Suomi http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132687/all Tue, 12 Dec 2017 13:25:41 +0200 fi Tre, Turku ja Hki - toinen "Kehä III" ? http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247498-tre-turku-ja-hki-toinen-keha-iii <p>Keskuskauppakamari (linkki 1) twiittasi, miten viime vuonna Uusimaa vei tavaraa ulkomaille eniten koko maassa eli lähes 35 % , kun kaikki muut makunnat veivät alle 10 %. Esimerkiksi toiseksi eniten vienyt Kymenlaakso toimitti 8,7 % ja kolmas Pirkanmaa ylsi 7,4 prosenttiin. Jotakin näissä lukemissa on pielessä, luulisi esim. Pirkanmaankin yltävän vähintään 15 prosenttiin, kun se on kuitenkin aika kehityskelpoista (koulutettua, työikäisiä) ja väesrörikasta aluetta.</p><p>Aikoinaan esim. koulussa, jos joku meinasi jäädä opinnoissaan jälkeen, niin häntä varten tehtiin tehostettu yksilöllinen opintosuunnitelma, joka selitettiin oppilaalle tarkoin ja näin hänet sitoutettiin siihen sekä samalla tietenkin opiskelemaan enemmän. Sekä annettiin samalla myös tiivistä tuki- /lisäopetusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Samoin voisi tehdä näiden Suomen alisuoriutuvien maakuntien kanssa. Tuli sitten maakuntauudistusta tahi ei, koska pian se asia ratkennee kuitenkin joko tällä hallituksella tai seuraavalla kansan mielen eli äänestystuloksen mukaan,&nbsp; niin tietenkin koko maata täytyy yhdessä auttaa / yllyttää aina sen parhaaseen bisnes-suoriutumiseen, koska se on kaikkien etu. Ilman bisnestä ei ole ruokaa, etuja, työtä eikä palveluja, tämä on karu totuus. Jonkun ne asiat on aina tehtävä.</p><p>Haetaan kunkin maakunnan tyypillinen osaamisalue ja sitä toimintaa varten myönnetään vähän valtiontukia sekä tilataan valtion piikkiin asiantuntijoiden neuvoja/suunnitelmia, ja sitten taas tuet pois kun bisnes pyörii tehokkasti. Tietenkin täsmäkoulutusta / -kurssitusta alueen ammatteihin sekä asukkaille tarjotaan myös valtion toimesta.&nbsp;</p><p>Keskustan pj Juha Sipilä (liite 3) bisnesnikkarina tuskin pahastuu, jos tässä yhteydessä mainostan hänen &quot;Vaihtoehto&quot; - kirjastaan vuodelta 2012, missä kerrotaan paljon esim. biotaloudesta ja Suomen yrittäjyysmahdollisuuksista näissä kireissä ja karuissa olosuhteissa.&nbsp;</p><p>Onhan näitä elinkeinoaloja, missä Suomen luulisi pärjäävän: no maatalous, metalli- ja metsäteollisuus nyt ainakin erikoistuotteineen ja korkeasti jalostettuina tuotteina.</p><p>&nbsp;</p><p>Esim. liite 2:n (kts alla) sivulla 7 ovat Pirkanmaan yritykset. Ko infon mukaan&nbsp; Suomessa on noin 284 000 yritystä joista Pirkanmaalla noin 25 000 eli noin&nbsp; 10 % koko maan bisneksistä. Eri asia sitten tietenkin näiden tuloksellisuus ja vaikutus koko maan bkt:seen, jos esim. yrittäjyys muodostuu lähinnä palvelualoista.&nbsp;</p><p>Seuraavan 20 vuoden aikana valtio voisi panostaa mm. Pirkanmaan alueeseen ja tuplata sen tuotot. Koska luultavasti pk-seudullakin on rajoitteensa kasvussa, on varmaan jo äärirajoilla. Lisäksi Pirkanmaa on viime vuosina satsannut kovasti infraansa eikä siitä ole mm. kalliin uuden tunnelinsa takia tulossa mitään pullonkaulaa maan pitkittäisliikenteeseen vaan sen infra on kohta täysin ajan tasalla ratikkoineen.</p><p>Kun jostakin pitäisi aloittaa, niin aloitetaan vahvistamalla siis hyvinvointivaltiomme perustaa luomalla toinen &quot;kehä 3&quot; , koska sellainenkin mahdollisuus on eikä varmaan pk-seutu pitkällä aikajaksolla yksin pysty aina takaamaan Suomen pärjäämistä kaikissa tilanteissa. Kun Tampere on valmis, sitten siirrytään tekemään samaa Turkuun.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Liite 1 :&nbsp; <a href="https://yrityksetsuomenrakentajina.fi/faktoja-viennista/" title="https://yrityksetsuomenrakentajina.fi/faktoja-viennista/">https://yrityksetsuomenrakentajina.fi/faktoja-viennista/</a></p><p>Liite 2 : <a href="https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/uutiset/563130-pk-yritysbarometri-yrittajat-odottavat-varovaista-kasvua" title="https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/uutiset/563130-pk-yritysbarometri-yrittajat-odottavat-varovaista-kasvua">https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/uutiset/563130-pk-yritys...</a></p><p>Liite 3 : <a href="https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=819fa314-ce3d-48f8-8dad-fcb5d950bc71" title="https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=819fa314-ce3d-48f8-8dad-fcb5d950bc71">https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=819fa314-ce3d-48f8-8dad-fcb5d950bc71</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskuskauppakamari (linkki 1) twiittasi, miten viime vuonna Uusimaa vei tavaraa ulkomaille eniten koko maassa eli lähes 35 % , kun kaikki muut makunnat veivät alle 10 %. Esimerkiksi toiseksi eniten vienyt Kymenlaakso toimitti 8,7 % ja kolmas Pirkanmaa ylsi 7,4 prosenttiin. Jotakin näissä lukemissa on pielessä, luulisi esim. Pirkanmaankin yltävän vähintään 15 prosenttiin, kun se on kuitenkin aika kehityskelpoista (koulutettua, työikäisiä) ja väesrörikasta aluetta.

Aikoinaan esim. koulussa, jos joku meinasi jäädä opinnoissaan jälkeen, niin häntä varten tehtiin tehostettu yksilöllinen opintosuunnitelma, joka selitettiin oppilaalle tarkoin ja näin hänet sitoutettiin siihen sekä samalla tietenkin opiskelemaan enemmän. Sekä annettiin samalla myös tiivistä tuki- /lisäopetusta.

 

Samoin voisi tehdä näiden Suomen alisuoriutuvien maakuntien kanssa. Tuli sitten maakuntauudistusta tahi ei, koska pian se asia ratkennee kuitenkin joko tällä hallituksella tai seuraavalla kansan mielen eli äänestystuloksen mukaan,  niin tietenkin koko maata täytyy yhdessä auttaa / yllyttää aina sen parhaaseen bisnes-suoriutumiseen, koska se on kaikkien etu. Ilman bisnestä ei ole ruokaa, etuja, työtä eikä palveluja, tämä on karu totuus. Jonkun ne asiat on aina tehtävä.

Haetaan kunkin maakunnan tyypillinen osaamisalue ja sitä toimintaa varten myönnetään vähän valtiontukia sekä tilataan valtion piikkiin asiantuntijoiden neuvoja/suunnitelmia, ja sitten taas tuet pois kun bisnes pyörii tehokkasti. Tietenkin täsmäkoulutusta / -kurssitusta alueen ammatteihin sekä asukkaille tarjotaan myös valtion toimesta. 

Keskustan pj Juha Sipilä (liite 3) bisnesnikkarina tuskin pahastuu, jos tässä yhteydessä mainostan hänen "Vaihtoehto" - kirjastaan vuodelta 2012, missä kerrotaan paljon esim. biotaloudesta ja Suomen yrittäjyysmahdollisuuksista näissä kireissä ja karuissa olosuhteissa. 

Onhan näitä elinkeinoaloja, missä Suomen luulisi pärjäävän: no maatalous, metalli- ja metsäteollisuus nyt ainakin erikoistuotteineen ja korkeasti jalostettuina tuotteina.

 

Esim. liite 2:n (kts alla) sivulla 7 ovat Pirkanmaan yritykset. Ko infon mukaan  Suomessa on noin 284 000 yritystä joista Pirkanmaalla noin 25 000 eli noin  10 % koko maan bisneksistä. Eri asia sitten tietenkin näiden tuloksellisuus ja vaikutus koko maan bkt:seen, jos esim. yrittäjyys muodostuu lähinnä palvelualoista. 

Seuraavan 20 vuoden aikana valtio voisi panostaa mm. Pirkanmaan alueeseen ja tuplata sen tuotot. Koska luultavasti pk-seudullakin on rajoitteensa kasvussa, on varmaan jo äärirajoilla. Lisäksi Pirkanmaa on viime vuosina satsannut kovasti infraansa eikä siitä ole mm. kalliin uuden tunnelinsa takia tulossa mitään pullonkaulaa maan pitkittäisliikenteeseen vaan sen infra on kohta täysin ajan tasalla ratikkoineen.

Kun jostakin pitäisi aloittaa, niin aloitetaan vahvistamalla siis hyvinvointivaltiomme perustaa luomalla toinen "kehä 3" , koska sellainenkin mahdollisuus on eikä varmaan pk-seutu pitkällä aikajaksolla yksin pysty aina takaamaan Suomen pärjäämistä kaikissa tilanteissa. Kun Tampere on valmis, sitten siirrytään tekemään samaa Turkuun. 

 

 

Liite 1 :  https://yrityksetsuomenrakentajina.fi/faktoja-viennista/

Liite 2 : https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/uutiset/563130-pk-yritysbarometri-yrittajat-odottavat-varovaista-kasvua

Liite 3 : https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=819fa314-ce3d-48f8-8dad-fcb5d950bc71

]]>
18 http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247498-tre-turku-ja-hki-toinen-keha-iii#comments Elinkeinot Kehä3 Suomi Tue, 12 Dec 2017 11:25:41 +0000 Eva Back http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247498-tre-turku-ja-hki-toinen-keha-iii
Positiivista Suomessa? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247412-positiivista-suomessa <p>Katsoin eilen aamulla valtionvarainministeri Petteri Orpon haastattelun Ylen Ykkösaamussa.. Orpo kertoi, että vuosi sitten vuoden 2017 budjettia laadittittaessa arvioitiin valtion velanoton tarpeeksi 4,5 miljardia. Nyt vuotta myöhemmin valtionkonttori arvio kuluvan vuoden velanottotarpeen 1,5 miljardia pienemmäksi, noin kolmeksi miljardiksi mm. paremman työllisyyskehityksen takia. Lopulliset luvut täsmentyvät ensi vuoden alussa.</p><p>Orpo uskoo, että&nbsp; valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti talous jatkaa kasvuaan ja ensi vuonna velanotto voidaan painaa jopa kolmen miljardin alle. Hänen mukaansa jokainen ymmärtää, että ei ole hyvä, jos taloussuhdanteen huipulla joudutaan ottamaan miljardeja lisää velkaa. Siksi valtionvarainministeriö jatkaa tiukkaa linjaansa.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9969477" title="https://yle.fi/uutiset/3-9969477">https://yle.fi/uutiset/3-9969477</a></p><p>Odotin koko eilisen päivän, että joku blogisteista nostaisi tämän positiivisen kehityksen keskusteluun täällä US-puheenvuorossa. Näin ei käynyt, joten kirjoitan siitä sitten itse. US-puheenvuorossa kirjoitetaan kovin harvoin positiivisista asioista. Mielummin rämmitään itsesäälissä kaikkien negatiivisten asioiden suossa.</p><p>Kansainvälisten mittareiden mukaan Suomi on yksi maailman parhaista maista. Joskus senkin voisi muistaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katsoin eilen aamulla valtionvarainministeri Petteri Orpon haastattelun Ylen Ykkösaamussa.. Orpo kertoi, että vuosi sitten vuoden 2017 budjettia laadittittaessa arvioitiin valtion velanoton tarpeeksi 4,5 miljardia. Nyt vuotta myöhemmin valtionkonttori arvio kuluvan vuoden velanottotarpeen 1,5 miljardia pienemmäksi, noin kolmeksi miljardiksi mm. paremman työllisyyskehityksen takia. Lopulliset luvut täsmentyvät ensi vuoden alussa.

Orpo uskoo, että  valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti talous jatkaa kasvuaan ja ensi vuonna velanotto voidaan painaa jopa kolmen miljardin alle. Hänen mukaansa jokainen ymmärtää, että ei ole hyvä, jos taloussuhdanteen huipulla joudutaan ottamaan miljardeja lisää velkaa. Siksi valtionvarainministeriö jatkaa tiukkaa linjaansa.

https://yle.fi/uutiset/3-9969477

Odotin koko eilisen päivän, että joku blogisteista nostaisi tämän positiivisen kehityksen keskusteluun täällä US-puheenvuorossa. Näin ei käynyt, joten kirjoitan siitä sitten itse. US-puheenvuorossa kirjoitetaan kovin harvoin positiivisista asioista. Mielummin rämmitään itsesäälissä kaikkien negatiivisten asioiden suossa.

Kansainvälisten mittareiden mukaan Suomi on yksi maailman parhaista maista. Joskus senkin voisi muistaa.

]]>
50 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247412-positiivista-suomessa#comments Positiivisuus Suomi Talouskehitys Sun, 10 Dec 2017 11:23:00 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247412-positiivista-suomessa
Sata vuotta Suomea http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247199-sata-vuotta-suomea <p>Itsenäistynyt Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta, joka pian suistettiin sisällissotaan. Me elämme maassa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on todellisuutta tavalla, josta muualla haaveillaan ja Suomea pidetään yhtenä maailman vakaimmista, jos ei maailman vakaimpana maana.</p><p>Sata vuotta sitten maamme oli köyhä, nälkä oli normaalinakin aikana monen tuvan vieras ja säädyllinen elintaso suurelle osalle väestöä vain haave. Vaikka viime vuosien suunta ei ole kaikilta osin ollut hyvä, me elämme maassa, joka on yksi maailman vauraimmista ja köyhimpienkin elämä on turvattu. Yhteiskunta varmistaa ihmisille perustarpeet tavalla, jota sata vuotta sitten tuskin osattiin kuvtellakaan . Työtä on paljon tehtävä ja takapakkiakin on otettu, mutta jos kaikista maailman maista pitää valita, on köyhän osa täällä siellä paremmasta päästä ja jos seuraavaa sukupolvea katsoo, niin ei maailmassa ole montaakaan maata, jossa vanhempien asema määrittelisi vähemmän sitä, mitä ihminen voi saavuttaa. Meille itsestään selvät asiat ovat suurimmassa osassa maailmaa vasta haaveita.</p><p>Suomea ei rakenneta repimällä se rikki. Erityisesti kuluvan vuoden aikana vastakkainasettelua on lietsottu niin maamme sisältä kuin ulkoakin käsin, eikä politiikka jolla meidät jaetaan voittajiin ja häviäjiin, luo kestävää perustaa seuraavalle vuosisadalle. Eriarvoistavat toimet, ihmisten syrjäyttäminen ja johtajiemme älä tee niin kuin me teemme, vaan tee mitä me käskemme-politiikka ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yhä kasvava joukko ei koe olevansa samassa veneessä kuin muut. Intressiryhmien omaneduntavoittelu, rapakon takaa rantautunut repivä identiteettipolitiikka ja tekopyhä poliittinen johto työntävät maamme asukkaita surulliusella tavalla lokeroihinsa.</p><p>Me olemme pieni kansa, eikä tässä maassa ole edes yhtä oikeaa kaupunkia. Jos haluamme jatkaa satavuotista menestystarinaa - sata vuotta itsenäistä Suomea on huikea saavutus kaikilla järjellisillä mittareilla - meidän on tehtävä työtä yhdessä. Se ei onnistu ahdasmielisellä nationalismilla, syrjäyttävällä politiikalla, ihmiset juuriltaan repivällä keskittämistoimilla, juurettomuutta edistävällä kulttuurirelativismilla ja itseruoskinnalla, jossa arvioimme itseämme kurjimpien hetkiemme kautta, tai rakentamalla vastakkainasettelua, vaan uskomalla ja tekemällä työtä sen puolesta, että maamme on tulevaisuudessakin maailman paras paikka meille suomalaisille elää ja toteuttaa itseämme.</p><p>Kun me vietämme satavuotisen Suomen itsenäisyyspäiväää, on meidän muistettava, että kerran meidänkin asemamme oli vieraan valtakunnan `sisäinen asia`. Jos itsenäisyytemme olisi ollut riippuvainen ulkovaltojen hyväntahtoisuudesta, me emme olisi sitä koskaan saaneet ja olisimme sen ehtineet menettääkin. Mutta me elämme vapaassa Suomessa. Siitä meidän on pidettävä huoli muistaen meitä edeltäneiden sukupolvien työn.</p><p>Eläköön Suomi!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäistynyt Suomi oli jyrkästi jakautunut luokkayhteiskunta, joka pian suistettiin sisällissotaan. Me elämme maassa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on todellisuutta tavalla, josta muualla haaveillaan ja Suomea pidetään yhtenä maailman vakaimmista, jos ei maailman vakaimpana maana.

Sata vuotta sitten maamme oli köyhä, nälkä oli normaalinakin aikana monen tuvan vieras ja säädyllinen elintaso suurelle osalle väestöä vain haave. Vaikka viime vuosien suunta ei ole kaikilta osin ollut hyvä, me elämme maassa, joka on yksi maailman vauraimmista ja köyhimpienkin elämä on turvattu. Yhteiskunta varmistaa ihmisille perustarpeet tavalla, jota sata vuotta sitten tuskin osattiin kuvtellakaan . Työtä on paljon tehtävä ja takapakkiakin on otettu, mutta jos kaikista maailman maista pitää valita, on köyhän osa täällä siellä paremmasta päästä ja jos seuraavaa sukupolvea katsoo, niin ei maailmassa ole montaakaan maata, jossa vanhempien asema määrittelisi vähemmän sitä, mitä ihminen voi saavuttaa. Meille itsestään selvät asiat ovat suurimmassa osassa maailmaa vasta haaveita.

Suomea ei rakenneta repimällä se rikki. Erityisesti kuluvan vuoden aikana vastakkainasettelua on lietsottu niin maamme sisältä kuin ulkoakin käsin, eikä politiikka jolla meidät jaetaan voittajiin ja häviäjiin, luo kestävää perustaa seuraavalle vuosisadalle. Eriarvoistavat toimet, ihmisten syrjäyttäminen ja johtajiemme älä tee niin kuin me teemme, vaan tee mitä me käskemme-politiikka ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yhä kasvava joukko ei koe olevansa samassa veneessä kuin muut. Intressiryhmien omaneduntavoittelu, rapakon takaa rantautunut repivä identiteettipolitiikka ja tekopyhä poliittinen johto työntävät maamme asukkaita surulliusella tavalla lokeroihinsa.

Me olemme pieni kansa, eikä tässä maassa ole edes yhtä oikeaa kaupunkia. Jos haluamme jatkaa satavuotista menestystarinaa - sata vuotta itsenäistä Suomea on huikea saavutus kaikilla järjellisillä mittareilla - meidän on tehtävä työtä yhdessä. Se ei onnistu ahdasmielisellä nationalismilla, syrjäyttävällä politiikalla, ihmiset juuriltaan repivällä keskittämistoimilla, juurettomuutta edistävällä kulttuurirelativismilla ja itseruoskinnalla, jossa arvioimme itseämme kurjimpien hetkiemme kautta, tai rakentamalla vastakkainasettelua, vaan uskomalla ja tekemällä työtä sen puolesta, että maamme on tulevaisuudessakin maailman paras paikka meille suomalaisille elää ja toteuttaa itseämme.

Kun me vietämme satavuotisen Suomen itsenäisyyspäiväää, on meidän muistettava, että kerran meidänkin asemamme oli vieraan valtakunnan `sisäinen asia`. Jos itsenäisyytemme olisi ollut riippuvainen ulkovaltojen hyväntahtoisuudesta, me emme olisi sitä koskaan saaneet ja olisimme sen ehtineet menettääkin. Mutta me elämme vapaassa Suomessa. Siitä meidän on pidettävä huoli muistaen meitä edeltäneiden sukupolvien työn.

Eläköön Suomi!

