilla kirjoituksilla edistetään EU-myönteistä ajattelua, niin kannattaa ajatella toisen kerran. Juuri käydyt vaalit osoittivat, että esimerkiksi aivan yli äyräidensä mennyt ilmastonmuutoskohkaaminen kääntyi niitä puolueita vastaan, jotka kritiikittömästi toistelivat samoja iskulauseita ja jonka ydinsanoma oli, että pienen Suomen tulee pystyä pelastamaan maailma.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Huhtikuun alussa Sixten Korkman kirjoitti Hesariin kolumnin, jossa suomi populismia ja puolusti EU:ta, mutta varsin heikoin tuloksin: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273196-korkman-suomii-populismia-heikoin-tuloksin.  Nykymuodin mukaan hän kirjoitti myös ilmastonmuutoksesta. Korkman on kirjoittanut uuden kolumnin 14.5 otsikolla ”Miksi äänestää europarlamenttiäänestyksessä?”. Asiat ovat kuitenkin ihan samat.

Korkman toteaa, että EU on kaikkialla populistien inhokki. Tässä hän osuu naulan kantaan. Populismilla ei ole selkeää määritelmää, mutta ehkä parhain määritelmä on, että se vastustaa poliittista eliittiä. Taustalla on Euroopassa ja USA:ssa havaittu ilmiö, että on syntynyt uusia puolueita, jotka eivät enää asetu oikeisto-vasemmisto-akselille, vaan asettuvat kaikkia entisiä vanhoja puolueita vastaan. Syynä on kansalaisten havainto, että hallitukset ja niiden puolueet vaihtuvat, mutta politiikassa ei tapahdu mitään muutosta.

Euroopassa populisteja yhdistää Korkmanin havainto, että ne ovat EU:ta vastaan. Näitä puolueita voidaan kuvata myös nationalistisiksi puolueiksi, koska ne korostavat isänmaallisuutta ja valtioiden itsemääräämisoikeutta. Nationalismista on EU:ssa hyvää vauhtia tulossa samanlainen lyömäase kuin se oli Neuvostoliitossa. Vastustajat haluavat leimata populistisia puolueita herkästi myös äärioikeistoon kuuluviksi, mutta sitä ne ovat harvoin. Kyllä esimerkiksi Sipilän keskusta meni Kokoomuksen ohi äärioikealle pääomapiirien suosimisessa.

Sitten Korkman esittää ennenkin kuullun väitteen, että ”EU on itsenäisyytensä säilyttäneiden valtioiden liitto”. Tämä on poliittista kielenkäyttöä, jossa asiat voidaan esittää tosiasioiden vastaisesti, mutta sitä ei saa sanoa valehteluksi. Tämä on käytännön esimerkki poliittisen eliitin tavasta toimia, jossa tavallisten kansalaisten ajattelu- ja päätöksentekokykyä pahasti aliarvioidaan. Eiköhän jokainen suomalainen osaa itsekin arvioida, kuinka paljon EU on kaventanut Suomen itsenäisyyttä.

Yli puolet Korkmanin kolumnista käsittelee ilmastonmuutosta sillä tavalla, että kansalaisten mitta on täyttymässä. Hänen mukaansa Suomen tulee vaatia kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja ”Kaikin keinoin tulee pyrkiä saamaan Yhdysvallat tunnustamaan omaa vastuunsa Pariisin sopimuksen velvoitteista.” Siis kaikin keinoin. Kuuluuko näihin keinoihin esimerkiksi amerikkalaisten tavaroiden ylimääräiset tullit, tai ostoboikotit tai saarto kuten Pohjois-Korean tapauksessa?

Korkman lähti alueelle, jota hän ei todennäköisesti tunne kovin hyvin tai ei tunnusta niitä. USA on laskenut hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin EU ja Vihreä rahasto on saanut pienen alkupääomansa lähes täysin USA:lta. Tässä kohtaa voidaan kysyä, miksi Korkman otti kohteeksi USA:n ja sen ykköspopulistin ja ilmastoskeptikon Donald Trumpin eikä Kiinaa, jolla on vapaalippu hiilidioksidipäästöissä. Tämä on jälleen sellaista poliittista kannanottoa, joka koetaan populismin piirissä tyypilliseksi poliittisen eliitin puheeksi, jossa tosiasiat eivät ole kohdallaan ja jossa aliarvioidaan kansalaisten kykyä arvioida tilannetta tosiasioiden pohjalta.

Jos Hesari kuvittelee, että tällaisilla kirjoituksilla edistetään EU-myönteistä ajattelua, niin kannattaa ajatella toisen kerran. Juuri käydyt vaalit osoittivat, että esimerkiksi aivan yli äyräidensä mennyt ilmastonmuutoskohkaaminen kääntyi niitä puolueita vastaan, jotka kritiikittömästi toistelivat samoja iskulauseita ja jonka ydinsanoma oli, että pienen Suomen tulee pystyä pelastamaan maailma.

