Saksan hallitus http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/174099/all Fri, 16 Nov 2018 18:54:52 +0200 fi Puheenjohtajakisa kiristyy Saksassa. Kenestä Merkelin seuraaja? http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264295-puheenjohtajakisa-kiristyy-saksassa-kenesta-merkelin-seuraaja <p>Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti väistyvänsä puolueensa CDU:n puheenjohtajan paikalta lokakuun lopussa ja siirtyvänsä sivuun joulukuun puoluekokouksessa. Siihen päättyy 18 vuotta kestänyt menestyksekäs valtakausi puolueen johdossa. Liittokanslerina hän haluaisi jatkaa vielä kautensa loppuun eli vuoteen 2021. Tämän toiveen toteutuminen jäänee nähtäväksi, mutta joka tapauksessa Merkel tulee jäämään maailmanhistoriaan yhtenä vahvimmista ja merkittävimmistä poliitikoista koskaan.</p><p>Joulukuun 7. alkaa Hampurissa uusi aika. Alun perin kaksitoista kristillisdemokraattien poliitikkoa olivat kiinnostuneita puheenjohtajapeliin lähtemisestä, mutta lopulta kilpailusta tuli kolmen ehdokkaan kauppa. CDU:n uuden puheenjohtajan paikasta kilpailevat: tämän vuoden helmikuussa Berliinissä valittu uusi pääsihteeri, entinen osavaltion pääministeri Annegret Kramp-Karrenbauer, Saksan terveysministeri Jens Spahn ja huippupolitiikasta pitkään sivusta ollut entinen europarlamentaarikko Friedrich Merz. Vaalikamppailu on tällä hetkellä täydessä käynnissä ja kolmikko kiertää parhaillaan Saksaa vakuuttamassa puolueen paikallisosastoja puolelleen.</p><p>Annegret Kramp-Karrenbaueria (myöh. AKK) pidetään Merkelin ehdottomana henkilökohtaisena suosikkina, vaikka liittokansleri ei ole kantaansa seuraajansa suhteen julkisesti esittänytkään. Puolueen näkyvimmän osan muodostavat kärkipoliitikot ovat myös merkittäviltä osin Kramp-Karrenbauerin takana ja lisäksi CDU:n naisjaosto on esittänyt AKK:lle tukensa. AKK on ollut Merkelin linjoilla muun muassa maahanmuuttopolitiikassa ja kuuluu sosiaalipoliittisesti puolueensa vasempaan siipeen. AKK on esittänyt vähimmäispalkkaa ja ehdottanut kovempaa verotusta ylimmille veroluokille. Hän on naiskiintiöiden puolesta, mutta vastustaa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Hän ei ole kannaltaan kuitenkaan pelkästään perinteisten perhearvojen puolesta. AKK ei ole antanut paljoakaan haastatteluja, mutta on ollut hiljattaen vieraana muun muassa suositussa puheohjelmassa valtakunnallisessa televisiossa. Uusimman 15.11. julkaistun ARD-DeutschlandTrendin kannatusmittauksen mukaan Kramp-Karrenbauer johtaa puheenjohtajakilpailua selvästi 46% kannatuksellaan.</p><p>Friedrich Merz ilmoitti haluavansa puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi kolmikosta ensimmäisenä. Hänen innokasta mukaanlähtöään voitaneen pitää yllätyksenä, sillä hän ei ole ollut näkyvästi Saksan politiikassa enää vuosikausiin. Hän on entinen europarlamentaarikko, entinen valtiopäivien oppositiojohtaja ja iältään kolmikon vanhin (s. 1955), kuuluessaan samaan sukupolveen Merkelin kanssa. Merz on myös monessa asiassa Merkelin vastakohta niin poliittisesti, kuin läsnäololtaankin. Merz ei ole rauhallinen ja lempeänoloinen, kuten Merkel, vaan räiskyvä persoona. Hän haluaisi edistää Saksan vahvaa roolia Euroopan unionin sisällä. Merz on talousliberaali, mutta arvoiltaan konservatiivinen. Saksan teollisuus haluaisi, että Merz voittaa. Merkittävän saksalaisen yrityskonsultointifirma Roland Bergerin kyselyn mukaan 72 / 114 yritysedustajista vastasi Merzin olevan paras vaihtoehto Saksan tulevaksi johtajaksi. Merz on iästään huolimatta suosittu ehdokas puolueensa nuorisojärjestössä. Uusin kannatusmittaus povaa Friedrich Merzille 31% kannatusta. Hän jää tässä vaiheessa kilpailua vielä selkeästi AKK:n kannatuksen taakse.</p><p>Jens Spahn on ehdokkaista liittotasavallan ministerinä maassa valmiiksi tunnettu hahmo ja on ollut vuoden alusta saakka mediassa positionsa vuoksi esillä. Hän on arvokonservatiivi ja näkee puolueensa maahanmuuttopolitiikan laskeneiden kannatuslukujen syynä. Spahn haluaisi pitää jatkossakin hyvät suhteet muun muassa maahanmuuttopolitiikastaan kiivasta debattia aiheuttaneisiin Unkariin ja Itävaltaan. Hän on ehdokkaista nuorin (s. 1980) ja käyttää ahkerimmin sosiaalista mediaa. Hän on myös antanut ehdokkuudestaan lukuisia haastatteluja, mutta uusimman kannatuskyselyn perusteella hän ei ole joulukuun vaalissa vahvoilla. Kannatusmittauksen mukaan häntä äänestäisi vain 12% vastaajista. Hänen aikansa voi hyvinkin tulla vielä myöhemmin, sillä hän kuuluu CDU:n nuoren polven ehdottomiin huippupoliitikkoihin. Tällä hetkellä tilanne näyttää hänen kannaltaan kuitenkin haastavalta.</p><p>Kuka siis tulee olemaan CDU:n uusi puheenjohtaja ja mahdollisesti Saksan seuraava liittokansleri? Annegret Kramp-Karrenbauerin tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä. Ilman kohuja tai kovan luokan munauksia hänet voidaan hyvinkin valita. Hänen tarvitsee tuskin muuttaa kampanjassaan mitään. Hän on ehdokkaista lähimpänä Merkelin kokonaislinjaa ja toisi sille jatkuvuutta myös Saksan rajojen ulkopuolella. Merz on eräänlainen vastavoima Merkelille. Spahn näyttää jääneen jo liikaa kärjen vauhdista. Pitää muistaa myös, että Spahn on Merkelin kabinetin jäsen, eikä liian räväkkään irtiottoon (vrt. Merz) ole hänellä välttämättä varaa.&nbsp;</p><p>Kisan voittaja julistetaan kolmen viikon päästä joulukuun toisena viikonloppuna Hampurissa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti väistyvänsä puolueensa CDU:n puheenjohtajan paikalta lokakuun lopussa ja siirtyvänsä sivuun joulukuun puoluekokouksessa. Siihen päättyy 18 vuotta kestänyt menestyksekäs valtakausi puolueen johdossa. Liittokanslerina hän haluaisi jatkaa vielä kautensa loppuun eli vuoteen 2021. Tämän toiveen toteutuminen jäänee nähtäväksi, mutta joka tapauksessa Merkel tulee jäämään maailmanhistoriaan yhtenä vahvimmista ja merkittävimmistä poliitikoista koskaan.

