Espoo http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133551/all Sat, 07 Apr 2018 09:09:07 +0300 fi Kymppitonnilla oma koti Espoosta. Osaomistus asojen tilalle. http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253452-kymppitonnilla-oma-koti-espoosta-osaomistus-asojen-tilalle <p>Espoon puutarhakaupunki Tapiola on esimerkki yhteiskunnan tuella toteutetusta viihtyisästä ja kohtuuhintaisesta asumisesta. Sellaisesta, johon tavallisella ihmisellä oli varaa. Näin toimi valtion luoma omistusaravajärjestelmä neljäkymmentä vuotta, aina 1990 luvulle saakka. Omistusarava tarkoitti sitä, että asunnon ostaja sai edullista valtion lainaa, ja rakentamisen taso ja hinta olivat säännellyt. Se siirsi suuret ikäluokat torppareista kotiensa omistajiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaksikymmentä vuotta sitten tämä hyvin toiminut järjestelmä romutettiin. Omistusaravien sijaan&nbsp; valtion tuki, nyt ARA-rahoitukseksi kutsuttuna, ohjattiin &rdquo;yleishyödyllisille&rdquo; rakennuttajille vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Tulos on, että vuokratalojen suuromistajiksi on noussut muodollisesti &rdquo;yleishyödyllisiä&rdquo; kiinteistösijoituskonserneja. Nämä konsernit tekevät kuitenkin huippuvoittoja, ja monesti perivät vapaiden markkinoiden tasolla olevia vuokria ja vastikkeita.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienituloisten auttaminen omistusasumisen alkuun yhteiskunnan tuella oli asuntopolitiikan keskeinen väline jo ennen 1950-luvulla alkanutta aravaa. Kohta Suomen itsenäistyttyä suuret kaupungit ideoivat tähän tarkoitukseen puolikunnallisen asuntotuotannon. Sen avulla rakennettiin matalan kynnyksen asuntoja, jotka ajan myötä siirtyisivät asukkaiden täyteen hallintaan. Kyseessä oli siis varhainen omistusaravien edelläkävijä, jolla pienituloiset saivat vuokran hinnalla - tai halvemmallakin - oman asunto-osakkeeen. Puolikunnallista mallia hyödynsivät erityisesti suuret kaupungit. Vastaava järjestelmä oli omistusaravien lisärahoitusmuotona käytössä mm. Espoossa 1990 -luvulle saakka.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä 1990, siis alle 30 vuotta sitten, saattoi kasvavassa Espoossa sairaanhoitaja ostaa itselleen vaikkapa Kuitinmäestä kivan omistuskaksion uudesta talosta. Myyntihinta oli alle kymppitonnin markoissa, eli sairaanhoitajan silloinen muutaman kuukauden palkka. Tämä oli mahdollista, koska aravalaina rahoitti 80% rakennuskustannuksista, ja suurelle osalle loppua kauppahintaa oli mahdollista saada kunnan myöntämää lisälainaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyisinkin olisi vastaava järjestelmä olemassa - jos sitä haluttaisiin käyttää. Valtion ARA-järjestelmä sisältää mahdollisuuden osaomistustalojen rahoittamiseen. Osaomistuksessa asukas maksaa 15% rakentamisen kustannuksista, jota vastaan hän omistaa heti 15% kotiinsa oikeuttavista osakkeista. Seuraavat 5-12 vuotta asukas asuu kodissaan vuokralaisena ja maksaa asumisensa kulut. Noiden vuosien kuluttua hän voi halutessaan lunastaa loput kotiinsa oikeuttavat osakkeet alkuperäisten rakennuskustannusten hintaan. Osaomistus eli osari on asukkaalle polku kotinsa omistajaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sairaanhoitaja voisi siis nytkin päästä Espoossa kymppitonnilla kiinni omaan kaksioon. Ja vieläpä valvottuun ARA-hintatasoon, ilman kohtuutonta riskiä. Miksi tämä ei kuitenkaan toteudu?</p><p>&nbsp;</p><p>Syy ARA-osareiden puuttumiseen metropolin asuntomarkkinoilta on yksinkertainen: vaihtoehto on asukkaalle llian edullinen. Perinteiset &quot;yleishyödylliset&quot; ARA-talojen omistajat rakentavat mieluummin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja, joista heidän on helpompi pumpata rahaa osakkeenomistajiensa tai näiden lähipiirin taskuun. Vapailla markkinoilla toimivat rakennuttajat taas tekevät bisneksensä markkinaehtoisesti, ja hyvä niin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta tässä tilanteessa meillä on merkillinen pulma. Lainsäädäntö ARA-osaomistusasuntojen tuottamiseen on olemassa, rakentamisrahat ovat valtion asuntorahastossa olemassa, ja halukkaita ostajia varmasti olisi pilvin pimein. Miten ratkaista tämä tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma?</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisu olisi helppo: pääkaupunkiseudun kuntien on lähdettävä edistämään ARA- osaomistusasuntojen tuottamista. Budjettivaroja tähän ei tarvita, poliittinen tahto riittäisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Osmo Soininvaara on oikeassa. Nykyiset sosiaalisen asuntotuotannon muodot on osin heitettävä syrjään. HITAS ja ara-rahoitettu asumisoikeusasuminen joutavat lentää ulos kaupunkien asuntopoliittisesta pakista.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta Osmo Soininvaara on väärässä siinä, että tilalle kaupunkien olisi tyydyttävä vain tuottamaan markkinahintaisia vuokra-asuntoja, joiden asukkaita sitten tuettaisiin suoralla rahallisella tuella tarpeen mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Parempi vaihtoehto kaupungeille on tuottaa ARA-osaomistusasuntoja. Ne avaavat pienituloisille tien omistusasumiseen ja omilla jaloilla seisomiseen. Siten osaomistustalot lisäävät yhteisöllisyyttä, vähentävät segregaatiota, ja pienentävät julkisia menoja. Ja mikäpä olisi parempaa kotouttamista? Autetaan maahanmuuttajat polulle, jonka päässä he omistavat oman kotinsa! Oma pala Suomea kotouttaa kummasti, vaikka se olisi siivu kerrostaloa.</p><p>&nbsp;</p><p>Osaomistuskotien rinnalla tarvitaan tietysti sosiaalisin perustein jaettavia vuokra-asuntoja niille, joiden tuen tarve sitä edellyttää. Soininvaaran malli on tutkimisen arvoinen vaihtoehto tämän tarpeen tyydyttämiseksi. Mutta varsinkin ARA-asumisoikeusasuminen on asuntomarkkinoiden vääristymä, jossa yhteiskunnan tuki ohjautuu sijoittajien taskuihin eikä asukkaiden hyväksi. Asojen uustuotanto ei julkista tukea ansaitse,</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005601150.html" title="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005601150.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005601150.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Siksi tulen esittämään pian alkavassa Espoon asunto-ohjelman käsittelyssä, että kaupunki lakkaa tukemasta uusien asumisoikeustalojen rakentamista. Asojen sijaan kaupungin on edistettävä ARA-osaomistusasuntojen tuotantoa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoon puutarhakaupunki Tapiola on esimerkki yhteiskunnan tuella toteutetusta viihtyisästä ja kohtuuhintaisesta asumisesta. Sellaisesta, johon tavallisella ihmisellä oli varaa. Näin toimi valtion luoma omistusaravajärjestelmä neljäkymmentä vuotta, aina 1990 luvulle saakka. Omistusarava tarkoitti sitä, että asunnon ostaja sai edullista valtion lainaa, ja rakentamisen taso ja hinta olivat säännellyt. Se siirsi suuret ikäluokat torppareista kotiensa omistajiksi.

 

Kaksikymmentä vuotta sitten tämä hyvin toiminut järjestelmä romutettiin. Omistusaravien sijaan  valtion tuki, nyt ARA-rahoitukseksi kutsuttuna, ohjattiin ”yleishyödyllisille” rakennuttajille vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Tulos on, että vuokratalojen suuromistajiksi on noussut muodollisesti ”yleishyödyllisiä” kiinteistösijoituskonserneja. Nämä konsernit tekevät kuitenkin huippuvoittoja, ja monesti perivät vapaiden markkinoiden tasolla olevia vuokria ja vastikkeita.

 

Pienituloisten auttaminen omistusasumisen alkuun yhteiskunnan tuella oli asuntopolitiikan keskeinen väline jo ennen 1950-luvulla alkanutta aravaa. Kohta Suomen itsenäistyttyä suuret kaupungit ideoivat tähän tarkoitukseen puolikunnallisen asuntotuotannon. Sen avulla rakennettiin matalan kynnyksen asuntoja, jotka ajan myötä siirtyisivät asukkaiden täyteen hallintaan. Kyseessä oli siis varhainen omistusaravien edelläkävijä, jolla pienituloiset saivat vuokran hinnalla - tai halvemmallakin - oman asunto-osakkeeen. Puolikunnallista mallia hyödynsivät erityisesti suuret kaupungit. Vastaava järjestelmä oli omistusaravien lisärahoitusmuotona käytössä mm. Espoossa 1990 -luvulle saakka.

 

Vielä 1990, siis alle 30 vuotta sitten, saattoi kasvavassa Espoossa sairaanhoitaja ostaa itselleen vaikkapa Kuitinmäestä kivan omistuskaksion uudesta talosta. Myyntihinta oli alle kymppitonnin markoissa, eli sairaanhoitajan silloinen muutaman kuukauden palkka. Tämä oli mahdollista, koska aravalaina rahoitti 80% rakennuskustannuksista, ja suurelle osalle loppua kauppahintaa oli mahdollista saada kunnan myöntämää lisälainaa.

 

Nykyisinkin olisi vastaava järjestelmä olemassa - jos sitä haluttaisiin käyttää. Valtion ARA-järjestelmä sisältää mahdollisuuden osaomistustalojen rahoittamiseen. Osaomistuksessa asukas maksaa 15% rakentamisen kustannuksista, jota vastaan hän omistaa heti 15% kotiinsa oikeuttavista osakkeista. Seuraavat 5-12 vuotta asukas asuu kodissaan vuokralaisena ja maksaa asumisensa kulut. Noiden vuosien kuluttua hän voi halutessaan lunastaa loput kotiinsa oikeuttavat osakkeet alkuperäisten rakennuskustannusten hintaan. Osaomistus eli osari on asukkaalle polku kotinsa omistajaksi.

 

Sari Sairaanhoitaja voisi siis nytkin päästä Espoossa kymppitonnilla kiinni omaan kaksioon. Ja vieläpä valvottuun ARA-hintatasoon, ilman kohtuutonta riskiä. Miksi tämä ei kuitenkaan toteudu?

 

Syy ARA-osareiden puuttumiseen metropolin asuntomarkkinoilta on yksinkertainen: vaihtoehto on asukkaalle llian edullinen. Perinteiset "yleishyödylliset" ARA-talojen omistajat rakentavat mieluummin vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja, joista heidän on helpompi pumpata rahaa osakkeenomistajiensa tai näiden lähipiirin taskuun. Vapailla markkinoilla toimivat rakennuttajat taas tekevät bisneksensä markkinaehtoisesti, ja hyvä niin.

 

Mutta tässä tilanteessa meillä on merkillinen pulma. Lainsäädäntö ARA-osaomistusasuntojen tuottamiseen on olemassa, rakentamisrahat ovat valtion asuntorahastossa olemassa, ja halukkaita ostajia varmasti olisi pilvin pimein. Miten ratkaista tämä tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma?

 

Ratkaisu olisi helppo: pääkaupunkiseudun kuntien on lähdettävä edistämään ARA- osaomistusasuntojen tuottamista. Budjettivaroja tähän ei tarvita, poliittinen tahto riittäisi.

 

Osmo Soininvaara on oikeassa. Nykyiset sosiaalisen asuntotuotannon muodot on osin heitettävä syrjään. HITAS ja ara-rahoitettu asumisoikeusasuminen joutavat lentää ulos kaupunkien asuntopoliittisesta pakista.

 

Mutta Osmo Soininvaara on väärässä siinä, että tilalle kaupunkien olisi tyydyttävä vain tuottamaan markkinahintaisia vuokra-asuntoja, joiden asukkaita sitten tuettaisiin suoralla rahallisella tuella tarpeen mukaan.

 

Parempi vaihtoehto kaupungeille on tuottaa ARA-osaomistusasuntoja. Ne avaavat pienituloisille tien omistusasumiseen ja omilla jaloilla seisomiseen. Siten osaomistustalot lisäävät yhteisöllisyyttä, vähentävät segregaatiota, ja pienentävät julkisia menoja. Ja mikäpä olisi parempaa kotouttamista? Autetaan maahanmuuttajat polulle, jonka päässä he omistavat oman kotinsa! Oma pala Suomea kotouttaa kummasti, vaikka se olisi siivu kerrostaloa.

 

Osaomistuskotien rinnalla tarvitaan tietysti sosiaalisin perustein jaettavia vuokra-asuntoja niille, joiden tuen tarve sitä edellyttää. Soininvaaran malli on tutkimisen arvoinen vaihtoehto tämän tarpeen tyydyttämiseksi. Mutta varsinkin ARA-asumisoikeusasuminen on asuntomarkkinoiden vääristymä, jossa yhteiskunnan tuki ohjautuu sijoittajien taskuihin eikä asukkaiden hyväksi. Asojen uustuotanto ei julkista tukea ansaitse,

 

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005601150.html

 

Siksi tulen esittämään pian alkavassa Espoon asunto-ohjelman käsittelyssä, että kaupunki lakkaa tukemasta uusien asumisoikeustalojen rakentamista. Asojen sijaan kaupungin on edistettävä ARA-osaomistusasuntojen tuotantoa.

