Kotimaa http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Tue, 23 Oct 2018 12:32:04 +0300 fi Ei etsitä ongelmia, vaan ongelmiin ratkaisuja http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263013-ei-etsita-ongelmia-vaan-ongelmiin-ratkaisuja <p>Työmarkkinatilanne on tulehtunut poikkeuksellisen pahasti. Vaalien lähestyessä pienestäkin haavasta saattaa tulla paha ongelma ja nyt näyttää siltä. On puhuttu paljon, että SDP olisi jopa valjastanut ja saanutkin nyt SAK:n johdolla koko AY-liikkeen mukaan tekemään eduskuntavaalikampanjaansa. Ei kai sentään. Mutta ei kaikki tällaistakaan ajatusta ole voineet olla sivuuttamatta, kun on katsonut mm. ammattiyhdistysliikkeen äänekkäimpien lakkopäälliköiden taustoja. Yksi toisensa jälkeen heiltä löytyy poikkeuksellisen läheinen ja myös tiivis yhteys SDP:hen.</p><p>Omakin ammattiyhdistykseni eli opettajien OAJ on lähtenyt mukaan tukemaan näitä toimia. Itse entisenä opettajana ja edelleen OAJ:n jäsenenä olisin ymmärtänyt paljon paremmin toimet vaikkapa opettajien ja lastentarhanopettajien palkkojen korottamiseksi vuosien saatossa ja saamiseksi oikealle tasolle kuin nämä toimet asiassa mikä ei käytännössä koske OAJ:n jäseniä juuri lainkaan. Voimia näytetään minusta nyt täydellisen väärässä paikassa ja väärään aikaan. Tulee mieleen tapaus koulun välitunnilta missä reilu ja mukavakin kaveri lähti mukaan koulukiusaamiseen saadakseen hyväksyntää isommilta ja kovemmilta.</p><p>Minun oli vaikea esimerkiksi itse ymmärtää ja hyväksyä sitä, että OAJ halusi kieltää opettajia jakamasta koululla sinne lapsille tuotua ruokaa. Opettajien ammattijärjestö siis kannusti opettajia rikkomaan perusopetuslain 31 &sect;:lää, missä yksiselitteisesti todetaan, että &rdquo;opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria&rdquo;. Saman tiukan lainvaatimuksen rikkomista voi ihmetellä myös Raision kaupungin kohdalla missä kaupunginjohtaja, entinen SDP:n puoluesihteeri, Ari Korhonen mahtikäskyllään kielsi jopa koululle ruuan tuonnin. Korhoselta ja Raision kaupungin johtavilta päättäjiltä pitäisi nyt kysyä, että rikottiinko kaupungissa tarkoituksella ja jopa vakaasti harkiten perusopetuslain 31 pykälää? Toivottavasti OAJ ryhtyy tässä toimiin. Tämä huoli heille tosiasiallisesti kuuluu.</p><p>Asia mistä riidellään on kuitenkin pieni eikä se todellakaan anna edes oikein oikeutusta tällaisiin toimiin. Ja siksi nyt pitääkin etsiä tie puolin ja toisin tällaisesta nokittelusta. Lakkoilu vaarantaa pahimmillaan talouskasvuamme ja myös monen edelleen työttömänä olevan työllistymistavoitteet vaikeutuvat. Tuoreimmat työllisyysluvut kertoivat, että emme enää ole 72 prosentinkaan työllisyysastetavoitteessa ja tätä menoa saamme haudata myös toiveet hyvinvointiyhteiskunnan kannalta välttämättömästä 75 prosentin työllisyysasteesta.</p><p>Nyt sovintoa pitää etsiä ja etsitäänkin. Työmarkkinajärjestöt valmistelevat julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan hallitukselle ehdotusta irtisanomislakia koskevaan kiistaan. SAK, STTK, Akava ja Kuntatyönantajat ja myös EK olisivat ehdottamassa irtisanomislain korvaamista helpottamalla määräaikaisuuksia pienissä yrityksissä.</p><p>Asia onkin edennyt nyt oikeaan suuntaan, kun maanantaina valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi, miten irtisanomislain aiheuttama lakkokierre voidaan ratkaista. Ratkaisu voisi löytyä esimerkiksi työaikalaista missä paikallinen sopiminen ulotettaisiin myös järjestäytymättömiin yrityksiin. Näin sopijaosapuolena voisi olla myös joku muu taho kuin ay-liittoon kuuluva luottamushenkilö. Orpo totesi, että hän on valmis harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja.</p><p>Ratkaisu on siis varmasti löydettävissä ja siitä sovusta hyötyisi koko Suomi ja ennen muuta kaikki työntekijät ja työttömätkin. Suomi tarvitsee toimia joilla työllistyminen ja työllistäminen helpottuu ja tätä kautta edelleen korkeana oleva työttömyys saadaan laskuun. Tämä on ennen muuta yksilötasolla jokaisen työttömänä edelleen olevan etu.</p><p>Ei siis etsitä ongelmia vaan etsitään ongelmiin ratkaisuja.</p><p>Timo Heinonen<br />Kansanedustaja (kok.)<br />Valtiovarainvaliokunnan jäsen&nbsp;</p> Työmarkkinatilanne on tulehtunut poikkeuksellisen pahasti. Vaalien lähestyessä pienestäkin haavasta saattaa tulla paha ongelma ja nyt näyttää siltä. On puhuttu paljon, että SDP olisi jopa valjastanut ja saanutkin nyt SAK:n johdolla koko AY-liikkeen mukaan tekemään eduskuntavaalikampanjaansa. Ei kai sentään. Mutta ei kaikki tällaistakaan ajatusta ole voineet olla sivuuttamatta, kun on katsonut mm. ammattiyhdistysliikkeen äänekkäimpien lakkopäälliköiden taustoja. Yksi toisensa jälkeen heiltä löytyy poikkeuksellisen läheinen ja myös tiivis yhteys SDP:hen.

Omakin ammattiyhdistykseni eli opettajien OAJ on lähtenyt mukaan tukemaan näitä toimia. Itse entisenä opettajana ja edelleen OAJ:n jäsenenä olisin ymmärtänyt paljon paremmin toimet vaikkapa opettajien ja lastentarhanopettajien palkkojen korottamiseksi vuosien saatossa ja saamiseksi oikealle tasolle kuin nämä toimet asiassa mikä ei käytännössä koske OAJ:n jäseniä juuri lainkaan. Voimia näytetään minusta nyt täydellisen väärässä paikassa ja väärään aikaan. Tulee mieleen tapaus koulun välitunnilta missä reilu ja mukavakin kaveri lähti mukaan koulukiusaamiseen saadakseen hyväksyntää isommilta ja kovemmilta.

Minun oli vaikea esimerkiksi itse ymmärtää ja hyväksyä sitä, että OAJ halusi kieltää opettajia jakamasta koululla sinne lapsille tuotua ruokaa. Opettajien ammattijärjestö siis kannusti opettajia rikkomaan perusopetuslain 31 §:lää, missä yksiselitteisesti todetaan, että ”opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ateria”. Saman tiukan lainvaatimuksen rikkomista voi ihmetellä myös Raision kaupungin kohdalla missä kaupunginjohtaja, entinen SDP:n puoluesihteeri, Ari Korhonen mahtikäskyllään kielsi jopa koululle ruuan tuonnin. Korhoselta ja Raision kaupungin johtavilta päättäjiltä pitäisi nyt kysyä, että rikottiinko kaupungissa tarkoituksella ja jopa vakaasti harkiten perusopetuslain 31 pykälää? Toivottavasti OAJ ryhtyy tässä toimiin. Tämä huoli heille tosiasiallisesti kuuluu.

Asia mistä riidellään on kuitenkin pieni eikä se todellakaan anna edes oikein oikeutusta tällaisiin toimiin. Ja siksi nyt pitääkin etsiä tie puolin ja toisin tällaisesta nokittelusta. Lakkoilu vaarantaa pahimmillaan talouskasvuamme ja myös monen edelleen työttömänä olevan työllistymistavoitteet vaikeutuvat. Tuoreimmat työllisyysluvut kertoivat, että emme enää ole 72 prosentinkaan työllisyysastetavoitteessa ja tätä menoa saamme haudata myös toiveet hyvinvointiyhteiskunnan kannalta välttämättömästä 75 prosentin työllisyysasteesta.

Nyt sovintoa pitää etsiä ja etsitäänkin. Työmarkkinajärjestöt valmistelevat julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan hallitukselle ehdotusta irtisanomislakia koskevaan kiistaan. SAK, STTK, Akava ja Kuntatyönantajat ja myös EK olisivat ehdottamassa irtisanomislain korvaamista helpottamalla määräaikaisuuksia pienissä yrityksissä.

Asia onkin edennyt nyt oikeaan suuntaan, kun maanantaina valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi, miten irtisanomislain aiheuttama lakkokierre voidaan ratkaista. Ratkaisu voisi löytyä esimerkiksi työaikalaista missä paikallinen sopiminen ulotettaisiin myös järjestäytymättömiin yrityksiin. Näin sopijaosapuolena voisi olla myös joku muu taho kuin ay-liittoon kuuluva luottamushenkilö. Orpo totesi, että hän on valmis harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja.

Ratkaisu on siis varmasti löydettävissä ja siitä sovusta hyötyisi koko Suomi ja ennen muuta kaikki työntekijät ja työttömätkin. Suomi tarvitsee toimia joilla työllistyminen ja työllistäminen helpottuu ja tätä kautta edelleen korkeana oleva työttömyys saadaan laskuun. Tämä on ennen muuta yksilötasolla jokaisen työttömänä edelleen olevan etu.

Ei siis etsitä ongelmia vaan etsitään ongelmiin ratkaisuja.

Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok.)
Valtiovarainvaliokunnan jäsen 