Joulukuun 7. alkaa Hampurissa uusi aika. Alun perin kaksitoista kristillisdemokraattien poliitikkoa olivat kiinnostuneita puheenjohtajapeliin lähtemisestä, mutta lopulta kilpailusta tuli kolmen ehdokkaan kauppa. CDU:n uuden puheenjohtajan paikasta kilpailevat: tämän vuoden helmikuussa Berliinissä valittu uusi pääsihteeri, entinen osavaltion pääministeri Annegret Kramp-Karrenbauer, Saksan terveysministeri Jens Spahn ja huippupolitiikasta pitkään sivusta ollut entinen europarlamentaarikko Friedrich Merz. Vaalikamppailu on tällä hetkellä täydessä käynnissä ja kolmikko kiertää parhaillaan Saksaa vakuuttamassa puolueen paikallisosastoja puolelleen.

Annegret Kramp-Karrenbaueria (myöh. AKK) pidetään Merkelin ehdottomana henkilökohtaisena suosikkina, vaikka liittokansleri ei ole kantaansa seuraajansa suhteen julkisesti esittänytkään. Puolueen näkyvimmän osan muodostavat kärkipoliitikot ovat myös merkittäviltä osin Kramp-Karrenbauerin takana ja lisäksi CDU:n naisjaosto on esittänyt AKK:lle tukensa. AKK on ollut Merkelin linjoilla muun muassa maahanmuuttopolitiikassa ja kuuluu sosiaalipoliittisesti puolueensa vasempaan siipeen. AKK on esittänyt vähimmäispalkkaa ja ehdottanut kovempaa verotusta ylimmille veroluokille. Hän on naiskiintiöiden puolesta, mutta vastustaa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Hän ei ole kannaltaan kuitenkaan pelkästään perinteisten perhearvojen puolesta. AKK ei ole antanut paljoakaan haastatteluja, mutta on ollut hiljattaen vieraana muun muassa suositussa puheohjelmassa valtakunnallisessa televisiossa. Uusimman 15.11. julkaistun ARD-DeutschlandTrendin kannatusmittauksen mukaan Kramp-Karrenbauer johtaa puheenjohtajakilpailua selvästi 46% kannatuksellaan.