]]>
1 http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253452-kymppitonnilla-oma-koti-espoosta-osaomistus-asojen-tilalle#comments Asuminen Asuminen Helsingissä Espoo Soininvaara Vuokra Sat, 07 Apr 2018 06:09:07 +0000 Jukka Kilpi http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253452-kymppitonnilla-oma-koti-espoosta-osaomistus-asojen-tilalle
Espoon tulee irtautua HSL:stä ja perustaa EKL http://outolintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253260-espoon-tulee-irtautua-hslsta-ja-perustaa-ekl <p>On jo monesti todettu ja HSL on päätöksillään osoittanut, ettei se pysty enään palvelemaan espoolaisia. Länsimetron aiheuttamat heikennykset ovat jo moneen kertaan todetut ja viimeisimpänä HSL päätöksellään heikenti oleellisesti Pohjois-Espoon bussiyhteyksiä, eikä se siihen jää sillä viime vuoden lopulla julkistettiin Pohjois-Espoon linjastoluonnos:</p><p><a href="http://pohjoisespooleppavaara.blogspot.fi/2017/12/linjastoluonnos.html" title="http://pohjoisespooleppavaara.blogspot.fi/2017/12/linjastoluonnos.html">http://pohjoisespooleppavaara.blogspot.fi/2017/12/linjastoluonnos.html</a></p><p>Tämä toteutuessaan tulee entisestään heikentämään Espoon sisäisiä yhteyksiä sekä seutulinjoja. Mikä pahinta niin pahimmat heikennykset tulevat yhteyksiin Jorvin sairaalaan. Lisäksi kymmenien tuhansien espoolaisten työmatkaliikenne heikkenee oleellisesti poistuvien linjojen muodossa ja sen tosiasian myötä, minkä länsimetrokin on osoittanut eli lisätään ihmisten työmatkaan liikennevälineen vaihtoja. Jokainen vaihto lisää huomattavasti matka-aikaa varsinkin silloin, kun puhutaan kumipyöräliikenteestä, jossa vuoroväli on 10 minuuttia. Metron 5 minuutin vuorovälillä on jo ollut dramaattiset seuraukset.</p><p>Kannattaa myös muistaa tuleva lippu-uudistus, jossa espoolaiset laitetaan eriarvoiseen asemaan ja Espoo jaetaan kahteen vyöhykkeeseen, jolloin Espoon sisäinen liikenne kallistuu.&nbsp;</p><p><a href="https://www.hsl.fi/uudetvy%C3%B6hykkeet " title="https://www.hsl.fi/uudetvy%C3%B6hykkeet ">https://www.hsl.fi/uudetvy%C3%B6hykkeet </a></p><p>HSL on osoittanut useaan otteeseen, ettei sitä kiinnosta Espoon julkinen liikenne ja HSL:ssä vallitseekin metropoliajattelumalli, jossa Helsinki on Helsinki ja muut alueet ovat vähäpätöisempiä esikaupunkialueita. Tästä esimerkkinä HSL:n tiedote:&nbsp;</p><p><a href="https://www.hsl.fi/uutiset/2018/kavely-kuningaslaji-hsl-edistaa-kavelya-14820?utm_campaign=unspecified&amp;utm_content=unspecified&amp;utm_medium=email&amp;utm_source=apsis-anp-3" title="https://www.hsl.fi/uutiset/2018/kavely-kuningaslaji-hsl-edistaa-kavelya-14820?utm_campaign=unspecified&amp;utm_content=unspecified&amp;utm_medium=email&amp;utm_source=apsis-anp-3">https://www.hsl.fi/uutiset/2018/kavely-kuningaslaji-hsl-edistaa-kavelya-...</a></p><p>Tiedotteessa todetaan:&rdquo;Tavoitteenamme on tehdä metropolialueesta kävelyn pääkaupunki. Metropolialue on täynnä houkuttelevia kävelyreittejä sekä kävelykeskustoja, ja verrattuna moniin muihin maailman kaupunkeihin Helsingin seudun keskusta-alueilla pääsee kävelemällä vaivatta paikasta toiseen&rdquo;, sanoo HSL:n asiakkuus- ja myyntiosaston johtaja&nbsp;<strong>Mari Flink</strong>.</p><p>Kävely on terveellistä ja sitä pitääkin suosia, mutta käytetyt sanamuodot kuvaavat HSL:n asennetta Espoota kohtaan. Ensinnäkin puhutaan metropolialueesta, jota meillä ei ole! Lisäksi metropolialueesta puhutaan yhtenä pääkaupunkina eli Helsinkinä! Ja lopuksi todetaan, että Helsingin seudun keskusta-alueilla...</p><p>Tosiasiassa meillä on itsenäinen Espoon kaupunki, joka kuuluu pk-alueeseen ja Espoon kaupunki tekee ylikunnallista yhteistyötä muiden itsenäisten kaupunkien kanssa eri yhtymien kuten HSY:n ja HSL:n kautta. Tämä fakta on kuitenkin nyt unohdettu HSL:ssä ja näin ollen HSL on käynyt tarpeettomaksi Espoolle ja espoolaisille.</p><p>Ratkaisu tähän on yksinkertainen: Espoon tulee erota HSL:stä ja perustaa oma Espoon Kaupungin Liikennelaitos (EKL) Samoin kuin Helsingillä on HKL. Tällöin EKL huolehtisi parhaaksi katsomallaan tavalla Espoon sisäisestä liikenteestä ja ostaisi HSL:ltä itse päättämänsä ja tarvitsemansa seutuyhteydet. Näin ollen HSL:stä tulisi palveluntuottaja eikä palvelutarpeen määrääjä niin kuin se nykyisessä roolissaan on.</p><p>Espoo pystyisi itse tuottamaan asukkailleen laadukkaat ja kustannustehokkaat julkiset liikenneyhteydet. Pystyväthän tähän myös pienemmätkin kaupungit kuten Tampere ja Turkukin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On jo monesti todettu ja HSL on päätöksillään osoittanut, ettei se pysty enään palvelemaan espoolaisia. Länsimetron aiheuttamat heikennykset ovat jo moneen kertaan todetut ja viimeisimpänä HSL päätöksellään heikenti oleellisesti Pohjois-Espoon bussiyhteyksiä, eikä se siihen jää sillä viime vuoden lopulla julkistettiin Pohjois-Espoon linjastoluonnos:

http://pohjoisespooleppavaara.blogspot.fi/2017/12/linjastoluonnos.html

Tämä toteutuessaan tulee entisestään heikentämään Espoon sisäisiä yhteyksiä sekä seutulinjoja. Mikä pahinta niin pahimmat heikennykset tulevat yhteyksiin Jorvin sairaalaan. Lisäksi kymmenien tuhansien espoolaisten työmatkaliikenne heikkenee oleellisesti poistuvien linjojen muodossa ja sen tosiasian myötä, minkä länsimetrokin on osoittanut eli lisätään ihmisten työmatkaan liikennevälineen vaihtoja. Jokainen vaihto lisää huomattavasti matka-aikaa varsinkin silloin, kun puhutaan kumipyöräliikenteestä, jossa vuoroväli on 10 minuuttia. Metron 5 minuutin vuorovälillä on jo ollut dramaattiset seuraukset.

Kannattaa myös muistaa tuleva lippu-uudistus, jossa espoolaiset laitetaan eriarvoiseen asemaan ja Espoo jaetaan kahteen vyöhykkeeseen, jolloin Espoon sisäinen liikenne kallistuu

https://www.hsl.fi/uudetvy%C3%B6hykkeet 

HSL on osoittanut useaan otteeseen, ettei sitä kiinnosta Espoon julkinen liikenne ja HSL:ssä vallitseekin metropoliajattelumalli, jossa Helsinki on Helsinki ja muut alueet ovat vähäpätöisempiä esikaupunkialueita. Tästä esimerkkinä HSL:n tiedote: 

https://www.hsl.fi/uutiset/2018/kavely-kuningaslaji-hsl-edistaa-kavelya-14820?utm_campaign=unspecified&utm_content=unspecified&utm_medium=email&utm_source=apsis-anp-3

Tiedotteessa todetaan:”Tavoitteenamme on tehdä metropolialueesta kävelyn pääkaupunki. Metropolialue on täynnä houkuttelevia kävelyreittejä sekä kävelykeskustoja, ja verrattuna moniin muihin maailman kaupunkeihin Helsingin seudun keskusta-alueilla pääsee kävelemällä vaivatta paikasta toiseen”, sanoo HSL:n asiakkuus- ja myyntiosaston johtaja Mari Flink.

Kävely on terveellistä ja sitä pitääkin suosia, mutta käytetyt sanamuodot kuvaavat HSL:n asennetta Espoota kohtaan. Ensinnäkin puhutaan metropolialueesta, jota meillä ei ole! Lisäksi metropolialueesta puhutaan yhtenä pääkaupunkina eli Helsinkinä! Ja lopuksi todetaan, että Helsingin seudun keskusta-alueilla...

Tosiasiassa meillä on itsenäinen Espoon kaupunki, joka kuuluu pk-alueeseen ja Espoon kaupunki tekee ylikunnallista yhteistyötä muiden itsenäisten kaupunkien kanssa eri yhtymien kuten HSY:n ja HSL:n kautta. Tämä fakta on kuitenkin nyt unohdettu HSL:ssä ja näin ollen HSL on käynyt tarpeettomaksi Espoolle ja espoolaisille.

Ratkaisu tähän on yksinkertainen: Espoon tulee erota HSL:stä ja perustaa oma Espoon Kaupungin Liikennelaitos (EKL) Samoin kuin Helsingillä on HKL. Tällöin EKL huolehtisi parhaaksi katsomallaan tavalla Espoon sisäisestä liikenteestä ja ostaisi HSL:ltä itse päättämänsä ja tarvitsemansa seutuyhteydet. Näin ollen HSL:stä tulisi palveluntuottaja eikä palvelutarpeen määrääjä niin kuin se nykyisessä roolissaan on.

Espoo pystyisi itse tuottamaan asukkailleen laadukkaat ja kustannustehokkaat julkiset liikenneyhteydet. Pystyväthän tähän myös pienemmätkin kaupungit kuten Tampere ja Turkukin.

]]>
18 http://outolintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253260-espoon-tulee-irtautua-hslsta-ja-perustaa-ekl#comments Bussiliikenne Espoo HSL Julkinen liikenne Länsimetro Tue, 03 Apr 2018 10:21:53 +0000 Jarno Eerola http://outolintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253260-espoon-tulee-irtautua-hslsta-ja-perustaa-ekl
Metrotyöt seis: Palvelutaso ylös, verot ja velka alas! http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252422-metrotyot-seis-palvelutaso-ylos-verot-ja-velka-alas <p>Länsimetro on toiminut kolme kuukautta. Suurelle osalle espoolaisia se on merkinnyt hankalampia työmatkoja. Merimaisemat ovat vaihtuneet tunneliseiniin. Rahaa tähän saavutukseen on palanut reilu tuhat miljoonaa euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Länsimetron jatkon louhinta Matinkylästä Espoonlahteen alkaa valmistua. Espoolaisten rahaa nämä jatkotunnelit ovat tähän mennessä vaatineet 355 miljoonaa euroa. Nyt kaupunginvaltuustolle on annettu hyväksyttäväksi uusi kustannusarvio Länsimetron jatkon valmiiksi tekemisestä. Hintalappu nousee 1159 miljoonaan aiemmasta 801 miljoonasta eurosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Metron jatkorakentaminen maksaa siis 358 miljoonaa enemmän kuin aiemmin on esitetty. Se kaikki tulee espoolaisten maksettavaksi. Eikä tämä varmaan edes riitä. Uusi kustannusarvio ei esimerkiksi sisällä rakennusaikaisten lainojen korkokustannuksia, jotka ovat kymmeniä miljoonia.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko tälle mitään tehtävissä? Jos maito on läikkynyt ja kuppi nurin, niin minkäs sille voi?</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä voi. Metron jatkossa on tunnelien louhinta valmiina. Ne tunnelit eivät häviä minnekään, eikä niiden varastointi maksaisi mitään. Otetaan mallia Helsingistä, joka on louhinut metrotunneleita varastoon esimerkiksi Munkkivuoren ostoskeskuksen ja Pasilan aseman alle. Pannaan metrotyöt poikki, ja annetaan Länsimetron jatkotunnelit lahjaksi tuleville sukupolville. He voivat aikanaan päättää, tarvitsevatko metroa Espoonlahteen ja onko heillä siihen varaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyiset espoolaissukupolvet ansaitsevat parempaa, kuin 800 lisämiljoonan pulittamisen metron jatkon rakentamiseen. Ilman Länsimetron rakentamista Espoo olisi käytännössä nettovelaton kaupunki. Metrotöiden pysäyttäminen nyt poistaisi 800 miljoonan uudet metrovastuut rasittamasta kaupungin taloutta. Se avaisi huikean näkymän: espoolaisten palveluja voitaisiin parantaa rytinällä. Samalla veroja voitaisiin laskea, ja Espoon velkaantumisen kasvu taittaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Metro on investointi, sanotaan. Mutta suureelliset liikennehankkeet eivät ole ainoa investointien muoto. Myös kuntalaisille tarjottavat palvelut ovat investointeja. Nyt infraa rakennetaan siinä tahdissa, että se kurittaa kaupunkilaisia. Palvelut ja asumisviihtyisyys kärsivät, talous kärsii. Espoo -konsernista, johon Länsimetro kuuluu, on nopeasti tullut maan velkaisin kaupunki.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä mahdollisuuksia metron jatkon rakentamisen pysäyttäminen avaisi? Mihin lisääntynyttä talouden liikkumavaraa Espoossa voitaisiin käyttää? Siitä voitaisiin vaikka julistaa kuntalaisille ideakilpailu. Tässä alkajaisiksi minun ehdotukseni, jota olen kernaasti valmis kehittämään kun parempia ajatuksia esitetään:</p><p>&nbsp;</p><p>Espoon koulujen korjauksiin ja rakentamiseen lisää 50 miljoonaa.</p><p>Espoon liikuntapaikkoihin lisää 50 miljoonaa: jalkapallostadion, jäähälli, Tapiolan uimahalli.</p><p>Suorat bussilinjat heti toimimaan Espoonlahdesta, Keski-Espoosta ja Pohjois-Espoosta. Ehkä 10 v. aikana n. 20-50 miljoonaa.</p><p>Kuntaveroprosentin alentaminen 10 vuoden ajaksi 300 miljoonaa.</p><p>Velkaantumisen taittaminen laskuun, 300 miljoonaa vähemmän uutta velkaa.</p><p>Vanhustenhuollon ja terveydenhuollon palveluihin lisää 50 miljoonaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Paremmat palvelut pienemmillä veroilla ei ole utopia. <a href="http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234099-raja-kasvulle-paremmat-palvelut-pienemmilla-veroilla-ei-ole-utopia" title="http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234099-raja-kasvulle-paremmat-palvelut-pienemmilla-veroilla-ei-ole-utopia">http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234099-raja-kasvulle-paremmat...</a></p><p>Espoo voisi tarjota asukkailleen Euroopan parhaat kuntapalvelut Suomen alhaisimmalla veroäyrillä. Se on mahdollista, jos valtuusto niin haluaa - ja maltti voittaa metromanian.</p><p>Siksi seuraavassa Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa esitän länsimetron jatkon rakennustöiden lopettamista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Länsimetro on toiminut kolme kuukautta. Suurelle osalle espoolaisia se on merkinnyt hankalampia työmatkoja. Merimaisemat ovat vaihtuneet tunneliseiniin. Rahaa tähän saavutukseen on palanut reilu tuhat miljoonaa euroa.

 

Länsimetron jatkon louhinta Matinkylästä Espoonlahteen alkaa valmistua. Espoolaisten rahaa nämä jatkotunnelit ovat tähän mennessä vaatineet 355 miljoonaa euroa. Nyt kaupunginvaltuustolle on annettu hyväksyttäväksi uusi kustannusarvio Länsimetron jatkon valmiiksi tekemisestä. Hintalappu nousee 1159 miljoonaan aiemmasta 801 miljoonasta eurosta.

 

Metron jatkorakentaminen maksaa siis 358 miljoonaa enemmän kuin aiemmin on esitetty. Se kaikki tulee espoolaisten maksettavaksi. Eikä tämä varmaan edes riitä. Uusi kustannusarvio ei esimerkiksi sisällä rakennusaikaisten lainojen korkokustannuksia, jotka ovat kymmeniä miljoonia.

 

Onko tälle mitään tehtävissä? Jos maito on läikkynyt ja kuppi nurin, niin minkäs sille voi?

 

Kyllä voi. Metron jatkossa on tunnelien louhinta valmiina. Ne tunnelit eivät häviä minnekään, eikä niiden varastointi maksaisi mitään. Otetaan mallia Helsingistä, joka on louhinut metrotunneleita varastoon esimerkiksi Munkkivuoren ostoskeskuksen ja Pasilan aseman alle. Pannaan metrotyöt poikki, ja annetaan Länsimetron jatkotunnelit lahjaksi tuleville sukupolville. He voivat aikanaan päättää, tarvitsevatko metroa Espoonlahteen ja onko heillä siihen varaa.