]]>
28 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263013-ei-etsita-ongelmia-vaan-ongelmiin-ratkaisuja#comments Kotimaa Kansanedustaja Kokoomus Lakko Tue, 23 Oct 2018 09:32:04 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263013-ei-etsita-ongelmia-vaan-ongelmiin-ratkaisuja
Venäjän uhka http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262993-venajan-uhka <p>Venäjän valtiollinen media vauhdittaa trolli-keskustelua. Vastaisku oli odotettavissa, ja nyt nähty kirjoitusten sarja Venäjän mediassa on linjassa Kremlin propagandan ja vuosien ajan jatkuneen median ohjauksen kanssa. &nbsp;</p><p>Syy naapurimme valtiollisen median intoutumiseen löytyy oikeudenkäynnistä, jonka ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/262072-johan-backmanille-tuomio-toimittaja-jessikka-aron-vainoamisesta-1-vuosi-ehdollista">Linkki Uuden Suomen juttuun täältä.</a> (Toisesta linkistä Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005871022.html?ref=rss">Arja Paanasen aiheesta kirjoittamiin artikkeleihin.</a>)</p><p><strong>Venäjä tekee johdonmukaista ulkopolitiikkaansa</strong> ja tukee myös omaa viholliskuvaansa Venäjällä näkyvien ulkomaalaisten avulla. Yksi heistä on ehdollisen tuomion saanut kolmen yliopiston dosentti. Hänen mielestään oikeudenkäynnin aihe oli tekaistu ja poliittinen. Eikä mitään rikoksia ole tapahtunut.</p><p>&rdquo;Suurin rikokseni on, että kannatan Venäjää, kannatan Venäjän politiikkaa ja Venäjän presidenttiä&rdquo;, <a href="https://vz.ru/news/2018/10/19/946971.html">mies toteaa Vzgjad-verkkolehdelle.</a></p><p>Tämä on tietysti ihan täyttä huuhaata. Suomessa kyse ei ole sananvapaudesta eikä harmittomasta Venäjän johtajan ihailusta. Venäjän mediassa usein esiintyvä suomalaismies on sitä mieltä, että venäläisten loukkaaminen ei ole Suomessa rikos, sen sijaan Venäjä-myönteisyys on.</p><p>Valtiollisen<a href="http://https://ria.ru/analytics/20181022/1531139413.html"> RIA-Novosti uutistoimiston verkkosivujen mukaan</a><a href="https://ria.ru/analytics/20181022/1531139413.html">&nbsp;</a>asenne on saamassa yhä laajempaa jalansijaa Euroopassa.</p><p>Sanomisen painottamiseksi otetaan esimerkki Tanskasta, jossa oikeusministeriön kerrotaan tehneen lakialoitteen, jonka mukaan ne, joiden näkemykset ovat tavalla taikka toisella yhtenevät Kremlin näkemysten kanssa, ja jotka vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen, voisivat saada 12 vuotta vankeutta. Tanskalaislehdessä puhutaan Nato-kritiikistä.</p><p>Hyvin harva ajaa Suomeen tai muualle mitään sotasensuuria, mutta kaikkien olisi tunnustettava tosiasiat eikä meidän pitäisi antaa kenenkään hämätä.</p><p>Jokainen <a href="https://hoeringsportalen.dk/Hearing/Details/62185">tanskan kielen taitoinen voi perehtyä tuoreeseen lakialoitteeseen täällä.</a></p><p><a href="http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262975-tanskan-venaja-trolleille-12-vuotta-linnaa">Blogisti Jouni Snelman arvioi, että taustalla ovat tietenkin tiedot ja pelot Venäjän viime vuosien vaikutusyrityksistä ja hybridisodasta,</a> vaikka lain mukaan voitaisiin periaatteessa rangaista myös lännen tiedustelupalvelujen tietojen levittämisestä. Esimerkiksi Naton kritisoimisesta voisi siis joutua vuosiksi pahnoille. Vielä muutama vuosi sitten tällaista ehdotusta olisi pidetty demokraattisessa oikeusvaltiossa seinähulluna.</p><p><strong>Propagandistit osaavat taidon</strong>, jonka mukaisesti esimerkiksi tanskalaisten lakialoitteesta voidaan puhua karkeasti hyvin tietäen, ettei lakialoite välttämättä etene läpihuutojuttuna. Se onkin kohdannut jo arvostelua.</p><p>Ehdolliseen vankeuteen tuomitun miehen mukaan Euroopassa on melko paljon Venäjästä myönteisesti ajattelevia ihmisiä, joita vainotaan heidän mielipiteittensä vuoksi.</p><p>Haastattelussa väitetään, että pelkästään Suomessa on nostettu satoja rikosjuttuja heitä vastaan.</p><p>Tällaiseen &rdquo;paskapuheeseen&rdquo; on mahdotonta puuttua sillä tavalla, että kaikki suomalaiset ja varsinkin poliitikot ymmärtäisivät puheen vakavuuden, mutta tosiasiat on syytä tunnustaa.</p><p>Venäjän uutisvirrassa suomalainen tohtori on tuttu näky, ja hänestä tietävät myös maan ulkopolitiikkaa Suomessa paimentavat venäläiset. Tiivis yhteys kiistetään eikä tämän merkitystä tule liioitella, mutta samaan aikaan on muistettava, että näytelmä on jatkunut jo vuosia ja se, että miehellä on näkyviä tehtäviä Krimin ja niin sanottujen kansantasavaltojen markkinoinnissa.</p><p><strong>Totuuden jälkeisen ajan keinot on tehtävä näkyvämmäksi.</strong> Vasta sen jälkeen on aika miettiä muita toimia. Luultavasti pelkästään oman tarinamme vahvistaminen ei riitä.</p><p>Euroopan unionissa on <a href="https://euvsdisinfo.eu/disinformation-cases/">pienehkö toimisto kamppailemassa disinformaatiota vastaan.</a></p><p>Vaikka Venäjän viralliset edustajat naureskelevat väitteille heidän sekaantumisestaan vaaleihin ja pyrkimyksistä hajottaa eurooppalaista yhteisöä, ovat he kiistatta jo syvällä meidän poliittisessa elämässämme.</p><p>Meidän jokaisen pitäisi ymmärtää, että Venäjän taistelu informaatiotilasta on jatkuvaa. Verkon digitaalisia kyberhyökkäyksiä täydennetään disinformaatiolla ja psykologisella propagandalla. Venäjän panostus informaatiotilan ottamiseen ulkomailla on merkittävä.</p><p>Juuri tähän tehtävään on tarvittu trolleja. Voidaan sanoa ihan suoraan, että monet ihmiset eivät tajua mitä he tekevät Venäjää tukiessaan.&nbsp;</p><p>Aihetta käsitellään paljon kirjassa <a href="https://verkkokauppa.teos.fi/Totuuden-jaelkeen">Totuuden jälkeen (Teos, 2018)</a>, jossa muistutetaan, että nyt kiistattomaan trollitehdas-aiheeseen suhtauduttiin aluksi epäilevästi. Tämän epäilyn pohjalta on tehty paljon huonoja ratkaisuja jotka saivat jopa ajojahdin luonteen.</p><p><strong>Oikeudenkäynti on osaltaan yksi käännöskohta keskustelulle</strong>, joka vauhdittui vuosina 2014-2015.&nbsp; Tuolloin alkoi kiivas keskustelu siitä, onko Venäjällä ammattimaisia trolleja ja informaatiovaikuttamista verkossa, ja jos on, miten tällaisen sisällön levittämiseen tai myötäilemiseen tulisi suhtautua.</p><p>Totuuden jälkeen -kirjassa muistutetaan, että osasyynä vaikeuteen tunnistaa ja tunnustaa Venäjän totuudenjälkeisiä strategioita Ukrainan sodan puhkeamisen aikaan oli vanha sisäpoliittinen jumi: &rdquo;<em>jossa osalle keskustelijoista &ndash; valtion ylintä johtoa myöten &ndash; on hyvin vaikea analysoida kriittisesti Venäjän toimintaa ilman, että samassa yhteydessä kritisoidaan myös Yhdysvaltoja. Vielä muutama vuosi sitten vallitsi myös kulttuuri, jossa poliittinen päättäjä saattoi melko tiukin sanoin viestiä tutkijoille ja journalisteille, miten Venäjästä on ylipäätään soveliasta puhua.</em></p><p><strong>Venäjä taas painaa päälle.</strong> Sillä on omien mediasotureiden lisäksi koko joukko ulkomailla toimivia välikäsiä. Nämä käyttävät meidän omia hyveitämme härskisti oman asiansa edistämiseen.</p><p>Käsitettä strateginen harhauttaminen on käytetty tutkijoiden piirissä kattokäsitteenä Venäjän propagandalle ja disinformaatiolle. Venäjän omassa informaatioturvallisuuden doktriinissa pyritään &rdquo;<em>parantamaan tapoja, joilla tuotetaan strategista ja operationaalista peitettä (maskirovka) tiedustelutoimille ja elektronisille vastatoimille, sekä parantamaan metodeja työkaluja aktiivisiin vastatoimiin propagandan, informaation ja psykologisiin operaatioihin todennäköiseltä viholliselta</em>&rdquo;.</p><p><strong>Propagandaa parannellaan tietokoneilla</strong> ja sen tunnistaminen ja ymmärtäminen on tulevaisuudessa paljon nykyistäkin vaikeampaa. Trollien yhdistäminen valtiollisiin toimijoihin vie aikaa. Bottien avulla voidaan luoda keinotekoisesti keskustelu tai &rdquo;ilmiö&rdquo;, josta voidaan tehdä tarkoituksenmukaisia uutisia.&nbsp; Venäjällä on käytössään valtava koneisto.</p><p>Esimerkiksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/RT">RT (Russia Today) &nbsp;&ndash;kanavalla</a> on 22 toimistoa ympäri maailmaa ja yli 1000 hengen henkilökunta. Sen budjetti on kymmenkertaistunut vuosien 2005 ja 2017 välillä. Esimerkiksi eurooppalaiset panostukset disinformaation torjuntaan ovat varsin pieniä.</p><p><strong>Propagandassa Suomi näytetään maana</strong>, joka ymmärtää tiiviin kahdenvälisen suhteen Venäjään olevan sen oman edun mukaista. Useat blogaajat ja tutkijat ovat todistaneet tapaus tapaukselta sitä, kuinka samaan aikaan Venäjän valtiollisessa ohjauksessa toimiva media on moneen otteeseen toteuttanut totuudenjälkeisellä logiikalla toimivia kampanjoita, joissa kiistetään suomalaisen oikeusvaltion toimivuus.</p><p>&rdquo;<em>Totuudenjälkeisen strategian analyysissa voidaan vetää myös perusteltuja yhtäläisyyksiä USA:n ja Venäjän välille. Sekä Trumpin twiittailuun että Kremlin propagandaan on mahdollista suhtautua naureskelIen. Niitä voidaan vähätellä sillä perusteella, että ne ovat liian kreisejä, liian naurettavia vakavasti otettavaksi. Aikuiset eivät tuollaiseen usko. Tämä on virhe. Paskapuheen poliittinen voima on tehnyt vähättelystä vanhanaikaista.</em> &rdquo;</p><p>Netin keskusteluissa on nähty, että epäily suomalaista oikeuslaitosta ja mm. toimittajia kohtaan tuottaa karmeaa jälkeä. Todennäköisesti nyt edetään samoin kuin niin sanottujen lapsikiistojen aikana. Kyse on Venäjä-vastaisuudesta, russofobiasta, läntisen liberalismin moraalisesta rappiosta.</p><p>Propagandisti pystyy kääntämään mustan valkoiseksi saivartelemalla - väitetty Venäjä-vastaisuuden lisääntyminen on mukana kaikissa käsikirjoituksissa.</p><p>Nykyaikainen informaatiovaikuttaminen ottaa vauhtia milloin mistäkin. Nyt katsotaan kenen pinna kestää! &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Venäjän valtiollinen media vauhdittaa trolli-keskustelua. Vastaisku oli odotettavissa, ja nyt nähty kirjoitusten sarja Venäjän mediassa on linjassa Kremlin propagandan ja vuosien ajan jatkuneen median ohjauksen kanssa.  

Syy naapurimme valtiollisen median intoutumiseen löytyy oikeudenkäynnistä, jonka ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Linkki Uuden Suomen juttuun täältä. (Toisesta linkistä Ilta-Sanomien Arja Paanasen aiheesta kirjoittamiin artikkeleihin.)

Venäjä tekee johdonmukaista ulkopolitiikkaansa ja tukee myös omaa viholliskuvaansa Venäjällä näkyvien ulkomaalaisten avulla. Yksi heistä on ehdollisen tuomion saanut kolmen yliopiston dosentti. Hänen mielestään oikeudenkäynnin aihe oli tekaistu ja poliittinen. Eikä mitään rikoksia ole tapahtunut.

”Suurin rikokseni on, että kannatan Venäjää, kannatan Venäjän politiikkaa ja Venäjän presidenttiä”, mies toteaa Vzgjad-verkkolehdelle.

Tämä on tietysti ihan täyttä huuhaata. Suomessa kyse ei ole sananvapaudesta eikä harmittomasta Venäjän johtajan ihailusta. Venäjän mediassa usein esiintyvä suomalaismies on sitä mieltä, että venäläisten loukkaaminen ei ole Suomessa rikos, sen sijaan Venäjä-myönteisyys on.

Valtiollisen RIA-Novosti uutistoimiston verkkosivujen mukaan asenne on saamassa yhä laajempaa jalansijaa Euroopassa.

Sanomisen painottamiseksi otetaan esimerkki Tanskasta, jossa oikeusministeriön kerrotaan tehneen lakialoitteen, jonka mukaan ne, joiden näkemykset ovat tavalla taikka toisella yhtenevät Kremlin näkemysten kanssa, ja jotka vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen, voisivat saada 12 vuotta vankeutta. Tanskalaislehdessä puhutaan Nato-kritiikistä.

Hyvin harva ajaa Suomeen tai muualle mitään sotasensuuria, mutta kaikkien olisi tunnustettava tosiasiat eikä meidän pitäisi antaa kenenkään hämätä.

Jokainen tanskan kielen taitoinen voi perehtyä tuoreeseen lakialoitteeseen täällä.

Blogisti Jouni Snelman arvioi, että taustalla ovat tietenkin tiedot ja pelot Venäjän viime vuosien vaikutusyrityksistä ja hybridisodasta, vaikka lain mukaan voitaisiin periaatteessa rangaista myös lännen tiedustelupalvelujen tietojen levittämisestä. Esimerkiksi Naton kritisoimisesta voisi siis joutua vuosiksi pahnoille. Vielä muutama vuosi sitten tällaista ehdotusta olisi pidetty demokraattisessa oikeusvaltiossa seinähulluna.

Propagandistit osaavat taidon, jonka mukaisesti esimerkiksi tanskalaisten lakialoitteesta voidaan puhua karkeasti hyvin tietäen, ettei lakialoite välttämättä etene läpihuutojuttuna. Se onkin kohdannut jo arvostelua.

Ehdolliseen vankeuteen tuomitun miehen mukaan Euroopassa on melko paljon Venäjästä myönteisesti ajattelevia ihmisiä, joita vainotaan heidän mielipiteittensä vuoksi.

Haastattelussa väitetään, että pelkästään Suomessa on nostettu satoja rikosjuttuja heitä vastaan.

Tällaiseen ”paskapuheeseen” on mahdotonta puuttua sillä tavalla, että kaikki suomalaiset ja varsinkin poliitikot ymmärtäisivät puheen vakavuuden, mutta tosiasiat on syytä tunnustaa.

Venäjän uutisvirrassa suomalainen tohtori on tuttu näky, ja hänestä tietävät myös maan ulkopolitiikkaa Suomessa paimentavat venäläiset. Tiivis yhteys kiistetään eikä tämän merkitystä tule liioitella, mutta samaan aikaan on muistettava, että näytelmä on jatkunut jo vuosia ja se, että miehellä on näkyviä tehtäviä Krimin ja niin sanottujen kansantasavaltojen markkinoinnissa.

Totuuden jälkeisen ajan keinot on tehtävä näkyvämmäksi. Vasta sen jälkeen on aika miettiä muita toimia. Luultavasti pelkästään oman tarinamme vahvistaminen ei riitä.

Euroopan unionissa on pienehkö toimisto kamppailemassa disinformaatiota vastaan.

Vaikka Venäjän viralliset edustajat naureskelevat väitteille heidän sekaantumisestaan vaaleihin ja pyrkimyksistä hajottaa eurooppalaista yhteisöä, ovat he kiistatta jo syvällä meidän poliittisessa elämässämme.