]]>
4 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247199-sata-vuotta-suomea#comments Isänmaa Itsenäisyys Suomi Suomi100 Wed, 06 Dec 2017 10:11:52 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247199-sata-vuotta-suomea
Kansanvallan juhla http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247191-kansanvallan-juhla <p>Suomi viettää tänään 100. itsenäisyyspäiväänsä. Samalla suomalaiset valmistautuvat tammikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, joissa valitaan uusi tasavallan presidentti ja suunnan näyttäjä isänmaan uudelle vuosisadalle.</p><p>Yli 20&nbsp;000 suomalaista antoi syksyn aikana tukensa valtiotieteen tohtori ja europarlamentaarikko Paavo Väyrysen asettamiselle kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaaksi. Tänään, Suomen itsenäisyyspäivänä, perustetaan presidenttiehdokas Paavo Väyrysen tukiryhmä, johon ovat kaikki kansalaiset ja kansankerrokset tervetulleita.</p><p>Suomi tarvitsee kokenutta, mutta tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Suomen tulee jatkaa liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden linjalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä pyrkiä rakentamaan rauhaa kuin uhoamaan sotaa. Suomen on pysyttäydyttävä sotilasliitto Naton ulkopuolella.</p><p>Euroopan unionissa isänmaan on oltava itsenäisellä linjalla ja puolustettava kansallisia etuja, sillä niin suuretkin EU-maat tekevät. Mikäli unionia ei kehitetä itsenäisten valtioiden taloudellisena yhteisönä, ei Suomella ole intressiä olla sen jäsen. Suomen tulee korostaa pohjoismaista yhteistyötä, joka on historiallisesti, kulttuurillisesti, taloudellisesti ja henkisesti oikea viiteryhmämme.</p><p>Maahanmuutto on yksi Eurooppaa jäytävistä kysymyksistä. Suomen on ajettava kansainvälisessä politiikassa linjaa, missä pyritään lievittämään levottomuuksia, rakentamaan rauhaa ja auttamaan pakolaisia heidän kotialueillaan tai lähivaltioissa. Rauhanvälitys, kehitysapu ja tarvittaessa pakolaisleirien perustaminen ongelma-alueiden lähelle ovat inhimillisiä toimia, jotka mahdollistavat ihmisten paluun ja tulevaisuuden rakentamisen synnyinseuduillaan.</p><p>Suomi nousi itsenäisyyden aamunkoitossa tasapainoiseksi ja hyvinvoivaksi valtioksi sen vuoksi, että jokaiselle kansalaiselle tarjottiin syntymälähtökohdistaan huolimatta tasapuoliset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja osallistua. Tämä perintö on viime vuosina politiikassa hukattu. Nyt suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu vallitsevan vahvimman ja rikkaimman oikeus &ndash; raharikkaat, optiomiljönäärit ja hyvintoimeen tulevat kaupunkilaiset saavat paremmat palvelut ja edut kuin pieni- ja keskituloiset maakuntien asukkaat. Osa yhteiskunnallisista palveluista &ndash; sosiaali- ja terveyspalveluista tai liikenteestä aiotaan yksityistää yritysten käsiin voittoa osakkeenomistajille tuottamaan. Köyhän asia on nykypäättäjien toimesta unohdettu!</p><p>Suomi tarvitsee presidentiksi todellisen unilukkarin, jolla on kokemusta, osaamista ja näkemystä johtaa isänmaata uudella itsenäisyyden vuosisadalla. Paavo Väyrynen on tähän työhön paras mies. Rohkea, kokenut ja näkemyksellinen presidentti.</p><p><a href="http://www.paavopresidentiksi.fi/fi/Liity+tukiryhmään.html">Tule sinäkin mukaan kansanvallan juhlaan.</a></p><p>Parhaimmat onnittelut rakkaalle 100-vuotiaalle Suomelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi viettää tänään 100. itsenäisyyspäiväänsä. Samalla suomalaiset valmistautuvat tammikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin, joissa valitaan uusi tasavallan presidentti ja suunnan näyttäjä isänmaan uudelle vuosisadalle.

Yli 20 000 suomalaista antoi syksyn aikana tukensa valtiotieteen tohtori ja europarlamentaarikko Paavo Väyrysen asettamiselle kansalaisliikkeen presidenttiehdokkaaksi. Tänään, Suomen itsenäisyyspäivänä, perustetaan presidenttiehdokas Paavo Väyrysen tukiryhmä, johon ovat kaikki kansalaiset ja kansankerrokset tervetulleita.

Suomi tarvitsee kokenutta, mutta tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Suomen tulee jatkaa liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden linjalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä pyrkiä rakentamaan rauhaa kuin uhoamaan sotaa. Suomen on pysyttäydyttävä sotilasliitto Naton ulkopuolella.

Euroopan unionissa isänmaan on oltava itsenäisellä linjalla ja puolustettava kansallisia etuja, sillä niin suuretkin EU-maat tekevät. Mikäli unionia ei kehitetä itsenäisten valtioiden taloudellisena yhteisönä, ei Suomella ole intressiä olla sen jäsen. Suomen tulee korostaa pohjoismaista yhteistyötä, joka on historiallisesti, kulttuurillisesti, taloudellisesti ja henkisesti oikea viiteryhmämme.

Maahanmuutto on yksi Eurooppaa jäytävistä kysymyksistä. Suomen on ajettava kansainvälisessä politiikassa linjaa, missä pyritään lievittämään levottomuuksia, rakentamaan rauhaa ja auttamaan pakolaisia heidän kotialueillaan tai lähivaltioissa. Rauhanvälitys, kehitysapu ja tarvittaessa pakolaisleirien perustaminen ongelma-alueiden lähelle ovat inhimillisiä toimia, jotka mahdollistavat ihmisten paluun ja tulevaisuuden rakentamisen synnyinseuduillaan.

Suomi nousi itsenäisyyden aamunkoitossa tasapainoiseksi ja hyvinvoivaksi valtioksi sen vuoksi, että jokaiselle kansalaiselle tarjottiin syntymälähtökohdistaan huolimatta tasapuoliset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja osallistua. Tämä perintö on viime vuosina politiikassa hukattu. Nyt suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu vallitsevan vahvimman ja rikkaimman oikeus – raharikkaat, optiomiljönäärit ja hyvintoimeen tulevat kaupunkilaiset saavat paremmat palvelut ja edut kuin pieni- ja keskituloiset maakuntien asukkaat. Osa yhteiskunnallisista palveluista – sosiaali- ja terveyspalveluista tai liikenteestä aiotaan yksityistää yritysten käsiin voittoa osakkeenomistajille tuottamaan. Köyhän asia on nykypäättäjien toimesta unohdettu!

Suomi tarvitsee presidentiksi todellisen unilukkarin, jolla on kokemusta, osaamista ja näkemystä johtaa isänmaata uudella itsenäisyyden vuosisadalla. Paavo Väyrynen on tähän työhön paras mies. Rohkea, kokenut ja näkemyksellinen presidentti.

Tule sinäkin mukaan kansanvallan juhlaan.

Parhaimmat onnittelut rakkaalle 100-vuotiaalle Suomelle.

]]>
0 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247191-kansanvallan-juhla#comments Isänmaa Kansanvalta Presidentinvaalit Suomi Wed, 06 Dec 2017 08:42:20 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247191-kansanvallan-juhla
Jos Suomi olisi mies http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247108-jos-suomi-olisi-mies <p>Oli talvinen alkukevät, kun tapasin Suomen. Suomessa oli runsaasti lunta ja ensimmäinen kohtaaminen herra Suomen kanssa oli miellyttävä. Suomi tarjosi lunta, jota näin elämässäni ensimmäisen kerran ja herra päästi liukumäkiin ja keinuihin, mikä oli lapselle parasta elämässä. Maistoin eri ruokia, tutustuin uusiin ihmisiin, pääsin kouluun ja mitä tärkeintä herra Suomi opetti minulle suomea. Toki herra Suomi teki selväksi jo hyvin varhain, että oli myös minusta itsestäni kiinni kuinka hyvin opin kieltä ja sain ystäviä. Hän teki minulle myös&nbsp; selväksi, että kaiken vapauden kanssa tuli vastuu.</p><p>Herra Suomi oli mukava, ystävällinen, antelias ja oikeudenmukainen mies, joka puhui usein tasa-arvon ja koulutuksen puolesta, minne ikinä meninkään. Ala-asteella herra Suomen sanat jäivät ajoittain taka-alalle ja välillä tuntui, ettei hän pitänyt puoliani. Hän ei tuntunut pitävän puoliani erityisesti urheilullisuuteeni liittyen silloin kun hän antoi vanhempani päättää puolestani ilman, että herra Suomi oli miettinyt mikä oli minun parastani. Tuntui juuri silloin pahalta, kun hän piti kulttuurini ja uskontoni puolta minun tietämättä mikä tuo kulttuurini ja uskontoni oli. Viesti oli kuitenkin selvä, herra Suomi salli tiettyjä asioita uskonnon ja kulttuurin nimissä ja se pahoitti mieltäni.</p><p>Kulttuurin ja uskonnon varjolla asioiden kieltäminen jatkui yläasteelle mentäessä. Aikana, jolloin aloin ymmärtämään, kuka olin tai mistä tulin. Nämä sallimiset, jossa koin, että suvaitsevaisuus oli mennyt liian pitkälle eivät koskettaneet nimenomaan minua vaan muita ihmisiä ympärilläni. Yhteiskunnallisen aktiivisuuteni ja vapaaehtoistyöni myötä aloin ymmärtämään, että herra Suomi kykeni olemaan sinisilmäinen ja harhaanjohdettavissa, sillä hän oli hyväntahtoinen ja oikeudentuntoinen mies, joka halusi hyvää muille. Juuri silloin koin, että Suomen kanssa on käytävä dialogia tästä. Suomi on saatava ymmärtämään, että hyvään pyrkiminen voi tuottaa nimenomaan pahaa tai huonoja tuloksia.</p><p>Suomi on liian tärkeä, liian arvokas ja liian hyvä ollakseen totta. Hänessä on kaikki ainekset, vaikka kukaan ei täydellinen olekaan. Suomi syntyi 100 vuotta sitten ja tuon sadan vuoden aikana se on joutunut kamppailemaan useampaan kertaan selviytyäkseen. Sitä on halveksittu, sen päälle on syljetty ja kiusaamisia on ollut enemmän kuin mitä kukaan voi sietää. Sen koettelemukset ovat olleet ankaria, haasteet ovat olleet sille niin kovat, että on lähes ihme, että herra pysyy kahdella jalallaan pystyssä 100 vuoden jälkeen.</p><p>Kurdina minulla on suuri kunnioitus herra Suomea kohtaan. Suomi varmasti tietää, että kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Ollessaan nuori Suomi joutui taistelemaan säilyttääkseen suvereniteettinsa. Kurdistan on joutunut taistelemaan olemassaolostaan. Se ei ole nähnyt itsenäisyyden päivää, mutta tietää mitä se on, kun ei ole itsenäinen. Suomi oli kiltti ja vieraanvarainen kun antoi minulle toisen kotimaani. Herra Suomea saan kiittää siitä, että saan olla vapaa ja saavuttaa sitä mitä haluan. Ottamatta keltään pois.</p><p>Suomi on esimerkillinen mies, joka tarjoaa turvaa ja rauhaa. Vaikka hän ajoittain onkin sisäänpäin kääntynyt eikä osaa kehua itseään, totuus on, että harva vetää hänelle vertoja. Jos Suomi olisi mies, naisin hänet. Se on herra Suomi, jos joku, jonka kanssa on hyvä tulevaisuutta rakentaa. Onnittelen herra Suomi sinua ja kiitän sinua nöyrästi. Pidä mielessä, että maailma puhuu sinusta. Samaan aikaan kun se kadehtii sinua.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oli talvinen alkukevät, kun tapasin Suomen. Suomessa oli runsaasti lunta ja ensimmäinen kohtaaminen herra Suomen kanssa oli miellyttävä. Suomi tarjosi lunta, jota näin elämässäni ensimmäisen kerran ja herra päästi liukumäkiin ja keinuihin, mikä oli lapselle parasta elämässä. Maistoin eri ruokia, tutustuin uusiin ihmisiin, pääsin kouluun ja mitä tärkeintä herra Suomi opetti minulle suomea. Toki herra Suomi teki selväksi jo hyvin varhain, että oli myös minusta itsestäni kiinni kuinka hyvin opin kieltä ja sain ystäviä. Hän teki minulle myös  selväksi, että kaiken vapauden kanssa tuli vastuu.

Herra Suomi oli mukava, ystävällinen, antelias ja oikeudenmukainen mies, joka puhui usein tasa-arvon ja koulutuksen puolesta, minne ikinä meninkään. Ala-asteella herra Suomen sanat jäivät ajoittain taka-alalle ja välillä tuntui, ettei hän pitänyt puoliani. Hän ei tuntunut pitävän puoliani erityisesti urheilullisuuteeni liittyen silloin kun hän antoi vanhempani päättää puolestani ilman, että herra Suomi oli miettinyt mikä oli minun parastani. Tuntui juuri silloin pahalta, kun hän piti kulttuurini ja uskontoni puolta minun tietämättä mikä tuo kulttuurini ja uskontoni oli. Viesti oli kuitenkin selvä, herra Suomi salli tiettyjä asioita uskonnon ja kulttuurin nimissä ja se pahoitti mieltäni.

Kulttuurin ja uskonnon varjolla asioiden kieltäminen jatkui yläasteelle mentäessä. Aikana, jolloin aloin ymmärtämään, kuka olin tai mistä tulin. Nämä sallimiset, jossa koin, että suvaitsevaisuus oli mennyt liian pitkälle eivät koskettaneet nimenomaan minua vaan muita ihmisiä ympärilläni. Yhteiskunnallisen aktiivisuuteni ja vapaaehtoistyöni myötä aloin ymmärtämään, että herra Suomi kykeni olemaan sinisilmäinen ja harhaanjohdettavissa, sillä hän oli hyväntahtoinen ja oikeudentuntoinen mies, joka halusi hyvää muille. Juuri silloin koin, että Suomen kanssa on käytävä dialogia tästä. Suomi on saatava ymmärtämään, että hyvään pyrkiminen voi tuottaa nimenomaan pahaa tai huonoja tuloksia.

Suomi on liian tärkeä, liian arvokas ja liian hyvä ollakseen totta. Hänessä on kaikki ainekset, vaikka kukaan ei täydellinen olekaan. Suomi syntyi 100 vuotta sitten ja tuon sadan vuoden aikana se on joutunut kamppailemaan useampaan kertaan selviytyäkseen. Sitä on halveksittu, sen päälle on syljetty ja kiusaamisia on ollut enemmän kuin mitä kukaan voi sietää. Sen koettelemukset ovat olleet ankaria, haasteet ovat olleet sille niin kovat, että on lähes ihme, että herra pysyy kahdella jalallaan pystyssä 100 vuoden jälkeen.

Kurdina minulla on suuri kunnioitus herra Suomea kohtaan. Suomi varmasti tietää, että kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Ollessaan nuori Suomi joutui taistelemaan säilyttääkseen suvereniteettinsa. Kurdistan on joutunut taistelemaan olemassaolostaan. Se ei ole nähnyt itsenäisyyden päivää, mutta tietää mitä se on, kun ei ole itsenäinen. Suomi oli kiltti ja vieraanvarainen kun antoi minulle toisen kotimaani. Herra Suomea saan kiittää siitä, että saan olla vapaa ja saavuttaa sitä mitä haluan. Ottamatta keltään pois.

Suomi on esimerkillinen mies, joka tarjoaa turvaa ja rauhaa. Vaikka hän ajoittain onkin sisäänpäin kääntynyt eikä osaa kehua itseään, totuus on, että harva vetää hänelle vertoja. Jos Suomi olisi mies, naisin hänet. Se on herra Suomi, jos joku, jonka kanssa on hyvä tulevaisuutta rakentaa. Onnittelen herra Suomi sinua ja kiitän sinua nöyrästi. Pidä mielessä, että maailma puhuu sinusta. Samaan aikaan kun se kadehtii sinua. 

]]>
14 http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247108-jos-suomi-olisi-mies#comments Kotimaa Itsenäisyys Suomi Mon, 04 Dec 2017 20:02:57 +0000 Seida Sohrabi http://seso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247108-jos-suomi-olisi-mies
Eurooppa sisällissodan partaalla 20–30 vuoden kuluttua? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247063-eurooppa-sisallissodan-partaalla-20-30-vuoden-kuluttua <p>Arvatkaapa, missä Euroopan kaupungissa protestipartaiset filosofit Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat nuoruuden manifestinsa. &ndash; No tietenkin Brysselissä.</p><p>Brysselin yliopistossa toimii nykyisin nuorehko historian professori David Engels (s. 1979), jonka mukaan Euroopan nykyinen kehitys johtaa sisällissotaan 20&ndash;30 vuoden kuluessa. Samannimisestä edeltäjästään poiketen tämä Engels ei tosin näe kansallisvaltiota väkivallan pesänä, joka tulisi kukistaa, vaan oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan takeena, jota ilman ajaudutaan kaaokseen.</p><p>David Engelsin mukaan tapahtumien kulku lähitulevaisuuden Euroopassa on yksinkertainen. Terrorin ja etnisten konfliktien lisääntyminen johtaa mikrovaltioiden syntymiseen hieman minarkistisen tai libertaristisen ultra-anarkismin tapaan. Tuloksena on valtion hallinnan menetys ja useita rinnakkaisia yhteiskuntia, joissa valitsevat omat lakinsa.</p><p>Merkkejä Euroopan hajoamisesta on olemassa suurten yhdenmukaistamispyrkimysten ja federalismin keskellä. Esimerkiksi pyrkimys yhteistuumin kumota Dublin-asetus on johtamassa siihen, että EU tulee puuttuneeksi entistä enemmän kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin, sisärajojen valvontaan ja väestöpolitiikkaan. Tätä taas kansat vastustavat, mikä tarkoittaa, että yhtenäisyyden tavoittelusta puristuu ulos eripuraa.</p><p>Lopulta separatismia esiintyy kansallisvaltioiden omassakin piirissä, kuten nyt nähdään Kataloniassa. Syntyvä<em> </em>mikrovaltioiden saaristo vastaa uudelle ajalle ominaista ruhtinaskuntien tilkkutäkkiä eikä ole useimmille tyydyttävä. Ihmiset kyllästyvät aikaa myöten kaaokseen ja alkavat kaivata autoritaarista järjestelmää, joka olisi konservatiivinen, ja alkaa kehitys takaisin kohti itsenäisiä kansallisvaltioita.</p><p>Tällaiseen uuteen kansallisvaltioiden järjestelmään liittyisi myös pakotettu solidaarisuus, joka puolestaan muistuttaa Euroopassa nykyisin peräänkuulutettua suvaitsevuuden ihannetta.</p><p>Onkin huomattava, että suvaitsevuus edellyttää suurta konformismia, eli sopeuttamista, mukauttamista ja harmonisointia, joilla kulttuurisesta moneudesta saadaan hiottua särmät pois. Tuloksena on monokulttuuria, vähän niin kuin hiiren ollessa kissalle räätälinä.</p><p>Engelsin mielestä Eurooppa on jo tällaisen tapahtumakulun keskellä: autoritaarisuus kasvaa, samoin nationalismi ja pontevat puheet. Se sopii Engelsille, sillä hän tykkää vanhoista hyvistä ajoista, jolloin maailma oli mallillaan. Hän jopa aikoo muuttaa perheineen Unkariin, koska Viktor Orbán on hänen mielestään kelpo liideri. Tätä hän ihannoi vastalauseenaan nykyiselle Belgialle.</p><p>Ollaanpa Engelsin johtopäätöksistä mitä mieltä tahansa, kannattaa joka tapauksessa pohtia Euroopan hajaannuksen juurisyitä. Sekä liian pitkälle viety monikulttuurisuus että integraatio tuottavat eripuraa, aivan niin kuin Newtonin lain mukaan voimalla on aina vastavoima. Siksi on hyvä muistaa Eurooppa-intoilussa piilevän idealismin vaarat.</p><p>Hullunkurisinta suomalaisten suhtautumisessa eurooppalaisuuteen on ollut valittelu siitä, että Suomessa vallitsee suvaitsemattomuus. Suvaitsevuus ja suvaitsemattomuus ovat käsitteitä, jotka kantavat sisällään omat vastakohtansa.</p><p>Suvaitsevaisuus on Euroopassa ollut aina nimenomaan konformismia, eli ryhmäpaineesta johtuvaa samanlaisuuden ja yhdenmukaisuuden tavoittelua. Se ei siis ole juuri koskaan ollut sitä, mitä suomalaiset Keski-Eurooppaan lentäessään luulevat sen olevan, eli moniarvoisuutta ja vapautta. Päinvastoin: nimenomaan suvaitsevuus on edellyttänyt suurta mukautumista ja sopeutumista vallitseviin oloihin ja samalla suuria yhdenmukaisuuden vaatimuksia, joilla ihmisiä on pakotettu hyväksymään toistensa arvoja Valistuksesta alkaen.</p><p>Suvaitseminen ei siis vain luo joitakin vapauksia, vaan se luo myös merkittäviä mukautumisen ja sopeutumisen haasteita ja sitä kautta vapauden rajoituksia. Tässä mielessä olisi virheellistä väittää suvaitsevuuden tuovan vapautta. Mitä suurempi ja monipuolisempi yhteiskunta on, sitä enemmän sen on standardisoitava, harmonisoitava ja sertifioitava, kun taas suurimmillaan henkinen vapaus on yleensä pienessä valtiossa, jossa ulkoinen kontrolli ei rajoita.</p><p>Totta kai myös pieni valtio voi olla suvaitsematon, ja suvaitsematon yhteiskunta voi olla totalitaarinen sekä ihmiset siellä epävapaita. Mutta he ovat usein tavattoman epävapaita myös suvaitsevaiseksi viritellyssä laajakantoisessa yhteiskunnassa, joka on omien vaatimustensa kautta totalitaarinen.</p><p>Juuri sellaista totalitarismia kohti on varottava Euroopan unionia kulkemasta, ja siksi minä ainakin arvostan tätä supisuomalaista yhteiskuntaa, joka omine karkeuksineen ja hiomattomuuksineen on aina jättänyt tilaa vapaudelle ja luovuudelle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde </strong></p><p>Engels, David, <em><em>Le déclin </em></em><em><em><em>&ndash;</em> La crise de l&rsquo;Union Européenne et la chute de la République romaine. </em></em>Paris: Éditions du Toucan, 2012.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvatkaapa, missä Euroopan kaupungissa protestipartaiset filosofit Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat nuoruuden manifestinsa. – No tietenkin Brysselissä.