 

Nykyiset espoolaissukupolvet ansaitsevat parempaa, kuin 800 lisämiljoonan pulittamisen metron jatkon rakentamiseen. Ilman Länsimetron rakentamista Espoo olisi käytännössä nettovelaton kaupunki. Metrotöiden pysäyttäminen nyt poistaisi 800 miljoonan uudet metrovastuut rasittamasta kaupungin taloutta. Se avaisi huikean näkymän: espoolaisten palveluja voitaisiin parantaa rytinällä. Samalla veroja voitaisiin laskea, ja Espoon velkaantumisen kasvu taittaa.

 

Metro on investointi, sanotaan. Mutta suureelliset liikennehankkeet eivät ole ainoa investointien muoto. Myös kuntalaisille tarjottavat palvelut ovat investointeja. Nyt infraa rakennetaan siinä tahdissa, että se kurittaa kaupunkilaisia. Palvelut ja asumisviihtyisyys kärsivät, talous kärsii. Espoo -konsernista, johon Länsimetro kuuluu, on nopeasti tullut maan velkaisin kaupunki.

 

Mitä mahdollisuuksia metron jatkon rakentamisen pysäyttäminen avaisi? Mihin lisääntynyttä talouden liikkumavaraa Espoossa voitaisiin käyttää? Siitä voitaisiin vaikka julistaa kuntalaisille ideakilpailu. Tässä alkajaisiksi minun ehdotukseni, jota olen kernaasti valmis kehittämään kun parempia ajatuksia esitetään:

 

Espoon koulujen korjauksiin ja rakentamiseen lisää 50 miljoonaa.

Espoon liikuntapaikkoihin lisää 50 miljoonaa: jalkapallostadion, jäähälli, Tapiolan uimahalli.

Suorat bussilinjat heti toimimaan Espoonlahdesta, Keski-Espoosta ja Pohjois-Espoosta. Ehkä 10 v. aikana n. 20-50 miljoonaa.

Kuntaveroprosentin alentaminen 10 vuoden ajaksi 300 miljoonaa.

Velkaantumisen taittaminen laskuun, 300 miljoonaa vähemmän uutta velkaa.

Vanhustenhuollon ja terveydenhuollon palveluihin lisää 50 miljoonaa.

 

Paremmat palvelut pienemmillä veroilla ei ole utopia. http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234099-raja-kasvulle-paremmat-palvelut-pienemmilla-veroilla-ei-ole-utopia

Espoo voisi tarjota asukkailleen Euroopan parhaat kuntapalvelut Suomen alhaisimmalla veroäyrillä. Se on mahdollista, jos valtuusto niin haluaa - ja maltti voittaa metromanian.

Siksi seuraavassa Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa esitän länsimetron jatkon rakennustöiden lopettamista.

]]>
2 http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252422-metrotyot-seis-palvelutaso-ylos-verot-ja-velka-alas#comments Espoo Länsimetro Verot Fri, 16 Mar 2018 20:28:34 +0000 Jukka Kilpi http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252422-metrotyot-seis-palvelutaso-ylos-verot-ja-velka-alas
Metron ongelmiin löydettävä kestäviä ratkaisuja http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251879-metron-ongelmiin-loydettava-kestavia-ratkaisuja <p>Helsingin Uutiset käsitteli artikkelissaan (HU 3-4.3) metroliikenteen ongelmia. Päivittäisenä vuosaarelaisena metronkäyttäjänä olen myös itse törmännyt niihin viime viikkoina.</p><p>Kuuluin myös aikanaan siihen kaupunkipolitikkojen joukkoon, joka epäili automatisoinnin onnistumista ja vetosi sen puolesta, että Espooseen olisi rakennettu pidemmät laiturit, jotta koko matka voitaisiin ajaa pitkillä junilla. Vanhojen junien automatisointi meni kiville ja nyt joudutaan miettimään erinäisiä poppakonsteja. Jos junissa on kovin ahdasta, yksi hätävaihtoehto voi olla penkkien vähentäminen junista. Osahan matkustaa vain lyhyen matkan. Viime kädessä kuitenkin joko Espoon asemia joudutaan jälkikäteen pidentämään tai sitten automatisointi on tuotava agendalle. Vanha sanonta minkä taakseen jättää sen edestään löytää pätee myös länsimetroon.</p><p><strong>Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 7.3.2018</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Uutiset käsitteli artikkelissaan (HU 3-4.3) metroliikenteen ongelmia. Päivittäisenä vuosaarelaisena metronkäyttäjänä olen myös itse törmännyt niihin viime viikkoina.

Kuuluin myös aikanaan siihen kaupunkipolitikkojen joukkoon, joka epäili automatisoinnin onnistumista ja vetosi sen puolesta, että Espooseen olisi rakennettu pidemmät laiturit, jotta koko matka voitaisiin ajaa pitkillä junilla. Vanhojen junien automatisointi meni kiville ja nyt joudutaan miettimään erinäisiä poppakonsteja. Jos junissa on kovin ahdasta, yksi hätävaihtoehto voi olla penkkien vähentäminen junista. Osahan matkustaa vain lyhyen matkan. Viime kädessä kuitenkin joko Espoon asemia joudutaan jälkikäteen pidentämään tai sitten automatisointi on tuotava agendalle. Vanha sanonta minkä taakseen jättää sen edestään löytää pätee myös länsimetroon.

Mielipidekirjoitus Helsingin Uutisissa 7.3.2018

]]>
6 http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251879-metron-ongelmiin-loydettava-kestavia-ratkaisuja#comments Espoo Helsingin kaupunginvaltuusto Helsinki Länsimetro Metro Wed, 07 Mar 2018 06:58:21 +0000 Ville Jalovaara http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251879-metron-ongelmiin-loydettava-kestavia-ratkaisuja
Johtaako väestörakenteen muutos yksityiskouluihin? http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251487-johtaako-vaestorakenteen-muutos-yksityiskouluihin <p>Espoossa hyväksyttiin juuri kotouttamisohjelma vuosille 2018-2021. Pysäyttävintä uutta tietoa kotouttamisohjelmassa on itselleni se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään.</p><p>Levottomilta alueilta tulevien maahanmuuttajalasten keskittymis- ja oppimisvaikeudet lisäävät tietenkin rauhattomuutta luokissa. Rauhattomuus tarttuu myös muihin oppilaisiin ja oppimisen edellytykset luokissa laskevat heikoiksi. Opettajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kun kehitys jatkuu, siirtävätkö lapsilleen hyvän tulevaisuuden haluavat vanhemmat lapsensa lopulta yksityiskouluihin?</p><p>Toinen erityistä huomiota kiinnittävä asia kotouttamisohjelmassa on maahanmuuttajien ja erityisesti humanitaaristen muuttajien työttömyys. Espoolla on tavoitteena, että ulkomaalaistaustaisten työttömyys laskee valtuustokauden aikana 22,5 %:sta viiteen prosenttiin. Toisaalta ohjelmassa myös kerrotaan, kuinka humanitaarisina tulleista muuttajista vain puolet työllistyy kymmenessä vuodessa maahantulon jälkeen. Mitenköhän tavoite aiotaan tässä tilanteessa saavuttaa, kun vieraskielisten väestönkasvu vieläpä jatkuu nopeana? Vieraskielisiä on nyt n. 15 % väestöstä ja vuodelle 2030 arvio on 30 %.&nbsp; Espoolaisten palveluiden kurjistuminen tulee jatkumaan väestönkasvun paineessa ja väestönkasvua varten rakennettu metro, joka on heikentänyt monien espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä on tälle vasta alkua.</p><p>Erikoisin tavoite kotouttamisohjelmassa on puolestaan tällainen: &quot;Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta.&quot; Siis miksi irakilaisen tulisi saada palvelua lähinnä irakilaiselta, virolaisen virolaiselta, jne.? Sehän heikentää kotoutumista. Huolestuttavinta tässä on se, kuinka tämä edellyttää helposti sitä, että jopa kelpoisuudeltaan heikompi työnhakija valittaisiin toisinaan avoimena olevaan työtehtävään kulttuuritaustan perusteella.</p><p>Kotouttamisohjelma mahdollisti maahanmuuttopolitiikasta keskustelun laajemminkin valtuustosalissa. Tämä ei ole tietenkään osalle mieleen ja aina joku muistuttaa, ettei asiaan voi vaikuttaa kuntapolitiikassa. No mutta kuntaanmuuttopolitiikkaan voidaan jonkin verran vaikuttaa ja sillä taas on vaikutuksensa valtakunnan tasolle.</p><p>Valtuutettuja kuunnellessa ymmärtää, kuinka pitkä matka on vielä siihen, että ymmärretään maahanmuuttokriittisyyden voivan kummuta nimenomaan ihmisoikeuksien puolustamisen näkökulmasta. On hyvin vaikea ymmärtää, kuinka tiettyjä onnekkaita humanitaarisia muuttajia halutaan suosia ja tukea samalla&nbsp; ihmissalakuljettajia, sekä turvapaikanhaussa laajalti esiintyvää vilpillisyyttä, kuten esimerkiksi papereiden hävittämistä ja iän valehtelemista. Kustannustehoton humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on epävakaiden maiden ja niiden ihmisten laajemmasta auttamisesta väistämättä pois, koska resurssit ovat rajallisia.</p><p>Kaikki hädänalaiset voisivat tasapuolisesti paeta pakolaisleireille - hallituksen vainoamia poliittisia pakolaisia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Irak ja Somalia ovat molemmat yhä epävakaita ja Somaliassa on ruokapulaa. Tilanteiden molemmissa maissa on ennakoitu heikkenevän. Sen sijaan, että vastaanotamme turvapaikanhakijoita hyvin korkein kustannuksin, olisi kaikki panostus laitettava Somalian ja Irakin vakauden ja ylipäänsä maiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämä palvelisi ongelma-alueiden ihmisten etuja tasapuolisesti.</p><p>Avoimia rajoja ja hyvinvointivaltiota ei voida yhteensovittaa - tämä on jo kuultu niin taloustieteen professori Matti Viréniltä kuin vihreiden Osmo Soininvaaraltakin. Ovatko lopputuloksena Eurooppa, joka on köyhän miehen Yhdysvallat ja Afrikka, jonka käy huonosti uhrauksista huolimatta, koska ei olla välitetty auttaa järkevästi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoossa hyväksyttiin juuri kotouttamisohjelma vuosille 2018-2021. Pysäyttävintä uutta tietoa kotouttamisohjelmassa on itselleni se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään.

Levottomilta alueilta tulevien maahanmuuttajalasten keskittymis- ja oppimisvaikeudet lisäävät tietenkin rauhattomuutta luokissa. Rauhattomuus tarttuu myös muihin oppilaisiin ja oppimisen edellytykset luokissa laskevat heikoiksi. Opettajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kun kehitys jatkuu, siirtävätkö lapsilleen hyvän tulevaisuuden haluavat vanhemmat lapsensa lopulta yksityiskouluihin?

Toinen erityistä huomiota kiinnittävä asia kotouttamisohjelmassa on maahanmuuttajien ja erityisesti humanitaaristen muuttajien työttömyys. Espoolla on tavoitteena, että ulkomaalaistaustaisten työttömyys laskee valtuustokauden aikana 22,5 %:sta viiteen prosenttiin. Toisaalta ohjelmassa myös kerrotaan, kuinka humanitaarisina tulleista muuttajista vain puolet työllistyy kymmenessä vuodessa maahantulon jälkeen. Mitenköhän tavoite aiotaan tässä tilanteessa saavuttaa, kun vieraskielisten väestönkasvu vieläpä jatkuu nopeana? Vieraskielisiä on nyt n. 15 % väestöstä ja vuodelle 2030 arvio on 30 %.  Espoolaisten palveluiden kurjistuminen tulee jatkumaan väestönkasvun paineessa ja väestönkasvua varten rakennettu metro, joka on heikentänyt monien espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä on tälle vasta alkua.

Erikoisin tavoite kotouttamisohjelmassa on puolestaan tällainen: "Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta." Siis miksi irakilaisen tulisi saada palvelua lähinnä irakilaiselta, virolaisen virolaiselta, jne.? Sehän heikentää kotoutumista. Huolestuttavinta tässä on se, kuinka tämä edellyttää helposti sitä, että jopa kelpoisuudeltaan heikompi työnhakija valittaisiin toisinaan avoimena olevaan työtehtävään kulttuuritaustan perusteella.

Kotouttamisohjelma mahdollisti maahanmuuttopolitiikasta keskustelun laajemminkin valtuustosalissa. Tämä ei ole tietenkään osalle mieleen ja aina joku muistuttaa, ettei asiaan voi vaikuttaa kuntapolitiikassa. No mutta kuntaanmuuttopolitiikkaan voidaan jonkin verran vaikuttaa ja sillä taas on vaikutuksensa valtakunnan tasolle.

Valtuutettuja kuunnellessa ymmärtää, kuinka pitkä matka on vielä siihen, että ymmärretään maahanmuuttokriittisyyden voivan kummuta nimenomaan ihmisoikeuksien puolustamisen näkökulmasta. On hyvin vaikea ymmärtää, kuinka tiettyjä onnekkaita humanitaarisia muuttajia halutaan suosia ja tukea samalla  ihmissalakuljettajia, sekä turvapaikanhaussa laajalti esiintyvää vilpillisyyttä, kuten esimerkiksi papereiden hävittämistä ja iän valehtelemista. Kustannustehoton humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on epävakaiden maiden ja niiden ihmisten laajemmasta auttamisesta väistämättä pois, koska resurssit ovat rajallisia.

Kaikki hädänalaiset voisivat tasapuolisesti paeta pakolaisleireille - hallituksen vainoamia poliittisia pakolaisia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Irak ja Somalia ovat molemmat yhä epävakaita ja Somaliassa on ruokapulaa. Tilanteiden molemmissa maissa on ennakoitu heikkenevän. Sen sijaan, että vastaanotamme turvapaikanhakijoita hyvin korkein kustannuksin, olisi kaikki panostus laitettava Somalian ja Irakin vakauden ja ylipäänsä maiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämä palvelisi ongelma-alueiden ihmisten etuja tasapuolisesti.

Avoimia rajoja ja hyvinvointivaltiota ei voida yhteensovittaa - tämä on jo kuultu niin taloustieteen professori Matti Viréniltä kuin vihreiden Osmo Soininvaaraltakin. Ovatko lopputuloksena Eurooppa, joka on köyhän miehen Yhdysvallat ja Afrikka, jonka käy huonosti uhrauksista huolimatta, koska ei olla välitetty auttaa järkevästi.