Meidän jokaisen pitäisi ymmärtää, että Venäjän taistelu informaatiotilasta on jatkuvaa. Verkon digitaalisia kyberhyökkäyksiä täydennetään disinformaatiolla ja psykologisella propagandalla. Venäjän panostus informaatiotilan ottamiseen ulkomailla on merkittävä.

Juuri tähän tehtävään on tarvittu trolleja. Voidaan sanoa ihan suoraan, että monet ihmiset eivät tajua mitä he tekevät Venäjää tukiessaan. 

Aihetta käsitellään paljon kirjassa Totuuden jälkeen (Teos, 2018), jossa muistutetaan, että nyt kiistattomaan trollitehdas-aiheeseen suhtauduttiin aluksi epäilevästi. Tämän epäilyn pohjalta on tehty paljon huonoja ratkaisuja jotka saivat jopa ajojahdin luonteen.

Oikeudenkäynti on osaltaan yksi käännöskohta keskustelulle, joka vauhdittui vuosina 2014-2015.  Tuolloin alkoi kiivas keskustelu siitä, onko Venäjällä ammattimaisia trolleja ja informaatiovaikuttamista verkossa, ja jos on, miten tällaisen sisällön levittämiseen tai myötäilemiseen tulisi suhtautua.

Totuuden jälkeen -kirjassa muistutetaan, että osasyynä vaikeuteen tunnistaa ja tunnustaa Venäjän totuudenjälkeisiä strategioita Ukrainan sodan puhkeamisen aikaan oli vanha sisäpoliittinen jumi: ”jossa osalle keskustelijoista – valtion ylintä johtoa myöten – on hyvin vaikea analysoida kriittisesti Venäjän toimintaa ilman, että samassa yhteydessä kritisoidaan myös Yhdysvaltoja. Vielä muutama vuosi sitten vallitsi myös kulttuuri, jossa poliittinen päättäjä saattoi melko tiukin sanoin viestiä tutkijoille ja journalisteille, miten Venäjästä on ylipäätään soveliasta puhua.

Venäjä taas painaa päälle. Sillä on omien mediasotureiden lisäksi koko joukko ulkomailla toimivia välikäsiä. Nämä käyttävät meidän omia hyveitämme härskisti oman asiansa edistämiseen.

Käsitettä strateginen harhauttaminen on käytetty tutkijoiden piirissä kattokäsitteenä Venäjän propagandalle ja disinformaatiolle. Venäjän omassa informaatioturvallisuuden doktriinissa pyritään ”parantamaan tapoja, joilla tuotetaan strategista ja operationaalista peitettä (maskirovka) tiedustelutoimille ja elektronisille vastatoimille, sekä parantamaan metodeja työkaluja aktiivisiin vastatoimiin propagandan, informaation ja psykologisiin operaatioihin todennäköiseltä viholliselta”.

Propagandaa parannellaan tietokoneilla ja sen tunnistaminen ja ymmärtäminen on tulevaisuudessa paljon nykyistäkin vaikeampaa. Trollien yhdistäminen valtiollisiin toimijoihin vie aikaa. Bottien avulla voidaan luoda keinotekoisesti keskustelu tai ”ilmiö”, josta voidaan tehdä tarkoituksenmukaisia uutisia.  Venäjällä on käytössään valtava koneisto.

Esimerkiksi RT (Russia Today)  –kanavalla on 22 toimistoa ympäri maailmaa ja yli 1000 hengen henkilökunta. Sen budjetti on kymmenkertaistunut vuosien 2005 ja 2017 välillä. Esimerkiksi eurooppalaiset panostukset disinformaation torjuntaan ovat varsin pieniä.

Propagandassa Suomi näytetään maana, joka ymmärtää tiiviin kahdenvälisen suhteen Venäjään olevan sen oman edun mukaista. Useat blogaajat ja tutkijat ovat todistaneet tapaus tapaukselta sitä, kuinka samaan aikaan Venäjän valtiollisessa ohjauksessa toimiva media on moneen otteeseen toteuttanut totuudenjälkeisellä logiikalla toimivia kampanjoita, joissa kiistetään suomalaisen oikeusvaltion toimivuus.

Totuudenjälkeisen strategian analyysissa voidaan vetää myös perusteltuja yhtäläisyyksiä USA:n ja Venäjän välille. Sekä Trumpin twiittailuun että Kremlin propagandaan on mahdollista suhtautua naureskelIen. Niitä voidaan vähätellä sillä perusteella, että ne ovat liian kreisejä, liian naurettavia vakavasti otettavaksi. Aikuiset eivät tuollaiseen usko. Tämä on virhe. Paskapuheen poliittinen voima on tehnyt vähättelystä vanhanaikaista.

Netin keskusteluissa on nähty, että epäily suomalaista oikeuslaitosta ja mm. toimittajia kohtaan tuottaa karmeaa jälkeä. Todennäköisesti nyt edetään samoin kuin niin sanottujen lapsikiistojen aikana. Kyse on Venäjä-vastaisuudesta, russofobiasta, läntisen liberalismin moraalisesta rappiosta.

Propagandisti pystyy kääntämään mustan valkoiseksi saivartelemalla - väitetty Venäjä-vastaisuuden lisääntyminen on mukana kaikissa käsikirjoituksissa.

Nykyaikainen informaatiovaikuttaminen ottaa vauhtia milloin mistäkin. Nyt katsotaan kenen pinna kestää!  

 

 

]]>
64 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262993-venajan-uhka#comments Kotimaa Paskapuhe Propagandasota Putinin trolliarmeija Totuuden jälkeen Venäjä Mon, 22 Oct 2018 20:05:22 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262993-venajan-uhka
Pienyritysten todellinen työllistämisen este http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262992-pienyritysten-todellinen-tyollistamisen-este <p>En todellakaan tiedä kuinka kauaksi todellisesta maailmasta nykyinen hallitus on karannut, mutta pienyrityksen, eikä kovin monen muunkaan yrityksen suurin työllistämisen este ei ole työntekijän irtisanominen. Suurin este palkkaamiselle on ettei sopivia työntekijöitä löydy.</p><p>Espoolaista rakennusalan yrittäjää ei paljoa lohduta, vaikka kuinka porukalla kurittaisimme työttömäksi jäänyttä sotkamolaista palkanlaskijaa. Tämän nyt esimerkkinä olevan rakennusalan yrittäjän työvoimapulaa voi tietysti tiettyyn rajaan saakka helpottaa vaikkapa virolaisilla rakentajilla, mutta vantaalaisen mainostoimiston kaipaamaa copywriteriä ei puolalaisella raudoittajalla voi korvata.</p><p><br />Nyt ei vain suostuta hyväksymään tosiasiaa, että meillä on työttömyyttä ja työvoimapula yhtä aikaa. Raaka todellisuus on, että monesta pitkäaikaistyöttömästä ei enää tämän päivän työmarkkinoille ole, ei vaikka kuinka porukalla sitä 59-vuotiasta kajaanilaista paperimiestä kuritettaisiin. Ehkä valtaapitävät saavat näistä kurittamisista hyvän mielen, mutta työvoiman saatavuus ongelmaa tällä ei ratkaista. Tokihan näiden aktivoimistoimien jälkeen voi valtaapitävät todeta yrittäneensä tehdä työllisten määrälle kaikkensa. Tämä ei kyllä ole totta.</p><p><br />Työvoimaa toki vielä Suomestakin löytyy, jos se todella halutaan käyttöön. Mikä ei sinällään ole yllätys markkinatalouden lait toimivat tässäkin, toki vain tiettyyn rajaan saakka. Meillä vain palkansaajalle käteen jäävässä ja yrittäjän maksamassa korvauksessa on tällä hetkellä, niin valtava kuilu, että jo nämä nykyisin minimiin ajetut sosiaalietuudet voivat valitettavan usein olla ihan järjettömässä ristiriidassa. Esimerkiksi työntekijän saadessa käteen 1400&euro; veroprosentin ollessa 20 yrittäjälle maksettavaa kertyy jo lähemmäs 3000&euro;. Tästä varmasti päästään vaikka kolmikannassa ihan hienoon lopputulokseen, jos vain hallituksella tahtoa löytyy.</p><p><br />Meillä on valtava työvoimareservi koulutuksessa ja jokainen ammattikoulutusta vähänkin lähempää seurannut voi ihan puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että kiristämisen varaa on. Ihan järjetöntä kylläkin, kun kiristyksiä on tehty, on oppitunteja karsittu, mutta valmistumisaikoja ei ole edes yritetty lyhentää, vaan meillä on vuosittain kymmeniätuhansia ammattikoululaisia&nbsp; &rdquo;puolella teholla&rdquo; koulussa ja yhtä aikaa yritykset kaipaavat näitä tekijöitä ihan oikeisiin tuottaviin töihin. Järkeä?</p><p><br />Paljon parjatut maahanmuuttajat ovat mitä erikoisimmissa käsittelyjonoissa ja yhtä aikaa tekeviä käsiä kaivataan työmailla. Ehkä tarpeetonta mainita, mutta nämä käsittelyjonot ovat ihan puhtaasti hallituksen käsissä, niin ja ehkä jopa sen aiheuttama.</p><p><a href="https://youtu.be/H96f5x29LYQ">Blogi kuunneltavista Youtubesta tästä linkistä</a>.</p><p>&nbsp;</p> En todellakaan tiedä kuinka kauaksi todellisesta maailmasta nykyinen hallitus on karannut, mutta pienyrityksen, eikä kovin monen muunkaan yrityksen suurin työllistämisen este ei ole työntekijän irtisanominen. Suurin este palkkaamiselle on ettei sopivia työntekijöitä löydy.

Espoolaista rakennusalan yrittäjää ei paljoa lohduta, vaikka kuinka porukalla kurittaisimme työttömäksi jäänyttä sotkamolaista palkanlaskijaa. Tämän nyt esimerkkinä olevan rakennusalan yrittäjän työvoimapulaa voi tietysti tiettyyn rajaan saakka helpottaa vaikkapa virolaisilla rakentajilla, mutta vantaalaisen mainostoimiston kaipaamaa copywriteriä ei puolalaisella raudoittajalla voi korvata.


Nyt ei vain suostuta hyväksymään tosiasiaa, että meillä on työttömyyttä ja työvoimapula yhtä aikaa. Raaka todellisuus on, että monesta pitkäaikaistyöttömästä ei enää tämän päivän työmarkkinoille ole, ei vaikka kuinka porukalla sitä 59-vuotiasta kajaanilaista paperimiestä kuritettaisiin. Ehkä valtaapitävät saavat näistä kurittamisista hyvän mielen, mutta työvoiman saatavuus ongelmaa tällä ei ratkaista. Tokihan näiden aktivoimistoimien jälkeen voi valtaapitävät todeta yrittäneensä tehdä työllisten määrälle kaikkensa. Tämä ei kyllä ole totta.


Työvoimaa toki vielä Suomestakin löytyy, jos se todella halutaan käyttöön. Mikä ei sinällään ole yllätys markkinatalouden lait toimivat tässäkin, toki vain tiettyyn rajaan saakka. Meillä vain palkansaajalle käteen jäävässä ja yrittäjän maksamassa korvauksessa on tällä hetkellä, niin valtava kuilu, että jo nämä nykyisin minimiin ajetut sosiaalietuudet voivat valitettavan usein olla ihan järjettömässä ristiriidassa. Esimerkiksi työntekijän saadessa käteen 1400€ veroprosentin ollessa 20 yrittäjälle maksettavaa kertyy jo lähemmäs 3000€. Tästä varmasti päästään vaikka kolmikannassa ihan hienoon lopputulokseen, jos vain hallituksella tahtoa löytyy.


Meillä on valtava työvoimareservi koulutuksessa ja jokainen ammattikoulutusta vähänkin lähempää seurannut voi ihan puhtaalla omalla tunnolla sanoa, että kiristämisen varaa on. Ihan järjetöntä kylläkin, kun kiristyksiä on tehty, on oppitunteja karsittu, mutta valmistumisaikoja ei ole edes yritetty lyhentää, vaan meillä on vuosittain kymmeniätuhansia ammattikoululaisia  ”puolella teholla” koulussa ja yhtä aikaa yritykset kaipaavat näitä tekijöitä ihan oikeisiin tuottaviin töihin. Järkeä?


Paljon parjatut maahanmuuttajat ovat mitä erikoisimmissa käsittelyjonoissa ja yhtä aikaa tekeviä käsiä kaivataan työmailla. Ehkä tarpeetonta mainita, mutta nämä käsittelyjonot ovat ihan puhtaasti hallituksen käsissä, niin ja ehkä jopa sen aiheuttama.

Blogi kuunneltavista Youtubesta tästä linkistä.