Brysselin yliopistossa toimii nykyisin nuorehko historian professori David Engels (s. 1979), jonka mukaan Euroopan nykyinen kehitys johtaa sisällissotaan 20–30 vuoden kuluessa. Samannimisestä edeltäjästään poiketen tämä Engels ei tosin näe kansallisvaltiota väkivallan pesänä, joka tulisi kukistaa, vaan oikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntarauhan takeena, jota ilman ajaudutaan kaaokseen.

David Engelsin mukaan tapahtumien kulku lähitulevaisuuden Euroopassa on yksinkertainen. Terrorin ja etnisten konfliktien lisääntyminen johtaa mikrovaltioiden syntymiseen hieman minarkistisen tai libertaristisen ultra-anarkismin tapaan. Tuloksena on valtion hallinnan menetys ja useita rinnakkaisia yhteiskuntia, joissa valitsevat omat lakinsa.

Merkkejä Euroopan hajoamisesta on olemassa suurten yhdenmukaistamispyrkimysten ja federalismin keskellä. Esimerkiksi pyrkimys yhteistuumin kumota Dublin-asetus on johtamassa siihen, että EU tulee puuttuneeksi entistä enemmän kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin, sisärajojen valvontaan ja väestöpolitiikkaan. Tätä taas kansat vastustavat, mikä tarkoittaa, että yhtenäisyyden tavoittelusta puristuu ulos eripuraa.

Lopulta separatismia esiintyy kansallisvaltioiden omassakin piirissä, kuten nyt nähdään Kataloniassa. Syntyvä mikrovaltioiden saaristo vastaa uudelle ajalle ominaista ruhtinaskuntien tilkkutäkkiä eikä ole useimmille tyydyttävä. Ihmiset kyllästyvät aikaa myöten kaaokseen ja alkavat kaivata autoritaarista järjestelmää, joka olisi konservatiivinen, ja alkaa kehitys takaisin kohti itsenäisiä kansallisvaltioita.

Tällaiseen uuteen kansallisvaltioiden järjestelmään liittyisi myös pakotettu solidaarisuus, joka puolestaan muistuttaa Euroopassa nykyisin peräänkuulutettua suvaitsevuuden ihannetta.

Onkin huomattava, että suvaitsevuus edellyttää suurta konformismia, eli sopeuttamista, mukauttamista ja harmonisointia, joilla kulttuurisesta moneudesta saadaan hiottua särmät pois. Tuloksena on monokulttuuria, vähän niin kuin hiiren ollessa kissalle räätälinä.

Engelsin mielestä Eurooppa on jo tällaisen tapahtumakulun keskellä: autoritaarisuus kasvaa, samoin nationalismi ja pontevat puheet. Se sopii Engelsille, sillä hän tykkää vanhoista hyvistä ajoista, jolloin maailma oli mallillaan. Hän jopa aikoo muuttaa perheineen Unkariin, koska Viktor Orbán on hänen mielestään kelpo liideri. Tätä hän ihannoi vastalauseenaan nykyiselle Belgialle.

Ollaanpa Engelsin johtopäätöksistä mitä mieltä tahansa, kannattaa joka tapauksessa pohtia Euroopan hajaannuksen juurisyitä. Sekä liian pitkälle viety monikulttuurisuus että integraatio tuottavat eripuraa, aivan niin kuin Newtonin lain mukaan voimalla on aina vastavoima. Siksi on hyvä muistaa Eurooppa-intoilussa piilevän idealismin vaarat.

Hullunkurisinta suomalaisten suhtautumisessa eurooppalaisuuteen on ollut valittelu siitä, että Suomessa vallitsee suvaitsemattomuus. Suvaitsevuus ja suvaitsemattomuus ovat käsitteitä, jotka kantavat sisällään omat vastakohtansa.

Suvaitsevaisuus on Euroopassa ollut aina nimenomaan konformismia, eli ryhmäpaineesta johtuvaa samanlaisuuden ja yhdenmukaisuuden tavoittelua. Se ei siis ole juuri koskaan ollut sitä, mitä suomalaiset Keski-Eurooppaan lentäessään luulevat sen olevan, eli moniarvoisuutta ja vapautta. Päinvastoin: nimenomaan suvaitsevuus on edellyttänyt suurta mukautumista ja sopeutumista vallitseviin oloihin ja samalla suuria yhdenmukaisuuden vaatimuksia, joilla ihmisiä on pakotettu hyväksymään toistensa arvoja Valistuksesta alkaen.

Suvaitseminen ei siis vain luo joitakin vapauksia, vaan se luo myös merkittäviä mukautumisen ja sopeutumisen haasteita ja sitä kautta vapauden rajoituksia. Tässä mielessä olisi virheellistä väittää suvaitsevuuden tuovan vapautta. Mitä suurempi ja monipuolisempi yhteiskunta on, sitä enemmän sen on standardisoitava, harmonisoitava ja sertifioitava, kun taas suurimmillaan henkinen vapaus on yleensä pienessä valtiossa, jossa ulkoinen kontrolli ei rajoita.

Totta kai myös pieni valtio voi olla suvaitsematon, ja suvaitsematon yhteiskunta voi olla totalitaarinen sekä ihmiset siellä epävapaita. Mutta he ovat usein tavattoman epävapaita myös suvaitsevaiseksi viritellyssä laajakantoisessa yhteiskunnassa, joka on omien vaatimustensa kautta totalitaarinen.

Juuri sellaista totalitarismia kohti on varottava Euroopan unionia kulkemasta, ja siksi minä ainakin arvostan tätä supisuomalaista yhteiskuntaa, joka omine karkeuksineen ja hiomattomuuksineen on aina jättänyt tilaa vapaudelle ja luovuudelle.

 

Lähde

Engels, David, Le déclin La crise de l’Union Européenne et la chute de la République romaine. Paris: Éditions du Toucan, 2012.

]]>
11 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247063-eurooppa-sisallissodan-partaalla-20-30-vuoden-kuluttua#comments Euroopan unioni Eurooppalaisuus Suomi Suvaisevaisuus Mon, 04 Dec 2017 08:38:34 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247063-eurooppa-sisallissodan-partaalla-20-30-vuoden-kuluttua
Suomi ensin ratsastaa Väyrysellä? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246995-suomi-ensin-ratsastaa-vayrysella <p>Vai ratsastaako Paavo Suomen kansa ensin ryhmällä?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712022200577239_pi.shtml">Suomi Ensin -ryhmittymä kerää kannatuskortteja nyt Paavo Väyryselle</a>&nbsp;- Iltalehti</p><p>Sisältöä muokattu 20:52</p><p>Video lisäys, kiitos yhden kommentin. Klo 22:09</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/27pYwEXcDYA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/27pYwEXcDYA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vai ratsastaako Paavo Suomen kansa ensin ryhmällä?

 

Suomi Ensin -ryhmittymä kerää kannatuskortteja nyt Paavo Väyryselle - Iltalehti

Sisältöä muokattu 20:52

Video lisäys, kiitos yhden kommentin. Klo 22:09

 

https://www.youtube.com/watch?v=27pYwEXcDYA

]]>
39 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246995-suomi-ensin-ratsastaa-vayrysella#comments Paavo Väyrynen Suomi Suomi Ensin Tallinanaukio Sat, 02 Dec 2017 18:24:31 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246995-suomi-ensin-ratsastaa-vayrysella
Mitä NATO kertoo meistä? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246690-mita-nato-kertoo-meista <p><strong>NATO (NATO Parliamentary Assemply) julkaisee kotisivuillaan</strong> mielenkiintoisen <em>jäsenyystiedoston.</em></p><p>Nopeasti katsottuna näyttää siltä, <strong><em>kuin NATOlla olisi nyt jo 57 jäsentä</em></strong>.&nbsp;</p><p>Jäsenkartta on tämänkaltainen: <a href="https://www.nato-pa.int/content/membership-map"><u>https://www.nato-pa.int/content/membership-map</u></a> <em>MEMBERS &gt; Membership Map sekä</em></p><p><em>MEMBERS &gt; By Delegations <a href="https://www.nato-pa.int/members-directory"><u>https://www.nato-pa.int/members-directory</u></a></em></p><p>SUOMI löytyy hakuketjun: <strong>NATO &gt; MEMBERS &gt; By Delegations &gt; Finland</strong> &ndash;takaa; <a href="https://www.nato-pa.int/liste-des-membres?field_country_target_id=4903&amp;sort_by=field_sortstatusval_value"><u>https://www.nato-pa.int/liste-des-membres?field_country_target_id=4903&amp;sort_by=field_sortstatusval_value</u></a></p><p>*</p><p><strong>Hieman tarkempi luenta</strong> kyllä auttaa (ehkä) ymmärtämän mistä on kyse.</p><p>Teksti nimittäin ohjeistaa käyttämään oikeassa marginaalissa olevia valintapainikkeita, joiden avulla hätäinenkin lukija saa tai ehkä saa esille listan eri kategorioita edustavien &rdquo;jäsenten&rdquo; nimistä ja määristä.</p><p>Näppäilemällä tiettyjä valikoita avautuu kuusi (6) jäsenyyskategoriaa ja seitsemäntenä (7.) &rdquo;<em>Kaikki delegaatiot yhteensä</em>&rdquo; &ndash;valikko.</p><p><strong>NATOn kuusi jäsenyyskategoriaa:</strong></p><p><strong>1.)Jäsenmaiden valtuuskunnat</strong></p><p><strong>2.)Kumppanuusmaiden valtuuskunnat (kuten Suomi)</strong></p><p><strong>3.)</strong><strong> Alueelliset yhteistyökumppanit ja Välimeren alueen kumppanuusmaiden valtuuskunnat</strong></p><p><strong>4.)Euroopan Parlamentin valtuuskunta</strong></p><p><strong>5.)</strong><strong> Parlamentaaristen tarkkailijamaiden lähetystöt</strong></p><p><strong>6.)</strong><strong> Parlamenttien välisen edustajakokouksen edustajat</strong></p><p>7.) <strong><em>Total eli kaikki yhteensä</em></strong></p><p>Katso: <a href="https://www.nato-pa.int/content/membership-map"><u>https://www.nato-pa.int/content/membership-map</u></a></p><p>Jossain määrin mielenkiintoinen &rdquo;<strong>NATO PA Membership</strong>&rdquo; &ndash;esittely, kun nuo eri delegaatioiden koostumusta esittävien painikkeiden värit ovat kovin NATOnsinisävyiset, vain vähäisin vivahde-eroin.&nbsp; Sinisestä hieman haaleampaan viherväriin päin.</p><p>Ainakaan minun kokeillessa valintapainikeiden toimintaa jouduin toteamaan, että ne eivät toimineet. Ehkä se oli vain sattumaa?</p><p>*</p><p><strong>NATOn parlamentti kertoo sivuillaan</strong> suhteistaan Venäjään, että Ukrainan ja Krimin toimien 2014 jälkeen parlamentti sulki kokonaan Venäjän liitännäisjäsenyystapaamisten ulkopuolelle, mikä katkaisi säännölliset institutionaaliset suhteet Venäjän parlamenttiin.&nbsp; Tosin NATOn parlamentin puhemiehistö on valtuutettu tarkistamaan tilannetta ja tarvittaessa tapaamaan Venäjän parlamentin edustajia, joskin vain tapauskohtaisesti, kuten käsittääkseni on tapahtunutkin.&nbsp; Tässä suhteessa Naton linja on käytännössä huomattavasti joustavampi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen ja toisaalta myös EU:n.&nbsp; - <a href="https://www.nato-pa.int/content/russia"><u>https://www.nato-pa.int/content/russia</u></a></p><p>*</p><p>Vinkkinä mainittakoon, että Naton sivujen kautta voi saada kiinnostavaa tietoa esim. erilaisten uutisjulkaisujen ja päätöslauselmien sisällöstä, kuten &nbsp;&rdquo;<em>AI, Big Data, IoT, Robotiikka: yhteiskuntiemme on valmistauduttava tulevaisuuteen</em>&rdquo; &ndash;tekstuuri, jossa valotetaan avataan tekoälyn, raakatiedon ym. käyttöön ja hallintaan liittyviä tulevaisuuskuvia.</p><p>*</p><p>PS.:</p><p>Alkuperäiseen otsikkokysymykseen vastatakseni.&nbsp; Siis, mitä Nato kertoo meistä, Suomesta?</p><p>No, ei kovin paljon. Sivusto antaa hakusanalle &rdquo;Finland&rdquo; niukahkosti vasteita:</p><p><a href="https://www.nato-pa.int/search-page?keys=Finland"><u>https://www.nato-pa.int/search-page?keys=Finland</u></a></p><p>Siis jo vuosien takainen Suomi-raportti, parin vuoden takainen Suomi-Ruotsi-Viro &ndash;raportti sekä jotain muuta, mutta niukasti.</p><p>Mistä se kertoo?</p><p>Onhan siellä tämä:</p><p><a href="https://www.nato-pa.int/articles/nato-and-finland-step-cyber-defence-cooperation"><u>https://www.nato-pa.int/articles/nato-and-finland-step-cyber-defence-cooperation</u></a></p><p><em>&ldquo;Today (16 February 2017), NATO and Finland stepped up their engagement with the signing of a Political Framework Arrangement on cyber defence cooperation. The arrangement will allow NATO and Finland to better protect and improve the resilience of their networks.&rdquo;</em></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> NATO (NATO Parliamentary Assemply) julkaisee kotisivuillaan mielenkiintoisen jäsenyystiedoston.

Nopeasti katsottuna näyttää siltä, kuin NATOlla olisi nyt jo 57 jäsentä

Jäsenkartta on tämänkaltainen: https://www.nato-pa.int/content/membership-map MEMBERS > Membership Map sekä

MEMBERS > By Delegations https://www.nato-pa.int/members-directory

SUOMI löytyy hakuketjun: NATO > MEMBERS > By Delegations > Finland –takaa; https://www.nato-pa.int/liste-des-membres?field_country_target_id=4903&sort_by=field_sortstatusval_value

*

Hieman tarkempi luenta kyllä auttaa (ehkä) ymmärtämän mistä on kyse.

Teksti nimittäin ohjeistaa käyttämään oikeassa marginaalissa olevia valintapainikkeita, joiden avulla hätäinenkin lukija saa tai ehkä saa esille listan eri kategorioita edustavien ”jäsenten” nimistä ja määristä.

Näppäilemällä tiettyjä valikoita avautuu kuusi (6) jäsenyyskategoriaa ja seitsemäntenä (7.) ”Kaikki delegaatiot yhteensä” –valikko.

NATOn kuusi jäsenyyskategoriaa:

1.)Jäsenmaiden valtuuskunnat

2.)Kumppanuusmaiden valtuuskunnat (kuten Suomi)

3.) Alueelliset yhteistyökumppanit ja Välimeren alueen kumppanuusmaiden valtuuskunnat

4.)Euroopan Parlamentin valtuuskunta

5.) Parlamentaaristen tarkkailijamaiden lähetystöt

6.) Parlamenttien välisen edustajakokouksen edustajat

7.) Total eli kaikki yhteensä

Katso: https://www.nato-pa.int/content/membership-map

Jossain määrin mielenkiintoinen ”NATO PA Membership” –esittely, kun nuo eri delegaatioiden koostumusta esittävien painikkeiden värit ovat kovin NATOnsinisävyiset, vain vähäisin vivahde-eroin.  Sinisestä hieman haaleampaan viherväriin päin.

Ainakaan minun kokeillessa valintapainikeiden toimintaa jouduin toteamaan, että ne eivät toimineet. Ehkä se oli vain sattumaa?

*

NATOn parlamentti kertoo sivuillaan suhteistaan Venäjään, että Ukrainan ja Krimin toimien 2014 jälkeen parlamentti sulki kokonaan Venäjän liitännäisjäsenyystapaamisten ulkopuolelle, mikä katkaisi säännölliset institutionaaliset suhteet Venäjän parlamenttiin.  Tosin NATOn parlamentin puhemiehistö on valtuutettu tarkistamaan tilannetta ja tarvittaessa tapaamaan Venäjän parlamentin edustajia, joskin vain tapauskohtaisesti, kuten käsittääkseni on tapahtunutkin.  Tässä suhteessa Naton linja on käytännössä huomattavasti joustavampi kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen ja toisaalta myös EU:n.  - https://www.nato-pa.int/content/russia

*

Vinkkinä mainittakoon, että Naton sivujen kautta voi saada kiinnostavaa tietoa esim. erilaisten uutisjulkaisujen ja päätöslauselmien sisällöstä, kuten  ”AI, Big Data, IoT, Robotiikka: yhteiskuntiemme on valmistauduttava tulevaisuuteen” –tekstuuri, jossa valotetaan avataan tekoälyn, raakatiedon ym. käyttöön ja hallintaan liittyviä tulevaisuuskuvia.

*

PS.:

Alkuperäiseen otsikkokysymykseen vastatakseni.  Siis, mitä Nato kertoo meistä, Suomesta?

No, ei kovin paljon. Sivusto antaa hakusanalle ”Finland” niukahkosti vasteita:

https://www.nato-pa.int/search-page?keys=Finland

Siis jo vuosien takainen Suomi-raportti, parin vuoden takainen Suomi-Ruotsi-Viro –raportti sekä jotain muuta, mutta niukasti.

Mistä se kertoo?

Onhan siellä tämä:

https://www.nato-pa.int/articles/nato-and-finland-step-cyber-defence-cooperation

“Today (16 February 2017), NATO and Finland stepped up their engagement with the signing of a Political Framework Arrangement on cyber defence cooperation. The arrangement will allow NATO and Finland to better protect and improve the resilience of their networks.”