Friedrich Merz ilmoitti haluavansa puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi kolmikosta ensimmäisenä. Hänen innokasta mukaanlähtöään voitaneen pitää yllätyksenä, sillä hän ei ole ollut näkyvästi Saksan politiikassa enää vuosikausiin. Hän on entinen europarlamentaarikko, entinen valtiopäivien oppositiojohtaja ja iältään kolmikon vanhin (s. 1955), kuuluessaan samaan sukupolveen Merkelin kanssa. Merz on myös monessa asiassa Merkelin vastakohta niin poliittisesti, kuin läsnäololtaankin. Merz ei ole rauhallinen ja lempeänoloinen, kuten Merkel, vaan räiskyvä persoona. Hän haluaisi edistää Saksan vahvaa roolia Euroopan unionin sisällä. Merz on talousliberaali, mutta arvoiltaan konservatiivinen. Saksan teollisuus haluaisi, että Merz voittaa. Merkittävän saksalaisen yrityskonsultointifirma Roland Bergerin kyselyn mukaan 72 / 114 yritysedustajista vastasi Merzin olevan paras vaihtoehto Saksan tulevaksi johtajaksi. Merz on iästään huolimatta suosittu ehdokas puolueensa nuorisojärjestössä. Uusin kannatusmittaus povaa Friedrich Merzille 31% kannatusta. Hän jää tässä vaiheessa kilpailua vielä selkeästi AKK:n kannatuksen taakse.

Jens Spahn on ehdokkaista liittotasavallan ministerinä maassa valmiiksi tunnettu hahmo ja on ollut vuoden alusta saakka mediassa positionsa vuoksi esillä. Hän on arvokonservatiivi ja näkee puolueensa maahanmuuttopolitiikan laskeneiden kannatuslukujen syynä. Spahn haluaisi pitää jatkossakin hyvät suhteet muun muassa maahanmuuttopolitiikastaan kiivasta debattia aiheuttaneisiin Unkariin ja Itävaltaan. Hän on ehdokkaista nuorin (s. 1980) ja käyttää ahkerimmin sosiaalista mediaa. Hän on myös antanut ehdokkuudestaan lukuisia haastatteluja, mutta uusimman kannatuskyselyn perusteella hän ei ole joulukuun vaalissa vahvoilla. Kannatusmittauksen mukaan häntä äänestäisi vain 12% vastaajista. Hänen aikansa voi hyvinkin tulla vielä myöhemmin, sillä hän kuuluu CDU:n nuoren polven ehdottomiin huippupoliitikkoihin. Tällä hetkellä tilanne näyttää hänen kannaltaan kuitenkin haastavalta.

Kuka siis tulee olemaan CDU:n uusi puheenjohtaja ja mahdollisesti Saksan seuraava liittokansleri? Annegret Kramp-Karrenbauerin tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä. Ilman kohuja tai kovan luokan munauksia hänet voidaan hyvinkin valita. Hänen tarvitsee tuskin muuttaa kampanjassaan mitään. Hän on ehdokkaista lähimpänä Merkelin kokonaislinjaa ja toisi sille jatkuvuutta myös Saksan rajojen ulkopuolella. Merz on eräänlainen vastavoima Merkelille. Spahn näyttää jääneen jo liikaa kärjen vauhdista. Pitää muistaa myös, että Spahn on Merkelin kabinetin jäsen, eikä liian räväkkään irtiottoon (vrt. Merz) ole hänellä välttämättä varaa. 

Kisan voittaja julistetaan kolmen viikon päästä joulukuun toisena viikonloppuna Hampurissa. 