 

]]>
24 http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262992-pienyritysten-todellinen-tyollistamisen-este#comments Kotimaa Ammattityövoiman puute Suomalainen työvoima Työttömyys Mon, 22 Oct 2018 19:53:20 +0000 Tuomas Lantto http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262992-pienyritysten-todellinen-tyollistamisen-este
Poliittiset lakot on kiellettävä http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262957-poliittiset-lakot-on-kiellettava <p>Suomen laki turvaa jokaiselle peruskoululaiselle oikeuden päivittäiseen maksuttomaan kouluruokailuun. Se on yksi koulutuksen tasa-arvon kulmakivistä ja valtavan hieno asia. Tänään tai huomenna tuo oikeus ei kuitenkaan toteudu. Äidit pakkaavat lapsilleen lakkoeväitä, koska ay-liike on päättänyt siirtää poliittisen taistonsa päiväkoteihin, kouluihin ja vanhusten palvelutaloihin. Mikäpä sen kunniakkaampaa kuin laittaa heikoimmat sijaiskärsijöiksi.</p><p>Irvokkainta tilanteessa on, etteivät vanhukset, lapset tai edes koulujen rehtorit voi vaikuttaa siihen, mitä ay-eliitti nyt toiminnallaan on vastustamassa &ndash; eivät he äänestä eduskunnassa irtisanomislaista. <strong>Tämä on kaikkien poliittisten lakkojen ytimessä oleva vääryys: ne kohdistuvat aina sivullisiin. </strong>Siinä ne eroavat täysin esimerkiksi tavallisista työmarkkinalakoista.</p><p><strong>Poliittisissa lakoissa ay-eliitti vastustaa hallitusta, joten se lyö työnantajia turpaan. Sitten ihmetellään, kun kaikilla on paha mieli.</strong></p><p>Miksi turhautumisen hallitukseen saa purkaa työnantajiin? Eivät pomot ole poliitikkoja, eikä heillä ole mahdollisuutta perua tai muuttaa lainsäädäntöä. Poliittiset lakot eivät koskaan kohdistu sellaiseen tahoon, joka itse asiaan voisi vaikuttaa. Sen sijaan niillä rampautetaan kansantaloutta ja murennetaan luottamusta työpaikoilla.</p><p>Suomessa on kauan siedetty pitkin hampain poliittisia lakkoja. Meillä on Euroopan liberaaleimpia lainsäädäntöjä niiden suhteen. Muualla länsimaissa poliittisia lakkoja saa pitää lähinnä omalla ajalla &ndash; mielenosoituksia kun voi järjestää myös lauantaisin. Täällä taas viedään jo toista vuorokautta lapsilta leipä pöydästä ja pidetään työnantajien koneita seis.</p><p><strong>Mitta on nyt täysi. Poliittiset lakot on kiellettävä. </strong>Näin on tehty esimerkiksi Saksassa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Emme me suomalaisetkaan voi katsoa tavallisten työnantajien ja täysin sivullisten kansalaisten kärsivän siitä, että ay-eliitillä ja poliitikoilla on sukset ristissä.</p><p><strong>Ay-liike saa järjestää lauantaisin tismalleen niin monta mielenosoitusta kuin tahtoo. Niillä on sama sanoma kuin poliittisilla lakoilla, mutta ne eivät rampauta Suomen taloutta eivätkä laita sivullisia sijaiskärsijöiksi.</strong></p> Suomen laki turvaa jokaiselle peruskoululaiselle oikeuden päivittäiseen maksuttomaan kouluruokailuun. Se on yksi koulutuksen tasa-arvon kulmakivistä ja valtavan hieno asia. Tänään tai huomenna tuo oikeus ei kuitenkaan toteudu. Äidit pakkaavat lapsilleen lakkoeväitä, koska ay-liike on päättänyt siirtää poliittisen taistonsa päiväkoteihin, kouluihin ja vanhusten palvelutaloihin. Mikäpä sen kunniakkaampaa kuin laittaa heikoimmat sijaiskärsijöiksi.

Irvokkainta tilanteessa on, etteivät vanhukset, lapset tai edes koulujen rehtorit voi vaikuttaa siihen, mitä ay-eliitti nyt toiminnallaan on vastustamassa – eivät he äänestä eduskunnassa irtisanomislaista. Tämä on kaikkien poliittisten lakkojen ytimessä oleva vääryys: ne kohdistuvat aina sivullisiin. Siinä ne eroavat täysin esimerkiksi tavallisista työmarkkinalakoista.

Poliittisissa lakoissa ay-eliitti vastustaa hallitusta, joten se lyö työnantajia turpaan. Sitten ihmetellään, kun kaikilla on paha mieli.

Miksi turhautumisen hallitukseen saa purkaa työnantajiin? Eivät pomot ole poliitikkoja, eikä heillä ole mahdollisuutta perua tai muuttaa lainsäädäntöä. Poliittiset lakot eivät koskaan kohdistu sellaiseen tahoon, joka itse asiaan voisi vaikuttaa. Sen sijaan niillä rampautetaan kansantaloutta ja murennetaan luottamusta työpaikoilla.

Suomessa on kauan siedetty pitkin hampain poliittisia lakkoja. Meillä on Euroopan liberaaleimpia lainsäädäntöjä niiden suhteen. Muualla länsimaissa poliittisia lakkoja saa pitää lähinnä omalla ajalla – mielenosoituksia kun voi järjestää myös lauantaisin. Täällä taas viedään jo toista vuorokautta lapsilta leipä pöydästä ja pidetään työnantajien koneita seis.

Mitta on nyt täysi. Poliittiset lakot on kiellettävä. Näin on tehty esimerkiksi Saksassa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Emme me suomalaisetkaan voi katsoa tavallisten työnantajien ja täysin sivullisten kansalaisten kärsivän siitä, että ay-eliitillä ja poliitikoilla on sukset ristissä.

Ay-liike saa järjestää lauantaisin tismalleen niin monta mielenosoitusta kuin tahtoo. Niillä on sama sanoma kuin poliittisilla lakoilla, mutta ne eivät rampauta Suomen taloutta eivätkä laita sivullisia sijaiskärsijöiksi.

]]>
74 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262957-poliittiset-lakot-on-kiellettava#comments Kotimaa Ay-eliitti Kouluruokailu Poliittiset lakot Mon, 22 Oct 2018 10:59:17 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262957-poliittiset-lakot-on-kiellettava
Voiko Trump löytää joskus jyvän? http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262942-voiko-trump-loytaa-joskus-jyvan <p>Kun kirjoittaa presidentti Trumpin tempoilevaa twiitti-politiikkaa arvostelevan kirjoituksen, saa varautua kommentteihin, joissa sen kummemmin perustelematta puolustetaan Trumpia ja hänen &nbsp;&quot;työrauhaansa&quot;. Mistähän tämä sympatia kumpuaa? Eräs syy saattaa olla Trumpin tiukka maahanmuuttopolitiikka, joka miellyttää varsinkin rajat kiinni- linjan kannattajia.</p><p>Viimeisin esimerkki tästä politiikasta on Trupin suhtautuminen Meksikon rajaa lähestyvään pakolaiskulkueeseen, jonka päämääränä on Yhdysvallat. Trump uhkasi Meksikoa maiden välisten sopimusten purkamisella, ellei Meksiko pysäytä kulkuetta. Nyt se onkin pääosin juuttunut Meksikon ja Guatemalan väliselle rajalle.</p><p>Suurvallat pitävät huolta rajoistaan. Myöskään esimerkiksi Venäjän tai Kiinan rajan yli ei niin vain tulla ilman tarpeellisia matkustusasiakirjoja. Mutta Euroopan unioni on toista maata. Kuten viime pakolaiskriisi osoitti, unionin ulkorajat eivät tahdo tosipaikan tullen olla kontrollissa, ja Välimeren rantavaltioilla on jatkuvasti ollut tässä suhteessa ongelmia.</p><p>Presidentti Sauli Niinistö onkin syyttänyt EU:ta heikkoudesta (<em>Maaseudun Tulevaisuus</em> 19.10.). Hän toteaa haastattelussa, että Kiina, Venäjä ja USA pyörittävät nyt tätä palloa, ja EU on ikään kuin pudonnut pöydistä. EU:ssa on Niinistön mielestä ollut vallalla vuosituhannen vaihteen tunnelma, jossa maailma nähdään kauniina, ja EU edistää kauniita ja hyviä asioita.</p><p>Jos haluaa saada aikaan hyvää, pitää olla vahvuutta, ja sitä vahvuutta EU:n pitää nyt rakentaa, Niinistö painottaa. Pitää olla myös puolustuskykyä eli EU:n pitää pystyä huolehtimaan enemmän omasta turvallisuudestaan.</p><p>Vaikka Trump pystyykin Niinistön kritisoimassa asiassa parempaan kuin EU, se ei vielä pyhitä hänen törmäilyään maailmanpolitiikan polttavien ongelmien parissa. Hän on tehnyt ja tekemässä suurta vahinkoa kansainväliselle yhteistyölle ja jopa omalle maalleen.</p><p>Kuitenkin EU voisi ottaa oppia paitsi presidentti Niinistön puheista, soveltuvin osin jopa Trumpin niistä tavoitteista, joilla hän&nbsp; ajaa nimenomaan oman maansa etua &ndash; tämä ei tietenkään tarkoita esimerkiksi rajojen sulkemista, vaan niiden valvontaa.</p><p>Pelkkä jonkin epämääräisen yleisen &quot;hyvän&quot; kritiikitön edistäminen voikin kääntyä kaikkien osapuolten vahingoksi. Lisäksi se koetaan &quot;tätä palloa pyörittävissä&quot; maissa heikkouden merkiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kun kirjoittaa presidentti Trumpin tempoilevaa twiitti-politiikkaa arvostelevan kirjoituksen, saa varautua kommentteihin, joissa sen kummemmin perustelematta puolustetaan Trumpia ja hänen  "työrauhaansa". Mistähän tämä sympatia kumpuaa? Eräs syy saattaa olla Trumpin tiukka maahanmuuttopolitiikka, joka miellyttää varsinkin rajat kiinni- linjan kannattajia.

Viimeisin esimerkki tästä politiikasta on Trupin suhtautuminen Meksikon rajaa lähestyvään pakolaiskulkueeseen, jonka päämääränä on Yhdysvallat. Trump uhkasi Meksikoa maiden välisten sopimusten purkamisella, ellei Meksiko pysäytä kulkuetta. Nyt se onkin pääosin juuttunut Meksikon ja Guatemalan väliselle rajalle.

Suurvallat pitävät huolta rajoistaan. Myöskään esimerkiksi Venäjän tai Kiinan rajan yli ei niin vain tulla ilman tarpeellisia matkustusasiakirjoja. Mutta Euroopan unioni on toista maata. Kuten viime pakolaiskriisi osoitti, unionin ulkorajat eivät tahdo tosipaikan tullen olla kontrollissa, ja Välimeren rantavaltioilla on jatkuvasti ollut tässä suhteessa ongelmia.

Presidentti Sauli Niinistö onkin syyttänyt EU:ta heikkoudesta (Maaseudun Tulevaisuus 19.10.). Hän toteaa haastattelussa, että Kiina, Venäjä ja USA pyörittävät nyt tätä palloa, ja EU on ikään kuin pudonnut pöydistä. EU:ssa on Niinistön mielestä ollut vallalla vuosituhannen vaihteen tunnelma, jossa maailma nähdään kauniina, ja EU edistää kauniita ja hyviä asioita.

Jos haluaa saada aikaan hyvää, pitää olla vahvuutta, ja sitä vahvuutta EU:n pitää nyt rakentaa, Niinistö painottaa. Pitää olla myös puolustuskykyä eli EU:n pitää pystyä huolehtimaan enemmän omasta turvallisuudestaan.

Vaikka Trump pystyykin Niinistön kritisoimassa asiassa parempaan kuin EU, se ei vielä pyhitä hänen törmäilyään maailmanpolitiikan polttavien ongelmien parissa. Hän on tehnyt ja tekemässä suurta vahinkoa kansainväliselle yhteistyölle ja jopa omalle maalleen.

Kuitenkin EU voisi ottaa oppia paitsi presidentti Niinistön puheista, soveltuvin osin jopa Trumpin niistä tavoitteista, joilla hän  ajaa nimenomaan oman maansa etua – tämä ei tietenkään tarkoita esimerkiksi rajojen sulkemista, vaan niiden valvontaa.

Pelkkä jonkin epämääräisen yleisen "hyvän" kritiikitön edistäminen voikin kääntyä kaikkien osapuolten vahingoksi. Lisäksi se koetaan "tätä palloa pyörittävissä" maissa heikkouden merkiksi.