*

]]>
5 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246690-mita-nato-kertoo-meista#comments Nato Naton kumppanuus Suomi Venäjä Mon, 27 Nov 2017 11:23:49 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246690-mita-nato-kertoo-meista
Kansallismielisyyden uudet kasvot http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246645-kansallismielisyyden-uudet-kasvot <p>Suomalaiset rakastavat varhaisia kansallismielisiä, isänmaanrakkaita, suurmiehiään. Suurnaisista puhumattakaan. Tänään muutaman kymmenen toimittajan ja poliitikon avulla on aivopesty kansakuntaamme pitämään globalisaatiota ainoana oikeana asiana: jos et puhu sen puolesta, saat vihapuhe-syytöksiä. Kansallismielisyydestä on tehty kirosana, miksi?<br /><br />Kansallismielisyys on ollut Suomen synnyssä ja kansamme menestymisessä keskeinen voima. Nyt on aika palauttaa kansallismielisyys ja luoda sille uudet kasvot. Kansallismielisyys on tervettä ylpeyttä omasta identiteetistä, se ei ole vihapuhetta. Kansakuntien välinen yhteistyö ja toisilta oppiminen on luontevasti osa kansallismielisyyttä. Omaa rikasta kulttuuria ei pidä kuitenkaan tuhota eikä missään nimessä globalisaation nimissä tehtävillä massamuutto-operaatioilla.<br /><br />Koti, uskonto ja isänmaa.<br /><br />Kaksi Suomen historiaan vahvasti vaikuttanutta puoluetta; Maalaisliiton juurille rakennettu keskusta ja kokoomus ovat myyneet sielunsa globalisaatiolle. Samoin kävi <strong>Paavo Lipposen</strong> aivopesussa demareille.<br /><br />Maalaisliitto nojasi vielä 1948 Raamattuun ja Suomen lakiin, mutta kaukana on liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ajavalla keskustalla translakeineen isänmaallinen arvopohja. Kokoomuksen päästäminen hallitukseen vuonna 1987 ja siitä alkanut tavallisen kansan sorto on ollut vertaansa vailla. Suomi-pääoma on yksityistetty eliittiherrojen taskuun ja kansallisidentiteetti on romutettu EU:n epäpyhälle alttarille Brysseliin. Ja kokoomus ajaa Suomea puolustamaan jenkkien etuja Afganistaniin. Jos presidentti Niinistö saa jatkaa ilman kunnon haastoa ja tämä hallitus jatkaa, niin hippulat vinkuen mennään kohti NATOn ovea.<br /><br />Suomen arvopohja on kristillisissä perusarvoissa. Mies on mies ja nainen on nainen.<br /><br />Kansallismielisyys tarvitsee kasvoikseen tavallisia ihmisiä, perheitä ja yksin asuvia. Kansallismielisyys on ylpeyttä maamme juurista, niistä sukupolvista, jotka taistelivat maallemme itsenäisyyden ja puolustivat hengellään tätä rakasta isänmaatamme.<br /><br />Kansallismielisyys on arvojemme - koti, uskonto ja isänmaa - puolustamista, mutta se pitää sisällään ystävällisen suhtautumisen myös muihin kansallisuuksiin. Jokaisen kansakunnan omat arvot sijaitsevat niiden omilla sijoillaan, kansakuntien arvoja ei pidä väkisin ja keinotekoisesti pakkoliittää. Siksi massamaahanmuuton sijaan kaikin tavoin pitäisi tukea jokaisen kulttuurin pysymistä omilla sijoillaan.<br /><br />Olen iloinen, että monet ovat alkaneet puolustamaan näkyvästi perinteistä avioliittoa, miehen ja naisen kutsumista mieheksi ja naiseksi, vaatimaan laittomien maahanmuuttajien välitöntä palautusta ja Helsingille suursakkoja lain vastaisesta toiminnasta, vankeusrangaistukseen tuomitun johtajansa <strong>Jan Vapaavuoren</strong> johdolla. Tämä ei ole vihapuhetta, vaan tämä on arvojemme puolustamista. Suomalaiset saati kristityt eivät saa olla muukalaisia omassa maassaan, maassa jonka he Korkeimpaan uskoen rakensivat.<br /><br />Ensin hyljeksittiin kristillisyyttä, sitten kansallismielisyyttä, nyt sukupuolijakoa, Helsinki rikkoo lakia maahanmuuttopolitiikassa vailla poliisin puuttumista asiaan, mitä vielä seuraavaksi?<br /><br />Isänmaanrakkautta tarvitaan ja sitä ei voi ylläpitää ellei huolehdita omien kulttuuripiirteiden säilymisestä. Miksi erilaisuus ei saisi tässä mielessä olla rikkautta. Onko vain silloin erilaisuus on rikkautta kun me lievennämme tai luovumme omista tavoistamme?<br /><br />On ylpeyttä puolustaa omaa kieltä ja sen rikkautta lukuisine murteineen, omaa itsenäistä puolustusta tai vaatia maamme elinvoiman palauttamiseksi oma valuutta takaisin.<br /><br />Näiden rajojen sisällä Suomi ja sen rikas historia on suuntalinjamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset rakastavat varhaisia kansallismielisiä, isänmaanrakkaita, suurmiehiään. Suurnaisista puhumattakaan. Tänään muutaman kymmenen toimittajan ja poliitikon avulla on aivopesty kansakuntaamme pitämään globalisaatiota ainoana oikeana asiana: jos et puhu sen puolesta, saat vihapuhe-syytöksiä. Kansallismielisyydestä on tehty kirosana, miksi?

Kansallismielisyys on ollut Suomen synnyssä ja kansamme menestymisessä keskeinen voima. Nyt on aika palauttaa kansallismielisyys ja luoda sille uudet kasvot. Kansallismielisyys on tervettä ylpeyttä omasta identiteetistä, se ei ole vihapuhetta. Kansakuntien välinen yhteistyö ja toisilta oppiminen on luontevasti osa kansallismielisyyttä. Omaa rikasta kulttuuria ei pidä kuitenkaan tuhota eikä missään nimessä globalisaation nimissä tehtävillä massamuutto-operaatioilla.

Koti, uskonto ja isänmaa.

Kaksi Suomen historiaan vahvasti vaikuttanutta puoluetta; Maalaisliiton juurille rakennettu keskusta ja kokoomus ovat myyneet sielunsa globalisaatiolle. Samoin kävi Paavo Lipposen aivopesussa demareille.

Maalaisliitto nojasi vielä 1948 Raamattuun ja Suomen lakiin, mutta kaukana on liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ajavalla keskustalla translakeineen isänmaallinen arvopohja. Kokoomuksen päästäminen hallitukseen vuonna 1987 ja siitä alkanut tavallisen kansan sorto on ollut vertaansa vailla. Suomi-pääoma on yksityistetty eliittiherrojen taskuun ja kansallisidentiteetti on romutettu EU:n epäpyhälle alttarille Brysseliin. Ja kokoomus ajaa Suomea puolustamaan jenkkien etuja Afganistaniin. Jos presidentti Niinistö saa jatkaa ilman kunnon haastoa ja tämä hallitus jatkaa, niin hippulat vinkuen mennään kohti NATOn ovea.

Suomen arvopohja on kristillisissä perusarvoissa. Mies on mies ja nainen on nainen.

Kansallismielisyys tarvitsee kasvoikseen tavallisia ihmisiä, perheitä ja yksin asuvia. Kansallismielisyys on ylpeyttä maamme juurista, niistä sukupolvista, jotka taistelivat maallemme itsenäisyyden ja puolustivat hengellään tätä rakasta isänmaatamme.

Kansallismielisyys on arvojemme - koti, uskonto ja isänmaa - puolustamista, mutta se pitää sisällään ystävällisen suhtautumisen myös muihin kansallisuuksiin. Jokaisen kansakunnan omat arvot sijaitsevat niiden omilla sijoillaan, kansakuntien arvoja ei pidä väkisin ja keinotekoisesti pakkoliittää. Siksi massamaahanmuuton sijaan kaikin tavoin pitäisi tukea jokaisen kulttuurin pysymistä omilla sijoillaan.

Olen iloinen, että monet ovat alkaneet puolustamaan näkyvästi perinteistä avioliittoa, miehen ja naisen kutsumista mieheksi ja naiseksi, vaatimaan laittomien maahanmuuttajien välitöntä palautusta ja Helsingille suursakkoja lain vastaisesta toiminnasta, vankeusrangaistukseen tuomitun johtajansa Jan Vapaavuoren johdolla. Tämä ei ole vihapuhetta, vaan tämä on arvojemme puolustamista. Suomalaiset saati kristityt eivät saa olla muukalaisia omassa maassaan, maassa jonka he Korkeimpaan uskoen rakensivat.

Ensin hyljeksittiin kristillisyyttä, sitten kansallismielisyyttä, nyt sukupuolijakoa, Helsinki rikkoo lakia maahanmuuttopolitiikassa vailla poliisin puuttumista asiaan, mitä vielä seuraavaksi?

Isänmaanrakkautta tarvitaan ja sitä ei voi ylläpitää ellei huolehdita omien kulttuuripiirteiden säilymisestä. Miksi erilaisuus ei saisi tässä mielessä olla rikkautta. Onko vain silloin erilaisuus on rikkautta kun me lievennämme tai luovumme omista tavoistamme?

On ylpeyttä puolustaa omaa kieltä ja sen rikkautta lukuisine murteineen, omaa itsenäistä puolustusta tai vaatia maamme elinvoiman palauttamiseksi oma valuutta takaisin.

Näiden rajojen sisällä Suomi ja sen rikas historia on suuntalinjamme.

]]>
28 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246645-kansallismielisyyden-uudet-kasvot#comments Isänmaa Kansallismielisyys Kieli Suomi Sun, 26 Nov 2017 08:39:03 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246645-kansallismielisyyden-uudet-kasvot
Onnea 100-vuotiaalle Suomelle http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246544-onnea-100-vuotiaalle-suomelle <p>Kansallinen identiteetti rakentuu kielen, kulttuurin ja valtion pohjalle. Kieli yhdistää suomalaista heimoa ja on väline kanssakäymisessä, kulttuuri muodostuu kansallisista symboleista, juhlapäivistä ja kirjallisuudesta ja valtio rajojemme itsemääräämisoikeudesta.</p><p>Kansallismielisyys ja isänmaallisuus kytkeytyy toisiinsa ja on ns. akateemisuutta ymmärtää niiden esiintyvän yksistään ilman toisen olemassaoloa, sillä isänmaallisuus on rakkautta isänmaata kohtaan ja kansallismielisyys pyrkii luomaan tai säilyttämään isänmaan. Luonto, historia, kulttuuri ja arvot ovat olemassa siinä viitekehyksessä, jota kutsutaan isänmaaksi ts. kansakunnaksi.</p><p>Koti, uskonto ja isänmaa sopii hyvin asioiksi, joita kansallismielinen korostaa. Kodissa käytettävä kieli yhdistää perheitä ja ihmisiä, uskonto on osa kulttuuria ja isänmaan muodostaa itsenäinen valtio.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Ihmeellisen laulun lumousta</p><p>taivas tahtonut ei mulle suoda.</p><p>Keräsinpä silti uskallusta</p><p>tunteeni näin sulle julkituoda.&rdquo;</p><p>J.V. Snellman.</p><p>&nbsp;</p><p>Onnittelut 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallinen identiteetti rakentuu kielen, kulttuurin ja valtion pohjalle. Kieli yhdistää suomalaista heimoa ja on väline kanssakäymisessä, kulttuuri muodostuu kansallisista symboleista, juhlapäivistä ja kirjallisuudesta ja valtio rajojemme itsemääräämisoikeudesta.

Kansallismielisyys ja isänmaallisuus kytkeytyy toisiinsa ja on ns. akateemisuutta ymmärtää niiden esiintyvän yksistään ilman toisen olemassaoloa, sillä isänmaallisuus on rakkautta isänmaata kohtaan ja kansallismielisyys pyrkii luomaan tai säilyttämään isänmaan. Luonto, historia, kulttuuri ja arvot ovat olemassa siinä viitekehyksessä, jota kutsutaan isänmaaksi ts. kansakunnaksi.

Koti, uskonto ja isänmaa sopii hyvin asioiksi, joita kansallismielinen korostaa. Kodissa käytettävä kieli yhdistää perheitä ja ihmisiä, uskonto on osa kulttuuria ja isänmaan muodostaa itsenäinen valtio.

 

”Ihmeellisen laulun lumousta

taivas tahtonut ei mulle suoda.

Keräsinpä silti uskallusta

tunteeni näin sulle julkituoda.”

J.V. Snellman.

 

Onnittelut 100-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle!

]]>
0 Itsenäisyys Suomi Fri, 24 Nov 2017 03:26:13 +0000 Jarmo Nahkamäki http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246544-onnea-100-vuotiaalle-suomelle
Venäjä on viekas? http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246463-venaja-on-viekas <p>Tiivistelmä:</p> <ul><li>Venäjä/NL kohdistanut Suomeen historian aikana epäystävällisiä ja&nbsp;ystävällisiä toimia</li><li>Suomeen kohdistuneiden epäystävällisten toimien hyöty Venäjälle on jäänyt vähäiseksi</li><li>Putinin tuntee Suomen varsin hyvin</li><li>Yleisesti Putinia ei ole sanottu tyhmäksi</li><li>Venäjä on edelleen Suomen naapurimaa</li><li>Venäjä on todennäköisesti Suomen naapuri vielä ensi vuonnakin</li></ul> <p>Olematta Venäjän tai Suomen asiantuntija ajattelin kirjoittaa muutamia ajatelmiani Venäjästä. Vastuu siirtyy tietenkin lukijalle.</p> <p>Kun Suomi kuului Ruotsiin, Venäjä oli useinkin epäystävällinen naapuri, jos syynä tähän on voinut olla ruotsalaisten epäystävällisyyskin. Kun Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen suurruhtinaskuntana, Venäjä osoitti selvästi ystävällistä politiikkaa Suomelle. Tämän ystävällisyyden tarkoitukseksi veikkaan sitäkin, että näin suomalaiset saatiin vieraannutettua Venäjälle epäystävällisestä Ruotsista. Tämä politiikka on jälkiviisaan historian valossa ollut Venäjälle onnistuminen, koska Suomi ei ole pyrkinyt sittemmin hakeutumaan Ruotsin alaisuuteen.</p> <p>Myöhemmin tsaarinaikaan Venäjällä nähtiin Suomen venäläistäminen viisaaksi tavoitteeksi ja ystävälliset keinot vaihdettiin ainakin osittain epäystävällisiin, kuten kasakoiden käyttämiin ruoskiin. Tämä toiminta herätti vastarintaa Suomessa. Kun yllättäen tulikin suuret mullistukset, 1. maailmansota ja Venäjän vallankumous, Suomi pääsi itsenäistymään,eikä epäystävällisistä keinoista taitanut paljoakaan sataa Venäjän laariin.</p> <p>Tähän väliin minulle yllättävää suullista historiaa: Impilahden Kytösyrjässä lapsena asunut enoni kertoi, että alueelta käytiin Laatokan yli Pietarin torilla myymässä maataloustuotteita Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, ennen sotia. Oma arveluni on, että tuo olisi ollut Suomen lain silmissä salakuljetusta tms., muttei Laatokan keskellä mitään merivartiotakaan ollut. Edelleen on minulle epäselvää, miten venäläisviranomaiset saatiin suopeiksi tälle. Tämä kertomus kuvastanee kuitenkin sitä, etteivät Suomen ja Neuvostoliiton välit sentään ihan sotatilassa olleet.</p> <p>Talvisodassa sitten Neuvostoliiton epäystävälliset toimet viimeistään alkoivat. Esimerkiksi 1. kuvassa näkyvän sotamateriaalin voittamaton Puna-armeija kävi luovuttamassa Suomelle jotenkin epäystävällisesti. Tarpeeseenhan ne tulivat, että kiitos kumminkin. Kiitos myös Isä Aurinkoiselle, joka vähensi johtavaa uspeeristoaan ennen sotaa. Talvisodan kokemukset ovat saattaneet vaikuttaa siihen, ettei voittamaton Puna-armeija sittemmin yrittänyt suurhyökkäystä Suomeen talvella.</p> <p>Jatkosodassa voittamattomalla Puna-armeijalla oli kesähyökkäyssuunnitelma Karjalan kannaksen kautta syvemmälle Suomeen. Tali-Ihantalan suunnalla kuitenkin Suomen tykistö sattui soittamaan Porilaisten marssia siitä kohtaa, missä tylyhkösti sanotaan:</p> <p><em>viel&#39; on Suomi voimissaan,<br />voi vainolaisten hurmehella peittää maan.</em></p> <p>Jossain yhteydessä lopulta suurena Suomen ystävänä (Kekkosen muistopuheen mukaan) kuolleen J. Stalinin seuraaja Nikita Hruštšov teki sellaisen yhteenvedon, että miljoona miestä kaatui ja maata saatiin vallattua hätäisesti niiden hautapaikoiksi. Eli viittaa vahvasti siihen suuntaan, ettei Neuvostoliiton epäystävällinen politiikka ollut tuottanut kovin hyviä tuloksia.</p> <p>Tiettyä painostusta Neuvostoliitto harjoitti Suomea kohtaan kylmän sodan aikaan ja jälkeenkin, mutta suomalaiset jatkoivat Talvisodan toisen sijan juhlintaa aina vain, vaikka sekä Neuvostoliitto että voittamaton Puna-armeija lopulta hävisivät. Siitä seurasi Venäjällä vähän epäselvät olot, mutta V. Putin on nyttemmin vakiinnuttanut tilannetta.</p> <p>Ainakin itse koen, että nyky-Venäjä on keskimäärin asiallinen, jopa ystävällinen Suomea kohtaan. Välillä on jokunen ilmatilan loukkaus ja joskus lähetetään pieni näyte-erä pakolaisiksi pyrkiviä, mutta osa näistä mennee suurpiirteisyyden piikkiin, iso maa, isoat toleranssit. Osa voi olla muistutusyrityksiä, että huomattaisiin, että tavallinen meno onkin oikeasti Venäjän ystävällisyyttä. Saatan&nbsp; tietenkin olla mittavan trolliarmeijan informaatiovaikuttamisen uhrikin.</p> <p>Pyrkiikö Venäjä irrottamaan Suomea EU:sta?&nbsp; Onhan EU talousmielessä Venäjän kilpailija, jos on asiakaskin. Näkisin asian niin, ettei Venäjän etu ole Suomen erillinen irtaantuminen EU:sta, mutta itse EU:n hajoaminen voi ollakin&nbsp; Venäjällä eduksi nähtävä asia. Tämähän johtaisi maakohtaisiin kauppaneuvotteluihin, joissa Venäjä olisi aina se suurempi osapuoli, kun EU:n kanssa se on se pienempi tekijä.&nbsp; Jos olen tässä oikeassa, ei Irti EU:sta porukat ole mitään erityisiä Venäjän asian ajajia Suomessa. En ainakaan itse koe olevani.</p> <p>EU:n pitkäikäisyydestä ei oikein ole vielä takeita. Sensijaan Suomesta itään on aina ollut Venäjä, vaikka nimi olisi välillä vähän vaihdellutkin.</p> <p>Niin en ole kuullut väitettävän, että V. Putin olisi tyhmä mies. Jos ystävällisyyttä on Suomea kohtaan, on siinä nähtävä takana toki Venäjän oma etu. Mutta eihän ole mahdotonta, että naapurimailla olisi joitakin yhteisiäkin etuja?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiivistelmä:

  • Venäjä/NL kohdistanut Suomeen historian aikana epäystävällisiä ja ystävällisiä toimia
  • Suomeen kohdistuneiden epäystävällisten toimien hyöty Venäjälle on jäänyt vähäiseksi
  • Putinin tuntee Suomen varsin hyvin
  • Yleisesti Putinia ei ole sanottu tyhmäksi
  • Venäjä on edelleen Suomen naapurimaa
  • Venäjä on todennäköisesti Suomen naapuri vielä ensi vuonnakin

Olematta Venäjän tai Suomen asiantuntija ajattelin kirjoittaa muutamia ajatelmiani Venäjästä. Vastuu siirtyy tietenkin lukijalle.

Kun Suomi kuului Ruotsiin, Venäjä oli useinkin epäystävällinen naapuri, jos syynä tähän on voinut olla ruotsalaisten epäystävällisyyskin. Kun Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen suurruhtinaskuntana, Venäjä osoitti selvästi ystävällistä politiikkaa Suomelle. Tämän ystävällisyyden tarkoitukseksi veikkaan sitäkin, että näin suomalaiset saatiin vieraannutettua Venäjälle epäystävällisestä Ruotsista. Tämä politiikka on jälkiviisaan historian valossa ollut Venäjälle onnistuminen, koska Suomi ei ole pyrkinyt sittemmin hakeutumaan Ruotsin alaisuuteen.