]]>
0 http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264295-puheenjohtajakisa-kiristyy-saksassa-kenesta-merkelin-seuraaja#comments Angela Merkel CDU Eurooppa Saksan hallitus Fri, 16 Nov 2018 16:54:52 +0000 Janne Heikkinen http://janneheikkinen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264295-puheenjohtajakisa-kiristyy-saksassa-kenesta-merkelin-seuraaja
Merkel muss weg! – Hessenin kohtalonvaalit http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263293-merkel-muss-weg-hessenin-kohtalonvaalit <p>Demokratian paras puoli on siinä, että jokaisen hallituksen ja hallitsijan on joskus väistyttävä. Ei vain silloin kuin Suuri Hallitsija päättää kutsua pois, vaan silloin kun kansa niin haluaa.</p><p>Nyt sellainen hetki on käymässä toteen Saksassa. Hessenin kohtalonvaalit merkitsivät suur-rökäletappiota CDU:lle ja Saksan demareille.</p><p><em>Merkelin täytyy lähteä - Merkel muss weg!</em> Saksan Hessenin osavaltion vaali paljastaa sen, että yksi aikakausi on lopussa. Saksalaiset ovat kertakaikkiaan saaneet tarpeekseen Angela Merkelin hallinnosta ja hänen kokoomushallituksestaan. <em>Välitulosten mukaan</em> (<a href="http://m.spiegel.de/index-compact.html">http://m.spiegel.de/index-compact.html</a>) Merkelin puolue, CDU, saisi vain 27,2% tuloksen (36 paikkaa). Pudotusta on yli 11%. Romahdus on hirmuinen. Yhteinen tappio demarien kanssa olisi 22%.</p><p><strong>Tulos hajottaa suuren koalition</strong></p><p>Miksi tämä maapäivävaali on niin tärkeä Saksalle ja Euroopalle?</p><p>Ehkä siksi, että Saksa on ajautunut ennennäkemättömään poliittiseen pattitilanteeseen, joka tuskin kuitenkaan voi kestää kauaa. Hessen, hyvinvoiva ja iso osavaltio näyttää suuntaa tulevaisuuteen. Surkea tulos molemmille hallituspuolueille repii rikki viimeisenkin hallitusta yhdistävän liiman.</p><p>Hesseniä hallinnut pääministeri <em>Volker Bouffier</em> on yksi kansleri Angela Merkelin läheisimpiä liittolaisia. Merkelin pitkä auringonlasku on nyt päättymässä pimeyteen. Saksa tarvitsee paitsi uuden hallituksen myös uuden johtajan. Kuvaavaa tilanteelle on se, että vaalitappion myötä Bouffier on alkanut nyt syytellä entistä suojelijaansa Merkeliä. Hänestä on tullut nyt painolasti.</p><p>Sosialidemokraateille (SPD) uusi tappio (ovensuukyselyjen mukaan kannatus on vain 19,8% &nbsp;(26 paikkaa) osoittaa, että heidän päätöksensä mennä jälleen kerran Merkelin hallitukseen oli käännös tielle tuhoon. Entistä suurpuoluetta uhkaa nyt vajoaminen voimattomaksi pikkupuolueeksi. Sen ainoat mahdollisuudet pelastukseen ovat joko oppositiossa tai sitten hallituksessa uudella puoluepohjalla. Nyt se sulaa pikkupuolueeksi silmissä.</p><p><strong>Vihreiden voitto</strong></p><p>Vihreät ovat Saksassa nyt AfD:n kanssa voimakkaassa myötätuulessa. He ovat hallituskipeitä eikä ole syytä epäillä, että heidät on löydettävissä uudesta hallituksesta. He saivat kyselyiden mukaan miltei yhtä paljon kuin demarit &ndash; 19,6%. (26).</p><p>Myös AfD menestyi jälleen erinomaisesti. Sillä on nyt edustus jokaisessa Saksan osavaltiossa ja kyselyiden mukaan se sai 13,2% äänistä (17 paikkaa). Sen parlamenttiryhmän johtaja <em>Alice Weidel</em> tuuletti jo twitterissä, että se on &rdquo;kansan puolue&rdquo; ja että se on ankkuroitunut Saksan parlamentaariseen elämään.</p><p>Kuitenkin kasvu läntisen Saksan taloudellisilla voittaja-alueilla, joihin myös Hessen kuuluu, ei riitä tuomaan sitä lähelle hallitusvastuuta. Vain Itä-Saksassa AfD on vaikeasti ohitettava uusia hallituksia muodostettaessa.&quot; Huomattakoon myös, että myös vasemmisto Linke sai edustajia parlamenttiin (6.4% ja 9 paikkaa) yhdessä vapaiden demokraattien kanssa ( 7.7%) 10 paikkaa.</p><p>Tulos on äärimmäisen vaikea tulevien hallitusneuvottelujen kannalta. Nykyinen Hessenin osavaltion hallitus on CDU:n ja vihreiden yhteinen. &nbsp;Siltäkin, vihreiden voitosta huolimatta, siltä näyttää menneen ehdoton enemmistö. Se voisi periaatteessa ehkä jatkaa mutta tulos aiheuttaa jänniteitä valtakunnan hallitukseen nähden, jossa myös demarit ovat mukana.</p><p>Joka tapauksessa CDU on hallinnut tätä Saksan neljänneksi taloudellisesti menestynyttä aluetta jo 19 vuotta, josta viimeiset 5 vuotta vihreiden kanssa. Luultavinta on että nyt yritetään vanhalla tai sitten kokeillaan &rdquo;Jamaika&rdquo;-koalitiota, jossa &rdquo;vapaat demokraatit&rdquo; olisivat mukana (nimitys tulee puolueiden väreistä, jotka muistuttavat Jamaikan lippua).</p><p><strong>Merkelin aika päättyy pihahdukseen </strong></p><p>Jamaika tai ei Merkelille tämä tulos on katastrofi. CDU:n kokous on joulukuussa ja nyt näyttää siltä, että näillä tuloksilla uutta johtajuutta ei tule.</p><p>Suurin syy Merkelin poliittiseen konkurssiin johtuu turvapaikkakriisistä. Ehkä se ratkaiseva syy on siinä, että saksalaiset eivät kyenneet sulattamaan tulijoita eikä poliittisesti korrekti hyssyttely vienyt tulokseen. Ehkä pahin esimerkki tästä on kauniissa yliopistokaupungissa Freiburgissa tapahtunut joukkoraiskaus. Epäillyt, arviolta 15 henkeä, olivat 2015 invaasion tulijoita, jotka olivat Saksassa syyllistyneet moniin rikoksiin. Heitä ei kuitenkaan asetettu syytteeseen. Tämä lepsuus on johtanut siihen, että tekijät ovat rohkaistuneet pahempiin rikoksiin. Kun viranomaiset eivät ole reagoineet tähän ovat kansalaiset aktivoituneet ja äänestävät AfD-puoluetta.</p><p>Liika on liikaa. &nbsp;</p><p><strong>Mikä on tarinan opetus?</strong></p><p>Ehkä se, että kansa niin Saksassa (kuin Suomessakin) haluaa oikeutta, totuutta ja kohtuullisuutta. Mikäli poliitikot työntävät päänsä pensaaseen, media leikkii hyvistä tai oikeuslaitos katselee muualle, niin se johtaa hyvin pian siihen, että tätä &rdquo;hälläväliä- politiikkaa ajaneet poliitikot ovat pian entisiä suuruuksia ja median edustajat etsivät uutta työpaikkaa. &nbsp;</p><p>Kaikki mainen katoaa.</p><p>Näin tapahtunee myös Merkelin nykyiselle hallitukselle, josta demarit hyvin ilmeisesti lähtevät tiehensä huonojen vaalituloksien takia. Hessenissä kyse oli siten kysymys &#39;<em>Schicksalswahl&#39;</em> yllätyksestä &ndash; eli kohtalon vaaleista, jotka ilmeisesti lopettavat demarien hallitustaipaleen ja Merkelin uran.</p><p>On tämä! Mitään sopivaa hallituskoalitiota tai valtakunnan hallitusta ei taida tulla, mikäli Merkelin koalitio hajoaa. Ehkäpä uudet vaalit pelastavat tilanteen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demokratian paras puoli on siinä, että jokaisen hallituksen ja hallitsijan on joskus väistyttävä. Ei vain silloin kuin Suuri Hallitsija päättää kutsua pois, vaan silloin kun kansa niin haluaa.

Nyt sellainen hetki on käymässä toteen Saksassa. Hessenin kohtalonvaalit merkitsivät suur-rökäletappiota CDU:lle ja Saksan demareille.

Merkelin täytyy lähteä - Merkel muss weg! Saksan Hessenin osavaltion vaali paljastaa sen, että yksi aikakausi on lopussa. Saksalaiset ovat kertakaikkiaan saaneet tarpeekseen Angela Merkelin hallinnosta ja hänen kokoomushallituksestaan. Välitulosten mukaan (http://m.spiegel.de/index-compact.html) Merkelin puolue, CDU, saisi vain 27,2% tuloksen (36 paikkaa). Pudotusta on yli 11%. Romahdus on hirmuinen. Yhteinen tappio demarien kanssa olisi 22%.

Tulos hajottaa suuren koalition

Miksi tämä maapäivävaali on niin tärkeä Saksalle ja Euroopalle?

Ehkä siksi, että Saksa on ajautunut ennennäkemättömään poliittiseen pattitilanteeseen, joka tuskin kuitenkaan voi kestää kauaa. Hessen, hyvinvoiva ja iso osavaltio näyttää suuntaa tulevaisuuteen. Surkea tulos molemmille hallituspuolueille repii rikki viimeisenkin hallitusta yhdistävän liiman.

Hesseniä hallinnut pääministeri Volker Bouffier on yksi kansleri Angela Merkelin läheisimpiä liittolaisia. Merkelin pitkä auringonlasku on nyt päättymässä pimeyteen. Saksa tarvitsee paitsi uuden hallituksen myös uuden johtajan. Kuvaavaa tilanteelle on se, että vaalitappion myötä Bouffier on alkanut nyt syytellä entistä suojelijaansa Merkeliä. Hänestä on tullut nyt painolasti.