 

 

 

 

 

 

]]>
46 http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262942-voiko-trump-loytaa-joskus-jyvan#comments Kotimaa Donald Trump EU ja rajavalvonta Rajavalvonta Siirtolaisuus Mon, 22 Oct 2018 07:16:40 +0000 Pekka Pihlanto http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262942-voiko-trump-loytaa-joskus-jyvan
Kuka pitää lasten puolta jos ei lapsiasiavaltuutettu? http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262922-kuka-pitaa-lasten-puolta-jos-ei-lapsiasiavaltuutettu <p><a href="https://twitter.com/joonaskontta/status/1054035550829772800">Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustaa twitterissä</a> työntekijöiden lakko-oikeutta. Ihmettelen, missä viipyy lapsiasiavaltuutetun huoli lapsista, jotka jäävät ilman kouluruokaa?</p><p>Työntekijöillä on oikeus lakkoilla, mutta kyllä lapsiasiavaltuutetun tehtävä on katsoa asiaa lasten näkökulmasta. Lasten ei pitäisi joutua sijaiskärsijöiksi aikuisten kiistassa. Näin on nyt käymässä, kun maanantaina ja tiistaina useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman mahdollisesti päivän ainutta terveellistä ateriaa.&nbsp;</p><p>Erityisen haastavaksi tilanteen tekee viime viikolla ollut syysloma, jonka seurauksena terveellisten aterioiden väli voi olla jopa yli viikko.&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliikkeen painostustoimet hallitusta kohtaan lisääntyvät alkuviikosta. Maanantaina ja tiistaina JHL:n poliittisten lakkotoimien seurauksena useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman lakisääteistä kouluruokaa.</p><p>Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu puolustaisi lasten oikeutta ilmaiseen, terveelliseen ja jokapäiväiseen kouluateriaan, sen sijaan, että hän puuttuisi työmarkkinakiistoihin.</p><p>Kiistaa irtisanomislaista ei tulisi enää kärjistää. Nyt tarvitaan sopua ja sillanrakentajia, ei vastakkainasettelua.</p><p>On perheitä, joissa moni lapsi jää viikonloppuna ilman ainuttakaan tervettä ateriaa. Näissä perheissä ei myöskään eväitä maanantaille tai tiistaille tehdä. Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu kantaisi ennen kaikkea tästä huolta, lapsen oikeudesta kouluruokaan.</p><p><a href="https://joonaskontta.fi/">www.joonaskontta.fi</a><br />&nbsp;</p> Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustaa twitterissä työntekijöiden lakko-oikeutta. Ihmettelen, missä viipyy lapsiasiavaltuutetun huoli lapsista, jotka jäävät ilman kouluruokaa?

Työntekijöillä on oikeus lakkoilla, mutta kyllä lapsiasiavaltuutetun tehtävä on katsoa asiaa lasten näkökulmasta. Lasten ei pitäisi joutua sijaiskärsijöiksi aikuisten kiistassa. Näin on nyt käymässä, kun maanantaina ja tiistaina useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman mahdollisesti päivän ainutta terveellistä ateriaa. 

Erityisen haastavaksi tilanteen tekee viime viikolla ollut syysloma, jonka seurauksena terveellisten aterioiden väli voi olla jopa yli viikko. 

Ammattiyhdistysliikkeen painostustoimet hallitusta kohtaan lisääntyvät alkuviikosta. Maanantaina ja tiistaina JHL:n poliittisten lakkotoimien seurauksena useimmissa päiväkodeissa ja kouluissa lapset jäävät ilman lakisääteistä kouluruokaa.

Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu puolustaisi lasten oikeutta ilmaiseen, terveelliseen ja jokapäiväiseen kouluateriaan, sen sijaan, että hän puuttuisi työmarkkinakiistoihin.

Kiistaa irtisanomislaista ei tulisi enää kärjistää. Nyt tarvitaan sopua ja sillanrakentajia, ei vastakkainasettelua.

On perheitä, joissa moni lapsi jää viikonloppuna ilman ainuttakaan tervettä ateriaa. Näissä perheissä ei myöskään eväitä maanantaille tai tiistaille tehdä. Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu kantaisi ennen kaikkea tästä huolta, lapsen oikeudesta kouluruokaan.

www.joonaskontta.fi
 

]]>
40 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262922-kuka-pitaa-lasten-puolta-jos-ei-lapsiasiavaltuutettu#comments Kotimaa Irtisanomislaki JHL Kouluruoka Lakko Lapsiasia Sun, 21 Oct 2018 17:16:42 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262922-kuka-pitaa-lasten-puolta-jos-ei-lapsiasiavaltuutettu
Kylmän sodan tuulet puhaltavat – myös Eurooppaan http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262908-kylman-sodan-tuulet-puhaltavat-myos-eurooppaan <p>Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov.&nbsp;</p><p>Trumpin mukaan Venäjä on rikkonut sopimuksen sääntöjä jo pitkään rakentamalla keskipitkän ballistisia ohjuksia. Presidentti Obaman kaudella USA otti epäilyt useaan otteeseen esille, mutta vasta äskettäin Nato vahvisti, että rikkomukset on pystytty todistamaan. Venäjä on tunnustanut uuden ohjausjärjestelmän olemassaolon.</p><p>Venäjän toimet ovat eri tavoin herättäneet Suomessa huolia, mutta INF-sopimuksen rapautuminen on koko Euroopalle ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Sopimus velvoitti sekä USA:n että Venäjän poistamaan kyseiset ohjukset tietyltä alueelta, mikä käytännössä suojeli USA:n eurooppalaisia liittolaisia ja antoi strategista vakautta Euroopalle.&nbsp;</p><p>Kylmä sota on palannut maailman politiikkaan, mutta nyt pelaajina eivät ole vain USA ja Venäjä. Nyt globaalissa asevarustelussa merkittävä toimija on Kiina, joka ei ole mukana INF- sopimuksessa. Yhdysvalloissa on arveltu, että peräti 95 % Kiinan ohjusjoukoista rikkoisi sopimusta, jos Kiina olisi ollut yksi allekirjoittaneista. USA kokee olevansa heikommassa asemassa, koska Kiinaan ei kohdistu samanlaisia vaateita ja samalla Venäjä rikkoo sopimusta. Venäjä taas viestii, että Yhdysvaltojen toimet ovat kiristystä.</p><p>Viimeistään nyt on selvää, ettei Eurooppa voi turvallisuuskysymyksissä sinisilmäisesti luottaa muiden apuun. Nato voi olla arvaamaton, koska USA panostaa yhä enemmän omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato voi olla osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaamme, mutta sen tukeen emme voi pelkästään tuudittautua. Oman puolustuksen lisäksi, meillä on oltava vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Trump ilmoitti eilen USAn vetäytyvän vuosikymmeniä kestäneestä INF (Intermediate-Range Nuclear Forces)-sopimuksesta. Sen allekirjoittivat vuonna 1987 USAn silloinen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov. 

Trumpin mukaan Venäjä on rikkonut sopimuksen sääntöjä jo pitkään rakentamalla keskipitkän ballistisia ohjuksia. Presidentti Obaman kaudella USA otti epäilyt useaan otteeseen esille, mutta vasta äskettäin Nato vahvisti, että rikkomukset on pystytty todistamaan. Venäjä on tunnustanut uuden ohjausjärjestelmän olemassaolon.

Venäjän toimet ovat eri tavoin herättäneet Suomessa huolia, mutta INF-sopimuksen rapautuminen on koko Euroopalle ongelma, johon tulee suhtautua vakavasti. Sopimus velvoitti sekä USA:n että Venäjän poistamaan kyseiset ohjukset tietyltä alueelta, mikä käytännössä suojeli USA:n eurooppalaisia liittolaisia ja antoi strategista vakautta Euroopalle. 

Kylmä sota on palannut maailman politiikkaan, mutta nyt pelaajina eivät ole vain USA ja Venäjä. Nyt globaalissa asevarustelussa merkittävä toimija on Kiina, joka ei ole mukana INF- sopimuksessa. Yhdysvalloissa on arveltu, että peräti 95 % Kiinan ohjusjoukoista rikkoisi sopimusta, jos Kiina olisi ollut yksi allekirjoittaneista. USA kokee olevansa heikommassa asemassa, koska Kiinaan ei kohdistu samanlaisia vaateita ja samalla Venäjä rikkoo sopimusta. Venäjä taas viestii, että Yhdysvaltojen toimet ovat kiristystä.

Viimeistään nyt on selvää, ettei Eurooppa voi turvallisuuskysymyksissä sinisilmäisesti luottaa muiden apuun. Nato voi olla arvaamaton, koska USA panostaa yhä enemmän omaan asemaansa ja turvallisuuteensa. Nato voi olla osana puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaamme, mutta sen tukeen emme voi pelkästään tuudittautua. Oman puolustuksen lisäksi, meillä on oltava vahva ja yhtenäinen eurooppalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. 

 

]]>
5 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262908-kylman-sodan-tuulet-puhaltavat-myos-eurooppaan#comments Kotimaa EU ja Venäjä EU-puolustuspolitiikka Kiina ja Yhdysvallat Sun, 21 Oct 2018 12:23:05 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262908-kylman-sodan-tuulet-puhaltavat-myos-eurooppaan
Mitä vastaan? http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262873-mita-vastaan <p>Mietin mitä vastaan jos minulta kysytään kumman puolella irtisanomiskiistassa? En ole yrittäjiä vastaan, mutta en myöskään ay-liikettä vastaan, en myöskään hallitusta vastaan.</p><p>Tuskin demokratiassa olisi viisastakaan sanoa olevansa eduskuntaa vastaan? En siis ole ketään vastaan, mutta minulla on silti mielipide.</p><p>Suomen politiikassa tulee aina olla jotain vastaan ja siitä se syntyy vastakkainasettelu ja hallitus vastaan oppositio.</p><p>Eihän elämä noin mene kuin politiikkomme nyt tuntuvat ajattelevan. Pää pitää saada auki, jotta tulevaisuudessa voidaan nakertaa aukkoa suuremmaksi hallituksen mennä mielensä mukaan. Ei, ei se noin voi kulkea.</p><p>Asiat pitää pilkkoa pienemmiksi&nbsp; eriksi, niin kuin norsukin syödään haarukkapaloina, mutta politiikka ei ole norsun syömistä, vaan yhteisten asioiden hoitoa. Eduskunta päättää Sinun puolestasi, mutta hallituksen pitää ensin esittää asia josta päätetään.</p><p>Irtisanomissuojan lieventäminen yrittäjää ajatellen on hieno ajatus, mutta ei pienyrittäjälle niin tärkeä asia kuin on annettu ymmärtää.</p><p>Ay-liikeellä taas tapojensa mukaiset ylireagoinnit, jotka yrittäjien puolella lakkoaseiden käyttäjinä tunnetaan.</p><p>Mitä vastaan tässä taistellaan? Hallitus ei ole esittänyt mitään, ei mitään mistä voisi edes neuvotella. Kirjallisuudessa tunnetaan taistelu tuulimyllyjä vastaan, mutta mitä vastaan tässä taistellaan?</p><p>Yrittäjänä voin sanoa, että hallituksen uumoilu alle 10 hengen yritysten irtisanomissuojan lieventämisestä on&nbsp; pumpuliin kusemista. Hätä helpottuu mutta ääntä ei kuulu eikä mikään valu lattialle.</p><p>Ei pienyrittäjä irtisanomista pelkää. Hän pelkää ammattiyhdistysliikettä, joka astuu yrityksen ovesta sisään&nbsp; sinä päivänä, kun ensimmäinen työläinen yritykseen palkataan. Nyt ay-liikkeen puolelta tehty rähinöinti ei helpota yhtään tätä pelkoa, eikä hallituksen uumoilema lievennys tätä pelkoa poista.</p><p>Hallituksen on hallittava, ja ammattiyhdistyksen on pidettävä jäsentensä puolia. Missä on sitten pienyrittäjän luottamusmies? EK. SY, vaiko Perheyrittäjien Liitto? SY ja EK ovat perinteisesti olleet &quot;sotajalalla&quot; tai ainakin yhteistyö on hyvin ontuvaa. SY on pienyrittäjän &quot;paras&quot; kaveri, mutta sillä on heikkoutensa, sillä SY ei ole tähän päivään saakka päässyt niihin pöytiin joihin se olisi kuulunut.</p><p>Nyt sillä oli tilaisuutensa olla &quot;vahva&quot;, mutta ay-liike näytti heti kyntensä.</p><p>Ay-liikkeen tulee muuttaa käytöstapojaan, muuten mikään aktiivitoimi ei enää riitä poistamaan pienyrittäjien pelkoa työllistää. Yrittäjällä pitää olla luottamus siihen, että ay-liike on reilu, eikä mielipuolen lailla joka asiassa heilu.</p><p>Yrittäjien tulee kuitenkin kantaa vastuunsa. Mielestäni yrittäjät ovat nyt kantaneet vastuuta ilman poikkipuolista sanaa. Miksi siis ay-liike ahdistaa yrittäjiä lakkouhkillaan, kun samalla todistelevat olevansa pienyrittäjien puolella työllistämistä edistämässä?</p><p>Kuten sanoin en vastusta yhtäkään osapuolta tässä kiistassa, mutta keinot joita osapuolet ovat käyttäneet tai aikovat käyttää ovat vääriä kummallakin puolella barrikadia.</p><p>Aina sanotaan, että kritiikki ilman raknetavaa ehdotusta on turhaa pään aukomista, kuten se onkin.</p><p>Niinpä ehdotan, että hallitus puhaltaa välirauhan asiassa, ei vedä mitään pois vaan laittaa asian pöydälle siksi aikaa kunnes kaikki tähän asiaan kohdistuvat ay-liikken työtaistelu-uhkat ovat poistuneet. (Lakot tosin voivat kestää ikuisesti, mutta ei sen ole väliä).</p><p>Hallitus tekee sen mikä hallituksen kuuluu tehdä, mutta se ei voi tehdä päätöksiä kiristyksen alaisuudessa.</p><p>Ay-liikkeelle sanoisin, että se mörkö jota vastaan nyt taistelette on omissa tiloissanne. Se on se pelko, että menettäisitte asemanne, mutta muistakaa, että ei pelolla johdeta asioita. Eikä joukkovoiman käyttö pienyrittäjää kohtaan ole lainkaan johdonmukaista tai kunnioitettavaa.</p><p>Suomen yrittäjistä leijonan osalla ei ole yhtään työntekijää, joten ei hän ole voinut pärstäkertoimen mukaan halventaa tai käyttää yhtäkään teidän jäsentänne väärin, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole jäseniänne töissä.</p><p>Hävetkää ay-väki.</p><p>Moni pienyrittäjä on ehkä lähtenyt riveistänne tekemään töitä itsenäisesti, ei sitä ole kenenkään syytä heille kostaa. Jokainen yksinyrittäjä ansaitsee omalla työllään jos hänellä ei kerran palkkatyöläisiä vielä ole. En tiedä mistä kumpuaa mainoskampanjanne yksinyrittäjiä kohtaan. En ymmärrä, koska yksikään yksinyrittäjä ei ole syyllistynyt pärstäkertoimen perusteella ketään irtisanomaan, koska sellaista mahdollisuutta ei heille ole annettu.</p><p>Tulee mieleen tarina isästä, joka antoi pojalleen selkään joka kerran kun poika lähti kouluun, ihan vain siltä varalta, jos poika sattuisikin tekemään jotain väärin koulupäivänään, kun ei ole isän vahdittavana.</p><p>Tätä tekee juuri nyt Riku Aalto ja kumppanit. Yrittääkö Riku Aalto nyt &quot;ansaita&quot; suurta palkankorotustaan jäsenten silmissä, jonka sitten yrittäjät joutuvat kärsimään taseissaan.</p><p>Rikulle sanon, että etpä sinä käy nukkumaan yhtään kylläisempänä kuin minä käyn suurista tuloistasi huolimatta. Minä olen päähänpotkittu varaton yrittäjä ja sinä mahtava ay-pamppu, eli kenen puolella demareiden nyt kuuluu olla, kun sanovat aina olevansa pienen ihmisen asialle?</p><p>Muistutan sinua Riku, että pelkkä korotus entisen jo ennestään&nbsp; kovan ansiotasosi päälle oli sellaiset 60 000, 00 euroa vuodessa jos mediassa olleet luvut yhtään stemmaavat totuuden kanssa.</p><p>En ole sinua vastaan. Tienaa vaan hyvin ja syö hyvin, olethan esimerkillinen demareiden mannekiini.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mietin mitä vastaan jos minulta kysytään kumman puolella irtisanomiskiistassa? En ole yrittäjiä vastaan, mutta en myöskään ay-liikettä vastaan, en myöskään hallitusta vastaan.