]]>
5 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251487-johtaako-vaestorakenteen-muutos-yksityiskouluihin#comments Espoo Humanitaarinen maahanmuutto Kotouttaminen Kouluopetus PISA Tue, 27 Feb 2018 20:57:06 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251487-johtaako-vaestorakenteen-muutos-yksityiskouluihin
Länsimetro on ymmärretty väärin http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251121-lansimetro-on-ymmarretty-vaarin <p>Kun Espoon suorat Kamppiin kulkeneet bussilinjat lakkautettiin Länsimetron liikennöinnin aloittamisen jälkeen, syntyi Espoossa kohu. Erityisesti sellaisilla alueilla, joilta aikaisemmin kulkivat bussit suoraan Kampin terminaaliin, monen espoolaisen matka-ajat saattoivat suhteellisesti pidentyä huomattavasti. Espoon kuntapäättäjät laativatkin HSL:lle pian muutosten jälkeen <a href="https://www.rakennuslehti.fi/2018/01/espoo-latoi-vaatimuslistan-lansimetrosta-suorat-bussilinjat-helsinkiin-osittain-takaisin-kaikkien-metrojunien-paateasemaksi-matinkyla/">vaatimuslistan parannuksista</a> espoolaisten yhteyksiin.</p><p>Yhteyksien huonontuminen on totta, mutta monet espoolaiset ovat käsittäneet koko Länsimetron tarkoituksen väärin. Länsimetron ensisijaisena tarkoituksena ei ole nimittäin ollutkaan parantaa nykyisten espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä, vaan mahdollistaa tiivin kaupungin rakentaminen radan varteen. Tämä voi tuntua mullistavalta ajatukselta Espoossa, jossa kaupunkia on aikaisemmin kehitetty autoilun ehdoilla, mutta samanlaisia valintoja on tehty myös muualla. Esimerkiksi Kehärata Vantaalla on mahdollistanut uudet, tiiviimmät radan varteen rakennetut asuinalueet</p><p>Keskustelu Länsimetron vaikutuksista on ollut valitettavan heikkotasoista. Sen sijaan, että pohdittaisiin, vastaavatko pääkaupunkiseudun liikenneratkaisut kokonaisuutena ihmisten liikkumisen tarpeisiin, keskustelua hallitsevat yksittäisten alueiden ja yksittäisten ihmisten kokemukset yhteyksien lievästä heikkenemisestä sekä tarinat siitä, että enää työmatkalla ei voi katsella bussin ikkunasta auringonnousua Länsiväylällä.</p><p>Myös Helsingin Sanomat julkaisi linjamuutosten jälkeen aukeaman kokoisen jutun, jossa lehti <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005524719.html">&quot;selvitti&quot;</a>, että matka-ajat Kamppiin pitenivät. On selvää, että vaihdolliset yhteydet eivät voi olla yhtä nopeita kuin aikaisemmat suorat linjat. Kamppi ei kuitenkaan ole maailman napa. Tällaisessa laskelmassa pitää tietenkin painottaa sitä, mihin ihmiset matkustavat ja mistä. Matka-aika eri paikoista juuri Kamppiin ei ole kunnollinen mittari joukkoliikenteen toimivuudelle. HSL käyttääkin joukkoliikenteen linjojen suunnitteluun <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/21_2016_kysyntamalliraportti.pdf">oikeaa matemaattista mallia</a>, jossa on huomioitu monipuolisesti useita erilaisia muuttujia.</p><p>Sekin pitää laskelmissa huomoida, että Kamppiin kaikkialta Espoosta kulkevat bussit eivät ole enää lisäliikenteenä jo muutenkin välillä ruuhkautuvilla sisääntuloväylillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen &mdash; tämän mittaluokan joukkoliikenneuudistuksissa on mahdoton lähtökohta, että kaikkien tilanne muuttuisi paremmaksi kaikilla mittareilla.</p><p>Länsimetro on ollut niin kallis, että sen hinta ei ole mitenkään suhteessa metron kaupungille tuomaan hyötyyn (vertailun vuoksi Länsimetron hinnalla olisi saanut ainakin kuusi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9143804">Tampereen pikaraitiotietä</a>). Valinnan peruuttaminen nyt, kun reilusti toista miljardia maksanut metro on jo rakennettu, ei enää ole mahdollista. Liian kalliin metron rakentaminen oli virhe, mutta paras vaihtoehto espoolaisille tällä hetkellä on hyväksyä tosiasiat ja rakentaa metroradan varteen oikeaa, tiivistä kaupunkia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Espoon suorat Kamppiin kulkeneet bussilinjat lakkautettiin Länsimetron liikennöinnin aloittamisen jälkeen, syntyi Espoossa kohu. Erityisesti sellaisilla alueilla, joilta aikaisemmin kulkivat bussit suoraan Kampin terminaaliin, monen espoolaisen matka-ajat saattoivat suhteellisesti pidentyä huomattavasti. Espoon kuntapäättäjät laativatkin HSL:lle pian muutosten jälkeen vaatimuslistan parannuksista espoolaisten yhteyksiin.

Yhteyksien huonontuminen on totta, mutta monet espoolaiset ovat käsittäneet koko Länsimetron tarkoituksen väärin. Länsimetron ensisijaisena tarkoituksena ei ole nimittäin ollutkaan parantaa nykyisten espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä, vaan mahdollistaa tiivin kaupungin rakentaminen radan varteen. Tämä voi tuntua mullistavalta ajatukselta Espoossa, jossa kaupunkia on aikaisemmin kehitetty autoilun ehdoilla, mutta samanlaisia valintoja on tehty myös muualla. Esimerkiksi Kehärata Vantaalla on mahdollistanut uudet, tiiviimmät radan varteen rakennetut asuinalueet

Keskustelu Länsimetron vaikutuksista on ollut valitettavan heikkotasoista. Sen sijaan, että pohdittaisiin, vastaavatko pääkaupunkiseudun liikenneratkaisut kokonaisuutena ihmisten liikkumisen tarpeisiin, keskustelua hallitsevat yksittäisten alueiden ja yksittäisten ihmisten kokemukset yhteyksien lievästä heikkenemisestä sekä tarinat siitä, että enää työmatkalla ei voi katsella bussin ikkunasta auringonnousua Länsiväylällä.

Myös Helsingin Sanomat julkaisi linjamuutosten jälkeen aukeaman kokoisen jutun, jossa lehti "selvitti", että matka-ajat Kamppiin pitenivät. On selvää, että vaihdolliset yhteydet eivät voi olla yhtä nopeita kuin aikaisemmat suorat linjat. Kamppi ei kuitenkaan ole maailman napa. Tällaisessa laskelmassa pitää tietenkin painottaa sitä, mihin ihmiset matkustavat ja mistä. Matka-aika eri paikoista juuri Kamppiin ei ole kunnollinen mittari joukkoliikenteen toimivuudelle. HSL käyttääkin joukkoliikenteen linjojen suunnitteluun oikeaa matemaattista mallia, jossa on huomioitu monipuolisesti useita erilaisia muuttujia.

Sekin pitää laskelmissa huomoida, että Kamppiin kaikkialta Espoosta kulkevat bussit eivät ole enää lisäliikenteenä jo muutenkin välillä ruuhkautuvilla sisääntuloväylillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen — tämän mittaluokan joukkoliikenneuudistuksissa on mahdoton lähtökohta, että kaikkien tilanne muuttuisi paremmaksi kaikilla mittareilla.

Länsimetro on ollut niin kallis, että sen hinta ei ole mitenkään suhteessa metron kaupungille tuomaan hyötyyn (vertailun vuoksi Länsimetron hinnalla olisi saanut ainakin kuusi Tampereen pikaraitiotietä). Valinnan peruuttaminen nyt, kun reilusti toista miljardia maksanut metro on jo rakennettu, ei enää ole mahdollista. Liian kalliin metron rakentaminen oli virhe, mutta paras vaihtoehto espoolaisille tällä hetkellä on hyväksyä tosiasiat ja rakentaa metroradan varteen oikeaa, tiivistä kaupunkia.

 

]]>
10 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251121-lansimetro-on-ymmarretty-vaarin#comments Espoo HSL Joukkoliikenne Länsimetro Mon, 19 Feb 2018 05:34:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251121-lansimetro-on-ymmarretty-vaarin
Länsimetro puuroutti Pääkaupunkiseudun läntisen joukkoliikenteen http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248973-lansimetro-puuroutti-paakaupunkiseudun-lantisen-joukkoliikenteen <p><em>Länsimetro puuroutti Pääkaupunkiseudun läntisen joukkoliikenteen</em></p><p><em><strong>Espoossa asuva ja Helsingin kantakaupungissa työssä käyvä</strong></em> sukulaismies kertoo mitä on tapahtunut kun Länsimetro alkoi liikennöidä:</p><p>&rdquo;Minä olen nyt muutaman päivän kulkenut Metrolla (kun ei millään muulla voi). Vähän rauhallisestihan matka taittuu, metro toki toimii. Ennustin aikanaan, että työmatkani pitenee 15-20 minuutilla per suunta. Olin väärässä. Se piteni 25-30 min. &nbsp;</p><p><em>Julkinen totuus</em> matka-ajan pitenemisestä oli aikanaan (kun katsoi HSL:n kartoittamaa arviota Espoonlahden alueelta) huomattavasti maltillisempi, vain muutamia minuutteja.</p><p><strong>Ennen mentiin näin:</strong><br />- Kotoa bussipysäkille 10 min (oikeasti 6 min, mutta jätin muutaman minuutin aikatauluvaraa).<br />- 147 bussilla Laurinlahdesta Kamppiin (hyppäsin pois juuri ennen Kampin tunnelia) 25 min.<br />- Kävely toimistolle 10 min.<br />- <strong>Yhteensä 45 minuuttia melkein aina</strong><u>.</u> Toinen suunta samoin, mutta aikatauluvara siirtyi tietysti Hesan päähän. Meiltä kotoa on pysäkille melkein kilometri. Niin pitkää matkaa julkisten varrelle ei ole juuri mistään muualta Soukasta/Kivenlahdesta/Laurinlahdesta kuin Ristiniementien mutkasta.<br /><br /><strong>Nyt mennään näin (toteutui tänään):</strong><br />- Kotoa samalle bussipysäkille 10 min. (oikeasti 6 min, mutta jätän muutaman minuutin aikatauluvaraa).<br />- 147 bussilla Matinkylän metroasemalle 18 min.<br />- Siirtymistä aseman sisällä, metrolaiturille pääsy, metron odottelu 6 min (eli tässä kohtaa kävelin aiemmin bussista ulos Helsingin päässä).<br />- Matka Kamppiin 22 min (vaunun kyljessä oleva minuuttitaulu lupaa 18 min. mutta se ei koskaan toteudu, eikä tule toteutumaan).<br />- Kampista maan pinnalle 4 min, odottamaan bussia Punavuoreen.<br />- Bussimatka bussin odotuksineen 12 min.<br />- Kävely pysäkiltä toimistolle 3 min.<br />- <strong>Yhteensä 75 minuuttia</strong><u>.</u> Toinen suunta samoin. Nopein tähän asti 70 min, hitain 80 min.<br /><br />Yhtenä aamuna ajoin <strong>omalla autolla</strong>. Kotoa Lansiväylän päähän Ruoholahden liikennevaloihin 15 min. Siitä viimeiset 3 km Punavuoreen, auto parkkiin Merimiehenkadulle 14 min. - siis yhteensä 29 min. Tässä tuli hölmöiltyä, lähdin kotoa niin myöhään (mutta kuitenkin 40 min. myöhemmin kuin olisin lähtenyt matkaamaan julkisilla), että Länsiväylän ruuhka Helsingin päähän alkoi jo muodostua. Kotoa lähtö varttia aiemmin, niin loppupäässä helpottaa ainakin 5 min. Vertailukelpoinen matka-aika yksityisautolla 25 min.&nbsp; Voittoa 50 minuuttia suuntaansa.<br /><br /><strong>Kipupisteet ovat:</strong><br />- hidas liityntäliikenne Matinkylään, bussi tekee maaseutumatkailua<br />- siirtymiset Matinkylän ja Kampin asemien sisällä ottaa paljon aikaa, varmaan vaihtokohdat odotuksineen tekevät jo keskimäärin 15-20 min. yhteensä<br /><br /><strong>Summa summarum:</strong><br />- Nykymallissa itse pääsisin <strong>omalla autolla 50 min. nopeammin kuin julkisilla / suunta</strong>. Jos varaa vähän ekstraa ruuhkan ja sääilmiöiden johdosta, niin hyvä arvaus on keskimäärin 45 min. / suunta. <em>Se on 1,5h vähemmän päivässä kuin julkisilla</em>. Espoo/Helsinki pelkää, että <em>espoolaiset rupeavat kulkemaan yksityisautoilla kaupunkiin. Pelko on aiheellinen</em>.</p><p><strong>Minusta tämä ei oikein ole nykyaikaa </strong></p><p>Suomen kahden suurimman kaupungin välisen matkan kulkeminen julkisilla kulkuvälineillä ottaa 75 minuuttia 18 km matkalla! Espoonlahti on Espoon suurimpia kaupunginosia eikä Punavuorikaan ole syrjäkylä. Kotikylästäni Ikaalisista pääsee Tampereelle nopeammin bussilla, ja matkaa on 53 km.</p><p>Metro tökkii jo nyt välillä Matinkylä-Tapiola. &nbsp;Metrot on ihan täynnä, HSL on yllättynyt suurista matkustajamääristä. Miten voi olla, kyllähän ne on jo aiemmin laskeneet bussimatkaajat kun joka lippu leimataan erikseen joka linjalla. Kaikki ne espoolaiset ovat nyt siellä metrossa kun muulla ei isolle kirkolle pääse. He ovat siellä samaan aikaan, samoihin päämääriin matkustamassa kuin ennenkin.</p><p>Metron vuorovälejä ei voi lisätä, ne on jo tapissa kun junat seisovat tunneleissa jonossa ja matelevat hitaasti kun edessä olevilla asemilla on ruuhkaa. Junia ei voi pidentää kun asemille ei mahdu (tässähän oli se farssi kun Espoon laiturit on Helsingin vastaavia lyhyemmät) Erikoisinta on se, että kaikki (varsinkin espoolaiset matkustajat) olivat täysin tyytyväisiä alkuperäiseen järjestelyyn.</p><p><strong>Kukaan ei halunnut metroa</strong></p><p>Suorat bussivuorot Espoosta Helsinkiin toimivat selkeästi, kattavasti ja mallikkaasti. Kampin terminaali oli erinomaisen hyvä, selkeä ja avara, nyt laiturit on tyhjillään. Matinkylä on paljon ahtaampi. Siellä aulat ja bussiterminaalien käytävät on puolta kapeammat, ja kauppoja samalla tavalla käytävien toisella reunalla. Hässäkkä ja töniminen on ruuhka-aikaan melkoista. Tätä jatkunee ainakin seuraavat 5 vuotta, todennäköisesti pari vuotta pidempään.</p><p>Koskaan enää ei Espoonlahdesta (eikä keskimäärin mistään muualtakaan Espoosta) tule pääsemään niin nopeasti ja kätevästi Helsinkiin kuin vielä 2.1.2018.&rdquo;</p><p>*</p><p><em>Näin siis työmatkaliikenteen uusinta käännettä kommentoi&nbsp;Espoon ja Helsingin välillä reissannut ja aikatauluja tarkkaillut sukulaismies.&nbsp; </em></p><p><em>Länsimetron ansiosta hän &rdquo;viettää&rdquo; nykyisin päivittäin työmatkalla tunnin pidempään kuin ennen tätä edistysaskelta. </em></p><p><em>*</em></p> Länsimetro puuroutti Pääkaupunkiseudun läntisen joukkoliikenteen

Espoossa asuva ja Helsingin kantakaupungissa työssä käyvä sukulaismies kertoo mitä on tapahtunut kun Länsimetro alkoi liikennöidä:

”Minä olen nyt muutaman päivän kulkenut Metrolla (kun ei millään muulla voi). Vähän rauhallisestihan matka taittuu, metro toki toimii. Ennustin aikanaan, että työmatkani pitenee 15-20 minuutilla per suunta. Olin väärässä. Se piteni 25-30 min.  