Myöhemmin tsaarinaikaan Venäjällä nähtiin Suomen venäläistäminen viisaaksi tavoitteeksi ja ystävälliset keinot vaihdettiin ainakin osittain epäystävällisiin, kuten kasakoiden käyttämiin ruoskiin. Tämä toiminta herätti vastarintaa Suomessa. Kun yllättäen tulikin suuret mullistukset, 1. maailmansota ja Venäjän vallankumous, Suomi pääsi itsenäistymään,eikä epäystävällisistä keinoista taitanut paljoakaan sataa Venäjän laariin.

Tähän väliin minulle yllättävää suullista historiaa: Impilahden Kytösyrjässä lapsena asunut enoni kertoi, että alueelta käytiin Laatokan yli Pietarin torilla myymässä maataloustuotteita Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, ennen sotia. Oma arveluni on, että tuo olisi ollut Suomen lain silmissä salakuljetusta tms., muttei Laatokan keskellä mitään merivartiotakaan ollut. Edelleen on minulle epäselvää, miten venäläisviranomaiset saatiin suopeiksi tälle. Tämä kertomus kuvastanee kuitenkin sitä, etteivät Suomen ja Neuvostoliiton välit sentään ihan sotatilassa olleet.

Talvisodassa sitten Neuvostoliiton epäystävälliset toimet viimeistään alkoivat. Esimerkiksi 1. kuvassa näkyvän sotamateriaalin voittamaton Puna-armeija kävi luovuttamassa Suomelle jotenkin epäystävällisesti. Tarpeeseenhan ne tulivat, että kiitos kumminkin. Kiitos myös Isä Aurinkoiselle, joka vähensi johtavaa uspeeristoaan ennen sotaa. Talvisodan kokemukset ovat saattaneet vaikuttaa siihen, ettei voittamaton Puna-armeija sittemmin yrittänyt suurhyökkäystä Suomeen talvella.

Jatkosodassa voittamattomalla Puna-armeijalla oli kesähyökkäyssuunnitelma Karjalan kannaksen kautta syvemmälle Suomeen. Tali-Ihantalan suunnalla kuitenkin Suomen tykistö sattui soittamaan Porilaisten marssia siitä kohtaa, missä tylyhkösti sanotaan:

viel' on Suomi voimissaan,
voi vainolaisten hurmehella peittää maan.

Jossain yhteydessä lopulta suurena Suomen ystävänä (Kekkosen muistopuheen mukaan) kuolleen J. Stalinin seuraaja Nikita Hruštšov teki sellaisen yhteenvedon, että miljoona miestä kaatui ja maata saatiin vallattua hätäisesti niiden hautapaikoiksi. Eli viittaa vahvasti siihen suuntaan, ettei Neuvostoliiton epäystävällinen politiikka ollut tuottanut kovin hyviä tuloksia.

Tiettyä painostusta Neuvostoliitto harjoitti Suomea kohtaan kylmän sodan aikaan ja jälkeenkin, mutta suomalaiset jatkoivat Talvisodan toisen sijan juhlintaa aina vain, vaikka sekä Neuvostoliitto että voittamaton Puna-armeija lopulta hävisivät. Siitä seurasi Venäjällä vähän epäselvät olot, mutta V. Putin on nyttemmin vakiinnuttanut tilannetta.

Ainakin itse koen, että nyky-Venäjä on keskimäärin asiallinen, jopa ystävällinen Suomea kohtaan. Välillä on jokunen ilmatilan loukkaus ja joskus lähetetään pieni näyte-erä pakolaisiksi pyrkiviä, mutta osa näistä mennee suurpiirteisyyden piikkiin, iso maa, isoat toleranssit. Osa voi olla muistutusyrityksiä, että huomattaisiin, että tavallinen meno onkin oikeasti Venäjän ystävällisyyttä. Saatan  tietenkin olla mittavan trolliarmeijan informaatiovaikuttamisen uhrikin.

Pyrkiikö Venäjä irrottamaan Suomea EU:sta?  Onhan EU talousmielessä Venäjän kilpailija, jos on asiakaskin. Näkisin asian niin, ettei Venäjän etu ole Suomen erillinen irtaantuminen EU:sta, mutta itse EU:n hajoaminen voi ollakin  Venäjällä eduksi nähtävä asia. Tämähän johtaisi maakohtaisiin kauppaneuvotteluihin, joissa Venäjä olisi aina se suurempi osapuoli, kun EU:n kanssa se on se pienempi tekijä.  Jos olen tässä oikeassa, ei Irti EU:sta porukat ole mitään erityisiä Venäjän asian ajajia Suomessa. En ainakaan itse koe olevani.

EU:n pitkäikäisyydestä ei oikein ole vielä takeita. Sensijaan Suomesta itään on aina ollut Venäjä, vaikka nimi olisi välillä vähän vaihdellutkin.

Niin en ole kuullut väitettävän, että V. Putin olisi tyhmä mies. Jos ystävällisyyttä on Suomea kohtaan, on siinä nähtävä takana toki Venäjän oma etu. Mutta eihän ole mahdotonta, että naapurimailla olisi joitakin yhteisiäkin etuja?

 

]]>
5 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246463-venaja-on-viekas#comments EU Informaatiovaikuttaminen Suomi Venäjä Vladimir Putin Wed, 22 Nov 2017 14:18:24 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246463-venaja-on-viekas
Kriittinen puheenvuoro Euroopan tulevaisuudesta http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246351-kriittinen-puheenvuoro-euroopan-tulevaisuudesta <p><strong><u>Kriittinen puheenvuoroni Euroopan tulevaisuudesta 20.11.2017 Eurooppalainen Suomi-seminaarissa Helsingissä (tässä on koko puhe, aikarajoituksista johtuen jouduin lyhentämään itse tilaisuuden puhetta hieman)</u></strong></p><p>Se on täysin järjetöntä, että olemme Euroopassa sellaisessa tilanteessa, jossa syytetään esim. Venäjää siitä, että se tukee Eurooppalaisia oikeistopopulistisia liikkeitä ja sitä kautta pyrkisi lisäämään EU:n epävakautta, koska se syy luonnollisesti siihen, että oikeistopopulistiset liikkeet ovat kasvaneet, varsinkin suhteessa maahanmuuttopolitikkaan, niin sehän johtuu vain siitä, että Euroopassa on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka. Se, että nämä liikkeet ovat kasvaneet Euroopassa, ei ole Venäjän eikä minkään muunkaan valtion informaatiosodankäynnin vaikuttamisyritys, vaan kyseessä on pelkästään Eurooppalaisten ihmisten turhautuminen oman maansa päättäjiin ja heidän kyvyttömyyteensä hoitaa Eurooppaan saapuvaa hallitsematonta ja haitallista maahanmuuttoa. Erityisesti kiristämällä maahantulemisen ehtoja ottamalla käyttöön pikakäännytyksiä ja rajatarkastuksia ja kiristämällä sosiaaliturvanehtoja EU maat tekisivät välttämättömät toimenpiteet omien maidensa suojelemiseen hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta. Esim. Unkari ja muutama muu Itä-Euroopan maa edustaa EU:n tulevaisuus ja lähitulevaisuuskehyksessä ainoita toivon linnakkeita. Uskon, että heidän kansalaiset olisivat valmiita jatkamaan sellaisessa EU:ssa, joka ei mene tällaiseen liittovaltiokehitykseen ja jossa kunnioitetaan kansallista itsemääräysoikeutta erityisesti maahanmuuttopolitiikassa. Itä-Euroopan ihmisillä on niin tuoreessa muistissa, nämä Neuvostoliiton ajat, että nuoremmatkin sukupuolet muistavat, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, että se vapauden hinta on todella kova, ja jos siitä lipsuu syystä tai toisesta niin ne seuraukset voivat olla mahdollisesti vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Eli he eivät halua palata sellaiseen samaan järjestelmään. Itä-Euroopan ulkopuolella EU-kansalaiset ovat valitettavan paljon unohtaneet lähihistoriansa. Eli sekin on yksi Euroopan tulevaisuuden suurimpia ongelmia, että ihmiset ovat laajalti Euroopassa, johtuen juuri tästä kulutuskulttuurista, mediasta, ja siitä, että nykymaailma on hyvin pinnallistunut ja lyhytjännitteistä, että ihmiset ovat unohtaneet lähihistoriansa.</p><p>Jokaisen maan täytyy jokaisena historiallisena ajanjaksona ja kaikkina aikakausina pyrkiä vastaamaan tiettyihin peruskysymyksiin jos puhutaan demokraattisista ja kansanvaltaisista yhteiskunnista, jossa hallitsijat on vastuussa tekemisistään ja heidät voidaan panna myös vastuuseen joko uusien vaalien kautta jne. ihan laillisella ja sivistyneellä tavalla vastuuseen. Kaikissa tällaisissa maissa valtion täytyy vastata ja oikeastaan diktatuurissa myöskin, koska ennen pitkään sekin sortuu, jos ei vastata. Peruskysymykset ovat ne, että kuinka paljon valtiolla on kokonaisresursseja ja miten nämä resurssit jaetaan ja kuinka oikeudenmukaisesti ne jaetaan ja miten oikeudenmukaiseksi ihmiset kokevat tämän järjestelmän. Kokemushan on tietenkin realismiin pohjautuvaa, yhteiskuntaa on hyvin vaikea kokea oikeudenmukaiseksi jos tulonjako on epäoikeudenmukaista. &nbsp;Ihmisistä puhutaan nykyään kuluerinä ja kustannushyödykkeinä ja se mikä aiheuttaa särön sukupolvien väliseen ketjuun on se, että varsinkin nuoremmat sukupolvet, joihin itsekin toivon mukaan 31 vuotiaana kuulun, en ole todennäköisesti vielä fossiili, niin itsekin näen sen, että siinä ei ole mitään järkeä, että meille kerrotaan tällainen narratiivi, että työ tekijänsä kiittää ja pitää kerätä verotuloja ja näin ja sitten eläkkeelle jne. Näen tässä ison ongelman, koska kansalaisilta on hyvin vaikea vaatia vuosikymmenien pitkäjänteisyyttä ensinnäkin kun töitä ei niin paljon ole että yhteen työhön olisi edes mahdollista sitoutumaan, ja vaikka olisikin esimerkiksi vakituisessa työsuhteessa, niin silloin kun alkaa isoissa firmoissa yt-kierrokset niin niitä tarinoita kun kuuntelee, että ihminen sanoo häkeltyneenä, että annoin 20 vuotta tai 30 vuotta tälle firmalle, ja kaikki tuhotaan yhdessä yt-kierroksessa, ja samaan aikaan jos tämä yritys takoo huipputulosta ja valtiovalta kehuu samaan aikaan yhteiskunnassa tapahtuvaa talouskasvua, niin tällainen yt-giljotiini voi pysyvästi syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilta ihan senkin takia, että ihmisiltä katoaa luottamus heidän osallistumiseensa yhteiskuntaan että heidät voidaan milloin tahansa korvata riippumatta siitä, miten kovalla intensiteetillä, rohkeudella, ja sitkeydellä he raivaavat tiensä eteenpäin yhteiskunnassa parempiin asemiin, parempipalkkaisiin asemiin, joka tuo myös verotuloja, niin tämä luottamuksen puute tuhoaa myös meidän hyvinvointiyhteiskuntaa, että meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka kokee, että tässä ei ole mitään järkeä, erityisesti sen takia, että vaikka sinulla olisi kova työmoraali, niin sinut voidaan milloin tahansa korvata tai&nbsp; syrjäyttää esimerkiksi työvoiman tarveharkinnan poisto, joka tulee jos se yleistyy eri eu maissa, rapauttamaan täysin työmarkkinat ja luomaan ihan uuden tällaisen uusorjaliston luokan johon suomalaisetkin joutuvat, jos yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite koko työvoiman tarveharkinnan osalta hyväksytään eduskunnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Toinen EU-aluetta todella paljon rapauttava kehitys on se, että ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan ja tämä kehitys on ollut todella nopeaa ja siihen on tietysti monia syitä, nykyteknologia, äärimmäinen kilpailullisuus, tällaiset kapitalistiseen/neoliberalistiseen politiikkaan liittyvät ilmiöt, millä tavalla tavalla ne muuttavat ihmisten välisiä suhteita, eli niin kuin tämä kuuluisa filosofi Deleuze sanoi, vapaasti suomennettuna, että moderni yhtiö, joka edustaa ja on tavallaan tällainen uusi valtamekanismi yhteiskunnassa niin se aiheuttaa sen, että on syntynyt uusi tilanne, jossa ihmiset itse syrjäyttävät toinen toisiaan, kun yhteiskunnan ylin ihanne on tällainen äärimmäinen kilpailu, joka esitetään terveenä ihanteena, niin&nbsp; se aiheuttaa muutoksen sosiaalisen kontrollin mekanismeihin, jossa ihmisiä ei tarvitse enää suoraan hallita, vaan he itse syrjäyttävät toinen toisiaan. Ja ihmiset jakavat toisensa toisensa voittajiin ja häviäjiin sillä tavalla että mennään eteenpäin kyynerpäätaktiikalla niin tällainenhan tuo yksilölle menestystä, mutta yhteisölle se aiheuttaa valtavia taloudellisia ja myös inhimillisiä tappioita, eli tällainen vääristynyt/epäterve kilpailu, jossa talouskasvun hyödynsaajia on vähän ja ne vähenee koko ajan ja myös taloudellisen keskiluokan tuhoutuminen, s e että meillä alkaa olemaan yhä enemmän rikkaita ja köyhiä eikä mitään siinä välissä, eli Euroopassa palataan ja Suomessakin ollaan palaamassa tämmöiseen sääty-yhteiskunnan aikaiseen järjestelmään. On hyvin ristiriitaista, että vaikka meillä on teknologista kehitystä ja teknologia kehittyy koko ajan lääketieteessä ja muussa niin meillä on teoreettisella tasolla paljon mahdollisuuksia parantaa ihmisten elämän laatua ja tätä keskustelua näkeekin meillä on paljon professoreita, tutkijoita, asiantuntijoita, poliitikkoja, jotka ihan aiheenmukaisesti heillä on ihan hyvin idealistinenkin kuva siitä, että teknologia, miten se parantaa ihmisten elämää, mutta pahoin pelkään että köyhien määrä tulee kaikesta hypesta ja taloudellisten mahdollisuuksien maalaamisesta huolimatta lisääntymään. Teknologian kehittyminen ja robotisaatiota korvaa ihmisiä ja tarveharkinnan poisto &nbsp;aiheuttaa halpatyövoimaa ja suoranaista orjatyövoimaa. En ole nähnyt EU:ssa &nbsp;isomman luokan tai vakuuttavia ratkaisuehdotuksia siihen, puhumattakaan että niitä olisi vaadittu poliittisella tasolla kovaa ja korkealta ja kuuluvasti, että mitä tälle tulonjakokysymykselle tehdään on enemmän rikkaita ja köyhiä ja kun on yhä enemmän ihmisiä, jotka syrjäytyvät yhteiskunnassa. &nbsp;Suomessakin tulee nopeasti häviämään kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja uusia tietenkin syntyy tilalle, mutta kuinka paljon jo syntyykö uusia työpaikkoja riittävästi? Euroopassa puuttuu varautumissuunnitelma sen varalle, että mitä tapahtuu ja miten tilanne hoidetaan, kun robotisaation ja teknologian kehityksen tuhoamat työpaikat häviäää. Koska EU:lla ei ole tällaista varautumissuunnitelmaa, jossa ihmisten taloudellinen turvallisuus on turvattu siitä huolimatta, että teknologia kehittyy ja kun pienituloisten ja köyhien määrä saavuttaa kulminaatiopisteensä, niin silloin historia on meille näyttänyt, että suuret konfliktit alkavat ja imperiumitkin kaatuvat. Niin tulee kaatumaan myös EU jos se ei pysty tarjoamaan tarpeeksi suurelle määrälle EU-valtioiden kansalaisille tarpeeksi työtä, toivoa ja turvaa.</p><p>Toinen ongelma EU:ssa ovat nämä ihmisoikeusnäkökulmat ja sen vääristynyt keskustelu, joka on epätasapainossa. Euroopassa puhutaan paljon EU-maiden ulkopuolisten maiden ja erityisesti kolmansien maiden sisällä olevasta ihmisoikeustilanteesta, siinä ei ole mitään väärää, mutta siinä on väärää, että samaan aikaan me ei keskustella Euroopan sisäisestä ihmisoikeustilanteesta, erityisesti suhteessa siihen, että esimerkiksi Sharian laki ja vaatimus saada Shariatuomio-istuimia Eurooppalaisiin valtioihin ei ole yhteensopiva Eurooppalaisten ihmisoikeuksien kanssa. Esim. Englannissa on ollut jo useita vuosia käytössä perheoikeudellisissa kysymyksissä Sharia-oikeusistuimia. &nbsp;Nykykehityksen edetessä Sharia oikeusistuimia tulee varmasti lisää ympäri Eurooppaa. Sharian laki on ristiriidassa Eurooppalaisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa ja näin ollen tämä luo jo fundamentaalisen eron Eurooppalaisen ja islamilaisen oikeusjärjestelmän kanssa, jolloin meidän on mahdotonta yhteensovittaa näitä kahta täysin erilaista ja täysin erilaisiin arvopohjiin perustuvia oikeusjärjestelmiä. Erittäin ristiriitaista on myös se, että samat tahot ja ihmiset, jotka ovat Euroopassa äänekkäimmin vaatimassa esimerkiksi naisten oikeuksien parantamista eivät ota mitään kantaa siihen ristiriitaan, minkä Sharialaki aiheuttaa Euroopan sisällä.</p><p>&nbsp;</p><p>Verrattaessa Sharialain yhteensopivuutta Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Andorralainen liberaalipuolueen jäsen ja entinen ulkoministeri ja suurlähettiläs Meritxell MATEU, &nbsp;on verrannut Euroopan Neuvoston Parlamentaarisen Yleiskokouksen committee of legal and human rights toimielimen pääätöslauselmaehdotuksensa tutkimuksissaan</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;(Compatibility of Sharia law with the European Convention on Human Rights: can States Parties to the Convention be signatories of the &lsquo;Cairo Declaration&rsquo;? Linkki päätöslauselmaehdotukseen <a href="http://www.assembly.coe.int/Committee/JUR/ajdoc282016.pdf"><u>http://www.assembly.coe.int/Committee/JUR/ajdoc282016.pdf</u></a> &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja epävirallisten islamilaisten oikeusistuimien käytäntöjä useissa eri Euroopan Neuvoston jäsenmaissa. Hän on löytänyt raportissaan seuraavat ongelmalliset kohdat Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, jotka ovat ristiriidassa Sharian lain kanssa:</p><p>&nbsp;</p><p>1.Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 14 kieltää syrjinnän sukupuolen tai uskonnon perusteella.</p><p>2. Euroopan ihmisoikeussopimuksen protokolla 7 artikla 5 laatii tasa-arvon aviopuolisoiden laillisten aviopuolisoiden välille.</p><p>3. Tässä kontekstissa pitää tehdä viittauksia myös muihin Euroopan Ihmisoikeussopimuksen määräyksiin ja sen lisäprotokolliin,</p><p>4. kuten Artikla 2 (oikeus elämään),</p><p>5.&nbsp; Artikla 3, (kidutuksen kieltäminen tai epäinhimillisen tai alentavan kohtelun kieltäminen),</p><p>6. Artikla 6 (oikeus reiluun oikeudenkäyntiin),</p><p>7. Artikla 8 (oikeus yksityis ja perhe-elämän kunnioittamiseen),</p><p>8. Artikla 9 (uskonnonvapaus),</p><p>9. Protokolla 1:sen artikla 1:nen (omaisuuden suoja)</p><p>10. ja Protokollat numerot 6 ja 13, jotka kieltävät kuolemantuomion.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Eli me olemme Euroopassa joko tai tilanteessa: Me joko valitsemme Eurooppalainen ihmisoikeus ja oikeuskäsitys ja me emme anna senttiäkään periksi, tai sitten tilanne valuu siihen, että täällä on kohta Suomessakin kilpailevat oikeusjärjestelmät ja oikeusistuimet,&hellip;.Tähän tämä tulee nykykehityksellä kovaa vauhtia menemään ja sitten ennen pitkään Sharia-oikeus voi syrjäyttää Eurooppalaiset oikeusistuimet kun väestössä alkaa olemaan yhä enemmän muslimitaustaisia henkilöitä, jotka alkavat vaatimaan Sharian lain noudattamista Euroopan sisällä . Koska Sharia-oikeus on vallitsema oikeusjärjestelmä islamilaisissa maissa, niin luonnollinen seuraus muslimien määrän lisääntymisestä Euroopassa on se, että tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia muuttaa tätä meidän oikeusjärjestelmää ja meidän valtiojärjestystä Sharialain mukaiseksi. Tämä prosessi on ristiriidassa Eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen kanssa, oikeusjärjestelmän kanssa, niin tämä yhtälö ei vaan tule toimimaan. Ja tämä yhtälö täytyy vaan ratkaista sillä, että Euroopan täytyy harjoittaa erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja Euroopan ulkorajat täytyy laittaa kokonaan kontrolliin, tarvitaan pikakäännytyksiä, EU:n ei missään nimessä pidä vaatia mitään &rdquo;solidaarisuutta&rdquo; tai tällaista taakanjakoa, vaan fakta on se, että Eurooppa&nbsp; on ottanut jo vastaan enemmän pakolaisia, kuin se pystyy kotouttamaan. Miljoonia laittomia siirtolaisia on kadonnut maan alle. Me emme tiedä heidän kaikkien taustoja tai motiivejaan, joukossa voi olla terroristeja ja muita ääritekoihin jo kyenneitä henkilöitä. Miten laittomat siirtolaiset aikovat selviytyä maan alla? Ihmisen täytyy elää jollakin eli monella on edessään rikollisuuden tie.</p><p>&nbsp;Kun katsotaan tätä Euroopan maahanmuuttotilannetta niin EU on itse aiheuttanut hallitsemattomalla maahanmuuttopolitiikalla tämän tilanteen ja jos Eurooppa kykene tätä ratkaisemaan niin ennen pitkään ajaudumme laajamittaisiin konflikteihin eri EU maissa tällaisen Huntingtonilaisen Clash of the Civilizations tyylisen skenaarion mukaisesti. Eurooppa on itseasiassa tällaisen konfliktin alkuvaiheessa ja olemme kovaa menossa laajamittaisempiin onfliktiin. Esimerkkejä konfliktin alkamisesta näkyy kaikkialla Euroopassa, esimerkkeinä rajusti viime vuosina lisääntyneen ääri-islamistiset terrori-iskut ja no go-alueet erityisesti Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.</p><p><br />Tämä Euroopan sisäisten levottomuuksien lisääntyminen on fakta, josta päästään seuraavaan aiheeseen eli yksi Euroopan ns. temaattinen ongelma on puheet vihapuheesta tai vastaavasta, asioista ei voida keskustella normaalisti enää koska faktojen ääneen sanominen on vihapuhetta. Ihmisiä pelotellaan ja uhkaillaan oikeustoimilla, niin tämä on esimerkki meidän oikeusjärjestelmämme ja oikeusvaltiomme kriisistä, koska meillä sensuroidaan omia kansalaisia esimerkiksi maahanmuuttokriittisiä tai muista vallitsevaa yltiösuvaitsevaista hegemoniaa kyseenalaistavia puheenvuoroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja sitten mennään johtopäätöksen eli mitä Euroopassa pitää tehdä, on monia asioita.&nbsp; Mutta se, mitä pitää korostaa on se, että meillä on oikeusjärjestelmä täällä, Eurooppalaisten valtioiden tulee vaalia kansallista itsemääräämisoikeutta kaikissa kysymyksissä ja akuutein niistä on maahanmuuttoon&nbsp; liittyvät kysymykset erityisesti maahanmuuttopolitiikan huomattava ja raju tiukentaminen ja tämän pysyväksi käytännöksi luominen niin, että me säilytämme omat kulttuuriset erityispiirteemme, omat tapamme, ettei meidän elämäntapaamme korvata jollakin vieraalla, joka on nyt valitettavasti tapahtumassa paraikaa.&nbsp; Meidän tulee vaalia omaa oikeusjärjestelmää ja estää sen heikentyminen, niin että meidän oikeusvaltioperiaatteen täytyy tukea ja suojella oman maan kansalaisia siltä, että ihmisiä vainotaan poliittisesti siitä, että he ajattelee toisella tavalla kuin mikä on &rdquo;yleisesti&nbsp; hyväksyttyä&rdquo;. Sananvapauden rajoittaminen ei kuulu länsimaisiin demokratioihin. Koko läntiseen maailmaan on syntynyt valtakeskittymä, joka pyrkii rajoittamaan ihmisten sananvapautta samaan aikaan esiintyen liberaaleina ja suvaitsevaisena. Tämä valtakeskittymä on demokratian vihollinen ja edustaa todellisia demokratian vastaisia voimia Euroopassa. Ihmisillä pitää olla oikeus keskustella asioista kriittisesti ilman, että heitä rajoitetaan tai ilman, että heillä on pelkoa seurauksista siitä, että mitä työpaikalla ajatellaan, mitä naapurit ajattelee, meneekö heidän nimensä nyt johonkin rekisteriin tai mustalle listalle, koska he ajattelevat tietyllä tavalla? Ja tottakai on sanomattakin selvää että sananvapaudessakin on vastuu jos mennään uhkailuihin tai vastaavaan toimintaan. Mutta asioista on voitava keskustella vapaasti todella kriittiseen sävyyn ilman pelkoa oikeusprosesseista. Mikäli EU maat eivät kykene sallimaan vapaata keskustelua niin me olemme räjähdysmäisessä tilanteessa, jossa ihmisiä vuosikaudet yhä enemmän sensuroidaan, heistä tehdään ajatusrikollisia omissa kotimaissaan ja he joutuvat sivustakatsojiksi, ja he kokevat, että heillä ei ole vaikutusvaltaa oman maansa asioihin. Niin tämä on jo itsessään ilman, että ajattelemme tulonjakokysymyksiä jne, sellainen ruutitynnyrimäinen tilanne jos missä tahansa valtiossa missä tahansa aikakaudella ruetaan mielivaltaisesti rajoittamaan vapaata kansalaiskeskustelua, jos tiedonvälitys on yksipuolista ja jos media valitsee ja maalittaa ihmisiä, että tuo sano tuolla tuolla tavalla ja sitten asettaa ikään kuin tällaiseen keskiaikaisen tori jalkapuuhun, julkiseen torijalkapuuhun siitä, että joku sanoi väärän mielipiteen. Joten olen huolestunut myös median tavasta, jolla se maalittaa ihmisiä sen sanomisista ja sille, että yksittäisille mielensäpahoittajille annetaan hirveästi palstatilaa, jolloin oikeat ongelmat jää varjoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä on oikeat ongelmat? Meillä on paljon Suomessa kantasuomalaisia köyhiä ja sairaita ihmisiä ja heitteille jätettyjä vanhuksia.&nbsp; Itse istun Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa ja olen siellä nähnyt, että miten tiukilla on äänestyksissä se, että 80-90 ja jopa melkein satavuotialle monisairaille vanhuksille ei aina löydy sydäntä, että he eivät välttämättä saa kuljetustukea jne. tarvitsemaansa palvelua. Näin ihmisiä jää heitteille talvipakkasilla. Nämä ovat niitä oikeita ongelmia jotka jäävät varjoon silloin kun media jauhaa lillukan varsista ja mielensäpahoittajien mitättömistä ongelmista. Samaan aikaan kun joku pahoittaa mielensä, joku lonkkavikainen vanhus kaatuu talvipakkasilla, koska joutuu huonokuntoisena raahautumaan kauppaan asioille, koska hän ei ole saanut yhteiskunnalta kuljetuspalvelua. Kuka häntä auttaa, ja miksi häntä ei auteta? Miksi nuoret turvapaikanhakijamiehet saavat samaan aikaan 5 krtaa päivässä aterian tekemättä yhtään mitään sen eteen? Miksi pitäisi pelastaa koko maailma, kun Suomi ei enää ole hyvinvointivaltio sen omille kansalaisille? &nbsp;Itsenäinen Suomi täyttää kohta 100-vuotta (satavuotta).&nbsp; Sen vuoksi on erityisen tärkeää muistaa se historiallinen tosiasia, että Maa, joka tänään unohtaa oman maansa kansalaiset, on huomenna historiaa. Tämän historiallisen tosiasian laiminlyöminen tulee olemaan myös EU:n kohtalo, mikäli nopeita toimenpiteitä EU-kansalaisten ja heidän olosuhteidensa parantamiseksi ei tehdä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kriittinen puheenvuoroni Euroopan tulevaisuudesta 20.11.2017 Eurooppalainen Suomi-seminaarissa Helsingissä (tässä on koko puhe, aikarajoituksista johtuen jouduin lyhentämään itse tilaisuuden puhetta hieman)