Tuskin demokratiassa olisi viisastakaan sanoa olevansa eduskuntaa vastaan? En siis ole ketään vastaan, mutta minulla on silti mielipide.

Suomen politiikassa tulee aina olla jotain vastaan ja siitä se syntyy vastakkainasettelu ja hallitus vastaan oppositio.

Eihän elämä noin mene kuin politiikkomme nyt tuntuvat ajattelevan. Pää pitää saada auki, jotta tulevaisuudessa voidaan nakertaa aukkoa suuremmaksi hallituksen mennä mielensä mukaan. Ei, ei se noin voi kulkea.

Asiat pitää pilkkoa pienemmiksi  eriksi, niin kuin norsukin syödään haarukkapaloina, mutta politiikka ei ole norsun syömistä, vaan yhteisten asioiden hoitoa. Eduskunta päättää Sinun puolestasi, mutta hallituksen pitää ensin esittää asia josta päätetään.

Irtisanomissuojan lieventäminen yrittäjää ajatellen on hieno ajatus, mutta ei pienyrittäjälle niin tärkeä asia kuin on annettu ymmärtää.

Ay-liikeellä taas tapojensa mukaiset ylireagoinnit, jotka yrittäjien puolella lakkoaseiden käyttäjinä tunnetaan.

Mitä vastaan tässä taistellaan? Hallitus ei ole esittänyt mitään, ei mitään mistä voisi edes neuvotella. Kirjallisuudessa tunnetaan taistelu tuulimyllyjä vastaan, mutta mitä vastaan tässä taistellaan?

Yrittäjänä voin sanoa, että hallituksen uumoilu alle 10 hengen yritysten irtisanomissuojan lieventämisestä on  pumpuliin kusemista. Hätä helpottuu mutta ääntä ei kuulu eikä mikään valu lattialle.

Ei pienyrittäjä irtisanomista pelkää. Hän pelkää ammattiyhdistysliikettä, joka astuu yrityksen ovesta sisään  sinä päivänä, kun ensimmäinen työläinen yritykseen palkataan. Nyt ay-liikkeen puolelta tehty rähinöinti ei helpota yhtään tätä pelkoa, eikä hallituksen uumoilema lievennys tätä pelkoa poista.

Hallituksen on hallittava, ja ammattiyhdistyksen on pidettävä jäsentensä puolia. Missä on sitten pienyrittäjän luottamusmies? EK. SY, vaiko Perheyrittäjien Liitto? SY ja EK ovat perinteisesti olleet "sotajalalla" tai ainakin yhteistyö on hyvin ontuvaa. SY on pienyrittäjän "paras" kaveri, mutta sillä on heikkoutensa, sillä SY ei ole tähän päivään saakka päässyt niihin pöytiin joihin se olisi kuulunut.

Nyt sillä oli tilaisuutensa olla "vahva", mutta ay-liike näytti heti kyntensä.

Ay-liikkeen tulee muuttaa käytöstapojaan, muuten mikään aktiivitoimi ei enää riitä poistamaan pienyrittäjien pelkoa työllistää. Yrittäjällä pitää olla luottamus siihen, että ay-liike on reilu, eikä mielipuolen lailla joka asiassa heilu.

Yrittäjien tulee kuitenkin kantaa vastuunsa. Mielestäni yrittäjät ovat nyt kantaneet vastuuta ilman poikkipuolista sanaa. Miksi siis ay-liike ahdistaa yrittäjiä lakkouhkillaan, kun samalla todistelevat olevansa pienyrittäjien puolella työllistämistä edistämässä?

Kuten sanoin en vastusta yhtäkään osapuolta tässä kiistassa, mutta keinot joita osapuolet ovat käyttäneet tai aikovat käyttää ovat vääriä kummallakin puolella barrikadia.

Aina sanotaan, että kritiikki ilman raknetavaa ehdotusta on turhaa pään aukomista, kuten se onkin.

Niinpä ehdotan, että hallitus puhaltaa välirauhan asiassa, ei vedä mitään pois vaan laittaa asian pöydälle siksi aikaa kunnes kaikki tähän asiaan kohdistuvat ay-liikken työtaistelu-uhkat ovat poistuneet. (Lakot tosin voivat kestää ikuisesti, mutta ei sen ole väliä).

Hallitus tekee sen mikä hallituksen kuuluu tehdä, mutta se ei voi tehdä päätöksiä kiristyksen alaisuudessa.

Ay-liikkeelle sanoisin, että se mörkö jota vastaan nyt taistelette on omissa tiloissanne. Se on se pelko, että menettäisitte asemanne, mutta muistakaa, että ei pelolla johdeta asioita. Eikä joukkovoiman käyttö pienyrittäjää kohtaan ole lainkaan johdonmukaista tai kunnioitettavaa.

Suomen yrittäjistä leijonan osalla ei ole yhtään työntekijää, joten ei hän ole voinut pärstäkertoimen mukaan halventaa tai käyttää yhtäkään teidän jäsentänne väärin, koska hänellä ei yksinkertaisesti ole jäseniänne töissä.

Hävetkää ay-väki.

Moni pienyrittäjä on ehkä lähtenyt riveistänne tekemään töitä itsenäisesti, ei sitä ole kenenkään syytä heille kostaa. Jokainen yksinyrittäjä ansaitsee omalla työllään jos hänellä ei kerran palkkatyöläisiä vielä ole. En tiedä mistä kumpuaa mainoskampanjanne yksinyrittäjiä kohtaan. En ymmärrä, koska yksikään yksinyrittäjä ei ole syyllistynyt pärstäkertoimen perusteella ketään irtisanomaan, koska sellaista mahdollisuutta ei heille ole annettu.

Tulee mieleen tarina isästä, joka antoi pojalleen selkään joka kerran kun poika lähti kouluun, ihan vain siltä varalta, jos poika sattuisikin tekemään jotain väärin koulupäivänään, kun ei ole isän vahdittavana.

Tätä tekee juuri nyt Riku Aalto ja kumppanit. Yrittääkö Riku Aalto nyt "ansaita" suurta palkankorotustaan jäsenten silmissä, jonka sitten yrittäjät joutuvat kärsimään taseissaan.

Rikulle sanon, että etpä sinä käy nukkumaan yhtään kylläisempänä kuin minä käyn suurista tuloistasi huolimatta. Minä olen päähänpotkittu varaton yrittäjä ja sinä mahtava ay-pamppu, eli kenen puolella demareiden nyt kuuluu olla, kun sanovat aina olevansa pienen ihmisen asialle?

Muistutan sinua Riku, että pelkkä korotus entisen jo ennestään  kovan ansiotasosi päälle oli sellaiset 60 000, 00 euroa vuodessa jos mediassa olleet luvut yhtään stemmaavat totuuden kanssa.

En ole sinua vastaan. Tienaa vaan hyvin ja syö hyvin, olethan esimerkillinen demareiden mannekiini.

 

 

 

 

 

]]>
86 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262873-mita-vastaan#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Sat, 20 Oct 2018 21:35:43 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262873-mita-vastaan
Yhteiskunta tarvitsee ay-liikettä, mutta ay-liike ei yhteiskuntaa http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262863-yhteiskunta-tarvitsee-ay-liiketta-mutta-ay-liike-ei-yhteiskuntaa <p>Tehdään ensimmäiseksi yksi asia selväksi: työväenliike on tehnyt niin Suomessa kuin globaalistikin hyvää työtä. Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeisiin kuuluu demokraattisen yhteiskunnan peruspilareihin ja tämän ansiosta ammattiyhdistysliike on onnistut huikealla tavalla parantamaan työläisten asemaa viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Samalla sen omat arvot ovat siirtyneet keskeisiksi arvoiksi kaikkiin poliittisiin puolueisiin. Lukemalla jokaisen puolueen puolueohjelman voi ymmärtää, että yksikään niistä ei tavoittele työläisten riistämistä, vaan päinvastoin työläisten aseman turvaamista.</p><p>Tämän takia on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää nykyisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Työtaistelutoimet työntekijöiden työolojen ja työsuhteiden parantamiseksi ovat usein ymmärrettäviä, mutta poliittiset lakot joilla hyökätään maan laillista hallitusta vastaan, eivät kuulu demokratiaan ja niitä voidaan verrata mafian toimintatapoihin. Koska tällainen ei kuulu demokratiaan, ovat poliittiset lakot useissa Euroopan maissa kiellettyjä tai rajoitettuja.&nbsp;</p><p>Ammattiyhdistysliike itsessään on kriisissä. Se ei ole kyennyt uusiutumaan yhteiskunnan uusiutuessa ja ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että duunarin asiasta on tullut koko yhteiskunnan asia. Tätä taustaa vasten tuntuu uskomattomalta, että Suomessa todella suunnitellaan saamieni tietojen mukaan yleislakkoa ja ensi viikolla useiden kuntien lapset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa, koska liitot lakkoilevat pakottaakseen hallituksen perumaan esityksensä irtisanomislaista. Lapset ja vanhukset siis laitetaan kärsimään ruuanpuutteesta, jotta liitot voisivat miellyttää omia jäseniään ja saada heidät mukaan rekrytoimaan uusia. Tämä on hyttysen ampumista tykillä ja mikä pahinta, se tehdään valheellisilla perusteilla. Tätä voimme verrata Trumpin retoriikkaan.</p><p>Ammattiyhdistysliikkeen kannalta tämä on ymmärrettävää. Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä ylitti tänä vuonna yli 400 000 henkilöä Suomen reilusta 2 miljoonasta palkansaajasta. Tämä kaikki on suoraan pois ammattiyhdistysliikkeeltä ja ne tietävät sen. Pidän myös äärimmäisen härskinä, että ay-pamput jakavat somessa kuvia omista huvikuunareistaan ja ravintola-annoksistaan samalla kun väittävät, että he ovat tavallisen palkansaajan asialla. Eivät ole. He ovat omalla asiallaan.</p><p>Suomen yhteiskunta tarvitsee ammattiyhdistysliikettä, mutta ammattiyhdistysliike ei selkeästikään tunnu ajattelevan, että se tarvitsee suomalaista yhteiskuntaa. Päinvastoin, se kokee oikeudekseen astella kansalaisyhteiskunnan ja demokratian ylitse omilla toimenpiteillään optimoidakseen hyötynsä.</p><p>Irtisanomislakia koskettavassa kiistassa kaikilla osapuolilla on varmasti peiliinkatsomisen paikka, mutta on se samalla osoittanut suurimmalle osalle suomalaisista ammattiyhdistysliikkeen pimeän puolen. Tuo puoli on saatettava valoon pikaisesti, sillä näin emme voi jatkaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tehdään ensimmäiseksi yksi asia selväksi: työväenliike on tehnyt niin Suomessa kuin globaalistikin hyvää työtä. Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiyhdistysliikkeisiin kuuluu demokraattisen yhteiskunnan peruspilareihin ja tämän ansiosta ammattiyhdistysliike on onnistut huikealla tavalla parantamaan työläisten asemaa viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Samalla sen omat arvot ovat siirtyneet keskeisiksi arvoiksi kaikkiin poliittisiin puolueisiin. Lukemalla jokaisen puolueen puolueohjelman voi ymmärtää, että yksikään niistä ei tavoittele työläisten riistämistä, vaan päinvastoin työläisten aseman turvaamista.