Julkinen totuus matka-ajan pitenemisestä oli aikanaan (kun katsoi HSL:n kartoittamaa arviota Espoonlahden alueelta) huomattavasti maltillisempi, vain muutamia minuutteja.

Ennen mentiin näin:
- Kotoa bussipysäkille 10 min (oikeasti 6 min, mutta jätin muutaman minuutin aikatauluvaraa).
- 147 bussilla Laurinlahdesta Kamppiin (hyppäsin pois juuri ennen Kampin tunnelia) 25 min.
- Kävely toimistolle 10 min.
- Yhteensä 45 minuuttia melkein aina. Toinen suunta samoin, mutta aikatauluvara siirtyi tietysti Hesan päähän. Meiltä kotoa on pysäkille melkein kilometri. Niin pitkää matkaa julkisten varrelle ei ole juuri mistään muualta Soukasta/Kivenlahdesta/Laurinlahdesta kuin Ristiniementien mutkasta.

Nyt mennään näin (toteutui tänään):
- Kotoa samalle bussipysäkille 10 min. (oikeasti 6 min, mutta jätän muutaman minuutin aikatauluvaraa).
- 147 bussilla Matinkylän metroasemalle 18 min.
- Siirtymistä aseman sisällä, metrolaiturille pääsy, metron odottelu 6 min (eli tässä kohtaa kävelin aiemmin bussista ulos Helsingin päässä).
- Matka Kamppiin 22 min (vaunun kyljessä oleva minuuttitaulu lupaa 18 min. mutta se ei koskaan toteudu, eikä tule toteutumaan).
- Kampista maan pinnalle 4 min, odottamaan bussia Punavuoreen.
- Bussimatka bussin odotuksineen 12 min.
- Kävely pysäkiltä toimistolle 3 min.
- Yhteensä 75 minuuttia. Toinen suunta samoin. Nopein tähän asti 70 min, hitain 80 min.

Yhtenä aamuna ajoin omalla autolla. Kotoa Lansiväylän päähän Ruoholahden liikennevaloihin 15 min. Siitä viimeiset 3 km Punavuoreen, auto parkkiin Merimiehenkadulle 14 min. - siis yhteensä 29 min. Tässä tuli hölmöiltyä, lähdin kotoa niin myöhään (mutta kuitenkin 40 min. myöhemmin kuin olisin lähtenyt matkaamaan julkisilla), että Länsiväylän ruuhka Helsingin päähän alkoi jo muodostua. Kotoa lähtö varttia aiemmin, niin loppupäässä helpottaa ainakin 5 min. Vertailukelpoinen matka-aika yksityisautolla 25 min.  Voittoa 50 minuuttia suuntaansa.

Kipupisteet ovat:
- hidas liityntäliikenne Matinkylään, bussi tekee maaseutumatkailua
- siirtymiset Matinkylän ja Kampin asemien sisällä ottaa paljon aikaa, varmaan vaihtokohdat odotuksineen tekevät jo keskimäärin 15-20 min. yhteensä

Summa summarum:
- Nykymallissa itse pääsisin omalla autolla 50 min. nopeammin kuin julkisilla / suunta. Jos varaa vähän ekstraa ruuhkan ja sääilmiöiden johdosta, niin hyvä arvaus on keskimäärin 45 min. / suunta. Se on 1,5h vähemmän päivässä kuin julkisilla. Espoo/Helsinki pelkää, että espoolaiset rupeavat kulkemaan yksityisautoilla kaupunkiin. Pelko on aiheellinen.

Minusta tämä ei oikein ole nykyaikaa

Suomen kahden suurimman kaupungin välisen matkan kulkeminen julkisilla kulkuvälineillä ottaa 75 minuuttia 18 km matkalla! Espoonlahti on Espoon suurimpia kaupunginosia eikä Punavuorikaan ole syrjäkylä. Kotikylästäni Ikaalisista pääsee Tampereelle nopeammin bussilla, ja matkaa on 53 km.

Metro tökkii jo nyt välillä Matinkylä-Tapiola.  Metrot on ihan täynnä, HSL on yllättynyt suurista matkustajamääristä. Miten voi olla, kyllähän ne on jo aiemmin laskeneet bussimatkaajat kun joka lippu leimataan erikseen joka linjalla. Kaikki ne espoolaiset ovat nyt siellä metrossa kun muulla ei isolle kirkolle pääse. He ovat siellä samaan aikaan, samoihin päämääriin matkustamassa kuin ennenkin.

Metron vuorovälejä ei voi lisätä, ne on jo tapissa kun junat seisovat tunneleissa jonossa ja matelevat hitaasti kun edessä olevilla asemilla on ruuhkaa. Junia ei voi pidentää kun asemille ei mahdu (tässähän oli se farssi kun Espoon laiturit on Helsingin vastaavia lyhyemmät) Erikoisinta on se, että kaikki (varsinkin espoolaiset matkustajat) olivat täysin tyytyväisiä alkuperäiseen järjestelyyn.

Kukaan ei halunnut metroa

Suorat bussivuorot Espoosta Helsinkiin toimivat selkeästi, kattavasti ja mallikkaasti. Kampin terminaali oli erinomaisen hyvä, selkeä ja avara, nyt laiturit on tyhjillään. Matinkylä on paljon ahtaampi. Siellä aulat ja bussiterminaalien käytävät on puolta kapeammat, ja kauppoja samalla tavalla käytävien toisella reunalla. Hässäkkä ja töniminen on ruuhka-aikaan melkoista. Tätä jatkunee ainakin seuraavat 5 vuotta, todennäköisesti pari vuotta pidempään.

Koskaan enää ei Espoonlahdesta (eikä keskimäärin mistään muualtakaan Espoosta) tule pääsemään niin nopeasti ja kätevästi Helsinkiin kuin vielä 2.1.2018.”

*

Näin siis työmatkaliikenteen uusinta käännettä kommentoi Espoon ja Helsingin välillä reissannut ja aikatauluja tarkkaillut sukulaismies. 

Länsimetron ansiosta hän ”viettää” nykyisin päivittäin työmatkalla tunnin pidempään kuin ennen tätä edistysaskelta.

*

]]>
34 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248973-lansimetro-puuroutti-paakaupunkiseudun-lantisen-joukkoliikenteen#comments Kotimaa Espoo HSL Kehittäminen Länsimetro Osaaminen Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Työssäkäyntiliikenne Thu, 11 Jan 2018 11:04:16 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248973-lansimetro-puuroutti-paakaupunkiseudun-lantisen-joukkoliikenteen
Espoossa yli 600 nuorta pelkällä toimeentulotuella http://hannahukari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248699-espoossa-yli-600-nuorta-pelkalla-toimeentulotuella <p>Toimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta toi paljon suuria muutoksia sosiaalityöhön. Vuoden 2016 loppuun asti kaikki perustoimeentulotukipäätökset hoidettiin Espoossa Aikuissosiaalityössä. Muutoksen jälkeen kunnan hoidettavaksi jäi täydentävä sekä ehkäisevä toimeentulotuki. Huomattavan osa työajasta on kulunut Kelan kanssa asioiden selvittämiseen ja asiakkaan asioiden ajamiseen. Asiakkaat eivät ole saaneet asioitaan hoidettua &nbsp;suoraan Kelan kanssa, vaan he ovat tarvinneet sosiaalitoimiston apua ja tukea siihen, että Kela ymmärtäisi mistä toimeentulotuessa todellisuudessa on kyse. Silloin kun kyse on ihmisen viimesijaisesta etuudesta, pitää osata käyttää erittäin paljon tilannekohtaista harkintaa, pelkkää matematiikka perustoimeentulotuen maksaminen ei ole. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tekevät yhä päivittäin useita lausuntoja asiakkaan puolesta Kelaan, mutta Kelalla ei ole mitään velvollisuutta niitä noudattaa. Onko syntymässä uudet &quot;Kelan lääkärit&quot;, jotka tietävät asiakkaan asiat paremmin kuin alan asiantuntijat? On hyvin huolestuttavaa mikäli Kela käyttää vain omaa harkintaa tilanteissa, joissa asiakasta ei ole edes tavattu ja asiakkaan koulutetulla sosiaalityöntekijällä olisi selkeä suunnitelma sekä kokonaiskuva asiakkaasta, mutta sitä ei Kela ota huomioon. Siirto ei mennyt niinkuin oli suunniteltu ja vieläkin ilmenee asioita yksittäisten asiakkaiden tilanteissa, joissa sosiaalialan ammattilaiset toimisivat toisin.</p><p>Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi se mahdollisti myös paremman tilastoinnin ja seurannan toimeentulotukiasiakkailla. Kelan asiakastietojärjestelmät ovat paremmat kuin kunnalla seuraamaan esimerkiksi sitä, miten pitkään henkilö on ollut toimeentulotuen asiakkaana. Kela on alkanut tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia kuntaan asiakkaista, joilla täyttyy ns. aktivointiehto lain mukaan. Tämä täyttyy alle 25-vuotiaiden kohdalla silloin, kun asiakas on ollut yli 4kk ajan toimeentulotuen asiakkaana, saaden pääasiallisen toimeentulonsa toimeentulotuesta. Yli 25-vuotiaiden kohdalla aktivointiehto täyttyy 12kk kohdalla.</p><p>Espooseen on tullut alle 25-vuotiaista ilmoituksia nyt loppuvuodesta yli 600kpl. Käytännössä siis tämä tarkoittaa yli 600 nuorta, jotka eivät saa ensisijaisia etuuksia tai saa palkkatuloa. Jokainen ilmoitus tulee käsitellä sosiaalitoimistossa ja jokainen näistä nuorista tulee tavoittaa ja asia selvittää seitsemän arkipäivän sisällä. Käytännössä nykyisillä resursseilla tämä yhtälö on ollut täysin mahdoton. Käsittelyajat ylittyvät paljon. Lisäksi jokainen näistä nuorista olisi erittäin tärkeä tavoittaa ja sen lisäksi olla heille tukena ja apuna oman suunnan löytämisessä ja se vaatii laajaa osaamista, motivointia, selvittelyä ja aikaa. Muutenkin jo kiiresen sosiaalityön ohella tätä aikaa on vaikea löytää. Aikuissosiaalityössä hoidetaan paljon kiireellisiä asioita kuten vuokravelkoja, häätöjä, kriisitilanteita, ja monia muita akuuttia puuttumista vaativia tehtäviä. Näiden 600 ilmoituksen aktiivinen hoitaminen jää helposti muun työn varjoon. Apua saavat parhaiten ne, jotka pitävät eniten ääntä, sillä resurssia auttaa kaikkia riittävästi ei ole.</p><p>Tulevana vuonna on odotettavissa uusia ilmoituksia myös yli 25-vuotiaista. Heitä Espoossa on paljon enemmän kuin tämä 600kpl. Miten heidän asiansa saadaan hoidettua?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta toi paljon suuria muutoksia sosiaalityöhön. Vuoden 2016 loppuun asti kaikki perustoimeentulotukipäätökset hoidettiin Espoossa Aikuissosiaalityössä. Muutoksen jälkeen kunnan hoidettavaksi jäi täydentävä sekä ehkäisevä toimeentulotuki. Huomattavan osa työajasta on kulunut Kelan kanssa asioiden selvittämiseen ja asiakkaan asioiden ajamiseen. Asiakkaat eivät ole saaneet asioitaan hoidettua  suoraan Kelan kanssa, vaan he ovat tarvinneet sosiaalitoimiston apua ja tukea siihen, että Kela ymmärtäisi mistä toimeentulotuessa todellisuudessa on kyse. Silloin kun kyse on ihmisen viimesijaisesta etuudesta, pitää osata käyttää erittäin paljon tilannekohtaista harkintaa, pelkkää matematiikka perustoimeentulotuen maksaminen ei ole. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tekevät yhä päivittäin useita lausuntoja asiakkaan puolesta Kelaan, mutta Kelalla ei ole mitään velvollisuutta niitä noudattaa. Onko syntymässä uudet "Kelan lääkärit", jotka tietävät asiakkaan asiat paremmin kuin alan asiantuntijat? On hyvin huolestuttavaa mikäli Kela käyttää vain omaa harkintaa tilanteissa, joissa asiakasta ei ole edes tavattu ja asiakkaan koulutetulla sosiaalityöntekijällä olisi selkeä suunnitelma sekä kokonaiskuva asiakkaasta, mutta sitä ei Kela ota huomioon. Siirto ei mennyt niinkuin oli suunniteltu ja vieläkin ilmenee asioita yksittäisten asiakkaiden tilanteissa, joissa sosiaalialan ammattilaiset toimisivat toisin.

Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi se mahdollisti myös paremman tilastoinnin ja seurannan toimeentulotukiasiakkailla. Kelan asiakastietojärjestelmät ovat paremmat kuin kunnalla seuraamaan esimerkiksi sitä, miten pitkään henkilö on ollut toimeentulotuen asiakkaana. Kela on alkanut tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia kuntaan asiakkaista, joilla täyttyy ns. aktivointiehto lain mukaan. Tämä täyttyy alle 25-vuotiaiden kohdalla silloin, kun asiakas on ollut yli 4kk ajan toimeentulotuen asiakkaana, saaden pääasiallisen toimeentulonsa toimeentulotuesta. Yli 25-vuotiaiden kohdalla aktivointiehto täyttyy 12kk kohdalla.

Espooseen on tullut alle 25-vuotiaista ilmoituksia nyt loppuvuodesta yli 600kpl. Käytännössä siis tämä tarkoittaa yli 600 nuorta, jotka eivät saa ensisijaisia etuuksia tai saa palkkatuloa. Jokainen ilmoitus tulee käsitellä sosiaalitoimistossa ja jokainen näistä nuorista tulee tavoittaa ja asia selvittää seitsemän arkipäivän sisällä. Käytännössä nykyisillä resursseilla tämä yhtälö on ollut täysin mahdoton. Käsittelyajat ylittyvät paljon. Lisäksi jokainen näistä nuorista olisi erittäin tärkeä tavoittaa ja sen lisäksi olla heille tukena ja apuna oman suunnan löytämisessä ja se vaatii laajaa osaamista, motivointia, selvittelyä ja aikaa. Muutenkin jo kiiresen sosiaalityön ohella tätä aikaa on vaikea löytää. Aikuissosiaalityössä hoidetaan paljon kiireellisiä asioita kuten vuokravelkoja, häätöjä, kriisitilanteita, ja monia muita akuuttia puuttumista vaativia tehtäviä. Näiden 600 ilmoituksen aktiivinen hoitaminen jää helposti muun työn varjoon. Apua saavat parhaiten ne, jotka pitävät eniten ääntä, sillä resurssia auttaa kaikkia riittävästi ei ole.

Tulevana vuonna on odotettavissa uusia ilmoituksia myös yli 25-vuotiaista. Heitä Espoossa on paljon enemmän kuin tämä 600kpl. Miten heidän asiansa saadaan hoidettua?