 

]]>
21 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275978-hesari-ja-korkman-eu-on-itsenaisyytensa-sailyttaneiden-valtioiden-liitto#comments EU Eurovaalit Tue, 14 May 2019 19:08:37 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275978-hesari-ja-korkman-eu-on-itsenaisyytensa-sailyttaneiden-valtioiden-liitto
Euron valuviat korjattava http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava <p>Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen.&nbsp;Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.</p><p>Myös lääkkeeksi tarjottu katkera kalkki eli talouskuripolitiikka on ollut omiaan syventämään ongelmia ja lisäämään eriarvoisuutta ihmisten välillä. Tämä on puolestaan luonut pohjaa EU-vastaisuuden ja äärioikeiston nousulle koko maanosassa. EU on pyrkinyt kontrolloimaan eritoten valtiontalouksien alijäämiä samalla kun jotkut maat ovat saaneet paisuttaa vientiylijäämäänsä muiden kustannuksella. Keskinäisriippuvaisuuteen paljolti nojaavien EU-maiden vaihtotase on keskenään vahvasti epätasapainossa, mikä altistaa maita talousongelmille jatkossakin.</p><p>Kriiseistä ei pääse eroon vain eurojärjestelmän purkamisella, puhumattakaan EU:sta eroamisesta. Ne altistaisivat vain yhä suuremmalle kaaokselle, mikä on nähty esimerkiksi Brexitissä. Tärkeimpänä tavoitteena tulisi siis olla rahaliiton peruskorjaus.&nbsp;&nbsp;</p><p>Euroopan keskuspankin on otettava työllisyyden parantaminen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja tätä on edistettävä tarpeen vaatiessa myös keskuspankkirahalla. Keinotekoisiin rajoihin perustuvan ja toimimattoman kasvu- ja vakaussopimuksen talouskurisääntöihin on lisättävä joustoa. Euroopan alueelle tulisi toisaalta luoda omaa finanssipoliittista liikkumavaraa esimerkiksi kehittämällä omien varojen järjestelmää, ja näin luoda mahdollisuuksia EU-tason suhdannepolitiikkaan. Kun joustava finanssipolitiikka taloussuhdanteissa mahdollistuisi, vähenisivät mahdollisuudet euron jäsenmaiden ajautumiselle talouskriisiin. Euro ei kuitenkaan voi olla pakkoavioliitto, joten jäsenmaille tulee luoda mahdollisuus harkittuun euroeroon ilman eroa koko unionista.</p><p>Rahaliiton rakenteiden uudistamisen tulee nostaa nykyistä vahvemmin unionin poliittiselle agendalle. Jos syvällä olevia ongelmia ei nyt korjata, voivat Kreikan kaltaiset kriisit toistua ja toisaalta luodaan kasvupohjaa EU-vastaisuudelle ja äärioikeiston nousulle. Tässä työssä suuri vastuu on jäsenmailla sekä tulevalla Euroopan komissiolla ja europarlamentilla.</p><p>Hanna Sarkkinen<br />Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja<br />Kansanedustaja<br />Eurovaaliehdokas</p><p>(Kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.2019)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurokriisin akuutti vaihe on jäänyt taakse, mutta Euroopan rahaliitto EMU:n perustavaa laatua olevia valuvikoja ei ole korjattu. Saman katon alla on edelleen liian erilaisia kansantalouksia. Joillekin maille euro on ollut liian halpa ja toisille kallis. Kun maiden talouspolitiikan liikkumavaraa on kavennettu eikä yhteistä finanssipolitiikkaa ole, on ongelma ilmeinen. Rahaliiton perusongelmana on rahapolitiikan ja finanssipolitiikka erottaminen toisistaan.

Myös lääkkeeksi tarjottu katkera kalkki eli talouskuripolitiikka on ollut omiaan syventämään ongelmia ja lisäämään eriarvoisuutta ihmisten välillä. Tämä on puolestaan luonut pohjaa EU-vastaisuuden ja äärioikeiston nousulle koko maanosassa. EU on pyrkinyt kontrolloimaan eritoten valtiontalouksien alijäämiä samalla kun jotkut maat ovat saaneet paisuttaa vientiylijäämäänsä muiden kustannuksella. Keskinäisriippuvaisuuteen paljolti nojaavien EU-maiden vaihtotase on keskenään vahvasti epätasapainossa, mikä altistaa maita talousongelmille jatkossakin.

Kriiseistä ei pääse eroon vain eurojärjestelmän purkamisella, puhumattakaan EU:sta eroamisesta. Ne altistaisivat vain yhä suuremmalle kaaokselle, mikä on nähty esimerkiksi Brexitissä. Tärkeimpänä tavoitteena tulisi siis olla rahaliiton peruskorjaus.  