Tämän takia on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää nykyisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Työtaistelutoimet työntekijöiden työolojen ja työsuhteiden parantamiseksi ovat usein ymmärrettäviä, mutta poliittiset lakot joilla hyökätään maan laillista hallitusta vastaan, eivät kuulu demokratiaan ja niitä voidaan verrata mafian toimintatapoihin. Koska tällainen ei kuulu demokratiaan, ovat poliittiset lakot useissa Euroopan maissa kiellettyjä tai rajoitettuja. 

Ammattiyhdistysliike itsessään on kriisissä. Se ei ole kyennyt uusiutumaan yhteiskunnan uusiutuessa ja ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että duunarin asiasta on tullut koko yhteiskunnan asia. Tätä taustaa vasten tuntuu uskomattomalta, että Suomessa todella suunnitellaan saamieni tietojen mukaan yleislakkoa ja ensi viikolla useiden kuntien lapset ja vanhukset jäävät ilman ruokaa, koska liitot lakkoilevat pakottaakseen hallituksen perumaan esityksensä irtisanomislaista. Lapset ja vanhukset siis laitetaan kärsimään ruuanpuutteesta, jotta liitot voisivat miellyttää omia jäseniään ja saada heidät mukaan rekrytoimaan uusia. Tämä on hyttysen ampumista tykillä ja mikä pahinta, se tehdään valheellisilla perusteilla. Tätä voimme verrata Trumpin retoriikkaan.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta tämä on ymmärrettävää. Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä ylitti tänä vuonna yli 400 000 henkilöä Suomen reilusta 2 miljoonasta palkansaajasta. Tämä kaikki on suoraan pois ammattiyhdistysliikkeeltä ja ne tietävät sen. Pidän myös äärimmäisen härskinä, että ay-pamput jakavat somessa kuvia omista huvikuunareistaan ja ravintola-annoksistaan samalla kun väittävät, että he ovat tavallisen palkansaajan asialla. Eivät ole. He ovat omalla asiallaan.

Suomen yhteiskunta tarvitsee ammattiyhdistysliikettä, mutta ammattiyhdistysliike ei selkeästikään tunnu ajattelevan, että se tarvitsee suomalaista yhteiskuntaa. Päinvastoin, se kokee oikeudekseen astella kansalaisyhteiskunnan ja demokratian ylitse omilla toimenpiteillään optimoidakseen hyötynsä.

Irtisanomislakia koskettavassa kiistassa kaikilla osapuolilla on varmasti peiliinkatsomisen paikka, mutta on se samalla osoittanut suurimmalle osalle suomalaisista ammattiyhdistysliikkeen pimeän puolen. Tuo puoli on saatettava valoon pikaisesti, sillä näin emme voi jatkaa.

]]>
30 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262863-yhteiskunta-tarvitsee-ay-liiketta-mutta-ay-liike-ei-yhteiskuntaa#comments Kotimaa Ay-liike Irtisanomislaki Politiikka Sat, 20 Oct 2018 15:35:27 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262863-yhteiskunta-tarvitsee-ay-liiketta-mutta-ay-liike-ei-yhteiskuntaa
Kahden päivän nälkäkuolema http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema <p>Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.</p><p>Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.</p><p>Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.</p><p>Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.</p><p>Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa.&nbsp;</p><p>Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.</p><p>Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.</p><p>Tämäkin on hyväksytty.&nbsp;</p><p>Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti &quot;Eikö kukaan ajattele lapsia&quot; -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.</p><p>Tästä bluffista on vain katsottava läpi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien lähestyessä vanhuksilla ja lapsilla on aina ystäviä. Tämä totuus on tullut esiin nyt myös JHL:n julistaman lakon johdosta.

Hallituksen edustajat ja heidän kannattajansa kilvan huutavat kuinka lasten ja vanhusten kahden päivän ruoasta on tullut pelinappula ay-liikkeelle. Kuinka osalle lapsista kouluruokailu on ainoa ruoka, minkä he päivässä saavat. Tässä kohtaa peli pitää jo viheltää poikki.

Jos lapsen ainoa, minkä hän päivässä saa on kouluruoka, niin silloin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat kattavasti sosiaalihuollon palveluita. Ei voi vain hyväksyä, että se yksi kouluruoka riittää lapselle ja nostaa meteliä silloin, kun hän ei sitä yhtä ruokaa saa. Niin se ei voi olla.

Tämän lisäksi hallitus on nyt kovasti huolissaan lapsista ja vanhuksista, vaikka on toteuttanut hallituskaudella lapsi- ja vanhusvihamielisimpää hallitusta aikoihin.

Tämä hallitus on kasvattanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja sekä poistanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Tämä tulee varmasti tulevaisuudessa näkymään koulumenestyksessä sekä myös syrjäytyvien lasten määrässä. Yhä useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi jää sitä ilman tai hänen erityistuen tarvetta ei huomata kasvaneessa ryhmäkoossa. 

Tästä ei kuitenkaan ole oltu huolissaan, vaan tämä on täysin hyväksytty pelinappula.

Tämän lisäksi koulutuksesta on leikattu sekä tehty täysin toimimaton amisreformi, mikä varmasti lisää syrjäytymistä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole vielä valmiita ottamaan vastuuta itsestään. Puhutaan kuitenkin 15-16 -vuotiaista nuorista. Näiden nuorten tulisi kantaa kokonaisvastuu oppimisestaan. Osa varmasti pystyy, osa ei ja sillä osalla on suuri vaara syrjäytyä.

Tämäkin on hyväksytty. 

Nyt kun JHL on julistanut kahden päivän työnseisauksen, joka ulottuu myös osaan päiväkodeista ja kouluista, niin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuhoutumassa ja lapset kuolemassa nälkään. Kahdessa (2) päivässä. Posketon väite, jonka tarkoitusperät hyvin tiedetään. Hallitus käyttää sopivasti "Eikö kukaan ajattele lapsia" -mantraa, vaikka on itse koko hallituskauden toteuttanut lapsivihamielistä politiikkaa, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tästä bluffista on vain katsottava läpi. 

]]>
61 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema#comments Kotimaa Irtisanomislaki JHL Poliittinen mielenilmaus Sat, 20 Oct 2018 10:28:24 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262849-kahden-paivan-nalkakuolema
Tehdään ajoissa, eikä vasta pakon edessä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa <p>En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu?&nbsp;<br />Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen.&nbsp;</p><p>Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että <a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">kikyllä</a> on ollut oma merkityksensä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työlainsäädännön puolelta:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)</p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170188"> &nbsp;Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset</a> (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnos-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa-arviointineuvostoon">Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tyoaikalaki.aspx">Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/murto-ja-vanhanen-selvittavat-yt-lain-muutostarpeet">Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&amp;Murto)</a></p><p><strong>Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista &nbsp;(STM)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Vaikuttavuusinvestointi (SIB) &ndash;hankkeiden käynnistäminen</p><p><br />Lisäksi loppukaudelle nostan esiin <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osatyokykyisten-tyomarkkinatilanne-ja-tyollistymispalvelut-kartoitetaan"><strong>Työkykyohjelman</strong>(Oivo ja Kerätär-selvitys)</a>, jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu. &nbsp;Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/pitkaaikaistyottomille-tarkoitettu-elaketuki-laajenee">ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.</a></p><p>Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. <strong>Ei</strong> ainoa, mutta merkittävä.</p><p>Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä.&nbsp;</p><p>Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan.&nbsp;</p><p>Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.</p><p>Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin.&nbsp;</p><p>Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.</p><p>Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.</p><p>Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita &nbsp;vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.</p><p>Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen &nbsp;talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.</p><p>Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?</p><p>Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on.&nbsp;</p><p>Joten. Oli &nbsp;seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä &rdquo;kaikkien aikojen huonoin&rdquo;. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä.&nbsp;</p><p>Viisautta ja rohkeutta tulevaan.</p><p><em>Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.&nbsp;</p><p>Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että &rdquo;jätä hommasi&rdquo; aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty.&nbsp;</p><p>Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu? 
Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen. 

Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että kikyllä on ollut oma merkityksensä.

 

Työlainsäädännön puolelta:

•    Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)
•    Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)
•    Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)

•    Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)
•    Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset (2018)
•    Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)
•    Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)
•    Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&Murto)

Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:

•    Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)
•    Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)
•    Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)
•    Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)
•    Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)
•    Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)
•    Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)
•    Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)
•    Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)
•    Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)
•    Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista  (STM)
•    Vaikuttavuusinvestointi (SIB) –hankkeiden käynnistäminen


Lisäksi loppukaudelle nostan esiin Työkykyohjelman(Oivo ja Kerätär-selvitys), jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu.  Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.

Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. Ei ainoa, mutta merkittävä.

Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä. 

Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan. 

Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.

Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin. 

Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.

Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.

Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita  vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.

Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen  talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.

Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?

Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on. 

Joten. Oli  seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä ”kaikkien aikojen huonoin”. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä. 

Viisautta ja rohkeutta tulevaan.

Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.

 

Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. 

Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että ”jätä hommasi” aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty. 

Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 

]]>
163 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Työllisyyspolitiikka Työttömät Sat, 20 Oct 2018 08:43:29 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa
Kymmenen helppoa tapaa vähentää hiilijalanjälkeä http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea <p>Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.</p><p>1. Muuta tapaasi matkustaa lomalle. Nyt lomamatkat ovat usein viikonloppu tai pakettimatkoja, joita tehdään usein ja vaativat paljon lentämistä. Vaihtoehtoisesti voit pitää pitkiä lomia harvemmin, jolloin lennät harvemmin.</p><p>2. Siirry punaisesta lihasta käyttämään kanaa tai kalaa, kanan ilmastovaikutukset ovat kolmasosa.</p><p>3. Tuulisähkö ei ole ainoa järkevä vaihtoehto, mm. vesi- ja ydinvoimalla voi vähentää päästöjä. Ne voivat olla fiksumpia vaihtoehtoja, tuuli- ja aurinkosähköstä voidaan osa ajasta tuottaa välillä hiilellä tai turpeella.</p><p>4. Maksa enemmän vaatteista ja käyttötavaroista. Hinnan noustessa tuotteen laatu keskimäärin paranee. Silloin niiden elinikä pitenee, jolloin valmistuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat pidemmälle aikavälille.</p><p>5. Pyöräille kesällä paikasta toiseen, vaikka muuten käyttäisit autoa. Ilmasto ja kroppa kiittävät.</p><p>6. Kun hankit autoa, hanki ajoneuvo jonka kulutus on pieni ja jonka täyttää tarpeesi. Älä siis hanki imagoa.</p><p>7. Asutko taloyhtiössä, jossa on pyykkitupa? Käytä sitä hyväksesi, opiskelijana se erinomainen vaihtoehto. Pyykkikoneen hankkimatta jättäminen, säästää tilaa kylpyhuoneessa ja säästää rahaa, varsinkin jos taloyhtiön pyykkikone on ilmainen.</p><p>8. Onko sisaruksia tai hyviä ystäviä joihin luotat? Läheisten tavaroiden jakaminen on usein helpompaa kuin vieraiden kanssa. Kysy voitko lainata tarvitsemia tavaroita.</p><p>9. Käytä mahdollisuuksien mukaan junaa tai bussia. Isojen kaupunkien välillä kulkee hyvin junayhteyksiä ja taajamien välillä busseja. Olet matkalla lennolle tai laivalle juna tai bussi on varteenotettava vaihtoehto. Silloin ei myöskään tarvitse huolehtia parkkipaikan löytymisestä.</p><p>10. Lajittele. Biojätteen, paperin, kartongin ja sekajätteen lajittelu on tuttua. Lasin, metallin, elektroniikka jätteen kierrätys ei ole sen vaikeampaa. Taloyhtiöissä usein puuttuu oma keräyspiste muoville, sitä voi tiedustella taloyhtiössä</p><p>Muitakin hyviä tapoja on vähentää jalanjälkeä: Vaihda valaisimet led tekniikkaan. &nbsp;Älä pidä turhaan laitteita päällä, taustaäänenä voi hyvin käyttää radiota, television sijasta. Käytä kestotuotteita mm. Kangaskassin saa mahtumaan takin taskuun, take away kahvia varten termosmuki.<a href="https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html"> Ilmasto-oppaasta voi lukea lisää </a></p><p>Onko sinulla hyviä tapoja vähentää hiilijalanjälkeä? Kerro se kommenteissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen omilla päätöksillään. Usein esitetyt muutokset ovat kuitenkin suuri, eikä niihin ole helppoa sitoutua. Kasvisruokaan siirtyminen ei ole monelle helppoa, eikä autosta luopuminen ole monellekaan vaihtoehto. Kuitenkin pienemmillä ja helpommallakin muutoksilla voit saavuttaa merkittäviä muutoksia omaan ja perheen hiilijalanjälkeen.