Sosialidemokraateille (SPD) uusi tappio (ovensuukyselyjen mukaan kannatus on vain 19,8%  (26 paikkaa) osoittaa, että heidän päätöksensä mennä jälleen kerran Merkelin hallitukseen oli käännös tielle tuhoon. Entistä suurpuoluetta uhkaa nyt vajoaminen voimattomaksi pikkupuolueeksi. Sen ainoat mahdollisuudet pelastukseen ovat joko oppositiossa tai sitten hallituksessa uudella puoluepohjalla. Nyt se sulaa pikkupuolueeksi silmissä.

Vihreiden voitto

Vihreät ovat Saksassa nyt AfD:n kanssa voimakkaassa myötätuulessa. He ovat hallituskipeitä eikä ole syytä epäillä, että heidät on löydettävissä uudesta hallituksesta. He saivat kyselyiden mukaan miltei yhtä paljon kuin demarit – 19,6%. (26).

Myös AfD menestyi jälleen erinomaisesti. Sillä on nyt edustus jokaisessa Saksan osavaltiossa ja kyselyiden mukaan se sai 13,2% äänistä (17 paikkaa). Sen parlamenttiryhmän johtaja Alice Weidel tuuletti jo twitterissä, että se on ”kansan puolue” ja että se on ankkuroitunut Saksan parlamentaariseen elämään.

Kuitenkin kasvu läntisen Saksan taloudellisilla voittaja-alueilla, joihin myös Hessen kuuluu, ei riitä tuomaan sitä lähelle hallitusvastuuta. Vain Itä-Saksassa AfD on vaikeasti ohitettava uusia hallituksia muodostettaessa." Huomattakoon myös, että myös vasemmisto Linke sai edustajia parlamenttiin (6.4% ja 9 paikkaa) yhdessä vapaiden demokraattien kanssa ( 7.7%) 10 paikkaa.

Tulos on äärimmäisen vaikea tulevien hallitusneuvottelujen kannalta. Nykyinen Hessenin osavaltion hallitus on CDU:n ja vihreiden yhteinen.  Siltäkin, vihreiden voitosta huolimatta, siltä näyttää menneen ehdoton enemmistö. Se voisi periaatteessa ehkä jatkaa mutta tulos aiheuttaa jänniteitä valtakunnan hallitukseen nähden, jossa myös demarit ovat mukana.

Joka tapauksessa CDU on hallinnut tätä Saksan neljänneksi taloudellisesti menestynyttä aluetta jo 19 vuotta, josta viimeiset 5 vuotta vihreiden kanssa. Luultavinta on että nyt yritetään vanhalla tai sitten kokeillaan ”Jamaika”-koalitiota, jossa ”vapaat demokraatit” olisivat mukana (nimitys tulee puolueiden väreistä, jotka muistuttavat Jamaikan lippua).

Merkelin aika päättyy pihahdukseen

Jamaika tai ei Merkelille tämä tulos on katastrofi. CDU:n kokous on joulukuussa ja nyt näyttää siltä, että näillä tuloksilla uutta johtajuutta ei tule.

Suurin syy Merkelin poliittiseen konkurssiin johtuu turvapaikkakriisistä. Ehkä se ratkaiseva syy on siinä, että saksalaiset eivät kyenneet sulattamaan tulijoita eikä poliittisesti korrekti hyssyttely vienyt tulokseen. Ehkä pahin esimerkki tästä on kauniissa yliopistokaupungissa Freiburgissa tapahtunut joukkoraiskaus. Epäillyt, arviolta 15 henkeä, olivat 2015 invaasion tulijoita, jotka olivat Saksassa syyllistyneet moniin rikoksiin. Heitä ei kuitenkaan asetettu syytteeseen. Tämä lepsuus on johtanut siihen, että tekijät ovat rohkaistuneet pahempiin rikoksiin. Kun viranomaiset eivät ole reagoineet tähän ovat kansalaiset aktivoituneet ja äänestävät AfD-puoluetta.

Liika on liikaa.  

Mikä on tarinan opetus?

Ehkä se, että kansa niin Saksassa (kuin Suomessakin) haluaa oikeutta, totuutta ja kohtuullisuutta. Mikäli poliitikot työntävät päänsä pensaaseen, media leikkii hyvistä tai oikeuslaitos katselee muualle, niin se johtaa hyvin pian siihen, että tätä ”hälläväliä- politiikkaa ajaneet poliitikot ovat pian entisiä suuruuksia ja median edustajat etsivät uutta työpaikkaa.  

Kaikki mainen katoaa.

Näin tapahtunee myös Merkelin nykyiselle hallitukselle, josta demarit hyvin ilmeisesti lähtevät tiehensä huonojen vaalituloksien takia. Hessenissä kyse oli siten kysymys 'Schicksalswahl' yllätyksestä – eli kohtalon vaaleista, jotka ilmeisesti lopettavat demarien hallitustaipaleen ja Merkelin uran.

On tämä! Mitään sopivaa hallituskoalitiota tai valtakunnan hallitusta ei taida tulla, mikäli Merkelin koalitio hajoaa. Ehkäpä uudet vaalit pelastavat tilanteen?

]]>
25 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263293-merkel-muss-weg-hessenin-kohtalonvaalit#comments Angela Merkel Hessen Saksan hallitus Sun, 28 Oct 2018 21:17:20 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263293-merkel-muss-weg-hessenin-kohtalonvaalit
Onko Saksassa viimeinen GroKo hallitus? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251465-onko-saksassa-viimeinen-groko-hallitus <p>SPD päättää tulevana viikonloppuna jäsenäänestyksessään siitä, syntyykö CDU/CSU:n ja SPD:n saavuttaman neuvottelutuloksen mukainen uusi GroKo (suuri koalitio) -hallitus. Hallituksen muodostaminen Saksaan on syyskuussa pidettyjen liittopäivävaalien jälkeen poikkeuksellisen vaikeaa. Vaaleista on jo lähes puoli vuotta.</p><p>Vaalien jälkeen oli kaksi vaihtoehtoa enemmistöhallituksen muodostamiseen.&nbsp; Ensin yritettiin ns. Jamaika-kokoonpanoa (CDU/CSU, FDP&nbsp; ja Vihreät). Se päättyi FDP:n käveltyä ulos hallitusneuvotteluista. Sitten presidentti Steinmeier sai&nbsp; suostuteltua SPD:n neuvottelemaan CDU/CSU:n kanssa. Nyt uuden hallituksen syntyminen on kiinni SPD:n jäsenäänestyksestä.</p><p>Kysymyksessä voi kuitenkin viimeinen mahdollisuus suurten koalition hallituksen muodostamiseen? Viime vaaleissa CDU/CSU ja SPD saivat vielä selkeän yli 53% enemmistön äänistä. Mielipidemittausten mukaan SPD:n kannatus on laskenut noin 4 %-yksikköä vaaleista, joten uusien vaalien tullessa ei Unionipuolueiden ja SPD:n enemmistö ole mitenkään varmaa. Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvittaisiin mahdollisesti kolmaskin osapuoli.</p><p><a href="http://www.wahlrecht.de/umfragen/" title="http://www.wahlrecht.de/umfragen/">http://www.wahlrecht.de/umfragen/</a></p><p>Jos uutta GroKo-hallitusta nyt ei synny on lähes varmaa, että ajaudutaan uusiin vaaleihin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SPD päättää tulevana viikonloppuna jäsenäänestyksessään siitä, syntyykö CDU/CSU:n ja SPD:n saavuttaman neuvottelutuloksen mukainen uusi GroKo (suuri koalitio) -hallitus. Hallituksen muodostaminen Saksaan on syyskuussa pidettyjen liittopäivävaalien jälkeen poikkeuksellisen vaikeaa. Vaaleista on jo lähes puoli vuotta.

Vaalien jälkeen oli kaksi vaihtoehtoa enemmistöhallituksen muodostamiseen.  Ensin yritettiin ns. Jamaika-kokoonpanoa (CDU/CSU, FDP  ja Vihreät). Se päättyi FDP:n käveltyä ulos hallitusneuvotteluista. Sitten presidentti Steinmeier sai  suostuteltua SPD:n neuvottelemaan CDU/CSU:n kanssa. Nyt uuden hallituksen syntyminen on kiinni SPD:n jäsenäänestyksestä.

Kysymyksessä voi kuitenkin viimeinen mahdollisuus suurten koalition hallituksen muodostamiseen? Viime vaaleissa CDU/CSU ja SPD saivat vielä selkeän yli 53% enemmistön äänistä. Mielipidemittausten mukaan SPD:n kannatus on laskenut noin 4 %-yksikköä vaaleista, joten uusien vaalien tullessa ei Unionipuolueiden ja SPD:n enemmistö ole mitenkään varmaa. Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvittaisiin mahdollisesti kolmaskin osapuoli.

http://www.wahlrecht.de/umfragen/

Jos uutta GroKo-hallitusta nyt ei synny on lähes varmaa, että ajaudutaan uusiin vaaleihin.