]]>
0 http://hannahukari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248699-espoossa-yli-600-nuorta-pelkalla-toimeentulotuella#comments Espoo KELA Sosiaalihuoltolaki Sosiaalityö Toimeentulotuki Fri, 05 Jan 2018 22:52:51 +0000 Hanna Hukari http://hannahukari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248699-espoossa-yli-600-nuorta-pelkalla-toimeentulotuella
Nelosolut tuhosi Espoon Leppävaaran: Kuvareportaasi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248464-nelosolut-tuhosi-espoon-leppavaaran-kuvareportaasi <p>Olemme pitkin loppuvuotta saaneet kuulla uuden alkoholilain ongelmista sen vastustajilta. Nelosolut kaupoissa kuulemma syöksee kansakunnan mitä moninaisimmilla tavoilla rappioon ja aiheuttaa täydellisen anarkian välittömästi. Valitettavasti kaikki varoitukset osoittautuivat todeksi. Tämä on kuvareportaasi nelosoluen tuhoamasta Espoon Leppävaarasta.</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a><br />Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a><br />Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><p><img src="https://i.imgur.com/J4soKZQl.jpg" />Herään järkyttävään näkyyn. Vahvaa, keskushermostoon vaikuttavaa A-olutta käyttävät ihmiset ovat leiriytyneet läheiseen leikkipuistoon. Lasten leikkipaikan varusteet on poltettu nuotiossa. Älämöly on korvia huumaava.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/nTzdOMhl.jpg" />Leppävaaran kauppakeskus Sellon vieressä olevalla Ratsukadulla on menossa järkyttävä autoralli kaikkien yrittäessä sisään hakemaan alkoholia.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/KHQcKidl.jpg" />Sellon Viaporintorilla on äärimmäisen kyseenalaisen kansanjuhlan tuntua: Ihmiset juovat, tappelevat ja tekevät tarpeitaan holtittomasti minne sattuu. Valitettavasti poliisi ei ole ennättänyt paikalle, vaikka tarvetta olisi. Ehkä muissa kaupunginosissa on vielä pahempi tilanne?</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/eOxwtM0l.jpg" />Väkijoukko on luonnollisesti intaantunut myös roskaamaan. Lasinsiruja, tölkkejä ja makkarapapereita on joka paikassa määrissä. Tässä kuvassa pahin humalaisten aikaansaama rytökasa.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/KxjLDOcl.jpg" />Kauppakeskuksen autohalli pullistelee kaljanhimoisten kansalaisten autoista.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/l2BUXA2l.jpg" />Kassajonot ovat kosmiset. Edes tuhat ilmaista ämpäriä jakava Paavo Väyrynen ei saisi aikaan tällaista kansainvaellusta.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/7TOvJ50l.jpg" />Saatanallinen vahvojen oluiden osasto on helppo havaita ihmispaljoudesta. Vielä 10 asiakasta lisää ja koko paikka luhistuu singulariteettiin.</p><p>&nbsp;</p><p><img src="https://i.imgur.com/WFXleAWl.jpg" /></p><p>Ja tässä se nyt on. Tuo uusi keskushermostoon vaikuttava aine, joka vaivutti Leppävaarankin ikeensä alle heti ensimmäisenä päivänä. Siskot, veljet ja kanssaihmiset; olemme tuhon omat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme pitkin loppuvuotta saaneet kuulla uuden alkoholilain ongelmista sen vastustajilta. Nelosolut kaupoissa kuulemma syöksee kansakunnan mitä moninaisimmilla tavoilla rappioon ja aiheuttaa täydellisen anarkian välittömästi. Valitettavasti kaikki varoitukset osoittautuivat todeksi. Tämä on kuvareportaasi nelosoluen tuhoamasta Espoon Leppävaarasta.

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/
Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi
Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

Herään järkyttävään näkyyn. Vahvaa, keskushermostoon vaikuttavaa A-olutta käyttävät ihmiset ovat leiriytyneet läheiseen leikkipuistoon. Lasten leikkipaikan varusteet on poltettu nuotiossa. Älämöly on korvia huumaava.

 

Leppävaaran kauppakeskus Sellon vieressä olevalla Ratsukadulla on menossa järkyttävä autoralli kaikkien yrittäessä sisään hakemaan alkoholia.

 

Sellon Viaporintorilla on äärimmäisen kyseenalaisen kansanjuhlan tuntua: Ihmiset juovat, tappelevat ja tekevät tarpeitaan holtittomasti minne sattuu. Valitettavasti poliisi ei ole ennättänyt paikalle, vaikka tarvetta olisi. Ehkä muissa kaupunginosissa on vielä pahempi tilanne?

 

Väkijoukko on luonnollisesti intaantunut myös roskaamaan. Lasinsiruja, tölkkejä ja makkarapapereita on joka paikassa määrissä. Tässä kuvassa pahin humalaisten aikaansaama rytökasa.

 

Kauppakeskuksen autohalli pullistelee kaljanhimoisten kansalaisten autoista.

 

Kassajonot ovat kosmiset. Edes tuhat ilmaista ämpäriä jakava Paavo Väyrynen ei saisi aikaan tällaista kansainvaellusta.

 

Saatanallinen vahvojen oluiden osasto on helppo havaita ihmispaljoudesta. Vielä 10 asiakasta lisää ja koko paikka luhistuu singulariteettiin.

 

Ja tässä se nyt on. Tuo uusi keskushermostoon vaikuttava aine, joka vaivutti Leppävaarankin ikeensä alle heti ensimmäisenä päivänä. Siskot, veljet ja kanssaihmiset; olemme tuhon omat.

]]>
71 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248464-nelosolut-tuhosi-espoon-leppavaaran-kuvareportaasi#comments Kotimaa Espoo Huumori Nelosolut Suomi Uusivuosi Mon, 01 Jan 2018 11:30:00 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248464-nelosolut-tuhosi-espoon-leppavaaran-kuvareportaasi
Liikennekaaosta odotellessa. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247572-liikennekaaosta-odotellessa <p>HSL:n ja Espoon osaamattomuus Metron lopullisessa käyttöönotossa voi aiheuttaa liikennekaaoksen. Noin sadantuhannen ihmisen liikkuminen muuttuu yhtäaikaa Espoossa vuodenvaihteessa, kun metron liityntäliikenne käynnistyy ja suorat linjat Helsinkiin loppuvat. Jos 10 prosenttia matkustajista vaihtaisi bussista autoon eikä metroon, syntyisi kaaos teillä ja liikenne tukkeutuisi.</p> <p>Sen sijaan, että ongelma ratkaistaisiin jo nyt, virkamiehet päättivätkin perustaa &rdquo;komitean&rdquo; seuraamaan tilannetta ja varautumaan mahdolliseen kaaokseen (HS 13.12.).</p> <p>Kirjoitin edellisessä blogissani kuinka uuden kehittämisessä tarpeettomat ongelmat vältetään. &nbsp;Yksinkertainen ratkaisu liityntäliikenteen mahdollisten ongelmien estämiseksi olisi edetä vaiheittain kokeillen. Sen sijaan, että lakkautetaan kaikki entiset vuorot kerralla, voisi ensivaiheessa lakkauttaa vain pari linjaa ja samalla tutkia kuinka ihmiset käyttäytyvät. Selviäisi moniko vaihtaa autoon ja tämän perusteella voisi päätellä kuinka pitäisi edetä isommassa mittakaavassa.</p> <p>Paitsi yritysten myös julkisten toimijoiden innovaatio- ja kehittämisosaamista olisi maassamme nopeasti parannettava. Päättäjiä asia ei kiinnosta, sillä suuntaus näyttää olevan toisaalle päätellen vaikka Tekesin toimintaedellytysten jatkuvasta heikentämisestä.</p> <p>&nbsp;http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247260-miksi-obamacare-uudistus-saatiin-toimimaan-mutta-sote-on-vaikeuksissa</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HSL:n ja Espoon osaamattomuus Metron lopullisessa käyttöönotossa voi aiheuttaa liikennekaaoksen. Noin sadantuhannen ihmisen liikkuminen muuttuu yhtäaikaa Espoossa vuodenvaihteessa, kun metron liityntäliikenne käynnistyy ja suorat linjat Helsinkiin loppuvat. Jos 10 prosenttia matkustajista vaihtaisi bussista autoon eikä metroon, syntyisi kaaos teillä ja liikenne tukkeutuisi.

Sen sijaan, että ongelma ratkaistaisiin jo nyt, virkamiehet päättivätkin perustaa ”komitean” seuraamaan tilannetta ja varautumaan mahdolliseen kaaokseen (HS 13.12.).

Kirjoitin edellisessä blogissani kuinka uuden kehittämisessä tarpeettomat ongelmat vältetään.  Yksinkertainen ratkaisu liityntäliikenteen mahdollisten ongelmien estämiseksi olisi edetä vaiheittain kokeillen. Sen sijaan, että lakkautetaan kaikki entiset vuorot kerralla, voisi ensivaiheessa lakkauttaa vain pari linjaa ja samalla tutkia kuinka ihmiset käyttäytyvät. Selviäisi moniko vaihtaa autoon ja tämän perusteella voisi päätellä kuinka pitäisi edetä isommassa mittakaavassa.

Paitsi yritysten myös julkisten toimijoiden innovaatio- ja kehittämisosaamista olisi maassamme nopeasti parannettava. Päättäjiä asia ei kiinnosta, sillä suuntaus näyttää olevan toisaalle päätellen vaikka Tekesin toimintaedellytysten jatkuvasta heikentämisestä.

 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247260-miksi-obamacare-uudistus-saatiin-toimimaan-mutta-sote-on-vaikeuksissa

 

]]>
0 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247572-liikennekaaosta-odotellessa#comments Espoo HSL Kehittäminen Länsimetro Osaaminen Thu, 14 Dec 2017 05:40:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247572-liikennekaaosta-odotellessa
Espoosta mallia sisäilmaongelmien ratkaisemiseen http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246738-espoosta-mallia-sisailmaongelmien-ratkaisemiseen <p>Kotikaupungissani Espoossa Tilapalvelut-liikelaitos on&nbsp;kehittänyt uuden tyyppikouluratkaisun, jota tullaan hyödyntämään useissa Espoon kaupungin väistö- ja lisätilahankkeissa.</p><p>Espoon Niipperissä vanha koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi vuoden 2016 alussa. Kaupunginvaltuutettuna olin tekemässä tätä päätöstä opetuslautakunnassa. Vanha koulu purettiin alkuvuodesta 2017 ja tyyppikoulun rakentaminen alkoi keväällä. Valmista tuli lukukauden alkuun syyskuussa. Takana ovat vuosien sisäilmatutkimukset, puolitoista vuotta turhia remontteja ja puolentoista vuoden väistö.</p><p>Niipperin koulun vuokrasopimus on kymmeneksi vuodeksi ja siinä on optio viiteen lisävuoteen. Se tarkoittaa myös, että rakennuttaja vastaa koko ajan siitä, että uusi koulu on esimerkiksi sisäilmaltaan terve. Takuu uskallettiin myöntää, sillä koulu on rakennettu tehtaalla luokka kerrallaan. Perustukset on teräspaalutettu, alapohja ja väliseinät ovat puuta eikä rakennuksessa ole käytetty betonia. Niipperin koulu on rakennettu pysyvän koulun rakennusmääräyksillä, vaikka se on siirtokelpoinen.</p><p>Niipperiin pystytetty rakennus ei silti ole mikään väliaikainen parakki tai paviljonki vaan ihan oikea koulu. Väestönsuojaa ei ole, mutta muuten rakentamisessa on noudatettu sellaisia määräyksiä, että koulu voisi jäädä paikalleen vuosikymmeniksi. Niipperin koulun mallin mukaisesti voidaan tehdä hyvinkin nopeasti muita uusia kouluja ja esimerkiksi päiväkoteja.</p><p>Espoossa kymmenen vuoden investointiohjelmassa on 69 koulua tai päiväkotia. Samaan aikaan on sisäilmaongelmia, joiden vuoksi useasta koulusta ollaan hätäevakossa. Tyyppikoulu on mahdollisuus tehdä nopeasti, mutta kuitenkin väliaikaisiksi tarkoitettuja paviljonkeja harkitummin. Aikaa ei säästy rakentamisessa vaan siinä, että suunnittelua ja kilpailutusta ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta.</p><p>Suosittelen Espoon tyyppikoulujen rakentamisen mallia muihinkin Suomen kuntiin myös sisäilmaongelmien haaste huomioiden.&nbsp;</p><p>Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen mukaan 12-18 prosentissa julkisista koulurakennuksista on sisäilmaongelmia. Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on 23&ndash;953 miljoonaa euroa, joten on todella kannattavaa miettiä, että miten sisäilmaongelmia ehkäistään ja siitä kärsiviä rakennuksia ja ihmisiä hoidetaan.</p><p>Kiitän Suomen hallitusta siitä, että sisäilmaongelmiin puututaan pitkäjänteisellä valtakunnallisella Terveet tilat -ohjelmalla. Valtiolta ei luonnollisesti ole tulossa kiinteistöjen korjaamiseen rahaa, vaan se kuuluu kokonaan kuntatalouden piiriin. Valtio pyrkii edistämään hyviä käytänteitä, mutta päävastuu on kunnilla.&nbsp;</p><p>Sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva vaatii myös selvittämistä. Tavoitevuoteen 2028 mennessä sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva on selvitetty, mahdolliset puutteet tunnistettu ja korjaukset tehty.&nbsp;</p><p>Tavoitteena on myös että vuoteen 2028 mennessä oppilaitokset, päiväkodit, hoitokodit ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää. Toiminta aloitetaan tukemalla ja auttamalla huonosta sisäilmasta kärsiviä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotikaupungissani Espoossa Tilapalvelut-liikelaitos on kehittänyt uuden tyyppikouluratkaisun, jota tullaan hyödyntämään useissa Espoon kaupungin väistö- ja lisätilahankkeissa.

Espoon Niipperissä vanha koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi vuoden 2016 alussa. Kaupunginvaltuutettuna olin tekemässä tätä päätöstä opetuslautakunnassa. Vanha koulu purettiin alkuvuodesta 2017 ja tyyppikoulun rakentaminen alkoi keväällä. Valmista tuli lukukauden alkuun syyskuussa. Takana ovat vuosien sisäilmatutkimukset, puolitoista vuotta turhia remontteja ja puolentoista vuoden väistö.

Niipperin koulun vuokrasopimus on kymmeneksi vuodeksi ja siinä on optio viiteen lisävuoteen. Se tarkoittaa myös, että rakennuttaja vastaa koko ajan siitä, että uusi koulu on esimerkiksi sisäilmaltaan terve. Takuu uskallettiin myöntää, sillä koulu on rakennettu tehtaalla luokka kerrallaan. Perustukset on teräspaalutettu, alapohja ja väliseinät ovat puuta eikä rakennuksessa ole käytetty betonia. Niipperin koulu on rakennettu pysyvän koulun rakennusmääräyksillä, vaikka se on siirtokelpoinen.

Niipperiin pystytetty rakennus ei silti ole mikään väliaikainen parakki tai paviljonki vaan ihan oikea koulu. Väestönsuojaa ei ole, mutta muuten rakentamisessa on noudatettu sellaisia määräyksiä, että koulu voisi jäädä paikalleen vuosikymmeniksi. Niipperin koulun mallin mukaisesti voidaan tehdä hyvinkin nopeasti muita uusia kouluja ja esimerkiksi päiväkoteja.