Se on täysin järjetöntä, että olemme Euroopassa sellaisessa tilanteessa, jossa syytetään esim. Venäjää siitä, että se tukee Eurooppalaisia oikeistopopulistisia liikkeitä ja sitä kautta pyrkisi lisäämään EU:n epävakautta, koska se syy luonnollisesti siihen, että oikeistopopulistiset liikkeet ovat kasvaneet, varsinkin suhteessa maahanmuuttopolitikkaan, niin sehän johtuu vain siitä, että Euroopassa on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka. Se, että nämä liikkeet ovat kasvaneet Euroopassa, ei ole Venäjän eikä minkään muunkaan valtion informaatiosodankäynnin vaikuttamisyritys, vaan kyseessä on pelkästään Eurooppalaisten ihmisten turhautuminen oman maansa päättäjiin ja heidän kyvyttömyyteensä hoitaa Eurooppaan saapuvaa hallitsematonta ja haitallista maahanmuuttoa. Erityisesti kiristämällä maahantulemisen ehtoja ottamalla käyttöön pikakäännytyksiä ja rajatarkastuksia ja kiristämällä sosiaaliturvanehtoja EU maat tekisivät välttämättömät toimenpiteet omien maidensa suojelemiseen hallitsemattomilta siirtolaisvirroilta. Esim. Unkari ja muutama muu Itä-Euroopan maa edustaa EU:n tulevaisuus ja lähitulevaisuuskehyksessä ainoita toivon linnakkeita. Uskon, että heidän kansalaiset olisivat valmiita jatkamaan sellaisessa EU:ssa, joka ei mene tällaiseen liittovaltiokehitykseen ja jossa kunnioitetaan kansallista itsemääräysoikeutta erityisesti maahanmuuttopolitiikassa. Itä-Euroopan ihmisillä on niin tuoreessa muistissa, nämä Neuvostoliiton ajat, että nuoremmatkin sukupuolet muistavat, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, että se vapauden hinta on todella kova, ja jos siitä lipsuu syystä tai toisesta niin ne seuraukset voivat olla mahdollisesti vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Eli he eivät halua palata sellaiseen samaan järjestelmään. Itä-Euroopan ulkopuolella EU-kansalaiset ovat valitettavan paljon unohtaneet lähihistoriansa. Eli sekin on yksi Euroopan tulevaisuuden suurimpia ongelmia, että ihmiset ovat laajalti Euroopassa, johtuen juuri tästä kulutuskulttuurista, mediasta, ja siitä, että nykymaailma on hyvin pinnallistunut ja lyhytjännitteistä, että ihmiset ovat unohtaneet lähihistoriansa.

Jokaisen maan täytyy jokaisena historiallisena ajanjaksona ja kaikkina aikakausina pyrkiä vastaamaan tiettyihin peruskysymyksiin jos puhutaan demokraattisista ja kansanvaltaisista yhteiskunnista, jossa hallitsijat on vastuussa tekemisistään ja heidät voidaan panna myös vastuuseen joko uusien vaalien kautta jne. ihan laillisella ja sivistyneellä tavalla vastuuseen. Kaikissa tällaisissa maissa valtion täytyy vastata ja oikeastaan diktatuurissa myöskin, koska ennen pitkään sekin sortuu, jos ei vastata. Peruskysymykset ovat ne, että kuinka paljon valtiolla on kokonaisresursseja ja miten nämä resurssit jaetaan ja kuinka oikeudenmukaisesti ne jaetaan ja miten oikeudenmukaiseksi ihmiset kokevat tämän järjestelmän. Kokemushan on tietenkin realismiin pohjautuvaa, yhteiskuntaa on hyvin vaikea kokea oikeudenmukaiseksi jos tulonjako on epäoikeudenmukaista.  Ihmisistä puhutaan nykyään kuluerinä ja kustannushyödykkeinä ja se mikä aiheuttaa särön sukupolvien väliseen ketjuun on se, että varsinkin nuoremmat sukupolvet, joihin itsekin toivon mukaan 31 vuotiaana kuulun, en ole todennäköisesti vielä fossiili, niin itsekin näen sen, että siinä ei ole mitään järkeä, että meille kerrotaan tällainen narratiivi, että työ tekijänsä kiittää ja pitää kerätä verotuloja ja näin ja sitten eläkkeelle jne. Näen tässä ison ongelman, koska kansalaisilta on hyvin vaikea vaatia vuosikymmenien pitkäjänteisyyttä ensinnäkin kun töitä ei niin paljon ole että yhteen työhön olisi edes mahdollista sitoutumaan, ja vaikka olisikin esimerkiksi vakituisessa työsuhteessa, niin silloin kun alkaa isoissa firmoissa yt-kierrokset niin niitä tarinoita kun kuuntelee, että ihminen sanoo häkeltyneenä, että annoin 20 vuotta tai 30 vuotta tälle firmalle, ja kaikki tuhotaan yhdessä yt-kierroksessa, ja samaan aikaan jos tämä yritys takoo huipputulosta ja valtiovalta kehuu samaan aikaan yhteiskunnassa tapahtuvaa talouskasvua, niin tällainen yt-giljotiini voi pysyvästi syrjäyttää ihmisiä työmarkkinoilta ihan senkin takia, että ihmisiltä katoaa luottamus heidän osallistumiseensa yhteiskuntaan että heidät voidaan milloin tahansa korvata riippumatta siitä, miten kovalla intensiteetillä, rohkeudella, ja sitkeydellä he raivaavat tiensä eteenpäin yhteiskunnassa parempiin asemiin, parempipalkkaisiin asemiin, joka tuo myös verotuloja, niin tämä luottamuksen puute tuhoaa myös meidän hyvinvointiyhteiskuntaa, että meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka kokee, että tässä ei ole mitään järkeä, erityisesti sen takia, että vaikka sinulla olisi kova työmoraali, niin sinut voidaan milloin tahansa korvata tai  syrjäyttää esimerkiksi työvoiman tarveharkinnan poisto, joka tulee jos se yleistyy eri eu maissa, rapauttamaan täysin työmarkkinat ja luomaan ihan uuden tällaisen uusorjaliston luokan johon suomalaisetkin joutuvat, jos yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite koko työvoiman tarveharkinnan osalta hyväksytään eduskunnassa.

 

 Toinen EU-aluetta todella paljon rapauttava kehitys on se, että ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan ja tämä kehitys on ollut todella nopeaa ja siihen on tietysti monia syitä, nykyteknologia, äärimmäinen kilpailullisuus, tällaiset kapitalistiseen/neoliberalistiseen politiikkaan liittyvät ilmiöt, millä tavalla tavalla ne muuttavat ihmisten välisiä suhteita, eli niin kuin tämä kuuluisa filosofi Deleuze sanoi, vapaasti suomennettuna, että moderni yhtiö, joka edustaa ja on tavallaan tällainen uusi valtamekanismi yhteiskunnassa niin se aiheuttaa sen, että on syntynyt uusi tilanne, jossa ihmiset itse syrjäyttävät toinen toisiaan, kun yhteiskunnan ylin ihanne on tällainen äärimmäinen kilpailu, joka esitetään terveenä ihanteena, niin  se aiheuttaa muutoksen sosiaalisen kontrollin mekanismeihin, jossa ihmisiä ei tarvitse enää suoraan hallita, vaan he itse syrjäyttävät toinen toisiaan. Ja ihmiset jakavat toisensa toisensa voittajiin ja häviäjiin sillä tavalla että mennään eteenpäin kyynerpäätaktiikalla niin tällainenhan tuo yksilölle menestystä, mutta yhteisölle se aiheuttaa valtavia taloudellisia ja myös inhimillisiä tappioita, eli tällainen vääristynyt/epäterve kilpailu, jossa talouskasvun hyödynsaajia on vähän ja ne vähenee koko ajan ja myös taloudellisen keskiluokan tuhoutuminen, s e että meillä alkaa olemaan yhä enemmän rikkaita ja köyhiä eikä mitään siinä välissä, eli Euroopassa palataan ja Suomessakin ollaan palaamassa tämmöiseen sääty-yhteiskunnan aikaiseen järjestelmään. On hyvin ristiriitaista, että vaikka meillä on teknologista kehitystä ja teknologia kehittyy koko ajan lääketieteessä ja muussa niin meillä on teoreettisella tasolla paljon mahdollisuuksia parantaa ihmisten elämän laatua ja tätä keskustelua näkeekin meillä on paljon professoreita, tutkijoita, asiantuntijoita, poliitikkoja, jotka ihan aiheenmukaisesti heillä on ihan hyvin idealistinenkin kuva siitä, että teknologia, miten se parantaa ihmisten elämää, mutta pahoin pelkään että köyhien määrä tulee kaikesta hypesta ja taloudellisten mahdollisuuksien maalaamisesta huolimatta lisääntymään. Teknologian kehittyminen ja robotisaatiota korvaa ihmisiä ja tarveharkinnan poisto  aiheuttaa halpatyövoimaa ja suoranaista orjatyövoimaa. En ole nähnyt EU:ssa  isomman luokan tai vakuuttavia ratkaisuehdotuksia siihen, puhumattakaan että niitä olisi vaadittu poliittisella tasolla kovaa ja korkealta ja kuuluvasti, että mitä tälle tulonjakokysymykselle tehdään on enemmän rikkaita ja köyhiä ja kun on yhä enemmän ihmisiä, jotka syrjäytyvät yhteiskunnassa.  Suomessakin tulee nopeasti häviämään kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja uusia tietenkin syntyy tilalle, mutta kuinka paljon jo syntyykö uusia työpaikkoja riittävästi? Euroopassa puuttuu varautumissuunnitelma sen varalle, että mitä tapahtuu ja miten tilanne hoidetaan, kun robotisaation ja teknologian kehityksen tuhoamat työpaikat häviäää. Koska EU:lla ei ole tällaista varautumissuunnitelmaa, jossa ihmisten taloudellinen turvallisuus on turvattu siitä huolimatta, että teknologia kehittyy ja kun pienituloisten ja köyhien määrä saavuttaa kulminaatiopisteensä, niin silloin historia on meille näyttänyt, että suuret konfliktit alkavat ja imperiumitkin kaatuvat. Niin tulee kaatumaan myös EU jos se ei pysty tarjoamaan tarpeeksi suurelle määrälle EU-valtioiden kansalaisille tarpeeksi työtä, toivoa ja turvaa.

Toinen ongelma EU:ssa ovat nämä ihmisoikeusnäkökulmat ja sen vääristynyt keskustelu, joka on epätasapainossa. Euroopassa puhutaan paljon EU-maiden ulkopuolisten maiden ja erityisesti kolmansien maiden sisällä olevasta ihmisoikeustilanteesta, siinä ei ole mitään väärää, mutta siinä on väärää, että samaan aikaan me ei keskustella Euroopan sisäisestä ihmisoikeustilanteesta, erityisesti suhteessa siihen, että esimerkiksi Sharian laki ja vaatimus saada Shariatuomio-istuimia Eurooppalaisiin valtioihin ei ole yhteensopiva Eurooppalaisten ihmisoikeuksien kanssa. Esim. Englannissa on ollut jo useita vuosia käytössä perheoikeudellisissa kysymyksissä Sharia-oikeusistuimia.  Nykykehityksen edetessä Sharia oikeusistuimia tulee varmasti lisää ympäri Eurooppaa. Sharian laki on ristiriidassa Eurooppalaisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa ja näin ollen tämä luo jo fundamentaalisen eron Eurooppalaisen ja islamilaisen oikeusjärjestelmän kanssa, jolloin meidän on mahdotonta yhteensovittaa näitä kahta täysin erilaista ja täysin erilaisiin arvopohjiin perustuvia oikeusjärjestelmiä. Erittäin ristiriitaista on myös se, että samat tahot ja ihmiset, jotka ovat Euroopassa äänekkäimmin vaatimassa esimerkiksi naisten oikeuksien parantamista eivät ota mitään kantaa siihen ristiriitaan, minkä Sharialaki aiheuttaa Euroopan sisällä.

 

Verrattaessa Sharialain yhteensopivuutta Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Andorralainen liberaalipuolueen jäsen ja entinen ulkoministeri ja suurlähettiläs Meritxell MATEU,  on verrannut Euroopan Neuvoston Parlamentaarisen Yleiskokouksen committee of legal and human rights toimielimen pääätöslauselmaehdotuksensa tutkimuksissaan

 

 (Compatibility of Sharia law with the European Convention on Human Rights: can States Parties to the Convention be signatories of the ‘Cairo Declaration’? Linkki päätöslauselmaehdotukseen http://www.assembly.coe.int/Committee/JUR/ajdoc282016.pdf  

 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja epävirallisten islamilaisten oikeusistuimien käytäntöjä useissa eri Euroopan Neuvoston jäsenmaissa. Hän on löytänyt raportissaan seuraavat ongelmalliset kohdat Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, jotka ovat ristiriidassa Sharian lain kanssa:

 

1.Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 14 kieltää syrjinnän sukupuolen tai uskonnon perusteella.

2. Euroopan ihmisoikeussopimuksen protokolla 7 artikla 5 laatii tasa-arvon aviopuolisoiden laillisten aviopuolisoiden välille.

3. Tässä kontekstissa pitää tehdä viittauksia myös muihin Euroopan Ihmisoikeussopimuksen määräyksiin ja sen lisäprotokolliin,

4. kuten Artikla 2 (oikeus elämään),

5.  Artikla 3, (kidutuksen kieltäminen tai epäinhimillisen tai alentavan kohtelun kieltäminen),

6. Artikla 6 (oikeus reiluun oikeudenkäyntiin),

7. Artikla 8 (oikeus yksityis ja perhe-elämän kunnioittamiseen),

8. Artikla 9 (uskonnonvapaus),

9. Protokolla 1:sen artikla 1:nen (omaisuuden suoja)

10. ja Protokollat numerot 6 ja 13, jotka kieltävät kuolemantuomion.

 

 

Eli me olemme Euroopassa joko tai tilanteessa: Me joko valitsemme Eurooppalainen ihmisoikeus ja oikeuskäsitys ja me emme anna senttiäkään periksi, tai sitten tilanne valuu siihen, että täällä on kohta Suomessakin kilpailevat oikeusjärjestelmät ja oikeusistuimet,….Tähän tämä tulee nykykehityksellä kovaa vauhtia menemään ja sitten ennen pitkään Sharia-oikeus voi syrjäyttää Eurooppalaiset oikeusistuimet kun väestössä alkaa olemaan yhä enemmän muslimitaustaisia henkilöitä, jotka alkavat vaatimaan Sharian lain noudattamista Euroopan sisällä . Koska Sharia-oikeus on vallitsema oikeusjärjestelmä islamilaisissa maissa, niin luonnollinen seuraus muslimien määrän lisääntymisestä Euroopassa on se, että tulemme näkemään yhä enemmän vaatimuksia muuttaa tätä meidän oikeusjärjestelmää ja meidän valtiojärjestystä Sharialain mukaiseksi. Tämä prosessi on ristiriidassa Eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen kanssa, oikeusjärjestelmän kanssa, niin tämä yhtälö ei vaan tule toimimaan. Ja tämä yhtälö täytyy vaan ratkaista sillä, että Euroopan täytyy harjoittaa erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja Euroopan ulkorajat täytyy laittaa kokonaan kontrolliin, tarvitaan pikakäännytyksiä, EU:n ei missään nimessä pidä vaatia mitään ”solidaarisuutta” tai tällaista taakanjakoa, vaan fakta on se, että Eurooppa  on ottanut jo vastaan enemmän pakolaisia, kuin se pystyy kotouttamaan. Miljoonia laittomia siirtolaisia on kadonnut maan alle. Me emme tiedä heidän kaikkien taustoja tai motiivejaan, joukossa voi olla terroristeja ja muita ääritekoihin jo kyenneitä henkilöitä. Miten laittomat siirtolaiset aikovat selviytyä maan alla? Ihmisen täytyy elää jollakin eli monella on edessään rikollisuuden tie.

 Kun katsotaan tätä Euroopan maahanmuuttotilannetta niin EU on itse aiheuttanut hallitsemattomalla maahanmuuttopolitiikalla tämän tilanteen ja jos Eurooppa kykene tätä ratkaisemaan niin ennen pitkään ajaudumme laajamittaisiin konflikteihin eri EU maissa tällaisen Huntingtonilaisen Clash of the Civilizations tyylisen skenaarion mukaisesti. Eurooppa on itseasiassa tällaisen konfliktin alkuvaiheessa ja olemme kovaa menossa laajamittaisempiin onfliktiin. Esimerkkejä konfliktin alkamisesta näkyy kaikkialla Euroopassa, esimerkkeinä rajusti viime vuosina lisääntyneen ääri-islamistiset terrori-iskut ja no go-alueet erityisesti Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.


Tämä Euroopan sisäisten levottomuuksien lisääntyminen on fakta, josta päästään seuraavaan aiheeseen eli yksi Euroopan ns. temaattinen ongelma on puheet vihapuheesta tai vastaavasta, asioista ei voida keskustella normaalisti enää koska faktojen ääneen sanominen on vihapuhetta. Ihmisiä pelotellaan ja uhkaillaan oikeustoimilla, niin tämä on esimerkki meidän oikeusjärjestelmämme ja oikeusvaltiomme kriisistä, koska meillä sensuroidaan omia kansalaisia esimerkiksi maahanmuuttokriittisiä tai muista vallitsevaa yltiösuvaitsevaista hegemoniaa kyseenalaistavia puheenvuoroja.

 

Ja sitten mennään johtopäätöksen eli mitä Euroopassa pitää tehdä, on monia asioita.  Mutta se, mitä pitää korostaa on se, että meillä on oikeusjärjestelmä täällä, Eurooppalaisten valtioiden tulee vaalia kansallista itsemääräämisoikeutta kaikissa kysymyksissä ja akuutein niistä on maahanmuuttoon  liittyvät kysymykset erityisesti maahanmuuttopolitiikan huomattava ja raju tiukentaminen ja tämän pysyväksi käytännöksi luominen niin, että me säilytämme omat kulttuuriset erityispiirteemme, omat tapamme, ettei meidän elämäntapaamme korvata jollakin vieraalla, joka on nyt valitettavasti tapahtumassa paraikaa.  Meidän tulee vaalia omaa oikeusjärjestelmää ja estää sen heikentyminen, niin että meidän oikeusvaltioperiaatteen täytyy tukea ja suojella oman maan kansalaisia siltä, että ihmisiä vainotaan poliittisesti siitä, että he ajattelee toisella tavalla kuin mikä on ”yleisesti  hyväksyttyä”. Sananvapauden rajoittaminen ei kuulu länsimaisiin demokratioihin. Koko läntiseen maailmaan on syntynyt valtakeskittymä, joka pyrkii rajoittamaan ihmisten sananvapautta samaan aikaan esiintyen liberaaleina ja suvaitsevaisena. Tämä valtakeskittymä on demokratian vihollinen ja edustaa todellisia demokratian vastaisia voimia Euroopassa. Ihmisillä pitää olla oikeus keskustella asioista kriittisesti ilman, että heitä rajoitetaan tai ilman, että heillä on pelkoa seurauksista siitä, että mitä työpaikalla ajatellaan, mitä naapurit ajattelee, meneekö heidän nimensä nyt johonkin rekisteriin tai mustalle listalle, koska he ajattelevat tietyllä tavalla? Ja tottakai on sanomattakin selvää että sananvapaudessakin on vastuu jos mennään uhkailuihin tai vastaavaan toimintaan. Mutta asioista on voitava keskustella vapaasti todella kriittiseen sävyyn ilman pelkoa oikeusprosesseista. Mikäli EU maat eivät kykene sallimaan vapaata keskustelua niin me olemme räjähdysmäisessä tilanteessa, jossa ihmisiä vuosikaudet yhä enemmän sensuroidaan, heistä tehdään ajatusrikollisia omissa kotimaissaan ja he joutuvat sivustakatsojiksi, ja he kokevat, että heillä ei ole vaikutusvaltaa oman maansa asioihin. Niin tämä on jo itsessään ilman, että ajattelemme tulonjakokysymyksiä jne, sellainen ruutitynnyrimäinen tilanne jos missä tahansa valtiossa missä tahansa aikakaudella ruetaan mielivaltaisesti rajoittamaan vapaata kansalaiskeskustelua, jos tiedonvälitys on yksipuolista ja jos media valitsee ja maalittaa ihmisiä, että tuo sano tuolla tuolla tavalla ja sitten asettaa ikään kuin tällaiseen keskiaikaisen tori jalkapuuhun, julkiseen torijalkapuuhun siitä, että joku sanoi väärän mielipiteen. Joten olen huolestunut myös median tavasta, jolla se maalittaa ihmisiä sen sanomisista ja sille, että yksittäisille mielensäpahoittajille annetaan hirveästi palstatilaa, jolloin oikeat ongelmat jää varjoon.

 

Mitä on oikeat ongelmat? Meillä on paljon Suomessa kantasuomalaisia köyhiä ja sairaita ihmisiä ja heitteille jätettyjä vanhuksia.  Itse istun Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostossa ja olen siellä nähnyt, että miten tiukilla on äänestyksissä se, että 80-90 ja jopa melkein satavuotialle monisairaille vanhuksille ei aina löydy sydäntä, että he eivät välttämättä saa kuljetustukea jne. tarvitsemaansa palvelua. Näin ihmisiä jää heitteille talvipakkasilla. Nämä ovat niitä oikeita ongelmia jotka jäävät varjoon silloin kun media jauhaa lillukan varsista ja mielensäpahoittajien mitättömistä ongelmista. Samaan aikaan kun joku pahoittaa mielensä, joku lonkkavikainen vanhus kaatuu talvipakkasilla, koska joutuu huonokuntoisena raahautumaan kauppaan asioille, koska hän ei ole saanut yhteiskunnalta kuljetuspalvelua. Kuka häntä auttaa, ja miksi häntä ei auteta? Miksi nuoret turvapaikanhakijamiehet saavat samaan aikaan 5 krtaa päivässä aterian tekemättä yhtään mitään sen eteen? Miksi pitäisi pelastaa koko maailma, kun Suomi ei enää ole hyvinvointivaltio sen omille kansalaisille?  Itsenäinen Suomi täyttää kohta 100-vuotta (satavuotta).  Sen vuoksi on erityisen tärkeää muistaa se historiallinen tosiasia, että Maa, joka tänään unohtaa oman maansa kansalaiset, on huomenna historiaa. Tämän historiallisen tosiasian laiminlyöminen tulee olemaan myös EU:n kohtalo, mikäli nopeita toimenpiteitä EU-kansalaisten ja heidän olosuhteidensa parantamiseksi ei tehdä.

]]>
7 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246351-kriittinen-puheenvuoro-euroopan-tulevaisuudesta#comments Demokratia EU Eurooppa Suomi Tulevaisuus Mon, 20 Nov 2017 14:09:51 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246351-kriittinen-puheenvuoro-euroopan-tulevaisuudesta
Itseaiheutetulla sivistyksen alasajolla on tuhoisat seuraukset http://ninacastn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246242-itseaiheutetulla-sivistyksen-alasajolla-on-tuhoisat-seuraukset <p><em>Kiroilukulttuurin yleistyminen on osa laajempaa ongelmaa.&nbsp;&nbsp;</em></p><p>Matti Seppälä on 16.11 Helsingin Sanomien &rdquo;Kiroilu on rumaa&rdquo; -mielipidekirjoituksessaan harvinaisen osuvasti kirjoittanut nykypäivänä rehottavan ja pelottavalla kasvuvauhdilla lisääntyvän kiroilukulttuurin mielettömyydestä. Kyseessä lienee erityisesti suomalainen, mutta samalla länsimaalainen ongelma. Olen itse 30-kymppinen, oletettavasti Seppälää huomattavasti nuorempi kansalainen, joka on kuitenkin yhtä huolissaan sivistyskulttuurimme rappiosta.</p><p>Seppälän tavoin olen erittäin huolissani siitä, että suomalaista sivistystä ajetaan alas oikein tehotoimin, sillä asiaa edistetään tiedotusvälineiden avulla, joissa sallitaan ruma ja sopimaton kielenkäyttö. Se on mielestäni järkyttävää ja todella tuhoisaa. Näiden toimien ansiosta kiroilusta on tehty niin arkipäiväistä, että se on erityisesti nuorten keskuudessa jo normiksi muodostunut käytöskulttuuri, jota ei paljon kyseenalaisteta.</p><p>Mutta kuinka moni perheenäiti, -isä, taikka kasvatusalan ammattilainen on pohtinut, mihin tämä kaikki lopulta johtaa? Kun puhumme kiroilun arkipäiväistymisestä, puhumme samalla hienostuneiden tapojen, lähimmäisen kunnioittamisen ja empatian katoamisesta, oikeastaan henkisen kulttuurin kokonaisvaltaisesta rappiosta, joka on pohjimmiltaan vauhdilla kasvavan nuorten syrjäytymisen perimmäinen syy.&nbsp;</p><p>Haluan kysyä, mihin me tarvitsemme kulttuuria tai sivistystä, jos tuhoamme sen peruspilarit? Henkiset arvot ovat kuihtumassa Suomessa niin voimakkaasti, että ihmettelen, mistä kirjailijat kirjoittavat 20-30 vuoden kuluttua &ndash; minkä pohjalta ja ketä varten. Sivistyksen alasajo on meidän suomalaisten suurin haaste. Jos tämä projekti pääsee maaliin, meidän voi käydä todella huonosti.</p><p>&nbsp;</p><p>Nina Castén, FM</p><p>Kirjoittaja on Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsen 12/2017 alkaen</p><p>(nyk. tehtävä Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen&nbsp;jaoston&nbsp;varajäsen)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiroilukulttuurin yleistyminen on osa laajempaa ongelmaa.  

Matti Seppälä on 16.11 Helsingin Sanomien ”Kiroilu on rumaa” -mielipidekirjoituksessaan harvinaisen osuvasti kirjoittanut nykypäivänä rehottavan ja pelottavalla kasvuvauhdilla lisääntyvän kiroilukulttuurin mielettömyydestä. Kyseessä lienee erityisesti suomalainen, mutta samalla länsimaalainen ongelma. Olen itse 30-kymppinen, oletettavasti Seppälää huomattavasti nuorempi kansalainen, joka on kuitenkin yhtä huolissaan sivistyskulttuurimme rappiosta.

Seppälän tavoin olen erittäin huolissani siitä, että suomalaista sivistystä ajetaan alas oikein tehotoimin, sillä asiaa edistetään tiedotusvälineiden avulla, joissa sallitaan ruma ja sopimaton kielenkäyttö. Se on mielestäni järkyttävää ja todella tuhoisaa. Näiden toimien ansiosta kiroilusta on tehty niin arkipäiväistä, että se on erityisesti nuorten keskuudessa jo normiksi muodostunut käytöskulttuuri, jota ei paljon kyseenalaisteta.

Mutta kuinka moni perheenäiti, -isä, taikka kasvatusalan ammattilainen on pohtinut, mihin tämä kaikki lopulta johtaa? Kun puhumme kiroilun arkipäiväistymisestä, puhumme samalla hienostuneiden tapojen, lähimmäisen kunnioittamisen ja empatian katoamisesta, oikeastaan henkisen kulttuurin kokonaisvaltaisesta rappiosta, joka on pohjimmiltaan vauhdilla kasvavan nuorten syrjäytymisen perimmäinen syy. 

Haluan kysyä, mihin me tarvitsemme kulttuuria tai sivistystä, jos tuhoamme sen peruspilarit? Henkiset arvot ovat kuihtumassa Suomessa niin voimakkaasti, että ihmettelen, mistä kirjailijat kirjoittavat 20-30 vuoden kuluttua – minkä pohjalta ja ketä varten. Sivistyksen alasajo on meidän suomalaisten suurin haaste. Jos tämä projekti pääsee maaliin, meidän voi käydä todella huonosti.

 

Nina Castén, FM

Kirjoittaja on Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsen 12/2017 alkaen

(nyk. tehtävä Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsen)

 

]]>
6 http://ninacastn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246242-itseaiheutetulla-sivistyksen-alasajolla-on-tuhoisat-seuraukset#comments Lapset ja nuoret Sivistys Suomi Sat, 18 Nov 2017 07:23:19 +0000 Nina Castén http://ninacastn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246242-itseaiheutetulla-sivistyksen-alasajolla-on-tuhoisat-seuraukset
Suomi taas kärjessä maiden vertailussa http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246240-suomi-taas-karjessa-maiden-vertailussa <p>Suomen on saanut ykköstiloja ja muita kärkisijoja monissa&nbsp;&nbsp;kansainvälisissä vertailututkimuksissa&nbsp;(<a href="http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html">Suomi maailman kärjessä</a>).</p><p>Muutama päivä sitten&nbsp; &nbsp;laajassa&nbsp; jutussaan&nbsp;<a href="http://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/travel-risk-mapped-security-medical-road-safety/">The Telegraph -lehti&nbsp;&nbsp;</a>&nbsp;nosti Suomen&nbsp;&nbsp;turvallisuuden esille. Myös <a href="https://www.express.co.uk/travel/articles/880511/travel-risk-map-norway-safest-country-europe">toisessa brittilehdessä&nbsp;</a>&nbsp;Suomi&nbsp; on Norjan ohella&nbsp; Euroopan turvallisin maa. Suomen matkailulle nuo ovat &quot;kullan arvoisia&quot; mainoksia.&nbsp;</p><p>Ruotsi jää muuten selvästi muista pohjoismaista jälkeen noissa tutkimuksissa.</p><p>------</p><p>Ja onhan Suomi viime aikoina ollut varsin aktiivinen&nbsp; turvallisuusasioissa ja puolustuskyvyn kehittämisessä (&nbsp;<a href="https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka/pohjoismainen_yhteistyo">Pohjoismainen yhteistyö</a>&nbsp;-&nbsp;<a href="https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka/eu-yhteistyo">EU-yhteistyö</a>&nbsp;-&nbsp;<a href="https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka/nato/suomen_nato-yhteistyo">Nato-yhteistyö</a>). Ja kun tuohon lisätään tämä&nbsp;<a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063">valtiosopimus - kategoriaan&nbsp;</a>luettava&nbsp;sopimus, jossa 4. artiklan mukaan vakuutetaan&nbsp;sopimuspuolten&nbsp; pidättäytyvän voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöllä&nbsp; toimista toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.</p><p>****</p><p><a href="http://suomifinland100.fi/">Suomi Finland 100</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen on saanut ykköstiloja ja muita kärkisijoja monissa  kansainvälisissä vertailututkimuksissa (Suomi maailman kärjessä).

Muutama päivä sitten   laajassa  jutussaan The Telegraph -lehti   nosti Suomen  turvallisuuden esille. Myös toisessa brittilehdessä  Suomi  on Norjan ohella  Euroopan turvallisin maa. Suomen matkailulle nuo ovat "kullan arvoisia" mainoksia. 

Ruotsi jää muuten selvästi muista pohjoismaista jälkeen noissa tutkimuksissa.

------

Ja onhan Suomi viime aikoina ollut varsin aktiivinen  turvallisuusasioissa ja puolustuskyvyn kehittämisessä ( Pohjoismainen yhteistyö - EU-yhteistyö - Nato-yhteistyö). Ja kun tuohon lisätään tämä valtiosopimus - kategoriaan luettava sopimus, jossa 4. artiklan mukaan vakuutetaan sopimuspuolten  pidättäytyvän voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöllä  toimista toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.

****

Suomi Finland 100

]]>
15 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246240-suomi-taas-karjessa-maiden-vertailussa#comments Suomi Sat, 18 Nov 2017 05:30:01 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246240-suomi-taas-karjessa-maiden-vertailussa
Kuka saa olla suomalainen? http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246021-kuka-saa-olla-suomalainen <p>En tiedä, onko syynä <a href="http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1380"><em><u>suomalialais</u></em></a><a href="http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1380"><u>identiteettiäni käsittelevä uusi kirjani</u></a> vai <a href="http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245663-tapaus-fatim-diarra-ja-ruskena-ihmisen-velvollisuus-olla-hiljaa"><u>Fatim Diarra-kohusta kirjoittamani blogi</u></a>, mutta saamieni &rdquo;ei millään pahalla mutta&rdquo;-yhteydenottojen määrä on taas noussut kasvuun. Tällä kertaa aiheenaan &quot;ei millään pahalla, mutta mikä antaa sinulle luvan kutsua itseäsi suomalaiseksi?&quot;. On kuulemma &quot;ihan selvää jo minua katsomalla, etten voi olla suomalainen&quot;.</p><p>Ottavako nämä ihmiset myös asiakseen kiertää kertomassa vaikka adoptiolapsille, etteivät heidän tukenaan ja turvanaan pitämät äiti ja isä &quot;<em>oikeasti</em> ole hänen vanhempiaan&quot;? Ettei&nbsp; Aurinkorannikolla loma-asunnon omistavilla suomalaisilla olekaan oikeutta kutsua Espanjaa &rdquo;toiseksi kotimaakseen&rdquo;? Ettei uudesta uskonnosta juuri itseään puhuttelevan henkisyyden ja sisäisen rauhan löytänyt käännynnäinen olekaan &rdquo;aito buddhalainen&rdquo;?</p><p>&rdquo;Ei kissa hevoseksi muutu vaikka kuinka asuisi tallissa&rdquo;, osasi eräs Petra viestissään neuvoa.</p><p>Eivät kaikki koskaan tunne oloaan kotoisaksi täällä eivätkä kaikki varmasti identifioi itseän suomalaiseksi. Minä ja moni muu kuitenkin teemme niin. Minä esimerkiksi olen asunut täällä kaksi kertaa niin kauan kuin synnyinmaassani. Olen ihan varmasti maksanut velkani yhteiskunnalle takaisin ja nyt teen oman osani sen ylläpitämisestä. Minulla on Suomen kansalaisuus sekä kaikki velvollisuudet JA oikeudet jotka sen myötä tulevat. Nyt kasvatan neljää Suomessa syntynyttä lasta lainkuuliaisiksi kansalaisiksi (ja mahdollisimman hyviksi futaajiksi).</p><p>Sen sijaan, että Petra ja lukemattomat muut pitäisivät oikeutenaan ottaa harteilleen valtiotakin suuremman auktoriteetin ja tiedottaa kaltaisilleni ettemme ole suomalaisia, olisi kiva kuulla, miten he itse suomalaisuuden määrittelevät.</p><p>Totta, minä en ole syntynyt täällä, mutta lapseni ovat. Tämä on ainoa valtio, jossa he ovat koskaan asuneet ja ainoa kotimaa, jonka he tuntevat. Saavatko <em>he</em> kokea itsensä suomalaisiksi? Vai pilaako heidän vanhempiensa tausta heidänkin oikeutensa määritellä oma identiteettinsä? Entä heidän täällä syntyvät lapsensa? Ja heidän?</p><p>Entä tänne ulkomailta adoptoidut lapset? Entä heidän jälkeläisensä; täällä jo syntynyt suupolvi?</p><p>Kissa ei hevoseksi varmasti muutukaan, mutta Petran ja hänen kaltaistensa lienee parasta jatkaa biologian oppituntejaan: kyseessä on <em>kaksi ihan eri lajia</em>. Lajin määritelmä on se, että kaksi sen edustajaa pystyy lisääntymään ja tuottamaan niinikään lisääntymiskykyisiä yksilöitä. Esimerkiksi hevonen ja aasi pystyvät lisääntymään keskenään ja tuottamaan jälkeläisenkin (muuli), mutta se taas ei.</p><p>Ihonväriltään erilaiset ihmiset sen sijaan voivat.&nbsp; He kun kuuluvat <em>samaan lajiin</em> ja&nbsp; - kiitos kaikkialla maailmassa vihdoinkin purettujen rotuerottelulakien - saavat vapaasti avioitua ja lisääntyä keskenään. Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan: näistä liitoista syntyviin, etnisesti monimuotoisiin lapsiin.</p><p>Saako lapsi identifioitua suomalaiseksi, jos toinen hänen vanhemmistaan on jostain muualta? Entä hänen lapsensa? Kuinka pitkälle on mentävä, ennenkuin geenit ovat puhdistuneet edellisten sukupolvien eksoottisuudesta riittävästi tyydyttääkseen näiden ihmisten vaatimuksen suomalaisuuden puhtaudesta? Ja kuinkahan monella heistä perimä kestää lähemmän tarkastelun ja on täysin puhdas mistään ulkomaisista vaikuttesta? Veikkanpa, ettei yhdelläkään. Otetaan esimerkiksi vaikka kolme äänekkäintä maahanmuuton vastustajaa Suomessa: heistä yksi on puoliksi marokkolainen, toinen puoliksi hollantilainen ja kolmannen sukujuuret ovat Venäjällä.</p><p>Mikä sen ei-suomalaisuuden sitten viime kädessä määrittää? Onko se se muualla sijaitseva synnyinmaa? Vai keskivertokantasuomalaisesta poikkeava ulkonäkö? Vai vieraaksi (ja siksi pelottavaksi) koettu uskonto? Jälkimmäinenhän se <em>ei </em>voi olla, sillä myös ne geneettisesti suomalaiset sinisilmät ovat uskonnonvapauden nojalla vapaita kääntymään mihin tahansa noista vieraista uskonnoista. Ja juuri niin he tekevätkin: yksi merkittävimmistä syistä islamin kasvuun länsimaissa ovat juuri käännynnäiset.</p><p>Ei silti hätää: valkoiset suomalaiset tulevat pysymään ylivoimaisena enemmistönä vielä pitkään, eikä kristinuskon ulkopuolisia uskontoja seuraa kuin n.1,6 prosenttia maamme väestöstä.</p><p>Tästä päästään ihonväriin. Jos mielestäsi ainoa hyväksyttävä suomalainen on valkoinen suomalainen, ei silloin ole kyse mistään muusta kuin rasismista. Sitä on ihan turha yrittää kierrellä. Tuollainen ihmisten eriarvoistaminen on vastoin maamme perusperiaatteita ja siten yksiselitteisesti tuomittavaa. Sen, jonka on muutettava (asenteitaan) on siis joku ihan muu kuin minä.</p><p>Suurin syy Suomen etniseen monimuotoistumiseen eivät ole humanitääriset syyt, vaan perhe: kansainvälisten avioliittojen tai adoptioiden kautta tänne päätyvät suomalaisten puolisot ja lapset. Jollei näitä avioliittoja ja adoptioita haluta kieltää lailla, on siis syytä jo pikkuhiljaa alkaa tottua suomalaisuuden muuttuviin kasvoihin. Ensimmäinen Afrikasta adoptoitu lapsi sai Suomen kansalaisuuden nimittäin jo <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004707112.html"><u>118 vuotta sitten</u></a>.</p><p>Olisikin kiva kuulla näiden persupetrojen rehellinen mielipide: loukkaisiko heitä samalla lailla se, että Andrew Amerikkalainen kertoisi olevansa ylpeä suomalaisuudestaan? Vai muuttuuko se asenne kun kyseessä onkin Shukri Somalialainen tai Ibrahim Irakilainen? Jos <em>ihan</em> rehellisiä ollaan?</p><p>Vaan annappa olla, jos oletkin pyrkimässä vaikka jonkun maan presidentiksi &ndash; silloin kyllä kelpaat suomalaiseksi, kuten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7450575"><u>Fadumo Dayib</u></a>, <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/afrikka/somalimaa-valitsee-presidentin-ehdolla-kaksi-kinaavaa-suomalaista/"><u>Faisal Ali Warabe</u></a> sekä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/afrikka/somalimaa-valitsee-presidentin-ehdolla-kaksi-kinaavaa-suomalaista/"><u>Abdirahman Mohamed Abdillahi</u></a> ovat saaneet huomata. <a href="http://www.savonsanomat.fi/urheilu/Shefki-Kuqi-palaa-Ipswichiin-lainasopimuksella/569633"><u>Shefki Kuqille</u></a> tuon VIP-kaistan mahdollisti Valioliigamenestys, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005403749.html"><u>Ayla Albayrakille</u></a> puolestaan Turkin langettama vankeustuomio.</p><p>Totuus on, että suurin osa meistä uussuomalaisista ei tule päätymään minkään maan presidentiksi, CNN:n uutisotsikoihin, yhdysvaltalaissenaattoreiden vetoomuksiin tai Timesin urheilupalstalle. Suomalaisuuteen täytyy siis riittää vähän vaatimattomammatkin ansiot.</p><p>Miettikääpä asiaa hetki. Kun ihminen tulee tänne jostain muulta, odotetaan hänen oppivan niin kielen kuin täysin uudenlaisen yhteiskunnan ja kulttuurin saman tien, kouluttautuvan ja verkostoituvan niin, että hän alkaa mahdollisimman pian tehdä töitä, maksaa veroja ja sitä kautta pitää omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa pystyssä. Valtaväestöstä poikkeavasta uskonnosta ja täkäläisen silmään oudoista tavoista pitäisi myös luopua eli...käytännössä hänen on siis muututtava niin suomalaiseksi kuin mahdollista. Lapsensa hän lähettää suorittamaan asevelvollisuutta ihan niinkuin kaikki muutkin vanhemmat jotta tilanteen sitä vaatiessa he tarttuisivat aseisiin ja puolustaisivat tätä maata omanaan. Samaan aikaan tulee kuitenkin varoa ettei vain <em>vahingossakaan</em> alkaisi tuntea itseään suomalaiseksi?</p><p>Siis häh? Koittakaa jo päättää &ndash; ette te molempia voi saada.</p><p>Entä jos siis annettaisiin päätös niille, joiden asia se oikeasti on: <em>meille itsellemme?</em> Jokainen meistä suomalaisista kokee oman suomalaisuutensa eri tavoin; jopa niin, ettemme välttämättä edes tunnista niitä ajatuksia, joille se suomalaisuus jonkun toisen mielessä rakentuu. Miettikää vaikka rajakkeja ja suvakkeja. Kyllä suomalaisuuteen siis erilaisuutta mahtuu. Ja niin kauan aikaa, kun kaikki tunnustavat Suomen valtion lainsäädäntöineen meitä kaikkia yhdistäväksi auktoriteetiksi ja olemme valmiita puolustamaan maatamme tarpeen sitä vaatiessa &ndash; mikäs siinä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En tiedä, onko syynä suomalialaisidentiteettiäni käsittelevä uusi kirjani vai Fatim Diarra-kohusta kirjoittamani blogi, mutta saamieni ”ei millään pahalla mutta”-yhteydenottojen määrä on taas noussut kasvuun. Tällä kertaa aiheenaan "ei millään pahalla, mutta mikä antaa sinulle luvan kutsua itseäsi suomalaiseksi?". On kuulemma "ihan selvää jo minua katsomalla, etten voi olla suomalainen".

Ottavako nämä ihmiset myös asiakseen kiertää kertomassa vaikka adoptiolapsille, etteivät heidän tukenaan ja turvanaan pitämät äiti ja isä "oikeasti ole hänen vanhempiaan"? Ettei  Aurinkorannikolla loma-asunnon omistavilla suomalaisilla olekaan oikeutta kutsua Espanjaa ”toiseksi kotimaakseen”? Ettei uudesta uskonnosta juuri itseään puhuttelevan henkisyyden ja sisäisen rauhan löytänyt käännynnäinen olekaan ”aito buddhalainen”?

”Ei kissa hevoseksi muutu vaikka kuinka asuisi tallissa”, osasi eräs Petra viestissään neuvoa.

Eivät kaikki koskaan tunne oloaan kotoisaksi täällä eivätkä kaikki varmasti identifioi itseän suomalaiseksi. Minä ja moni muu kuitenkin teemme niin. Minä esimerkiksi olen asunut täällä kaksi kertaa niin kauan kuin synnyinmaassani. Olen ihan varmasti maksanut velkani yhteiskunnalle takaisin ja nyt teen oman osani sen ylläpitämisestä. Minulla on Suomen kansalaisuus sekä kaikki velvollisuudet JA oikeudet jotka sen myötä tulevat. Nyt kasvatan neljää Suomessa syntynyttä lasta lainkuuliaisiksi kansalaisiksi (ja mahdollisimman hyviksi futaajiksi).

Sen sijaan, että Petra ja lukemattomat muut pitäisivät oikeutenaan ottaa harteilleen valtiotakin suuremman auktoriteetin ja tiedottaa kaltaisilleni ettemme ole suomalaisia, olisi kiva kuulla, miten he itse suomalaisuuden määrittelevät.

Totta, minä en ole syntynyt täällä, mutta lapseni ovat. Tämä on ainoa valtio, jossa he ovat koskaan asuneet ja ainoa kotimaa, jonka he tuntevat. Saavatko he kokea itsensä suomalaisiksi? Vai pilaako heidän vanhempiensa tausta heidänkin oikeutensa määritellä oma identiteettinsä? Entä heidän täällä syntyvät lapsensa? Ja heidän?

Entä tänne ulkomailta adoptoidut lapset? Entä heidän jälkeläisensä; täällä jo syntynyt suupolvi?

Kissa ei hevoseksi varmasti muutukaan, mutta Petran ja hänen kaltaistensa lienee parasta jatkaa biologian oppituntejaan: kyseessä on kaksi ihan eri lajia. Lajin määritelmä on se, että kaksi sen edustajaa pystyy lisääntymään ja tuottamaan niinikään lisääntymiskykyisiä yksilöitä. Esimerkiksi hevonen ja aasi pystyvät lisääntymään keskenään ja tuottamaan jälkeläisenkin (muuli), mutta se taas ei.

Ihonväriltään erilaiset ihmiset sen sijaan voivat.  He kun kuuluvat samaan lajiin ja  - kiitos kaikkialla maailmassa vihdoinkin purettujen rotuerottelulakien - saavat vapaasti avioitua ja lisääntyä keskenään. Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan: näistä liitoista syntyviin, etnisesti monimuotoisiin lapsiin.

Saako lapsi identifioitua suomalaiseksi, jos toinen hänen vanhemmistaan on jostain muualta? Entä hänen lapsensa? Kuinka pitkälle on mentävä, ennenkuin geenit ovat puhdistuneet edellisten sukupolvien eksoottisuudesta riittävästi tyydyttääkseen näiden ihmisten vaatimuksen suomalaisuuden puhtaudesta? Ja kuinkahan monella heistä perimä kestää lähemmän tarkastelun ja on täysin puhdas mistään ulkomaisista vaikuttesta? Veikkanpa, ettei yhdelläkään. Otetaan esimerkiksi vaikka kolme äänekkäintä maahanmuuton vastustajaa Suomessa: heistä yksi on puoliksi marokkolainen, toinen puoliksi hollantilainen ja kolmannen sukujuuret ovat Venäjällä.

Mikä sen ei-suomalaisuuden sitten viime kädessä määrittää? Onko se se muualla sijaitseva synnyinmaa? Vai keskivertokantasuomalaisesta poikkeava ulkonäkö? Vai vieraaksi (ja siksi pelottavaksi) koettu uskonto? Jälkimmäinenhän se ei voi olla, sillä myös ne geneettisesti suomalaiset sinisilmät ovat uskonnonvapauden nojalla vapaita kääntymään mihin tahansa noista vieraista uskonnoista. Ja juuri niin he tekevätkin: yksi merkittävimmistä syistä islamin kasvuun länsimaissa ovat juuri käännynnäiset.

Ei silti hätää: valkoiset suomalaiset tulevat pysymään ylivoimaisena enemmistönä vielä pitkään, eikä kristinuskon ulkopuolisia uskontoja seuraa kuin n.1,6 prosenttia maamme väestöstä.

Tästä päästään ihonväriin. Jos mielestäsi ainoa hyväksyttävä suomalainen on valkoinen suomalainen, ei silloin ole kyse mistään muusta kuin rasismista. Sitä on ihan turha yrittää kierrellä. Tuollainen ihmisten eriarvoistaminen on vastoin maamme perusperiaatteita ja siten yksiselitteisesti tuomittavaa. Sen, jonka on muutettava (asenteitaan) on siis joku ihan muu kuin minä.

Suurin syy Suomen etniseen monimuotoistumiseen eivät ole humanitääriset syyt, vaan perhe: kansainvälisten avioliittojen tai adoptioiden kautta tänne päätyvät suomalaisten puolisot ja lapset. Jollei näitä avioliittoja ja adoptioita haluta kieltää lailla, on siis syytä jo pikkuhiljaa alkaa tottua suomalaisuuden muuttuviin kasvoihin. Ensimmäinen Afrikasta adoptoitu lapsi sai Suomen kansalaisuuden nimittäin jo 118 vuotta sitten.

Olisikin kiva kuulla näiden persupetrojen rehellinen mielipide: loukkaisiko heitä samalla lailla se, että Andrew Amerikkalainen kertoisi olevansa ylpeä suomalaisuudestaan? Vai muuttuuko se asenne kun kyseessä onkin Shukri Somalialainen tai Ibrahim Irakilainen? Jos ihan rehellisiä ollaan?

Vaan annappa olla, jos oletkin pyrkimässä vaikka jonkun maan presidentiksi – silloin kyllä kelpaat suomalaiseksi, kuten Fadumo Dayib, Faisal Ali Warabe sekä Abdirahman Mohamed Abdillahi ovat saaneet huomata. Shefki Kuqille tuon VIP-kaistan mahdollisti Valioliigamenestys, Ayla Albayrakille puolestaan Turkin langettama vankeustuomio.

Totuus on, että suurin osa meistä uussuomalaisista ei tule päätymään minkään maan presidentiksi, CNN:n uutisotsikoihin, yhdysvaltalaissenaattoreiden vetoomuksiin tai Timesin urheilupalstalle. Suomalaisuuteen täytyy siis riittää vähän vaatimattomammatkin ansiot.

Miettikääpä asiaa hetki. Kun ihminen tulee tänne jostain muulta, odotetaan hänen oppivan niin kielen kuin täysin uudenlaisen yhteiskunnan ja kulttuurin saman tien, kouluttautuvan ja verkostoituvan niin, että hän alkaa mahdollisimman pian tehdä töitä, maksaa veroja ja sitä kautta pitää omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa pystyssä. Valtaväestöstä poikkeavasta uskonnosta ja täkäläisen silmään oudoista tavoista pitäisi myös luopua eli...käytännössä hänen on siis muututtava niin suomalaiseksi kuin mahdollista. Lapsensa hän lähettää suorittamaan asevelvollisuutta ihan niinkuin kaikki muutkin vanhemmat jotta tilanteen sitä vaatiessa he tarttuisivat aseisiin ja puolustaisivat tätä maata omanaan. Samaan aikaan tulee kuitenkin varoa ettei vain vahingossakaan alkaisi tuntea itseään suomalaiseksi?

Siis häh? Koittakaa jo päättää – ette te molempia voi saada.

Entä jos siis annettaisiin päätös niille, joiden asia se oikeasti on: meille itsellemme? Jokainen meistä suomalaisista kokee oman suomalaisuutensa eri tavoin; jopa niin, ettemme välttämättä edes tunnista niitä ajatuksia, joille se suomalaisuus jonkun toisen mielessä rakentuu. Miettikää vaikka rajakkeja ja suvakkeja. Kyllä suomalaisuuteen siis erilaisuutta mahtuu. Ja niin kauan aikaa, kun kaikki tunnustavat Suomen valtion lainsäädäntöineen meitä kaikkia yhdistäväksi auktoriteetiksi ja olemme valmiita puolustamaan maatamme tarpeen sitä vaatiessa – mikäs siinä.

]]>
31 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246021-kuka-saa-olla-suomalainen#comments suomalaisuus Suomi Ulkomaalaiset Mon, 13 Nov 2017 13:25:35 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246021-kuka-saa-olla-suomalainen