 

]]>
21 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251465-onko-saksassa-viimeinen-groko-hallitus#comments Saksa Saksan hallitus Suuri koalitio Tue, 27 Feb 2018 13:44:47 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251465-onko-saksassa-viimeinen-groko-hallitus
Saksassa ei uusi hallitus ota syntyäkseen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246207-saksassa-ei-uusi-hallitus-ota-syntyakseen <p>Saksa ei saanut eilenkään vielä&nbsp; <a href="http://www.tagesschau.de/multimedia/video/video-347533.html">uutta hallitusta</a>.</p><p>Yölliset hallitusneuvottelut on keskeytetty ja&nbsp; ne&nbsp; jatkuvat&nbsp; tänään. Tänään&nbsp; kello 13&nbsp; jälkeen kuultaneen, onko tällä nk. Jamaika koalitiolla&nbsp;&nbsp;(<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/CDU/CSU" target="_blank" title="CDU/CSU">CDU/CSU</a>&nbsp;+&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Free_Democratic_Party_(Germany)" target="_blank" title="Free Democratic Party (Germany)">FDP</a>&nbsp;+&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alliance_90/The_Greens" target="_blank" title="Alliance 90/The Greens">Green</a>)&nbsp; &nbsp;enää edellytyksiä jatkaa hallitusneuvotteluja.</p><p>Jos liittokansleri Angela Merkelin johtamat hallitusneuvottelut päättyvät tuloksettomina, ajautuuko Saksa&nbsp; uusi liittopäivävaaleihin ?</p><p><a href="http://www.wahlrecht.de/umfragen/">Mielipidetiedustelut&nbsp;</a>&nbsp;syyskuun&nbsp; liittopäivävaalien&nbsp;&nbsp;(<a href="https://wahl.tagesschau.de/wahlen/2017-09-24-BT-DE/index.shtml">Bundestagswahl 2017</a>)&nbsp;&nbsp;jälkeen eivät kerro juurikaan suurista muutoksista.</p><p>Saksan liittopäivävaalien jälkeen odotettiin&nbsp;<a href="http://www.spiegel.de/international/europe/angela-merkel-should-follow-macron-s-path-on-europe-a-1170646.html">liittokansleri Merkelin ja Ranskan presidentti&nbsp; Macronin&nbsp;</a>&nbsp;ottavan EU-politiikassa ja koko EU:n toiminnan kehittämisessä dominoivan aseman. Tätä ei vielä ole tapahtunut ja tapahtuuko sitä lainkaan ?</p><p>Nimittäin Angela Merkelin asema jatkaa liittokanslerina voi muuttua radikaalisti, jos Saksassa ei saada uutta hallitusta ja maa ajautuu uusiin vaaleihin. Saksan tilanne vaikuttaa myös presidentti Macronin asemaan Ranskassa, vaikka hänen taustapuolueellaan on vankka enemmistö kansalliskokouksessa&nbsp;&nbsp;<a class="fl" href="https://en.wikipedia.org/wiki/French_legislative_election,_2017#National_results">kesäkuun vaalien&nbsp;</a>jälkeen.</p><p>Euroopan ja Suomen kannalta olisi parasta, jos Saksa saisi&nbsp; tänään hallituksen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksa ei saanut eilenkään vielä  uutta hallitusta.

Yölliset hallitusneuvottelut on keskeytetty ja  ne  jatkuvat  tänään. Tänään  kello 13  jälkeen kuultaneen, onko tällä nk. Jamaika koalitiolla  (CDU/CSU + FDP + Green)   enää edellytyksiä jatkaa hallitusneuvotteluja.

Jos liittokansleri Angela Merkelin johtamat hallitusneuvottelut päättyvät tuloksettomina, ajautuuko Saksa  uusi liittopäivävaaleihin ?

Mielipidetiedustelut  syyskuun  liittopäivävaalien  (Bundestagswahl 2017)  jälkeen eivät kerro juurikaan suurista muutoksista.

Saksan liittopäivävaalien jälkeen odotettiin liittokansleri Merkelin ja Ranskan presidentti  Macronin  ottavan EU-politiikassa ja koko EU:n toiminnan kehittämisessä dominoivan aseman. Tätä ei vielä ole tapahtunut ja tapahtuuko sitä lainkaan ?

Nimittäin Angela Merkelin asema jatkaa liittokanslerina voi muuttua radikaalisti, jos Saksassa ei saada uutta hallitusta ja maa ajautuu uusiin vaaleihin. Saksan tilanne vaikuttaa myös presidentti Macronin asemaan Ranskassa, vaikka hänen taustapuolueellaan on vankka enemmistö kansalliskokouksessa  kesäkuun vaalien jälkeen.

Euroopan ja Suomen kannalta olisi parasta, jos Saksa saisi  tänään hallituksen.

 

 

 

]]>
8 http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246207-saksassa-ei-uusi-hallitus-ota-syntyakseen#comments Saksan hallitus Fri, 17 Nov 2017 05:03:26 +0000 Seppo-Juha Pietikäinen http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246207-saksassa-ei-uusi-hallitus-ota-syntyakseen