Espoossa kymmenen vuoden investointiohjelmassa on 69 koulua tai päiväkotia. Samaan aikaan on sisäilmaongelmia, joiden vuoksi useasta koulusta ollaan hätäevakossa. Tyyppikoulu on mahdollisuus tehdä nopeasti, mutta kuitenkin väliaikaisiksi tarkoitettuja paviljonkeja harkitummin. Aikaa ei säästy rakentamisessa vaan siinä, että suunnittelua ja kilpailutusta ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta.

Suosittelen Espoon tyyppikoulujen rakentamisen mallia muihinkin Suomen kuntiin myös sisäilmaongelmien haaste huomioiden. 

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen mukaan 12-18 prosentissa julkisista koulurakennuksista on sisäilmaongelmia. Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on 23–953 miljoonaa euroa, joten on todella kannattavaa miettiä, että miten sisäilmaongelmia ehkäistään ja siitä kärsiviä rakennuksia ja ihmisiä hoidetaan.

Kiitän Suomen hallitusta siitä, että sisäilmaongelmiin puututaan pitkäjänteisellä valtakunnallisella Terveet tilat -ohjelmalla. Valtiolta ei luonnollisesti ole tulossa kiinteistöjen korjaamiseen rahaa, vaan se kuuluu kokonaan kuntatalouden piiriin. Valtio pyrkii edistämään hyviä käytänteitä, mutta päävastuu on kunnilla. 

Sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva vaatii myös selvittämistä. Tavoitevuoteen 2028 mennessä sisäilmasta kärsivien sosiaaliturva on selvitetty, mahdolliset puutteet tunnistettu ja korjaukset tehty. 

Tavoitteena on myös että vuoteen 2028 mennessä oppilaitokset, päiväkodit, hoitokodit ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää. Toiminta aloitetaan tukemalla ja auttamalla huonosta sisäilmasta kärsiviä.

]]>
0 http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246738-espoosta-mallia-sisailmaongelmien-ratkaisemiseen#comments Espoo Opetus Ympäristö Tue, 28 Nov 2017 12:12:24 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246738-espoosta-mallia-sisailmaongelmien-ratkaisemiseen
Pormestarimalli jämäköittäisi Espoon päätöksentekoa http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246452-pormestarimalli-jamakoittaisi-espoon-paatoksentekoa <p>Harva olisi uskonut vielä keväällä kuntavaalien jälkimainingeissa, että punaviherenemmistöinen Helsinki kykenisi päättämään kunnallisveron tuntuvasta 0,5 %-yksikön alennuksesta. Viimeisinä vuosina Helsingin kunnallinen päätöksenteko on kerännyt mainetta lähinnä tehottomana ja aikaansaamattomana sekoiluna. Moni muistaa useamman &ldquo;eipäs-juupas&rdquo; -väännön, kuten Guggenheim -kiistan, Östersundomin fiaskon, Jätkäsaaren tornihotellitapauksen sekä monta muuta hanketta, joissa poliittinen johtajuus on ollut täysin tulosvastuutonta ja vailla visiota.</p><p>Pormestarimallin käyttöönotto Helsingissä on kuitenkin osoittanut, että &ldquo;virkamiesvallan&rdquo; purkaminen ja päätöksenteon tuominen määrätietoisen poliittisen johtajan käsille tuo jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä päätöksentekoon. Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on onnistunut luomaan uudenlaisen kilpailuasetelman pääkaupunkiseudulle, jossa Helsinki ei näyttäydy enää heittopussina vaan aidosti aikaansaavana toimijana. Pormestari Vapaavuori on ottanut mediatilan haltuunsa saaden ruutuaikaa ja palstamillimetrejä hallituksen keskivertoministereitä enemmän mm. C21-kuntakapinan seurauksena.</p><p>Tämä asettaa myös Espoon uuteen asemaan - pääkaupunkiseudulle on syntynyt uudenlaista tervettä kilpailua, joka kannustaa myös Espoota panostamaan entistä enemmän vahvuustekijöihinsä. Meidän espoolaisten päättäjien tulee ottaa haaste vastaan määrätietoisesti ja tarkastella omaa tekemistämme, että emme jää itänaapuristamme jälkeen. Kuvaavaa on, että vanhan Marian sairaalan start-up -hubi on kiitänyt Aallon Start Up Saunan ohi kiinnostavuudessaan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vuodenkin paikallaanpolkeminen tarkoittaa sitä, että päättäväisemmät naapurikunnat viilettävät ohi.</p><p>Miten pysymme mukana kehityksessä? Uskoakseni Espoon on tarkoituksenmukaista terävöittää poliittista johtajuutta siirtymällä pormestarimalliin. Malli ikäänkuin yhdistää kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan pestin. Yritysmaailman analogiana tämä tarkoittaisi hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tehtävien yhdistämistä.</p><p>Jämäkämpi poliittinen johtajuus antaisi meille paremmat eväät vastata Helsingin asettamaan haasteeseen. Tavoitteena tulee olla, että Espoo saa pidettyä jatkossa veroasteen Helsinkiä alhaisempana ja yritysmyönteisyysimagonsa parempana. Mielestäni Espoon tavoitteena tulee kuluvalla valtuustokaudella olla 0,5-1 %-yksikköä nykyistä alhaisempi veroaste.</p><p><em>Kirjoitus on julkaistu alun perin 22.11.2017 ilmestyneessä Länsiväylä-lehdessä</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harva olisi uskonut vielä keväällä kuntavaalien jälkimainingeissa, että punaviherenemmistöinen Helsinki kykenisi päättämään kunnallisveron tuntuvasta 0,5 %-yksikön alennuksesta. Viimeisinä vuosina Helsingin kunnallinen päätöksenteko on kerännyt mainetta lähinnä tehottomana ja aikaansaamattomana sekoiluna. Moni muistaa useamman “eipäs-juupas” -väännön, kuten Guggenheim -kiistan, Östersundomin fiaskon, Jätkäsaaren tornihotellitapauksen sekä monta muuta hanketta, joissa poliittinen johtajuus on ollut täysin tulosvastuutonta ja vailla visiota.

Pormestarimallin käyttöönotto Helsingissä on kuitenkin osoittanut, että “virkamiesvallan” purkaminen ja päätöksenteon tuominen määrätietoisen poliittisen johtajan käsille tuo jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä päätöksentekoon. Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on onnistunut luomaan uudenlaisen kilpailuasetelman pääkaupunkiseudulle, jossa Helsinki ei näyttäydy enää heittopussina vaan aidosti aikaansaavana toimijana. Pormestari Vapaavuori on ottanut mediatilan haltuunsa saaden ruutuaikaa ja palstamillimetrejä hallituksen keskivertoministereitä enemmän mm. C21-kuntakapinan seurauksena.

Tämä asettaa myös Espoon uuteen asemaan - pääkaupunkiseudulle on syntynyt uudenlaista tervettä kilpailua, joka kannustaa myös Espoota panostamaan entistä enemmän vahvuustekijöihinsä. Meidän espoolaisten päättäjien tulee ottaa haaste vastaan määrätietoisesti ja tarkastella omaa tekemistämme, että emme jää itänaapuristamme jälkeen. Kuvaavaa on, että vanhan Marian sairaalan start-up -hubi on kiitänyt Aallon Start Up Saunan ohi kiinnostavuudessaan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vuodenkin paikallaanpolkeminen tarkoittaa sitä, että päättäväisemmät naapurikunnat viilettävät ohi.

Miten pysymme mukana kehityksessä? Uskoakseni Espoon on tarkoituksenmukaista terävöittää poliittista johtajuutta siirtymällä pormestarimalliin. Malli ikäänkuin yhdistää kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan pestin. Yritysmaailman analogiana tämä tarkoittaisi hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tehtävien yhdistämistä.

Jämäkämpi poliittinen johtajuus antaisi meille paremmat eväät vastata Helsingin asettamaan haasteeseen. Tavoitteena tulee olla, että Espoo saa pidettyä jatkossa veroasteen Helsinkiä alhaisempana ja yritysmyönteisyysimagonsa parempana. Mielestäni Espoon tavoitteena tulee kuluvalla valtuustokaudella olla 0,5-1 %-yksikköä nykyistä alhaisempi veroaste.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 22.11.2017 ilmestyneessä Länsiväylä-lehdessä

]]>
0 http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246452-pormestarimalli-jamakoittaisi-espoon-paatoksentekoa#comments Espoo Kilpailukyky Metropolipolitiikka Pormestarimalli Veronalennus Wed, 22 Nov 2017 10:11:41 +0000 Mikko Laakso http://mikkolaakso.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246452-pormestarimalli-jamakoittaisi-espoon-paatoksentekoa
Espoo ei rakentanut metroa vaan kaupungin http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin <p>Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kaupungin mukaan &ldquo;Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa&rdquo;, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo</p><p>Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.</p><p>&nbsp;</p><p>Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja &ldquo;odottamaan&rdquo;. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoon metro historia voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: Aika jolloin Helsingillä oli metro (kateellisuuden aika), aika jolloin Espooseen suunniteltiin metroa (haaveilun aika) ja post-metro aika (uusi aika). Viimeisimmälle siirryttiin lauantaina 18.11.2017.

 

Helsingin metron rakennustyöt aloitettiin Herttoniemi-Roihupelto välisellä koeradalla vuonna 1971 ja varsinainen 1.metrolinjan avajaisia vietettiin v. -82. Nyt kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin metro kulkee jo Matinkylään asti. Ajoin itse läpi Länsimetron Espoon puoleiset asemat, mainitusta Matinkylästä Keilaniemeen sunnuntaina ja vierailin asemilla tutkimassa palveluita. Jos kaupunkia tarkastellaan maan alta ei enää voida väittää Espoon olevan vain peltoa ja omakotitaloja! Jopa omaksi yllätyksekseni Länsimetro toi Espooseen enemmän kaupunkia kuin olisin osannut odottaa - ja silti Espoo säilyttää vielä monimuotoisuutensa ja arvokkaimman piirteensä, me emme ole kuin muut kaupungit (keskusta+lähiöt) vaan meillä on viisi kaupunkikeskusta jotka nivoutuvat yhteen palvelujen ja asumisen verkostona.

 

Metromiljardit: Investointi vai hukkaan heitettyä rahaa?

 

Kaupungin mukaan “Espoo ei rakenna metroa vaan kaikkea mitä se mahdollistaa”, mutta oikeastaan sanoisin meidän rakentaneen kaupungin. Metrovastustajia tulee aina olemaan eikä kaikkia voi miellyttää, omasta mielestäni metro on investointi. Se on investointi joka ei ole pois koulutuksesta, vanhuspalveluista tai terveydenhuollosta. Kaudellani kaupunginvaltuustossa opin ja ymmärsin ettei politiikan ongelmia voi ratkoa jonossa eikä politiikka ole nollasummapeliä kuin populisteille.

 

Tottakai metro projekti olisi pitänyt hoitaa paremmin ja se se maksoi enemmän kuin olisi saanut, siitä ei ole epäilystäkään! Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat taloudenpidosta yhdessä virkamiesjohdon kanssa, mutta nyt meillä on metro. Se palvelee joukkoliikennettä, se palvelee yrityksiä ja se palvelee kaupunkikulttuuria sekä linkittää espoolaiset lähemmäs Helsingin palveluita. Vaikka esim. Tapiolaan ja Iso Omenaan on rakennettu uusia ravintoloita, Tapiolassa jopa yksi hipsterpaikka joka ei sijaitse ostarissa vaan irtorakennuksessa, ei Espoo ole vieläkään se kaupunki jossa ensisijaisesti valitsisin illallistaa. Mutta Espoon ei tarvitsekaan olla syke-kaupunki vaan Espoo on kotikaupunki joka tarjoaa kodin useiden suuryritysten pääkonttoreille, kodin tieteelle ja kodin ihmisille jotka arvostavat lähiluontoa ja vähän enemmän omaa tilaa. Kun vertaillaan asumisen hintoja Espoossa ja Helsingissä saa samalla rahalla joko saunallisen kolmion Espoosta tai hieman pienemmän kaupunkiasunnon vaikka Töölöstä. Valintoja ja vaihtoehtoja.

 

Espoon tulevaisuus on kaupunkimaisempi puutarhakaupunki

 

Espoon valtuusto keskusteli eilen kokouksessaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamisesta. Oma viestini päättäjille on, että pitää näppinsä erossa haja-asutusalueilta! Täydennysrakentaminen on tärkeää, mutta uudet kerrosneliöt hinnalla millä hyvänsä ei ole hyväksyttävää. Kaupunkia ei pidä täyttää uusien ehdoilla vaan jo

Espoon kodiksi valinneiden päätöstä pitää kunnioittaa. Jos olet valinnut kotisi vaikka Laajalahdesta tai Nöykkiöstä niin siihen ei kaivata naapuriin Niittykummun, Leppävaaran tai (tulevaisuudessa) Keilaniemen tornitalojen kaltaisia varjostajia. Vanhojen asuinalueiden omaleimaisuutta pitää kunnioittaa, ainakin ulospäin (eli tietämättä teknisiä seikkoja) sanoisin, että onnistunut esimerkki onnistuneesta uudistamisrakentamisesta löytyy Tietäjäntieltä Pohjois-Tapiolasta. Nostan Tietäjäntien lähinnä siksi, että tunnen alueen. Olen asunut lähellä vuodesta 1996 (eli 5 vuotiaasta asti) ja leikkinyt mm. vanhan Kehäkirppiksen pihalla ja mopoillut vanhalla Pohjiksen Essolla. Alue on vuosien saatossa kasvanut arvostetuksi asuinalueeksi (jota Pohjois-Tapiola on toki ollut jo paljon ennen Tietäjäntien uudistamista) joka sopii viereisen yrityspuiston kylkeen hienosti.

 

Välillä Espoossa liikkuessa on tuntunut siltä, että uudisrakentaminen perustuu summittaiseen lätkimiseen jossa rakennetaan sinne missä on tilaa. Hutkimisessa on se vaara, että puutarhakaupungin katukuva voidaan menetetään lopullisesti. Toivoisin ettei Espoossa nähdä jatkossakaan samanlaista pysäköintilaitoshelvettiä kuin Kirkkonummen keskustaan on noussut. Pyöritin Kirkkonummen keskustassa liiketoimintaa lähes 5 vuotta (jona aikana keskustaan nousi hurjasti asuntoja ja mm. kolossaalinen kunnantalo valmistui) ja kuuluin kuntakeskuksen kehittämisyhdistykseen yhden vuoden ajan. Kirkkonummella rakennettiin rumia ja tilaa vieviä pysäköintilaitoksia mm. ennen uusia asuintaloja “odottamaan”. Ymmärrän, että maanalaiset parkkialueet maksavat enemmän, mutta esim. kattoparkit ja aluepysäköinti täydennettynä tyylikkäillä maanpäällisillä laitoksilla ja maanalaisella pysäköinnillä on parempi ratkaisu. Kohtuudella kaikkea.

 

]]>
0 http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin#comments Espoo Helsinki Kaupungistuminen Kaupunkisuunnittelu Länsimetro Tue, 21 Nov 2017 20:58:02 +0000 Henri Haaksiala http://henrihaaksiala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246421-espoo-ei-rakentanut-metroa-vaan-kaupungin
Metro Tapiolaan 7.00: miljarditunneli ja sen jatkot http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246245-metro-tapiolaan-700-miljarditunneli-ja-sen-jatkot <p>Tänään tuli aamulenkkiini hauska mutka tunnelissa. Otin Otaniemestä metron Tapiolaan klo 7.00, pari tuntia sen jälkeen kun liikenne asemien välillä alkoi. Tapiolassa melkein koko ikänsä asuneelle hieno kokemus. Junalla Tapiolan keskustaan, vieläpä lähes ainoana matkustajana!</p><p>&nbsp;</p><p>Metro on hyvä kyyti kun se viimein toimii. Vaikuttavaa maanalaista insinöörityötä ja arkkitehtuuria. Valitettavasti rakentamisen johto ja päätöksenteko ei ole ollut yhtä vaikuttavaa. Aikataulujen ja kustannusarvioiden pettäminen on parissa vuodessa tehnyt Espoosta Suomen velkaisimman kunnan. Vastuu tästä on viime kädessä poliittisten päättäjien, jotka eivät ole riittävän tiukasti vaatineet totuudenmukaisia suunnitelmia ja niiden noudattamista. Poliitikot tosin viime kädessä vapauttaa vastuusta kansanvallan perimmäinen totuus: espoolaisten&nbsp; selvä enemmistö on vaaleissa äänestänyt poliitikkoja, jotka ovat puoltaneet Länsimetron kustannusylityksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Espoon 2018 talousarviota valtuustolle esitellessään kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi, että metron kakkosvaiheen kustannukset tullaan ylittämään vastaavassa suhteessa kuin nyt avatun ykkösvaiheen kohdalla tapahtui. Länsimetron Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvan kakkosvaiheen osalta tämä tarkoittaa ehkä noin 500 miljoonan lisäkuluja. Tämä tietää jokaiselle espoolaiselle 1 500 euron lisälaskua, kolmen hengen perheelle melkein viittä tonnia. Se maksetaan ottamalla lisää velkaa, ehkä myös korottamalla veroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Näitä metron tulevia lisäkuluja ei ole huomioitu kaupunginvaltuuston käsittelyyn&nbsp; kohta tulevassa vuoden 2018 talousarviossa, eikä samassa yhteydessä käsiteltävässä pitemmän ajan taloussuunnitelmassa. Mutta maksuun kaikki metroeurot tulevat varmasti. Eli Espoo tulee jatkossakin olemaan Suomen edelläkävijäkaupunki - myös velanotossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Espoon taloutta ja palveluja uhkaavat kuitenkin vielä paljon metroa suuremmat uudet raideliikennehankkeet. Uudenmaan Liitto ajaa junatunnelin rakentamista Tallinnaan. Kustannusarvio 15-20 miljardia, esittäjästä riippuen. Päättäjille markkinoidaan myös ns. tunnin ratayhteyttä Tukholmaan. Alustava kustannusarvio ratatöistä Suomessa 7 miljardia euroa. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu loppusumma on jo tässä vaiheessa samaa luokkaa kuin puolet koko Suomen valtion vuotuisesta budjetista. Varsinkin Tukholman tunnin junan kohdalla on ilmeistä, että hankkeen todelliset kokonaiskustannukset ovat paljon suuremmat kuin mitä hankkeen lobbarit nyt esittävät.</p><p>&nbsp;</p><p>Espoolaista kohti Tallinnan tunnelin ja Tukholman ilmajunan hintalappu on jo nyt satatuhatta euroa. Kolmen hengen perheelle näiden uusien raideriemujen kustannusarvio on siis ison perheasunnon hinta! Jos kustannuksia jakaisivat kaikki uusmaalaiset, olisi keskivertoperheelle tuleva lasku vieläkin lähes lähiöyksiön hinnoissa. Äänestäjän kannattaa tämä muistaa, kun maakuntavaalit lähestyvät! Maakuntavaltuutettuna ja kaupunginvaltuutettuna teen ainakin itse voitavani, jotta uusiin raidehankkeisiin ei tunneloida veronmaksajien varoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Länsimetron rakentamispäätökset on tehty, ja kuntalaiset ovat vaaleissa antaneet tukensa metron kannattajille. Oma valtuustoryhmäni on ollut metrokriittinen. Siitä huolimatta toivon Länsimetron toteuttavan siihen ladatut odotukset. Meillä on nyt hieno metro. Iloitaan siitä :) Ja torjutaan samalla tulevat megaraidehankkeet, joihin kuntalaisten eurot halutaan tunneloida.</p><p>&nbsp;</p><p>Paremmat palvelut pienemmillä veroilla ei ole utopia. Se on tavoite, joka vaatii vain malttia ja järkeä jättimäisistä infrarakentamisen investoinneista päätettäessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään tuli aamulenkkiini hauska mutka tunnelissa. Otin Otaniemestä metron Tapiolaan klo 7.00, pari tuntia sen jälkeen kun liikenne asemien välillä alkoi. Tapiolassa melkein koko ikänsä asuneelle hieno kokemus. Junalla Tapiolan keskustaan, vieläpä lähes ainoana matkustajana!

 

Metro on hyvä kyyti kun se viimein toimii. Vaikuttavaa maanalaista insinöörityötä ja arkkitehtuuria. Valitettavasti rakentamisen johto ja päätöksenteko ei ole ollut yhtä vaikuttavaa. Aikataulujen ja kustannusarvioiden pettäminen on parissa vuodessa tehnyt Espoosta Suomen velkaisimman kunnan. Vastuu tästä on viime kädessä poliittisten päättäjien, jotka eivät ole riittävän tiukasti vaatineet totuudenmukaisia suunnitelmia ja niiden noudattamista. Poliitikot tosin viime kädessä vapauttaa vastuusta kansanvallan perimmäinen totuus: espoolaisten  selvä enemmistö on vaaleissa äänestänyt poliitikkoja, jotka ovat puoltaneet Länsimetron kustannusylityksiä.

 

Espoon 2018 talousarviota valtuustolle esitellessään kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoi, että metron kakkosvaiheen kustannukset tullaan ylittämään vastaavassa suhteessa kuin nyt avatun ykkösvaiheen kohdalla tapahtui. Länsimetron Matinkylästä Kivenlahteen ulottuvan kakkosvaiheen osalta tämä tarkoittaa ehkä noin 500 miljoonan lisäkuluja. Tämä tietää jokaiselle espoolaiselle 1 500 euron lisälaskua, kolmen hengen perheelle melkein viittä tonnia. Se maksetaan ottamalla lisää velkaa, ehkä myös korottamalla veroja.

 

Näitä metron tulevia lisäkuluja ei ole huomioitu kaupunginvaltuuston käsittelyyn  kohta tulevassa vuoden 2018 talousarviossa, eikä samassa yhteydessä käsiteltävässä pitemmän ajan taloussuunnitelmassa. Mutta maksuun kaikki metroeurot tulevat varmasti. Eli Espoo tulee jatkossakin olemaan Suomen edelläkävijäkaupunki - myös velanotossa.

 

Espoon taloutta ja palveluja uhkaavat kuitenkin vielä paljon metroa suuremmat uudet raideliikennehankkeet. Uudenmaan Liitto ajaa junatunnelin rakentamista Tallinnaan. Kustannusarvio 15-20 miljardia, esittäjästä riippuen. Päättäjille markkinoidaan myös ns. tunnin ratayhteyttä Tukholmaan. Alustava kustannusarvio ratatöistä Suomessa 7 miljardia euroa. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu loppusumma on jo tässä vaiheessa samaa luokkaa kuin puolet koko Suomen valtion vuotuisesta budjetista. Varsinkin Tukholman tunnin junan kohdalla on ilmeistä, että hankkeen todelliset kokonaiskustannukset ovat paljon suuremmat kuin mitä hankkeen lobbarit nyt esittävät.

 

Espoolaista kohti Tallinnan tunnelin ja Tukholman ilmajunan hintalappu on jo nyt satatuhatta euroa. Kolmen hengen perheelle näiden uusien raideriemujen kustannusarvio on siis ison perheasunnon hinta! Jos kustannuksia jakaisivat kaikki uusmaalaiset, olisi keskivertoperheelle tuleva lasku vieläkin lähes lähiöyksiön hinnoissa. Äänestäjän kannattaa tämä muistaa, kun maakuntavaalit lähestyvät! Maakuntavaltuutettuna ja kaupunginvaltuutettuna teen ainakin itse voitavani, jotta uusiin raidehankkeisiin ei tunneloida veronmaksajien varoja.

 

Länsimetron rakentamispäätökset on tehty, ja kuntalaiset ovat vaaleissa antaneet tukensa metron kannattajille. Oma valtuustoryhmäni on ollut metrokriittinen. Siitä huolimatta toivon Länsimetron toteuttavan siihen ladatut odotukset. Meillä on nyt hieno metro. Iloitaan siitä :) Ja torjutaan samalla tulevat megaraidehankkeet, joihin kuntalaisten eurot halutaan tunneloida.

 

Paremmat palvelut pienemmillä veroilla ei ole utopia. Se on tavoite, joka vaatii vain malttia ja järkeä jättimäisistä infrarakentamisen investoinneista päätettäessä.

]]>
18 http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246245-metro-tapiolaan-700-miljarditunneli-ja-sen-jatkot#comments Kotimaa Espoo Länsimetro Maakuntavaalit Tallinnan tunneli Verot Sat, 18 Nov 2017 08:44:50 +0000 Jukka Kilpi http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246245-metro-tapiolaan-700-miljarditunneli-ja-sen-jatkot
Suojatie Espoon Leppävaaran Lidlin viereen? http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243458-suojatie-espoon-leppavaaran-lidlin-viereen <p>Kotini viereen Espoon Leppävaaraan Ratsukadulle on muodostunut omalaatuinen liikennekulttuuri. Ihmiset ovat ottaneet ajoradan Lidl-marketin kohdalla suojatiekäyttöön. Tästä aiheutuu luonnollisesti vaaratilanteita. Myös Suur-Leppävaaran asukasfoorumi on ollut huolissaan ihmisten liikenneturvallisuudesta paikalla. Näyttää siltä, että ratkaisuksi tarvitaan uusi suojatie.</p><p><strong>Liikennekäyttäytyminen Ratsukadulla</strong></p><p>Olen seuraillut liikennekäyttäytymistä Ratsukadulla alkuvuodesta lähtien. Ihmiset ylittävät melko tottuneesti kadun Lidlin kohdalta ilman suojatietä. Autoilijat ovat havaintojeni mukaan vielä onnistuneet väistämään jalankulkijoita ajoradalla, mutta olen nähnyt ruuhka-aikoina myös selkeitä vaaratilanteita, jotka säikäyttävät pahanpäiväisesti joka kerta. Kadun ylittäminen marketin kohdalla ilman suojatietä on todella yleistä. Tänäkään aamuna ei tarvinnut olla pihalla kuin <strong>3 minuuttia ennenkuin ensimmäinen ylittäjä oli ajoradalla</strong>. Ruuhka-aikoina väkeä ja ylittäjiä on huomattavasti enemmän. Eihän se toki jalankulkijoilta ole oikein hortoilla ajoradalla, mutta minkäs teet, kun monen mielestä loogisin paikka suojatielle olisi juuri siinä marketin kohdalla.</p><p><strong>Uusi suojatie</strong></p><p>Näyttää siltä, että yksi ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta nykytilanteesta on rakentaa Lidlin eteen uusi suojatie. Aion edistää uuden suojatien rakentamista niin hyvin kuin se resursseillani ja positiollani on mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kysymys on lähinnä rahasta. Esimerkiksi kaavoituksen puolesta asia vaikuttaa olevan kunnossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Janne Paalijärvi - <a href="http://paalijarvi.fi/" target="_blank" title="http://paalijarvi.fi/">http://paalijarvi.fi/</a></p><p>Facebook: <a href="https://www.facebook.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://www.facebook.com/paalijarvi">https://www.facebook.com/paalijarvi</a></p><p>Twitter: <a href="https://twitter.com/paalijarvi" target="_blank" title="https://twitter.com/paalijarvi">https://twitter.com/paalijarvi</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Disclaimer</strong></p><p>Läpinäkyvyyden vuoksi korostan, että asun itsekin Ratsukadulla. Vaikka uudella suojatiellä olisi myös itseäni helpottava vaikutus, olen ottanut asian selvitettäväkseni sen takia, että olen äärimmäisen huolissani jalankulkijoiden liikenneturvallisuudesta. Itse käytän tällä hetkellä jo olemassa olevia suojateitä liikkuessani seudulla, vaikka nämä reitit pidentävätkin matkaani usein huomattavasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kotini viereen Espoon Leppävaaraan Ratsukadulle on muodostunut omalaatuinen liikennekulttuuri. Ihmiset ovat ottaneet ajoradan Lidl-marketin kohdalla suojatiekäyttöön. Tästä aiheutuu luonnollisesti vaaratilanteita. Myös Suur-Leppävaaran asukasfoorumi on ollut huolissaan ihmisten liikenneturvallisuudesta paikalla. Näyttää siltä, että ratkaisuksi tarvitaan uusi suojatie.

Liikennekäyttäytyminen Ratsukadulla

Olen seuraillut liikennekäyttäytymistä Ratsukadulla alkuvuodesta lähtien. Ihmiset ylittävät melko tottuneesti kadun Lidlin kohdalta ilman suojatietä. Autoilijat ovat havaintojeni mukaan vielä onnistuneet väistämään jalankulkijoita ajoradalla, mutta olen nähnyt ruuhka-aikoina myös selkeitä vaaratilanteita, jotka säikäyttävät pahanpäiväisesti joka kerta. Kadun ylittäminen marketin kohdalla ilman suojatietä on todella yleistä. Tänäkään aamuna ei tarvinnut olla pihalla kuin 3 minuuttia ennenkuin ensimmäinen ylittäjä oli ajoradalla. Ruuhka-aikoina väkeä ja ylittäjiä on huomattavasti enemmän. Eihän se toki jalankulkijoilta ole oikein hortoilla ajoradalla, mutta minkäs teet, kun monen mielestä loogisin paikka suojatielle olisi juuri siinä marketin kohdalla.

Uusi suojatie

Näyttää siltä, että yksi ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta nykytilanteesta on rakentaa Lidlin eteen uusi suojatie. Aion edistää uuden suojatien rakentamista niin hyvin kuin se resursseillani ja positiollani on mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kysymys on lähinnä rahasta. Esimerkiksi kaavoituksen puolesta asia vaikuttaa olevan kunnossa.

 

Janne Paalijärvi - http://paalijarvi.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/paalijarvi

Twitter: https://twitter.com/paalijarvi

 

Disclaimer

Läpinäkyvyyden vuoksi korostan, että asun itsekin Ratsukadulla. Vaikka uudella suojatiellä olisi myös itseäni helpottava vaikutus, olen ottanut asian selvitettäväkseni sen takia, että olen äärimmäisen huolissani jalankulkijoiden liikenneturvallisuudesta. Itse käytän tällä hetkellä jo olemassa olevia suojateitä liikkuessani seudulla, vaikka nämä reitit pidentävätkin matkaani usein huomattavasti.

]]>
2 http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243458-suojatie-espoon-leppavaaran-lidlin-viereen#comments Espoo Leppävaara Liikenneturvallisuus Tue, 26 Sep 2017 06:59:31 +0000 Janne Paalijärvi http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243458-suojatie-espoon-leppavaaran-lidlin-viereen