Euroopan keskuspankin on otettava työllisyyden parantaminen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja tätä on edistettävä tarpeen vaatiessa myös keskuspankkirahalla. Keinotekoisiin rajoihin perustuvan ja toimimattoman kasvu- ja vakaussopimuksen talouskurisääntöihin on lisättävä joustoa. Euroopan alueelle tulisi toisaalta luoda omaa finanssipoliittista liikkumavaraa esimerkiksi kehittämällä omien varojen järjestelmää, ja näin luoda mahdollisuuksia EU-tason suhdannepolitiikkaan. Kun joustava finanssipolitiikka taloussuhdanteissa mahdollistuisi, vähenisivät mahdollisuudet euron jäsenmaiden ajautumiselle talouskriisiin. Euro ei kuitenkaan voi olla pakkoavioliitto, joten jäsenmaille tulee luoda mahdollisuus harkittuun euroeroon ilman eroa koko unionista.

Rahaliiton rakenteiden uudistamisen tulee nostaa nykyistä vahvemmin unionin poliittiselle agendalle. Jos syvällä olevia ongelmia ei nyt korjata, voivat Kreikan kaltaiset kriisit toistua ja toisaalta luodaan kasvupohjaa EU-vastaisuudelle ja äärioikeiston nousulle. Tässä työssä suuri vastuu on jäsenmailla sekä tulevalla Euroopan komissiolla ja europarlamentilla.

Hanna Sarkkinen
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
Eurovaaliehdokas

(Kirjoitus julkaistu myös Lapin Kansassa 13.5.2019)

]]>
13 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava#comments EU Euro Euroopan unioni Mon, 13 May 2019 14:28:04 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275927-euron-valuviat-korjattava
Brexit puolue johtaa selvästi Britanniassa http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275894-brexit-puolue-johtaa-ukssa <p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10779477?">https://yle.fi/uutiset/3-10779477?</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.theguardian.com/world/2019/may/11/brexit-party-may-get-more-eu-election-votes-than-tories-and-labour-combined-poll">https://www.theguardian.com/world/2019/may/11/brexit-party-may-get-more-eu-election-votes-than-tories-and-labour-combined-poll</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ylen uutisen mukaan Brexit puolue johtaa mielipidekyselyitä paria viikkoa varsinaista äänestyspäivää.&nbsp;Mikäli nämä kannatusluvut muutetaan 34&nbsp; vs varsinaisesta Remain-puoluetta vastaan eli liberaaleita demokraatteja vastaan eli 12 paikkaa tulevassa parlamentissa niin Brexit:n kannatus on noin kolme kertaa suurempaa kuin Remain-vaihtoehtoa kannattavalla blokilla..</p><p>&nbsp;</p><p>Britanniassa tulevia Eu parlamentin vaaleja voidaan pitää pienimuotoisena kansanäänestyksenä siitä haluavatko Britannia lähteä Eu:sta vai ei. Mikäli äänestys päättyy selkeään Brexit-puolueen voittoon, voidaan tätä pitää selkeänä viestinä Mayn hallitukselle ja Britannia parlamentille lähteä Eu:sta välittömästi ennen kuin nyt valittavat MEP:t aloittavat edes istuntokautensa Brysslissä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

https://yle.fi/uutiset/3-10779477?

 

https://www.theguardian.com/world/2019/may/11/brexit-party-may-get-more-eu-election-votes-than-tories-and-labour-combined-poll

 

Ylen uutisen mukaan Brexit puolue johtaa mielipidekyselyitä paria viikkoa varsinaista äänestyspäivää. Mikäli nämä kannatusluvut muutetaan 34  vs varsinaisesta Remain-puoluetta vastaan eli liberaaleita demokraatteja vastaan eli 12 paikkaa tulevassa parlamentissa niin Brexit:n kannatus on noin kolme kertaa suurempaa kuin Remain-vaihtoehtoa kannattavalla blokilla..

 

Britanniassa tulevia Eu parlamentin vaaleja voidaan pitää pienimuotoisena kansanäänestyksenä siitä haluavatko Britannia lähteä Eu:sta vai ei. Mikäli äänestys päättyy selkeään Brexit-puolueen voittoon, voidaan tätä pitää selkeänä viestinä Mayn hallitukselle ja Britannia parlamentille lähteä Eu:sta välittömästi ennen kuin nyt valittavat MEP:t aloittavat edes istuntokautensa Brysslissä.

 

 

]]>
9 http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275894-brexit-puolue-johtaa-ukssa#comments Brexit Britannia EU Voting Sun, 12 May 2019 18:14:12 +0000 Olli-Pekka Wallin http://opwallin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275894-brexit-puolue-johtaa-ukssa