1. Muuta tapaasi matkustaa lomalle. Nyt lomamatkat ovat usein viikonloppu tai pakettimatkoja, joita tehdään usein ja vaativat paljon lentämistä. Vaihtoehtoisesti voit pitää pitkiä lomia harvemmin, jolloin lennät harvemmin.

2. Siirry punaisesta lihasta käyttämään kanaa tai kalaa, kanan ilmastovaikutukset ovat kolmasosa.

3. Tuulisähkö ei ole ainoa järkevä vaihtoehto, mm. vesi- ja ydinvoimalla voi vähentää päästöjä. Ne voivat olla fiksumpia vaihtoehtoja, tuuli- ja aurinkosähköstä voidaan osa ajasta tuottaa välillä hiilellä tai turpeella.

4. Maksa enemmän vaatteista ja käyttötavaroista. Hinnan noustessa tuotteen laatu keskimäärin paranee. Silloin niiden elinikä pitenee, jolloin valmistuksen aiheuttamat päästöt jakautuvat pidemmälle aikavälille.

5. Pyöräille kesällä paikasta toiseen, vaikka muuten käyttäisit autoa. Ilmasto ja kroppa kiittävät.

6. Kun hankit autoa, hanki ajoneuvo jonka kulutus on pieni ja jonka täyttää tarpeesi. Älä siis hanki imagoa.

7. Asutko taloyhtiössä, jossa on pyykkitupa? Käytä sitä hyväksesi, opiskelijana se erinomainen vaihtoehto. Pyykkikoneen hankkimatta jättäminen, säästää tilaa kylpyhuoneessa ja säästää rahaa, varsinkin jos taloyhtiön pyykkikone on ilmainen.

8. Onko sisaruksia tai hyviä ystäviä joihin luotat? Läheisten tavaroiden jakaminen on usein helpompaa kuin vieraiden kanssa. Kysy voitko lainata tarvitsemia tavaroita.

9. Käytä mahdollisuuksien mukaan junaa tai bussia. Isojen kaupunkien välillä kulkee hyvin junayhteyksiä ja taajamien välillä busseja. Olet matkalla lennolle tai laivalle juna tai bussi on varteenotettava vaihtoehto. Silloin ei myöskään tarvitse huolehtia parkkipaikan löytymisestä.

10. Lajittele. Biojätteen, paperin, kartongin ja sekajätteen lajittelu on tuttua. Lasin, metallin, elektroniikka jätteen kierrätys ei ole sen vaikeampaa. Taloyhtiöissä usein puuttuu oma keräyspiste muoville, sitä voi tiedustella taloyhtiössä

Muitakin hyviä tapoja on vähentää jalanjälkeä: Vaihda valaisimet led tekniikkaan.  Älä pidä turhaan laitteita päällä, taustaäänenä voi hyvin käyttää radiota, television sijasta. Käytä kestotuotteita mm. Kangaskassin saa mahtumaan takin taskuun, take away kahvia varten termosmuki. Ilmasto-oppaasta voi lukea lisää

Onko sinulla hyviä tapoja vähentää hiilijalanjälkeä? Kerro se kommenteissa.

]]>
26 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea#comments Kotimaa Ilmastonmuutoksen ehkäisy Sat, 20 Oct 2018 05:33:50 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262825-kymmenen-helppoa-tapaa-vahentaa-hiilijalanjalkea
Ajaako reformi joka kolmannen amiksen sossuun? http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun <p>Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.</p><p>Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.</p><p>Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:</p><p>&rdquo;Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.&rdquo;</p><p>Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.</p><p>Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.</p><p>Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.</p><p>Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan &rdquo;etäpäivinä&rdquo;. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.</p><p>Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. &rdquo;Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa&rdquo; &ndash; ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.</p><p>Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.</p><p>Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista &rdquo;hanttihommaa&rdquo;, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.</p><p>&rdquo;Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille&rdquo; &ndash; ammatillinen opettaja Riihimäeltä.</p><p>Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön &ndash; verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.</p><p>Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.</p><p>Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).</p><p>Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen&nbsp;ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.

Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.

Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:

”Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.”

Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.

Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.

Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.

Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan ”etäpäivinä”. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.

Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. ”Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa” – ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.

Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista ”hanttihommaa”, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.

”Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille” – ammatillinen opettaja Riihimäeltä.

Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön – verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.

Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.

Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).

Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.

]]>
10 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun#comments Kotimaa Ammatillinen koulutus syrjäytyminen nuoret työelämä Ammatillinen opetus Suomen talous ja työllisyys Fri, 19 Oct 2018 17:33:08 +0000 Mirita Saxberg http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262810-ajaako-reformi-joka-kolmannen-amiksen-sossuun
Kansanedustaja, ota tästä koppi http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi <p>Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.</p><p>Näin vaalien lähestyessä jollain kansanedustajalla voisi olla melkoinen poliittisen pelin tekemisen paikka tarjolla. Pelin tekemisen pohjavireen laukaisi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10463771?fbclid=IwAR3LPDTJ09f79FjYFFBUn4C_woOPi2B7EPeEiLDsUUm39_ptNDiuRWc4Vok">YLEn haastattelussa</a> Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka heitti ajatuksen siitä, että sanalliset laittomat uhkaukset voisi säätää virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Toisin sanoen tappouhkaus tms. hyökkäys netin syövereissä ei olisi enää asianomistajarikos eli riippuvainen siitä, haluaako uhkauksen kohteeksi joutunut nostaa asiasta syytteen vai ei.</p><p>Käytännössä väliin tuleminen tapahtuisi siten, että netissä valvoisi määrä x poliiseja, jotka toimittaisivat tietyissä tapauksissa yleiselle syyttäjälle kuvankaappauksia sun muita dokumenttia sakon kera pahimmista ylilyönneistä ja sen jälkeen joko a) syyttäjä vahvistaisi poliisin määräämän sakkotuomion tai sitten b) peltipoliisimaisesti ihan vain sakko kotiin postin kautta ilman mutkan tekemistä syyttäjän pakeilla.</p><p>Peltipoliisimaista liukuhihnamenettelyä eli pelkästään poliisiviranomaisen määräämää sakkotuomiota ilman syyttäjän vahvistusta puoltaa sekin, ettei oikeuslaitos kuormittuisi aivan älyttömästi netin vitipäiden törttöilyistä. <a href="https://oikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/11/uusisakkomenettelykayttoonjoulukuunalusta.html">Nykyaikainen lainsäädäntö</a> antaisi pienellä rukkauksella siihen jo mahdollisuudenkin. Toki räikeimpiä tapauksia varten olisi edelleen perinteinen raastupamahdollisuus olemassa.</p><p>Nyt kysymys kuuluu, että mikä olisi tuo määrä x poliiseja? Poliisilla olisi varmasti antaa joku suuntaa antava arvio lisäresurssien tarpeesta eli uusista poliisiviroista, mikäli lakimuutos astuisi voimaan. Asia selviäisi kohtuu äkkiä ihan yksinkertaisella tiedustelulla asian tiimoilta.</p><p>Mistä löytyisi se kansanedustaja, joka koplaisi nämä asiat yhteen? Täysjärkiset ihmiset, joita on valtaosa Suomen kansasta, tuskin vastustaisivat ajatusta, että jos joku latelee tappouhkauksia toista kohtaan, hänet laitetaan kuriin esim. sakolla.</p><p>Suomalaisen oikeuskäytännön tuntien rangaistushaarukka voisi vaihdella sakosta yhteen vuoteen vankeutta vaikkapa.</p><p>Suomessa on myös erittäin vähän ihmisiä, jotka vastustavat poliisien lisäresursseja ylipäätään koskaan. Joku laitavasemmisto ja erilaiset kriminaalit noin pääsääntöisesti vain.</p><p>Alun sakkopiikin jälkeen voisi väittää, että meno siistiytyisi puolen vuoden, vuoden sisään netissä aikamoisesti. Tällöin netin siivoojapataljoona voitaisiin osoittaa toisiin tehtäviin ainakin osittain. Tekemätöntä työtä on poliiseille ihan aina.</p><p>Kuka olisi se pelin avaaja, joka koplaisi lakimuutoksen ja uudet poliisivirat yhteen näin sopivasti vaalien alla? Lainsäädännön rukkaaminen on kuitenkin kansanedustajan työn ehdotonta ydintä. Poliittinen hyöty voisi olla aikamoinen hyvällä säkää.</p> Tapaus Ilja Janitskin ja Johan Bäckman on nyt vellonut pari päivää mediassa ja kommenttipalstoilla reippaalla volyymilla. Jakolinjat ovat jo toki muodostuneet. Perussuomalaisten ja muutamien ääripäiden messias on pudotettu jalustaltaan ja sieltä suunnalta ei tule kuin pyyhkeitä tuomiosta. Muu Suomi näkee asian tietysti käänteisesti.

Näin vaalien lähestyessä jollain kansanedustajalla voisi olla melkoinen poliittisen pelin tekemisen paikka tarjolla. Pelin tekemisen pohjavireen laukaisi YLEn haastattelussa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, joka heitti ajatuksen siitä, että sanalliset laittomat uhkaukset voisi säätää virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Toisin sanoen tappouhkaus tms. hyökkäys netin syövereissä ei olisi enää asianomistajarikos eli riippuvainen siitä, haluaako uhkauksen kohteeksi joutunut nostaa asiasta syytteen vai ei.

Käytännössä väliin tuleminen tapahtuisi siten, että netissä valvoisi määrä x poliiseja, jotka toimittaisivat tietyissä tapauksissa yleiselle syyttäjälle kuvankaappauksia sun muita dokumenttia sakon kera pahimmista ylilyönneistä ja sen jälkeen joko a) syyttäjä vahvistaisi poliisin määräämän sakkotuomion tai sitten b) peltipoliisimaisesti ihan vain sakko kotiin postin kautta ilman mutkan tekemistä syyttäjän pakeilla.

Peltipoliisimaista liukuhihnamenettelyä eli pelkästään poliisiviranomaisen määräämää sakkotuomiota ilman syyttäjän vahvistusta puoltaa sekin, ettei oikeuslaitos kuormittuisi aivan älyttömästi netin vitipäiden törttöilyistä. Nykyaikainen lainsäädäntö antaisi pienellä rukkauksella siihen jo mahdollisuudenkin. Toki räikeimpiä tapauksia varten olisi edelleen perinteinen raastupamahdollisuus olemassa.

Nyt kysymys kuuluu, että mikä olisi tuo määrä x poliiseja? Poliisilla olisi varmasti antaa joku suuntaa antava arvio lisäresurssien tarpeesta eli uusista poliisiviroista, mikäli lakimuutos astuisi voimaan. Asia selviäisi kohtuu äkkiä ihan yksinkertaisella tiedustelulla asian tiimoilta.

Mistä löytyisi se kansanedustaja, joka koplaisi nämä asiat yhteen? Täysjärkiset ihmiset, joita on valtaosa Suomen kansasta, tuskin vastustaisivat ajatusta, että jos joku latelee tappouhkauksia toista kohtaan, hänet laitetaan kuriin esim. sakolla.

Suomalaisen oikeuskäytännön tuntien rangaistushaarukka voisi vaihdella sakosta yhteen vuoteen vankeutta vaikkapa.

Suomessa on myös erittäin vähän ihmisiä, jotka vastustavat poliisien lisäresursseja ylipäätään koskaan. Joku laitavasemmisto ja erilaiset kriminaalit noin pääsääntöisesti vain.

Alun sakkopiikin jälkeen voisi väittää, että meno siistiytyisi puolen vuoden, vuoden sisään netissä aikamoisesti. Tällöin netin siivoojapataljoona voitaisiin osoittaa toisiin tehtäviin ainakin osittain. Tekemätöntä työtä on poliiseille ihan aina.

Kuka olisi se pelin avaaja, joka koplaisi lakimuutoksen ja uudet poliisivirat yhteen näin sopivasti vaalien alla? Lainsäädännön rukkaaminen on kuitenkin kansanedustajan työn ehdotonta ydintä. Poliittinen hyöty voisi olla aikamoinen hyvällä säkää.

]]>
21 http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi#comments Kotimaa Ilja Janitskin Johan Bäckman Matti Tolvanen Fri, 19 Oct 2018 12:28:36 +0000 Timo Ekman http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262795-kansanedustaja-ota-tasta-koppi
Ketkä ”saatanan tunarit” lakeja valmistelevat ? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat <p>Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus &rdquo;saatanan tunarit&rdquo; hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.</p><p>Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.</p><p>Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. <a href="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely" title="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely">http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely</a></p><p>Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f641...</a></p><p>Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.</p><p>Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.</p><p>Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.</p> Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus ”saatanan tunarit” hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.

Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.

Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely

Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU

Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.

Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.

Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Juha Sipilän hallitus Lainvalmistelu Maakunta- ja sote-uudistus Ministeriön virkamiehet Fri, 19 Oct 2018 07:36:48 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat